sunnuntai 1. lokakuuta 2017

LOKAKUU


1.10.2017 sunnuntai

Malttakaa vielä odotella! Nyt vaan on kirjoitusinspiraatio kateissa, huolia lähipiirissä! Näinhän se on ettei vanhuus tule yksin eli kysehän on omista vanhemmistani! Kunhan asioihin saadaan vähän selvyyttä, jatkan kirjoittelua ja tietty tuo heinäkuu kummittelee mielessäni aina vaan 🤓. Olen tämän viikon mökillä koirien kanssa, Seppo läksi kaupunkiin auttamaan Handea hommissa, ensi sunnuntaina olisi minun vuoroni lähteä viikoksi kaupunkiin (ihmisten ilmoille, sori) ja Seppo jäisi tänne mökille koiria hoitelemaan. Koirien on paree olla täällä mökillä mahdollisimman pitkään, kaupunki on niille tylsä paikka ja onhan tuolla vähän matkan päässä Handenkin koirat meidän hoidossa! Syyskuukin on kirjoittamatta, vaan ei siellä paljon mitään kertomista olekaan, mutta raapustan sen kyllä aikanaan! Eniten kyllä löytyy tänne kuvia laitettavaksi, kuvaaminen on vaan niin kivaa, rauhoittavaa ja antoisaa! Siis tässä on nyt paljon ajatuksia järjesteltävänä pääkopassani, kunnes pääsen taas kirjoittelemaan, onneksi asiat on laitettu kalenteriin pääosin muistiin! En siis ole lopettanut blogin kirjoittelua, vaikka sitä on jo suoraan minulta kysyttykin. Blogia en lopeta niin kauan kuin sormet ja pää toimivat!

3.10.2017 tiistai

Lähdin päivällä Pieksämäkeen hoitelemaan äidin kanssa asioita. Ajelin Konnevedentietä ja yhdessä mutkassa näin vastaan tulevan mopon vilkku päällä vasemmalle. Ajattelin sen ehtivän hyvin kääntymään ennen kuin ehdin sinne, mutta tämäpä liikkui kuin hidastetussa filmissä. Ajoi lopulta samaa kaistaa kanssani, tosin minua vastaan! Jouduin tietty jarruttamaan ja mopoa ajeli vanhempi patu eli varokaahan heitä tuolla liikenteessä! Sitten Pieksämäen tiellä ajoin noin 90:ä, koska oli tosi kova tuuli ja autooni tuo tuuli iskee mukavasti. Takaa tuli kuorma-auto, joka lopulta "työnsi" minua, eikä missään ollut mitään levikettä, jotta olisin päästänyt sen ohi! Eikös kuorma-autoilla ole nopeus 80, jos en ihan väärin ole ymmärtänyt! Pääsin lopulta perille ja parin tunnin päästä lähdin paluu matkalle.  Matka meni sateesta huolimatta mukavasti, kunnes pääsin lähelle Hankasalmea. Edessä tukkirekka, jolla oli myös ihan omat nopeusrajoitukset ja se hurautti kirkonkylän läpi ettei muut perässä  pysyneet! Matka jatkui, tuli alamäki, josta näin hyvin seuraavaan isoon ylämäkeen ja siellä jotain tapahtui. Vastaan tuli toinen rekka ja tien vieressä oli joku polkupyörällä seisomassa keskellä mäkeä, tukkirekka joutui tekemään aikamoisen väistöliikkeen toisen rekan mentyä ohi, jonka jälkeen fillaroitsija jatkoi ajelua ostoskasseineen. Mitä sitten tapahtuikaan; polkupyöräilijä päätti mennä tien yli toiselle kaistalle (paikalliset näköjään tykkäävät ajella vastakarvaan) vilkaisemattakaan taakseen eli taas olisin ajanut yhden papparaisen yli, jollen olisi ollut tosi tarkkana! Pitäisköhän minun lopettaa ajelu täällä mökkikylällä vai kenen, välillä ihan hirvittää ja erityisesti tänään tuntui näitä suhareita olleen joukolla liikkeellä! Autokamerani oli muuten päällä, mutta enpä viitsinyt alkaa sitä tutkia, olisi näkynyt liikaa vaarallisia tilanteita. Kävin syöttämässä samalla reissulla Handen koirat ja kastuin sateessa, viluissani käytin sitten vielä omat koirat ulkona, eikä se kamera kyllä enää tullut mieleenkään!

17.10.2017 tiistai

Taas aika hurahti! Olen tässä etsiskellyt syystakkia, vaan en varmaankaan sellaista koskaan löydä! Miksi kaikki takit ovat mustia, punaisia tai muuten vaan tummia? Haluaisin ihan vaikka kirkkaan keltaisen tai räiskyvän pinkin, en kuitenkaan mitään urheilumallista takkia! Päiväsaikaan kun tuolla liikenteessä ajelen, ihmisillä on tummat vaatteet, he eivät kyllä näy minnekään! Siinä ei paljoa heijastimet auta, vain pimeän aikaan! Seuratkaapa tuolla liikenteessä tummavaatteisia jalankulkijoita ja huomaatte saman asian, ei näy! Osin tuon vuoksi olen kyllä nyt hylkäämässä mustata vaatteet. Vai olisko niin, että kun ikää tulee, haluan erottua joukosta ja olla oma itseni?
Veimme alkukuusta äidin kanssa Tikankoloon isän huoneeseen sohvan, pari tuolia, pikku pöydän, verhoja, taulun jne. Seuraavana päivänä isä sitten muutti sinne vakituisesti asumaan, ei tarvitse enää heitellä paikasta toiseen!
Mökillä löysin yläkerran terassilta vanhan tv-pöydän, jonka pesin ja puunasin. Se olisi tarkoitus hilata alakertaan uudeksi yöpöydäkseni, vaan miten? No, keksin laittaa aamutakin vyön pöydän ympäri (siinä oli sopivat koloset) ja valutin sen pikku hiljaa portaat alas. Tosin portaiden mutkassa oli pikku hommaa, oli jäädä itse siihen jumiin, mutta sain kuin sainkin sen pöydän alas, huh huh! Sitten vaan tyhjäsin vanhan pöydän, tavarat uuteen ja vanha autoon vietäväksi Sepolle kaupunkikotiin. Hänellä on siellä yöpöytänä jakkara, ei oikein hyvä siihen tarkoitukseen. Joo, Seppokin tuli perjantaina taas mökille!  Sitten lauantaina Pirjon-päivänä lähdin kirkolle ja sieltä Hankasalmen hankeretkelle. Se kesti noin 5 tuntia ja olipa kiva reissu. Ensin ajelimme ampumaradalle, sinne ei bussi mahtunut ajamaan, joten reipas kävely paikalle. Parin kiepsauksen jälkeen kävimme Sepän Galleriassa, enpä ole sielläkään koskaan käynyt, vaikka täällä on oleiltu jo kolmisen kymmentä vuotta! Siellä saimme pullakahvit ja katseltavaa oli joltisenkin, laitan kuvia myöhemmin! Sieltä ralliradalle, jonka ajoimme ympäri bussilla, hyvin meni! Ja sitten se mitä eniten odottelin, Murtoisten Observatoriolle! Olipa siellä pikkuisen iso kaukoputki, vähän isompi kuin minulla! Paluumatkalla pysähdyimme vielä raviradalla sekä kirkonmäellä! Maanantaina ajelin sitten taas kaupunkikotiin ja terkkarin kautta hakemaan se halvatun vyöruusurokote, vihdoinkin! Ja mitäs sitten - tietty satoi, satoi ja taas satoi! Illalla Joy laittoi hiuksiini värin, ei tällä kertaa minun tarvinnut sitä itse räpeltää. Sitten alkoi bussireittien tutkailu, kaikki reitit ja bussinumerot ovatkin muuttuneet. Tiistaina aamusta bussilla Malmille kampaajalle, kotiin ja myöhemmin bussilla stadiin. Siellä oli Kahvila Ekbergillä tapaaminen entisten Eläke-Varmalaisten kanssa, vihdoinkin pääsin osallistumaan siihen. Oli tosi kiva tavata tuttuja, heitä oli kymmen kunta ja aika vierähti nopsaan! Tämä tapaaminen on useamman kerran vuodessa, kevään tapaamisen missasin! Sitten taas kotiin vesisateen saattelemana! Keskiviikkona ajelin Linnaisiin serkkuni Paulan luo ja läksimme Selloon shoppailemaan. Tosin ei taidettu shoppailla kuin ruokapuolta ja katseltiin kyllä muitakin kauppoja! Sieltä Paulan luo kaffeelle ja rupattelemaan. Aika taas hurahti ja ajelin kotiin ruuhkassa, mutta kiva oli päivä! Torstai meni kotosalla, kunnes iltapäivällä lähdin taas bussiajelulle. Nyt bussilla Puistolan asemalle, junalla lentokentälle, miksikö? No, kaverilla Lea ja Pertsa lennähtävät Thaimaan kotiinsa ja menin saattelemaan heitä reissuun. Joimme kupposet kaffetta, vaihdoimme kuulumisia, kunnes heidän piti lähteä turvatarkastuksen kautta reissuun! Sitten taas junalle ja Puistolan kautta kotiin! Onpahan ajeltu uusilla linjoilla! Perjantaina lastasin auton ja ajoin Siltamäen uimahallille. Minulla on jäänyt käyttämättä liikuntaseteleitä ja ne vanhenevat nyt vuoden vaihteessa. Keksin mennä uimahallille lataamaan ne ostamalleni kortille kuntosalikäynteihin sekä uimakertoihin. Ne ovatkin sitten voimassa 2 vuotta eli ei menneet setelit hukkaan. Tosin tuo tarkoittanee, että lähden kuntoilemaan! Joo, ihan oikeasti aioin lähteä, koska huomaan iän karttuessa tarvitsevani lisää lihaskuntoa. Talvikodin pihassa on kuntosali, jota en ole koskaan käyttänyt, koska en osaa käyttää niitä laitteita. Olen käynyt kuntosalilla joskus 40 vuotta sitten ja laitteethan ovat siitä muuttuneet. Nyt otan täällä opastuksen ja ohjaaja tekee minulle myös ohjelman, sitten osaan varmasti käyttää talvikodinkin laitteita! No niin, sieltä ajelin vaihtelevassa säässä mökille. Lauantainahan alkoi hirvestys ja ekana päivänä tuli 2 hirveä, joista toisen ampui meidän Hande! Sunnuntainakin tuli 2 hirveä. Seppo vaihtoi lauantaina autooni öljy, jotta viikon päästä se voitaisiin katsastaa. Mutta mitä tapahtuikaan, jossain vesiletkussa olikin vuoto. Se oli johonkin vuosien aikana hankautunut ja oli melkein puhki, onneksi pääsin tänne mökille, enkä tiennyt tuosta mitään! Jonkun patentin Seppo sitten siihen teki, koska viikolla olisi tarkoitus lähteä äidin kanssa Ikeaan ja Matkukseen vaateostoksille. Maanantaina Seppo läksi taas kaupunkiin töihin, koska Hande jäi tänne mökille hirvestämää. Hän käski minun ajaa silla autollani kirkolle ja takaisin selvittääkseni auton toiminnan. No minähän ajelin sitten kirkolle kauppaan ja takaisin. Paluumatkalla tuossa Lampisen tieltä tänne kääntyessäni auto piippasi ja joku valo syttyi, hitsi sentään! Pihassa sitten huuhtelin autosta liejut, sehän täällä maalla pitää aina tehdä, muuten auto on kaamean näköinen ja rapainen. Sitten käynnistin auton ajaakseni sen parkkiin ja taas piippaus ja valo syttyi. Se siitä Ikean reissusta, siirrettävä ensi viikkoon! Nyt on sitten aikaa pihahommiin ja tähän kirjoitteluun. Eilen jo järjestelin tällä koneella kameroiden muistikortteja sekä muistitikkuja! Muistikortteja oli hirviä kasa, koska aina reissuun lähtiessäni laitan kameraan uuden kortin (kameroitahan minulla on monen monta, siten myös kortit tuppaavat lisääntymään) ja palatessa sama juttu. Niitä vajaita kortteja oli sitten pilvin pimein ja niitä sitten yhdistelin. Nyt on taas tyhjättyjä kortteja käyttöön. Sama pitäisi tehdä muistitikuillekin!
Mutta nyt riittää tämä raapustelu tälle päivälle, alas syömään jotain ja sitte pihahommiin, kun aurinkokin paistelee, eikä onneksi sada!

28.10.2017 lauantai

Hirvestys jatkuu ja Handepa ampui vielä 2 hirveä lisää! Yhtenä päivänä pakkauduimme Handen autoon, Hande kuskina, Onni, Joy ja minä ja ajelimme Pieksämäkeen nappaamaan äiti kyytiin. Suhasimme sitten Kuopioon kohti Ikeaa, jossa sitten ostelimme kaikenlaista tarpeellista! Hande osti kaapin mökilleen ja äiti osti vielä seinälleen peilin. Ei vaan meille tullut mieleen, josko koko peili mahtuu Handen autoon, maasturilla olimme siis liikkeellä! Hetken Hande katseli peiliä ja sai kuin saikin sen mahtumaan autoon, huh huh! Ehjänä se jopa tuli perillekin. Veimme äidin kotiin ja ajoimme takaisin mökille. Seuraavalla viikolla Seppokin tuli taas mökille ja tutkaili autoni. Hän oli pessyt sen moottorin ja jotkut anturit siellä valittivat ja sytyttelivät valon! Sitten auto huollettiin, pestiin, imuroitiin ja turhat romppeet talliin talteen ja ajoimme Pieksämäkeen. Siellä äidin kanssa teimme kaikkea sillä aikaa, kun Seppo kävi katsastamassa autoni ja laittoi peilin paikalleen eteiseen, poraahan siinä hommassa tarvittiin. Saatiin sitten nekin hommat hoidettua ennen talvea. Kävin vielä kerran äidin luona Pieksämäessä ja veimme isälle Tikankoloon lisää tarvikkeita ja sain ne verhot lopulta ikkunaan. Kylläpä huone yksillä verhoilla muuttui, tosin isä ei sitä kyllä havainnut. Itse asiassa hän on jo niin huonossa kunnossa, ettei edes tunnistanut meitä, surku!
Lokakuu kumminkin huitelee loppujaan ja ensi viikolla hurautamme sinne kaupunkikotiin. Kyllä me kumminkin vielä tänne tullaan, mutta välillä pois, onpa sitten taas kiva palata! Tänään ostimme vielä Veijon kala-altaalta yhden lohen, koska ne sieltä ovat lopuillaan ja Seppo halusi yhden lohen valmiiksi jouluksi. Hän sen perkasi ja sitten kävimme Handen mökillä laittamassa sen vakuumiin ja mökin pakkaseen. On varmasti tuoretta kalaa jouluksi! Olemme siis tänä Joulun Suomessa, sekä koko syksyn. Katsellaan nyt, kuinka tuo isän ja äidin asuminen alkaa sujua! Siihen on kyllä liittynyt kauhiasti paperihommia ja kaikenlaisia muutoksia, joita ei ihan heti tule edes mieleen ja mitä vielä onkaan unohtunut, aika näyttää! Juu, yhtenä iltana kovasti puhuttiin lehdissä, että nyt yöllä ulos katselemaan jotain meteoriittinäytöstä, taisi olla viikko sitten! No, minähän latasin kameran valmiiksi jalustalle, asetukset kohdilleen ja olinpa äkännyt, kuinka noita yö kuvia (tietsika väittää tuon sanan olevan 2 sanaa, itse olisin laittanut yhdyssanaksi) otetaan, laukaisu vain ajastimelle ja tarpeeksi pitkä valotus! Ja kuinkas taas kävikään - taivas pilvessä, kuten aina, kun olisi taivaalla kuvattavaa! Seuraava yö olikin sitten kirkas tähtitaivas, vaan ei enää mitään lentäviä meteoriitteja. Kiukuspäissäni en sitten ottanut kuvia tavallisesta tähtitaivaastakaan, vaikka kamera olisi ollut edelleen valmiina kuvaukseen! Täällä olisi sopivan pimeätä, ei turhia valoja, kuten kaupungissa. Ajattelin kyllä napsaista sähkötkin pois pääkytkimestä parempia kuvia ottaakseni, Seppo ei ehkä olisi tykännyt ideasta! Eipä niitä kuvia sitten saanutkaan, harmitus taas kerran! Vuoden päästä ne meteoriitit taas ilmaantuvat, ehkä sitten on parempi tuuri!
On muuten ollut kumma syksy, ei riesaa kärpäsistä. Yleensä meillä on täällä mökillä yläkerta täynnä kärpäsiä, ettei edes kärpäsansat tahdo riittää. Samoin Kutomo on ollut täynnä niitä, mutta ei tänä syksynä, mistä lie johtuu! Tosin ihan hyvä juttu, kun eivät koko ajan pörisseet joka paikassa. Nytpä pitää taas lopetella, kun päivällä huomasin, ettei ole mitään kaffepullaa ja päätinpä käyttää koirien piimät! Eli tekaisin pari piimäkakkua uuniin ja nyt pitää vähän käydä niitä katsastamassa, etteivät ihan karrelle pääse palamaan. Lisäilen muuten tänne kuvia jossain vaiheessa!







































































..........