2.12.2013 maanantai
Suomi ja Thaimaa kellot
Sunnuntaina kävimme City-marketissa, unohdin ostaa ruisleipiä mukaan reissuun, Thaimaasta ei saa ruisleipää. Iltapäivällä Hande vei minut kentälle ja matka talvikotiin voi taas alkaa. Tein kentällä pikkuisen ostoksia ja sitten jo pääsikin koneeseen, joka tuli ihan täyteen. Oli kova tuuli, konekin heilui kovasti jo lähtökiidossa ja tuumin näinköhän pääsemme edes ilmaan. Päästiinhän ja vielä ilmassa heiluimme kovasti Viroon asti.
Matka sujui ihan kivasti, sain jopa vähän nukuttua, heräsin kun valot syttyivä ja ihmettelin miksi valot laitettiin keskellä yötä päälle, mutta aamuhan se jo oli. Kentällä kaikki luisti nopsaan ja pääsin taksia etsimään. AOT:n pöydältä kyselin taksia vaan yrittivät heti huijata yksin matkustavaa "mummoa", 4400 mukamas Jompparille. Sanoin heti, että ei käy ja saatiin sitten hinta sovittua. Kyllä sitten kerroin, että mieheni on jo täällä, olemme pitkään ja meillä on täällä condo, kait hän sitten ymmärsi etten ollutkaan ihan huijattavissa. Siihen tuli sitten toinen mummo kysymään hintaa Pattayalle ja se virkailija laittoi hänelle laskimeen summan ja työnsi sen laskimen toiselle puolelle pöytää eli etten vaan näkisi hintaa ja pääsisi kertomaan hänelle huijauksesta. Toisen mummon mies tuli juuri sille toiselle puolelle pöytää, mutta kyllä heti älysin mitä oli kyse. Oma taksini tuli siihen samalla, enkä sitten tiedä kuinka sen pariskunnan kävi. Tarkkana pitää olla. Olin sitten puoli 12 perillä ja heti 12:sta lähdimme Jompparin rannalle tapaamaan Arjaa ja Jukkaa, he kun lähtevät huomenna taas Suomeen. Uimme ja juttelimme kunnes vatsat alkoivat murista, siis murkinalle. Sitten Arja ja Jukka takaisin Pattikselle pakkaamaan ja me köpöteltiin kämpille. Purin matkalaukun ja yritin pysyä hereillä. Hyvinhän se onnistui, nukkumaan joskun kympin jälkeen vaikka ei tullut kympin uutisiakaan.... Täällä on muuten nyt mukavan vilpoista, +24 aamuisin ja iltaisin, joten voi huoletta pitää ikkunoita auki, ei tarvitse ilmastointia kuin yöksi.
Ovinumeromme
3.12.2013 tiistai
Aamulla blogin päivitystä ja läksimme "muumijunalla" Beach Roadille vetokärryssä 5 kg kuivattuja herneitä, 2 pakettia Juhla Mokkaa, pari kirjaa ja logollisia golfpalloja pari paketillista. Veimme ne Pattaya Suomi-seuralle ja golfpallot menevät palkinnoiksi seuran golfkisoihin ja kirjat lahjoitin seuran kirjastoon. Söimme siellä lihapullia ja takaisin kämpille ruokakaupan kautta kun kerran vetokärry oli matkassa. Sitten aloin järjestellä tavaroita oikeille paikoilleen, se homma kun jäi kesken vatsavaivojn takia. Kävin myös altaassa uimassa ja olipa kylmää vettä. No, pysyypähän vesi paremmassa kunnossa. Täällä on parissa altaassa ollut veden kanssa ongelmia.
Ja kiva juttu, luultavasti; talomme "kuppilan" ikkunat on vuorattu sanomalehdillä umpeen ja se taitaa tarkoittaa remonttia, jotain siellä kyllä maalataan ja kopsutellaan eli jospa se oma kuppila/kauppa aukeaisi vihdoin. Saahan sitä haaveilla!
"Muumijuna" kuljettaa Paradise Parkista Jomtienin Beach Roadille tai Sukhumvitille.
5.12.2013 torstai
Eilen käytiin Home Prossa ostamassa makkariin 2 yläkaappia ja Seppo sitten alkoi niitä kokoamaan, toinen valmistuikin illan mittaan. Toinen kaappi kasattiin tänään ja sitten Pauli soitteli lähtemään rannalle ja siellähän se päivä mukavasti meni.
Rantaa Pattiksen suuntaan
Ranta mereltä ja keskellä pötköttävät Seppo ja Pauli
Niin ja olihan se meillä tänään 41. hääpäiväkin!
6.12.2013 perjantai
Päivällä käytiin pikkuisen syömässä paikallisessa
ja illalla sitten Pattaya Suomi-seuran Itsenäisyyspäiväjuhliin, jotka olivat samalla seuran 10-vuotisjuhlat. Väkeä oli noin 100 ja ruoka taivaallista ja monta sorttia. Konjakkiakin riitti ja menohan oli sen mukaista. Kaikille naisille jaettiin myös punaiset ruusut.
Ohjelma riitti, laulua, tanssia, runoja, jutustelua jne. Yöllä sitten kotiinpäin samalla taksilla Helinän kanssa, me jäimme Watboon Roadille ja Helinä jatkoi Pratamnak Hillille. Turvallisinta käyttää taksia, täällä on yöllä tosi pimeää ja vain muutama katulamppu.
Seuran tilat kadulta
7.12.2013 lauantai
Tänään oli sitten vuorossa seuran avoimet ovet klo 10-18 ja kaikkea ohjelmaa. Ensin syötiin hernerokkaa ja lettuja. Sitten tuli Agaben päiväkodin lapsia esiintymään. Tytöillä aivan ihanat vaatteet, kimallusta, tylliä ja huomatkaa kuvasta nuo hienot sormikkaat, osa tytöistä oli jopa meikattu! Agape on lastenkoti Pattayalla jota Pattaya Suomi-seura kaikin tavoin avustaa myös me jäsenet.
Lähdimme tepastelemaan takaisin kämpille, koko päivää ei sentään jaksa seuralla istuskella. Huomenna on vielä avoimet ovet ja uudet ohjelmat.
Alla paidassa lukee Pattaya Suomi-seura thaiksi :)
Noita ylimääräisiä Suomen lippuja en sitten saanut poistettua, enkä kyllä tiedä, kuinka ne edes sivuille ilmestyivät vaan haitanneeko tuo. Nehän ovat hauskoja, kun vaihtavat kokoajan paikkaansa!
9.12.2013 maanantai
Vähän siivoushommia ja sitten läksimme lavataksilla Sukhumvitin Big C:hen. Ja niin sieltä tarttui allaolevat matkaan :)
Kumpikohan on mun fillari....
Seppo joutui ottamaan punaisen paholaisen kun muun värisiä ei ollut ja minä kerkesin varaamaan tuon pinkin ;) No, kämpille päästyämme hetken pähkäilimme ja sitten läksimme "klubille" syömään, tietty uusilla fillareillamme. Klubilla Ride ihastui pyöriimme, halusi kuvata ne ja kutsui niitä karamelleiksi, miksiköhän! Olipa kiva ajella ja miettiä kokoajan - aja vasemmalla, aja vasemmalla - kyllä sen kuulemma oppii aika pikaisesti. Pyörissä on käsijarrut eteen sekä taakse ja tietysti nekin on toiste päin kuin kotopyörissä. No, kaikkeen tottuu. Vaihteita niissä ei ole, mutta mihin täällä niitä tarvittaisiin, tasaista maata ja voisi sitten ajella ihan liian kovaa eikä pyörää sitten enää hallitse. Ajelimme vähän sinne tänne ja pitää kyllä kämpillä ottaa oikein kartta käteen ja tutkailla noita pikkuteitä. Seppo osti vähän työkaluja ja pitää keksiä joku pikkulaukku, jossa työkaluja ja pumppua (kunhan semmoisen jostain ensin löydämme) voi pitää. Mukanahan ne pitää aina olla. On minulla mukana vähän pikkurompetta kotoa tuotuna ja pitäähän niitä fillareihin vähän tuunailla, valoja, heijastimia jne. Ai niin, mitähän tuollainen pyörä täällä maksaa? Yksi fillari maksoi 50 euroa ja se oli valmiiksi kasattu, myyjä laittoi renkaisiin ilmaa ja teki kaikki ohjaustanko- ja satulasäädöt, eikun ajelemaan vaan. Täytyy mainita asian toinen puoli, pyörä maksaa täällä rakennustyömiehen viikon palkan verran!
Tässä vielä mun fillari (saat Julia joskus kokeilla)
11.12.13 keskiviikko
Eilen ei sitten päivitetty tätä blogia, netti tökki pahemman kerran ja vieläkin jatkuu. Mokkula on parvekkeella, koska siellä on tarpeeksi "tolppia", tosin laturia ei sinne saanut, toivotaan että sen akku kestäisi hetken. Asiaan, eilen Seppo huolsi meidän menopelit. Mun pyörässä oli eturengas melkein irti ja kaikki muutkin ruuvit ja mutterit olivat miten sattuu. No, Suomessa on samoin, kaikki pitää aina ensin ennen käyttöä tarkistaa. Sitten ajelemaan Second Roadia pitkin, milloin jalkakäytävällä milloin liikenteeen seassa. Onneksi oli kolme kaistaa ja reunassa on aika turvallista ajella, tosin se reuna on aika hiekkainen. Täällä ei niitä hiekkoja liiemmälti puhdisteta. Kävimme Menuetissa olusilla ja tapasimme siellä golf-tuttujamme, kyllä mekin lähdemme golfaamaan, jahka nämä kiireet hellittää! Sitten takaisin Mosaiikkitalon kautta, oikeasti Kaapelitalo, katso kuva niin ymmärrät kutsumanimen. Siellä asuu tuttujamme, mutta ketään ei näkynyt, emmekä tiedä heidän asuntojen numeroita, joten taas tien päälle ja ajelu ruuhkassa kämpille.
Mosaiikkitalo
Suomi ja Thaimaa kellot
Sunnuntaina kävimme City-marketissa, unohdin ostaa ruisleipiä mukaan reissuun, Thaimaasta ei saa ruisleipää. Iltapäivällä Hande vei minut kentälle ja matka talvikotiin voi taas alkaa. Tein kentällä pikkuisen ostoksia ja sitten jo pääsikin koneeseen, joka tuli ihan täyteen. Oli kova tuuli, konekin heilui kovasti jo lähtökiidossa ja tuumin näinköhän pääsemme edes ilmaan. Päästiinhän ja vielä ilmassa heiluimme kovasti Viroon asti.
Matka sujui ihan kivasti, sain jopa vähän nukuttua, heräsin kun valot syttyivä ja ihmettelin miksi valot laitettiin keskellä yötä päälle, mutta aamuhan se jo oli. Kentällä kaikki luisti nopsaan ja pääsin taksia etsimään. AOT:n pöydältä kyselin taksia vaan yrittivät heti huijata yksin matkustavaa "mummoa", 4400 mukamas Jompparille. Sanoin heti, että ei käy ja saatiin sitten hinta sovittua. Kyllä sitten kerroin, että mieheni on jo täällä, olemme pitkään ja meillä on täällä condo, kait hän sitten ymmärsi etten ollutkaan ihan huijattavissa. Siihen tuli sitten toinen mummo kysymään hintaa Pattayalle ja se virkailija laittoi hänelle laskimeen summan ja työnsi sen laskimen toiselle puolelle pöytää eli etten vaan näkisi hintaa ja pääsisi kertomaan hänelle huijauksesta. Toisen mummon mies tuli juuri sille toiselle puolelle pöytää, mutta kyllä heti älysin mitä oli kyse. Oma taksini tuli siihen samalla, enkä sitten tiedä kuinka sen pariskunnan kävi. Tarkkana pitää olla. Olin sitten puoli 12 perillä ja heti 12:sta lähdimme Jompparin rannalle tapaamaan Arjaa ja Jukkaa, he kun lähtevät huomenna taas Suomeen. Uimme ja juttelimme kunnes vatsat alkoivat murista, siis murkinalle. Sitten Arja ja Jukka takaisin Pattikselle pakkaamaan ja me köpöteltiin kämpille. Purin matkalaukun ja yritin pysyä hereillä. Hyvinhän se onnistui, nukkumaan joskun kympin jälkeen vaikka ei tullut kympin uutisiakaan.... Täällä on muuten nyt mukavan vilpoista, +24 aamuisin ja iltaisin, joten voi huoletta pitää ikkunoita auki, ei tarvitse ilmastointia kuin yöksi.
Ovinumeromme
3.12.2013 tiistai
Aamulla blogin päivitystä ja läksimme "muumijunalla" Beach Roadille vetokärryssä 5 kg kuivattuja herneitä, 2 pakettia Juhla Mokkaa, pari kirjaa ja logollisia golfpalloja pari paketillista. Veimme ne Pattaya Suomi-seuralle ja golfpallot menevät palkinnoiksi seuran golfkisoihin ja kirjat lahjoitin seuran kirjastoon. Söimme siellä lihapullia ja takaisin kämpille ruokakaupan kautta kun kerran vetokärry oli matkassa. Sitten aloin järjestellä tavaroita oikeille paikoilleen, se homma kun jäi kesken vatsavaivojn takia. Kävin myös altaassa uimassa ja olipa kylmää vettä. No, pysyypähän vesi paremmassa kunnossa. Täällä on parissa altaassa ollut veden kanssa ongelmia.
Ja kiva juttu, luultavasti; talomme "kuppilan" ikkunat on vuorattu sanomalehdillä umpeen ja se taitaa tarkoittaa remonttia, jotain siellä kyllä maalataan ja kopsutellaan eli jospa se oma kuppila/kauppa aukeaisi vihdoin. Saahan sitä haaveilla!
"Muumijuna" kuljettaa Paradise Parkista Jomtienin Beach Roadille tai Sukhumvitille.
5.12.2013 torstai
Eilen käytiin Home Prossa ostamassa makkariin 2 yläkaappia ja Seppo sitten alkoi niitä kokoamaan, toinen valmistuikin illan mittaan. Toinen kaappi kasattiin tänään ja sitten Pauli soitteli lähtemään rannalle ja siellähän se päivä mukavasti meni.
Rantaa Pattiksen suuntaan
Ranta mereltä ja keskellä pötköttävät Seppo ja Pauli
Niin ja olihan se meillä tänään 41. hääpäiväkin!
6.12.2013 perjantai
Tässä paikallesessa käymme usein syömässä
ja illalla sitten Pattaya Suomi-seuran Itsenäisyyspäiväjuhliin, jotka olivat samalla seuran 10-vuotisjuhlat. Väkeä oli noin 100 ja ruoka taivaallista ja monta sorttia. Konjakkiakin riitti ja menohan oli sen mukaista. Kaikille naisille jaettiin myös punaiset ruusut.
Ohjelma riitti, laulua, tanssia, runoja, jutustelua jne. Yöllä sitten kotiinpäin samalla taksilla Helinän kanssa, me jäimme Watboon Roadille ja Helinä jatkoi Pratamnak Hillille. Turvallisinta käyttää taksia, täällä on yöllä tosi pimeää ja vain muutama katulamppu.
Seuran tilat kadulta
7.12.2013 lauantai
Tänään oli sitten vuorossa seuran avoimet ovet klo 10-18 ja kaikkea ohjelmaa. Ensin syötiin hernerokkaa ja lettuja. Sitten tuli Agaben päiväkodin lapsia esiintymään. Tytöillä aivan ihanat vaatteet, kimallusta, tylliä ja huomatkaa kuvasta nuo hienot sormikkaat, osa tytöistä oli jopa meikattu! Agape on lastenkoti Pattayalla jota Pattaya Suomi-seura kaikin tavoin avustaa myös me jäsenet.
Alla paidassa lukee Pattaya Suomi-seura thaiksi :)
Noita ylimääräisiä Suomen lippuja en sitten saanut poistettua, enkä kyllä tiedä, kuinka ne edes sivuille ilmestyivät vaan haitanneeko tuo. Nehän ovat hauskoja, kun vaihtavat kokoajan paikkaansa!
9.12.2013 maanantai
Vähän siivoushommia ja sitten läksimme lavataksilla Sukhumvitin Big C:hen. Ja niin sieltä tarttui allaolevat matkaan :)
Kumpikohan on mun fillari....
Seppo joutui ottamaan punaisen paholaisen kun muun värisiä ei ollut ja minä kerkesin varaamaan tuon pinkin ;) No, kämpille päästyämme hetken pähkäilimme ja sitten läksimme "klubille" syömään, tietty uusilla fillareillamme. Klubilla Ride ihastui pyöriimme, halusi kuvata ne ja kutsui niitä karamelleiksi, miksiköhän! Olipa kiva ajella ja miettiä kokoajan - aja vasemmalla, aja vasemmalla - kyllä sen kuulemma oppii aika pikaisesti. Pyörissä on käsijarrut eteen sekä taakse ja tietysti nekin on toiste päin kuin kotopyörissä. No, kaikkeen tottuu. Vaihteita niissä ei ole, mutta mihin täällä niitä tarvittaisiin, tasaista maata ja voisi sitten ajella ihan liian kovaa eikä pyörää sitten enää hallitse. Ajelimme vähän sinne tänne ja pitää kyllä kämpillä ottaa oikein kartta käteen ja tutkailla noita pikkuteitä. Seppo osti vähän työkaluja ja pitää keksiä joku pikkulaukku, jossa työkaluja ja pumppua (kunhan semmoisen jostain ensin löydämme) voi pitää. Mukanahan ne pitää aina olla. On minulla mukana vähän pikkurompetta kotoa tuotuna ja pitäähän niitä fillareihin vähän tuunailla, valoja, heijastimia jne. Ai niin, mitähän tuollainen pyörä täällä maksaa? Yksi fillari maksoi 50 euroa ja se oli valmiiksi kasattu, myyjä laittoi renkaisiin ilmaa ja teki kaikki ohjaustanko- ja satulasäädöt, eikun ajelemaan vaan. Täytyy mainita asian toinen puoli, pyörä maksaa täällä rakennustyömiehen viikon palkan verran!
Tässä vielä mun fillari (saat Julia joskus kokeilla)
11.12.13 keskiviikko
Eilen ei sitten päivitetty tätä blogia, netti tökki pahemman kerran ja vieläkin jatkuu. Mokkula on parvekkeella, koska siellä on tarpeeksi "tolppia", tosin laturia ei sinne saanut, toivotaan että sen akku kestäisi hetken. Asiaan, eilen Seppo huolsi meidän menopelit. Mun pyörässä oli eturengas melkein irti ja kaikki muutkin ruuvit ja mutterit olivat miten sattuu. No, Suomessa on samoin, kaikki pitää aina ensin ennen käyttöä tarkistaa. Sitten ajelemaan Second Roadia pitkin, milloin jalkakäytävällä milloin liikenteeen seassa. Onneksi oli kolme kaistaa ja reunassa on aika turvallista ajella, tosin se reuna on aika hiekkainen. Täällä ei niitä hiekkoja liiemmälti puhdisteta. Kävimme Menuetissa olusilla ja tapasimme siellä golf-tuttujamme, kyllä mekin lähdemme golfaamaan, jahka nämä kiireet hellittää! Sitten takaisin Mosaiikkitalon kautta, oikeasti Kaapelitalo, katso kuva niin ymmärrät kutsumanimen. Siellä asuu tuttujamme, mutta ketään ei näkynyt, emmekä tiedä heidän asuntojen numeroita, joten taas tien päälle ja ajelu ruuhkassa kämpille.
Pikaruokamyymälöitä meidän kotikadulla
Hedelmäkauppias
Hedelmäkauppias
Hedelmäkauppias mopolla
Tänään edelleen netti tökkii. Ensin fillareilla pyykit pesulaan, sitten "klubille" lohisopalle ja siellä oli aikalailla porukkaa. Liisa ja Seppo tupsahtivat myöskin. Oli kiva nähdä taas Liisaa viime kevään jälkeen ja tutustua hänen mieheensä Seppoon. He asustavat kesät Tukholmassa ja talvet tuossa Mosaiikkitalossa.
Mosaiikkitalo
Pesula ja pankkiautomaatti (taas kahteen kertaan,
en vieläkään osaa poistaa kuvaa)
Sitten kämpille ja Seppo piipahti Wat Boon Roadin "Big C:ssä" hakemassa jotain työkaluja. Se on semmoinen paikallisten peltikattokauppa ja sieltä löytyy tavaraa joka lähtöön.
Sitten piti vielä hakea lasti vettä Seven Elevenistä, kulkivat kätevästi pyörien etukorissa.
Lähikauppa Seven Eleven
Paikallinen bussi eli lavataksi ja pysäkkinä on koko katu
Meidän talo
allasaluetta
allasaluetta
joku soitti ja puhui kovasti thaita, en ymmärtänyt
Pihapuu kukassa
Kotiportti
Sisäänkäynti meidän taloon
Loppuillan sitten taistelin tuon nettiliittymän kanssa saadakseni edes jotain tänne kirjoitettua. Täytynee vielä myöhemmin täydentää tätä päivää, kun tuo netti taas suostuu toimimaan. Kuviakin olisi lisättävä ...
12.12.2013 torstai
Aamulla muumijunalla rantatielle ja sieltä lavataksilla Pattayan keskustaan Central Centeriin ja sen takana olevaan paikallisten tavaraparatiisiin. Sieltähän sitten löytyi hieno tv-hyllykkö olkkariin tv-tason tilalle ja pari muuta pikku juttua.
Varasimme ne kotiinkuljetuksella ja läksimme tavarataloon ostoksille. Joulukuusihan piti ostaa ja pari koristenauhaa, punaisia tietysti, muut koristet toin kotoa. Ja lipikkaat piti ostaa, kun kerrankin oli mun kokoa, täällähän naisten kokoja 38:sta ylöspäin ei tahdo löytyä. Löytyipä vihdoin polkupyörän pumppujakin. Sitten hain ruokapuolelta tietty paperiin pakattuja pikkupatonkeja, herkkua jota ei Jompparilta saa. Nettiin simkortille haettiin lisäaikaa ja sitten MK:hon syömään. On sitten hyvää ruokaa ja parasta palvelua täällä. Kesken kaiken alkoi musa soimaan ja henkilökunnan taukojumppa alkoi. Se oli kivaa, kaikki osallistuivat iloisina siinä kohtaa missä sattuivat olemaan paitsi jos joku otti juuri tilausta vastaan.
Minun suosikkiostari
MK
Läksimme taksilla kotiin odottelemaan hyllyntuojia. TV-taso on täällä talossa laitettu paikalleen ja sen takaseinässä on pistorasiat eli piti etsiä talon sähkömies paikalle ja hän kiinnitti pistorasiat suoraan seinään, kuten Suomessa on tapana, eihän muuten voi kaappia vaihtaa. Sitten tuli puhelu thaimaaksi, minä en puhu thaita eikä puhelimen toisessa päässä puhuttu muuta kieltä. Arvasimme, että kaappi on tulossa ja Seppo läksi pihalle odottelemaan. No, se kaappi oli niin iso, etteivät thaikkupojat millään jaksaneet sitä toiseen kerrokseen kantaa eikä se mahtunut hissiinkään ja joutuivat sitten vähän purkamaan hyllykköä. Saatiin se kaappi vihdoin ehjänä paikalleen eli kaikki sujui tänään nappiin. Jostain syystä telkkarin kuva parani huimasti, johtuukohan siitä, että koko toosa on nyt ylempänä silmien tasolla, tiiä häntä !
ennen
ja jälkeen
13.12.2013 perjantai
Siivouspäivä eilisen kaapin kasauksen jälkeen. Läksin fillarilla tuohon läheiseen pikku puutarhamyymälään. Tutkailin kasveja ja pähkäilin jotta misssä myyjä, ketään ei näkynyt. Lähdin sitten poispäin ja juuri silloin kauppias saapui tuoden lisää kasveja. Ostin sitten joulutähden, kaktuksen ja tuon vesikasvin, jonka nimeä en ikinä muista. Harmi ettei orkideoita ollut mutta kyllä niitä jossain muussa puutarhassa on. Tuossa viitisen kilsaa Pattiselle päin on yksi isompi puutarha, sieltä varman löytyy orkideoita ja ties mitä muuta.
Taisi löytyä netin tökkimiseen syy; mokkula pitää olla partsilla ja se oli liian lähellä ilmastointikoneita. Katsotaan kuin nyt käy! Nyt lähdemme iltatorille tuohon viereen...
Iltatori
vihanneksia
lihatiski
hedelmiä
kaloja ja muita öttiäisiä
sekatavarakauppa
lähi Tesco
Pikkuisessa kadunvarsikuppilassa syömässä, katseltiin maailman menoa ja sitten takaisin kämpille.
Kävin vielä illalla uimassa altaalla ja kun kerran oli pimeää, rosvosin altaan reunalata pari kukan oksaa, sellaisia punaisia juorunoksia, joita minulla on ollut kotosuomessakin.
14.12.2013 lauantai
Tänä aamuna opittiin kahvinkeiton sääntö numero yksi: laita keittimeen kahvikannu ennen virran päälle laittoa.Seppo siis keitti aamukahvit ilman kannua ja siivo oli sen mukaista, kahvia valui sinne tänne. Aamusta heti pyykinpesukone päälle, mulla on semmoinen pikkuinen pulsaattorikone täällä. Katteltiin telkusta uutisia ja sitten tuli Bondin leffa thaimaaksi dupattuna mutta onneksi oli englanniksi tekstitetty. Sitä siinä kattelin samalla kun korjasin yhtä lannepyyhettä. Kohta lähdemme taas pyöräilemään.
Kukka parvekkeella, jonka nimeä en muista - hei, sehän on lootuskukka
Käytiin hernerokalla ja sitten ajeltiin pari tuntia ympäristöoppia. Katsastimme Jomtienin saunan tässä ihan likellä ja menemme sinne jonain päivänä. Se maksaa 200 bathia päivä, siellä saa saunoa ja uida. Löytyy myös hierontaa sekä muonitusta. Siis se lisätään ohjelmaan lähiaikoina.
Kanojakin pitää pyöräillessä varoa
tässä kartta Saunalle, alaspäin rannan suuntaan olevalla kadulla on meidän talo
Sitten vaan ajelimme pikkuteitä, välillä piti peltikattoasutusten kohdilla olla hiukan varuillaan ja polkea liukkaammin. Kämpillä Seppo vähän taas huolsi mun fillaria, valot eteen, taakse ja pumppu pidikkeeseen. Emme kyllä tarkoituksella aio ajella illalla, mutta koskaanhan ei tiedä milloin se jostain syystä tulee pakolla eteen. Pitää siis varautua myös pimeään. Huomasin pyöräni ohjaustangossa pläntin, ihankuin pyörä olisi kaatunut tai olisin törmännyt sillä vaan en ole. Laitoin siihen päälle väritöntä kynsilakkaa ettei ala heti ruostua.
No, äsken selvisi tuon pläntin synty. Pihalta kuului kummaa mäiskettä, Sppo meni partsille katsomaan ja siellä 2 venäläispoikaa hakkasi kepeillä meidän pyöriä ja toisten mopoja! Seppo karjaisi niille jotain suomeksi ja ne hävisivät kuin pieru Saharaan. Käsittämätöntä touhua. Nämä pojat asuvat samassa kerroksessa kuin me ja ovat iältään noin 10-12 vuotiaita. Huomenna kyllä vien viestiä Managerille, pyysin Hepeltä jo tekstin käännetyksi englanniksi tai sitten jos Inkku kääntäisi suoraan thaiksi, katsotaan kumpi tulee s-postiin.
Täällä, sory vaan, venäläiset saa tehdä mitä vaan eikä vanhemmat koskaan kiellä lapsiaan. Naapuri yhtiössä suomalaisen naisen polkupyörä hävisi pihasta ja hän löysi sen toisen talon pihasta. Managerin (on talon isännöitsijä) kanssa he laittoivat pyörän toisella lukolla kiinni ja jäivät katsomaan, kuka sitä pyörää tulee hakeman. Sitten tuli päälle 10 vanha tyttö, joka väitti löytäneensä pyörän tien poskesta ja äitikin oli sen uskonut. Nyt vaan oli niin, että tyttö oli kyllä ihan oikeasti sen pyörän varastanut. En sitten tiedä miten juttu jatkui. Että tämmöistä täällä tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti