keskiviikko 2. marraskuuta 2022

MARRASKUU

30.11.2022 keskiviikko

Aamulla hilattiin Sepon fillari auton takakonttiin ja läksimme rantakadulle etsimään parkkipaikkaa. Hyrsylän mutkan korvilla oli parkkipaikka, jossa monta tyhjää ruutua. Äkkäsin sitten, että ne ovat maksullisia paikkoja, siis siihen auto. Maksoimme varmuuden vuoksi kolmesta tunnista 30 bathia (0,82 euroa) eli kymmenen bathia tunnilta. Sitten kävelimme pari kolmesataa metriä Odelikseen ja siellä meitä jo odottivatkin Arja sekä Jukka. Heihin olemme alunperin tutustuneet täällä Thaimaassa ja joskus kyläiltykin heidän luonaan Vantaalla vaan nyt on heillekin vähän pitkä matka keskisestä Suomesta. Menimme sitten kahvittelemaan ja höpöttelemään sisätiloihin. Olipa kiva tavata heitä. Odeliksesta lähtiessämme ostimme sieltä mukaamme vielä ruisleivän ja patongin. Sieltä ajoimme Seuralle ja veimme Sepon fillarin varastoon ja otin sieltä samalla mukaani yhden ”uimapötkylän”, jos vaikka pääsisin mereen sen kanssa killumaan. Kävimme lohisopalla ja Seuralla oli kyllä järkyttävän kuuma, vaatteeni olivat ihan märät kotiin päästessä. Katukuva nyt: venäläiset lisääntyneet aika paljon päivä päivältä! 

Mökillä tullut vähän lunta, jalanjäljet
kadonneet lumeen


29.11.2022 tiistai

Täällä yksi suomalainen joutui sairaalaan tulehduksen vuoksi. Hänet oli leikattu jalasta ja nähtävästi olisi pitänyt olla edelleen rauhallisemmin, eikä harrastaa erilaisia urheilulajeja päivittäin, varsinkin kun ei Suomessa ollut mitään harrastellut leikkauksen jälkeen. Tästä viisastuneina päätimme jättää tämän talven pyöräilyt väliin. Sepon käsi ei ole vielä kunnossa ja kyllä pyöräily ranteeseen käy. Viemme siis pyörät varastoon odottelemaan seuraavaa talvea. Parempi katsoa kuin katua sanoo vanha sananlaskukin!

Mun fillari autoon ja sitten menimme toimistolle. Siellä kaikki tyypit huolestuneina, mikä ongelma meillä taas. Kyllä ilmeet muuttuivat, kun annoimme jokaiselle Fazerin sinisen suklaalevyn! Sitten he halusivat ottaa yhteiskuvan meidän ja suklaiden kanssa pomolle näytettäväksi! Ajoimme Big C ”carrefuriin” syömään, apteekkiin, ostin kuukauden netin luuriin (miten se nyt onnistuikin ilman sim-kortin vaihtoa 🤔), kuukauden netti 500 bathia eli noin 13,40 euroa, sitten kävin kaupassa ja Seppo sillä aikaa Home Prossa. Home Pro on vähän kuin Suomessa Bauhaus, työkaluja, rakennustarvikkeita, huonekaluja, mattoja, vuodevaatteita jne. Vietiin HansLankarille Naskalien kiinteistöverolappu ja sieltä Seuralle Neulekerhoon. Olipa mukavasti kerholaisia, virkkuukoukut viuhui ja juttu luisti, hauskaa oli! Sieltä ajoimme kotio ja Airfryeriin ranskalaisia ja prinssinmakkaroita, hyvää! 

Aamulla ihmettelin kuka sytytti liiketunnistinvalon autotallilla, 
ja pihajänömmehän se siinä näkyy, tuossa tallin ja traktorin
välissä. Tämä on siis valvontakameran kuva ja jänö näkyy,
kun klikkaat kuvaa, jolloin se suurenee

28.11.2022 maanantai

Mökillä ovat Hande ja Joy eilen vieneet kaikki 11 ankkaa navettaan kanojen seuraksi. Oli jo joki melkein jäätynyt ja Hande oli joutunut siellä hakkailemaan jokeen juomareikiä ankoille. Aamulla soitti manageri (tapaaminen piti olla vasta iltapäivällä) ja puhua pajatti niin nopsaan etten saanut puoliakaan selväksi. Sen verran kyllä ymmärsin ettei hän olekaan iltapäivällä paikalla. Hän lupasi soittaa hetken päästä uudelleen. Laitoimme töpinäksi ja läksimme toimistolle. Siellä laitettiin loput paperit kuntoon ja leimoja läjäpäin. Seppo joutui allekirjoittamaan monen monta paperia (täällä kopiot pitää itse allekirjoittaa, joka paperi) ja lopulta ei meinannut kirjoitus enää onnistua. Ensimmäinen ja viimeinen allekirjoitus olivat kyllä aika erilaisia. Yritäpä itse allekirjoittaa 30 paperia putkeen, sun kädet terveet, Sepon ei! Sitten manageri soitti jollekin Antille, joka sitten neuvoi minulle missä se sähkölaitos sijaitsee. Chayabrukia ylös, Second Roadin yli, junaradan jälkeen heti oikealle ja tien päässä T-risteyksestä vasemmalle ja noin kilometrin päässä oikealla on se sähkölaitos. Menimme sinne sopivaan aikaan, pääsimme heti tiskille. Koko lysti maksoi 4249 bathia eli noin 115 euroa. Illalla tulee joku asentamaan jotakin, näemme sitten mitä! Kotipihalta lähtö ja sopparin tekoon meni aikaa noin tunti. Meidän viereen luukulle tuli venäläisiä ja nainen näytti piilotellen passiaan virkailijalle, jotta emme olisi nähneet venäläistä passia! No, ilman passiakin tiesimme heidät venäläisiksi. Nyt muuten on tänne alkanut virrata venäläisin paljonkin. Eilenkin syömässä ollessamme tuli pariskunta viereiseen pöytään, kun näkivät laukkumme Suomi- liput, he eivät puhuneet mitään koko aikana! Meillä molemmilla on selkeästi esillä Suomen liput laukuissa ja mieluusti pidämme ne näkysällä. Minulla on muuten jossain valkea kangaskassi, jossa lukee sinisellä thaimaaksi; olen suomalainen. Pitääpä etsiä se kassi esiin!  Sieltä ajoimme Seuralle viemään jonkun porakoneen tai mikä lie ollut. Se piti viedä ennen sähkokselle menoa, mutta näin täällä kaikki keikahtaa päälaelleen, ei mitään uutta siis! Chrisse laittaa seinälle jonkun telineen karaoketelkkarille ja siihen sitä porajuttua tarvittiin. Söimme sitten samalla, kun kellokin oli jo paljon. Chrisse kysyi, että olemmeko menossa kotiin ja kun olimme, hän pyysi jos ottaisimme Marjon kyytiin. Marjo tuli tänne eilen ja oli menossa Immigrationiin ilmoittautumaan. No, sehän sopi, haimme siis Marjon kyytiin. Chrisse lähetti hänelle viestin tulostamme, mutta ilmeisesti Marjo ei ollut sitä lukenut, koska odotti kotinsa edessä kypärä päässä!  Marjo oli jo aamulla kävellyt Immigrationiin ja sanoivat että tule uudelleen kello 13. Marjo ei halunnut kävellä sinne uudelleen ja siksi Chrisse lupasi viedä hänet. Kun me hoidimmekin homman, ei Chrissen tarvinnut jättää Seuran tiloja ”yksin”. Tosi mustat ukkospilvet ja salamoikin tuolla sisämaan puolella,

Asennus meneillään kännykän 
taskulampun valossa

täällä ripsi vähän vettä. Saa nähdä minne ukkonen menee, mutta nyt keräilen pyykit, jotka vihdoin sain eilen pestyä. Sitten odottelemme sitä asentajaa! 

Neljän maissa ryykäsi talon sähkömies ottamaan kuvan nykyisestä sähkömittarista. Kuudelta tuli 2 sähkölaitoksen miestä laittamaan jonkun vekottimen sähkömittariin. Seppo sanoi sen olevan vikavirtasuoja yhdistettynä pääkatkaisijaan! Todella aiheellinen vekotin. Uusi sähkömittarimme on asennusjonossa, toivottavasti tulee pian! 






27.11.2022 sunnuntai

Loppui sitten se minun uiminen altaalla ennenkuin edes ehti alkaa😡. Heräsin yöllä kahden maissa järjettömään selän kutinaan! Uskottava se on, allasvesi ei sovi minulle. Kaiketi luomet keräävät jotain kemikaalia itseensä ja sitten kutistaan, selkänihän on aivan ruskeana luomista. Ei sitten uida 🙁 paitsi jos joskus pääsisi mereen uimaan! Käytiin heti aamusta ennen paluuruuhkaa tuossa lähistöllä olevaan Siamburin kaupassa tarkoituksena hakea jotain makkaraa ja ranskalaisia perunoita eli ranuja. Aikanaan ihmettelin mitä ne ovat, kun Hande puhui ranuista, selvisihän se lopulta. Makkaroita saatiin vaan ei ranuja. Kotimatkalla pysähdyimme sen kylän Lootuksessa ja sieltä sainkin niitä ranuja sekä kassillisen jäätelöitä. Kassa pakkasi jäätelöt kolmeen kylmäpussiin. Nyt on pakastin täynnä 👍.Kotona sitten paistoin prinssin makkaroita, munia sotkettuna riisiin ja päälle  chilikastiketta, olipa hyvää. Riisiä jäi, kun keitin uudessa pikku keittimessäni riisit, enkä vielä tiennyt kuinka paljon sitä tuli. Ensi kerralla 2 kupillista riisiä riittää, laitteeseen mahtuukin vain 3 kupillista ja kuppikin on aika pieni. 

Siinä itse tekemäni annos, aroi

Juu, oli unohtua kertoa kuinka ihanat venäläiset ovat tänne oikein tervetulleita. Utapaon kentällä niitä on henkilökunta vastassa, leit tulijoiden kaulaan, tanssiesitys  jne. Eilen tulimme saunalta, Seppo kävi Second Roadilla Sevenissä. Siellä kaljakaappien edessä oli 2 venäläistä likkaa, ottivat kaapista limuviinapullot, joivat siinä pullolliset, laittoivat tyhjät pullot takaisin kaappiin, ottivat täydet tilalle ja lähtivät kassalle 😡. Että sellaisia toivottuja venäläisiä turisteja tänne kaivataan, niinkö? Eivätkä varmaan ole ainoita, en tykkää! Ai miksikö Seppo ei ilmoittanut siitä kassalle, millähän kielellä, ei ne kassatytöt ymmärrä suomea, eikä Seppo puhu kuin suomea! Eli jos ostat jonkun pullon kaupasta, tsekkaa että siinä on jotain. Limuviinapulloissa on kierrekorkit ja huomaamattasi voit ostaa tyhjän! Olutpulloissa on patenttikorkit, niitä ei saa takaisin kuten kierrekorkit.


26.11.2022 lauantai

Ilotulitusfestivaalit menossa Pattayalla

Lähdettiin päivällä Lootukseen syömään, ostoksille ja sitä nettiä metsästämään luuriin. Olipa siellä vähän väkeä. Yritin taas kerran ostaa sitä nettiä luuriin, tällä kertaa kännykaupasta, koska Lootuksessa ei ole AIS:in omaa myymälää. No, jäin taas ilman nettiä, myyjä väitti että sim-korttiini ei saa netti 😳 ja pitäisi ostaa uusi kortti ja sitten siihen saisi netin, ja höpö höpö! Olen siis vieläkin ilman sitä luurinettiä ja taidan tällä menolla jäädäkin! No, kolmas kerta toden sanoo, jos eksyn Big C:n myymälään joskus. Seppo olisi ajanut sinne heti, mutta onneksi kielsin. Paluumatkalla oli järkyttävät ruuhkat, on ilotulitus fastivaalit Pattayalla, eilen jo alkoivat. Seppo sai ruokalippuluukulla vaihdettua pari kolikkoa kymmenpatin kolikkoon, niitä pesukonekolikoita. Kävin vielä Lootuksen apteekissa, ostin käsidesisuihkeita, voltarenia ja särkylääkettä. Vaihtorahana sain kuin sainkin yhden kymppikolikon. Ostin vielä pienen muovikassin lääkkeeille ja taas tipahti yksi kymppikolikko. Saan siis vihdoin huomenna käydä pesemässä koneellisen pyykkiä! Siitä liikenneruuhkasta vielä, saapi nähdä kuinka pääsemme illalla Seuralle saunomaan! 

Festareilla porukkaa

Hyvin päästiinkin saunalle, ei ollutkaan ruuhkaa. Olipa kiva saunailta ja hauska rupatella tuttujen kanssa. Illalla paluumatkakin sujui hyvin, ruuhkainen jono oli vastaantulevien kaistalla. Minne kaikki saivat auton Pattayan keskustassa parkkiin, kun Besch Roadikin oli suljettu fastivaalin vuoksi! 



25.11.2022 perjantai

Öö, aamulla piti jonkun tulla katsomaan vuotokohtia ja remppaamaan! Kello on jo varttia vaille 12, alkaa ruokatunti. Käväisin toimistolla kysymässä ja taas oli siellä uusi tyyppi istumassa aulatytön paikalla ja hänhän ei tietenkään asiasta tiennyt mitään. Oli muuten tytöllä kauhiat stiletit (Helinän sanonta) jaloissa, sopii hyvin aulatytön hommaan 😂. Onneksi talon remonttireiska istui pöydän päädyssä ja hän tiesi asian. Eli taas odottelemme, pitää saada hommalle managerin päätös, ja manageria ei tietysti taaskaan paikalla. Kuulemma tänään tulee 😳. No, mutta pääasia että he ovat vuodosta tietoisia. Todennäköisesti vettä on kesän aikana kovien sateiden myötä päässyt kylppärin ikkunasta sisään. Sieltä se remonttireiska heti ensimmäiseksi eilen tutki eli on varmaan muuallakin käynyt samoin. Kylppärin ikkunoita on  näissä taloissa vain päätyasunnoissa. Emme koskaan pidä sitä ikkunaa auki, vain lasia pestessä silloin tällöin. Ensimmäisen kesän jätimme sen rakoselleen ja sen jälkeen se on ollut aina visusti kiinni! No, ei aamupäivä ihan hukkaan ole mennyt, minä olen kämpässä virkkaillut ja Seppo laittanut ulkona polkupyöriin uusia jarruvaijereita. Se halvatun netti kyllä pitää pikaisesti saada luuriin, nytkin kirjoitin lauseen kääntäjään kotona, useammankin lauseen, otin aina kuvakaappauksen. Pitää varmaan mennä pankkiin jonottamaan noita kymmenpatisen kolikkoja pyykkikoneeseen, koska toimistolla ne olivat loppu, hyvin hoidettu sekin homma, luulis toimistolla niitä olevan,kun talossa kerran on niitä pyykkikoneta käytettävissä, kaupoista niitä ei koskaan saa 🤔. En enää kyttää ja odottele remppahommaa, tehköön miten tekevät, olemme siitä ilmoituksen tehneet, on tässä muutakin hommaa, kuin istuskella himassa oottelemassa, jos joku jotain ilmoittelisi! Illemmalla kävimme sitten syömässä ”mummon” kuppilassa, hyvää oli ja annos maksoi 49 bathia, kun viereisessä kuppilassa sama annos maksaa 100 bathia! Viereisessä kuppilassa käykin ulkomaalaisia ja mummon kuppilassa paikallisia. 100 bathia noin 2.70 euroa! Ainahan sanotaan, että syö siellä missä paikallisetki! Kävimme myös iltatorilla ostamassa kurkkua. Torikin oli pienentynyt puoleen koronan takia eli vain muutama kauppias ja pikku putiikin lähes kaikki suljettuina! Kestää kauan ennen kuin kaikki on taas mallillaan! 

Cafee

Mummon kuppila











24.11.2022 torstai

Koko yön satoi ja vielä nyt aamullakin ukkostaa! 

Puoli päivää ukkosti ja sateli. Kello 11 kävimme taas toimistolla, ei manageria! Näinköhän hän hoitaa useampaa taloa, en tiiä. Toimistossa on nykyisin 3 virkailijaa ja kiva juttu, kun ovi sinne on lasia, heti näkee onko siellä ruuhkaa vai onko ketään! Lopulta kahden maissa saimme hänet kiinni ja ensi maanantaina pitää mennä toimistolle klo 13-14 ja hän vie meidät sinne sähkölaitokselle tekemään sen sopparin! Piti tunnustaa managerille etten kovin hyvin puhu englantia, enkä kaikkea edes ymmärrä. Hän sitten kysyi olemmeko venäläisiä ja siihen tietty ponnekas ei ja kerroin kansallisuutemme. Hän sitten laittoi tietokoneelle jonkun käännösohjelman ja asia hoitui. Ensi kerralla kauppareissulla kyllä haen sittenkin sen netin kännyyn, toimisi sitten se kääntäjäkin. (Iltaisin unta odotellessa kääntelen päässäni suomen lauseita englanniksi, toiset laskevat lampaita 😵‍💫) Samalla näytin kuvat vesivalumista ja heti lähti ”aulatyttö” sekä remppamies katsomaan. Ennen istui aulassa mies, joka hoiti kaikenlaisia asukkaiden asioita ja nythän on taas koko henkilöstö toimistossa vaihtunut. Aulassa ei istu ketään ja tuon yhden työntekijän ristimme aulatytöksi, koska sitä aulapoikaa ei enää ole! Piti soittaa Jinnylle, koska hän on vapaalla sunnuntaihin saakka ja hän sitten jutteli asiasta virkailijan kanssa. Huomenna pitäisi tulla joku remppaamaan kattoa, saapi nähdä. Illemmalla läksimme vielä syömään ja haettiin Sevenistä huomiseksi murkinaa, kun ei tiedä kuinka kauan remppa kestää ja meidän pitää kuulemma olla paikalla. Lauantaina kyllä pitäisi päästä Seuralle saunomaan, toivottavasti onnistuu! Huomenna olisi Seuralla pikku-joulu ja karaoken aloitustanssit! No, me ei tanssita, eikä lauleta eli tuo jää nyt kyllä väliin! 


Nyt mahduimme suosikkikuppilaan 
syömään

kovin on viime aikoina satanut ja 
se näkyy kukkina













23.11.2022 keskiviikko

2 kertaa käyty toimistolla, eukkoa (anteeksi ruma nimitys, mutta alkaa ottaa aivoon) ei taas näkösällä, eikä muut virkailijat tiedä mitään, minne hän on mennyt ja milloin palaa 😡. 

Läksimme sitten aamusella turhan toimistokäynnin jälkeen Lootukseen ostamaan suojakuoret iPadeille.

Viidakoita on kaikenlaisia, tässä
johtoviidakko

Kaikissa myymälöissä maksoivat saman 799 bathia eli noin 21,40 euroa kpl. Minulle armeijan vihreä ja Sepolle heleän sininen, vaalean punaista en halunnut. Nyt ei pitäisi tabletit luistaa käsistä lattialle. Kaupasta ostin pikkuruisen 2:n hengen riisinkeittimen (649 bathia eli noin 17.40 euroa) ja sitten vielä pieni pussi riisiä. Riisipussin kanssa piti metsästää myyjä, koska kaikki riisit eivät sovellu keittimeen. Kaupassa olikin riisiä varmaan viiskymmentä erilaista. Ajoimme sitten Seuralle, koska samassa talossa on meidän pikku varasto, eikä avainläpyskä enää aukaissut ulko-ovea, piti käydä toimistolla naamakuvassa. Ovi aukeaa nykyisin vain kasvotunnistuksella. Nälkäkin jo oli ja söimme Seuralla lohikeitot, yksi soppa lisukkeineen 200 bathia (5.35 euroa) eli lohi on täälläkin kallista. Meillä oli kylläkin ilmaiset ruuat, olin voittanut Seuran kesätapahtumassa arvalla ilmaisen ruuan ja leimakortti oli täynnä. Joka ruuasta saa leiman ja kun kortissa on 10 leimaa, on seuraava ruoka ilmainen. Tuttujakin oli jo tänne ilmaantunut ja aika kului nopsaan jutustellessa heidän kanssaan. Sieltä kotio ja arvatenkin se toinen turha toimistoreissu tuli tehtyä 🤬. 


Illalla pitää kokeilla uutta riisinkeitintäja paistaa lisäksi Siamburiksen aamiaismakkaroita chilikastikkeen kera ja mitä muuta jääkaapista löytyykään. Ei muuten ole sitä eilisen päivänsankaria pihahemmoa näkynyt tänään 😀. Siivoojat kyllä keräsivät eräänkin määrän tyhjiä pulloja tuolta huoneestaan

meidän uusi söpö riisinkeitin

 


22.11.2022 tiistai       (ei kirjejakelua tiistaisin Suomessa, on jäänyt takaraivoon 😂😂)

Kaapista löytyi tämmöisiä
aurinkokennovaloja


Aamulla toimistoon, manageri miitingissä, tulee milloin tulee😳! Sitten vaan himassa, välillä pitää huilailla ja sainhan blogin ajan tasalle. Lähdettiin joutessamme ajelemaan Tescoon tai pelkkä Lootushan se nykyisin on. Aulassa oli kännytarvikemyyjä, yksi niistä monesta ja ostin luuriin silikonisuojuksen, maksoi 100 bathia eli 2,70 euroa. Nyt ei tarvitse pelätä sen luiskahtavan käsistä. IPadeihin ei saatu kuoria, täytyy ensi kerralla ottaa toinen tabletti malliksi mukaan. Kävimme taas toimistolla, ei ketään! Himassa sitten aloin tutkia joulukoristelaatikkoa. Siellä oli parit vanhat Suomesta tuodut sähkövalot ja yhdet uudet. Vanhat saavat ensin mennä partsille, jos toimivat, sitä en kokeillut. Täällä en kyllä uskalla käyttää kuin kotoa tuotuja sähkövaloja. Yhdet pienemmät sähkövalot löytyi sekä yhdet pienet paristoilla toimivat, varmaankin joulukuusemme valoja. Sitten joku laatikossa pisti sormeeni ja siellä oli kuollut ja kuivunut torakka. Liekö halunnut alkaa Joulua viettämään valojen seassa! Meidän pihamies on puhellut ja huudellut aika kovaäänisesti tämän päivän ja tuumasinkin Sepolle, jotta lieneekö tuo kaljaa juonut, kun autokin on tainnut jäädä kotiin, koska ei ole vakiopaikallaan pihalla. No, hetken päästä alkoikin kuulua pihalta laulua, Happy Birthday! Kurkistin partsilta ja niinhän se pihahemmo juuri puhalteli kakun päältä kynttilöitä. Saas näkee kuka on huomenissa töissä, oli siellä muillakin iso kaljapullo kourassa. Sitten kummallinen juttu, Seppo löysi avainkaapista vähän niin kuin piilotetun avaimen, jossa oli talon lätkä kiinni. En nyt mainosta minkä talon, mutta ihmettelen kovasti kuinka ja milloin se on sinne ilmestynyt, meidän se ei missään nimessä ole! Ehkä sen arvoitus joskus ratkeaa, mutta todella outoa, miksi emme sitä huhtikuussa huomanneet! Kello on pikkuruisen yli kuusi ja piha hiljeni eli työaika päättyi ja juhlijat menivät kaiketi jonnekin jatkoille 🤔.

Lootus ja kahvit

Paikallinen mopokorjaamo


21.11.2022 maanantai

Aamusella veimme fillarit ulos, mutta emme tuohon rytökasaan vaan mopoparkkiin, jos joku siitä valittaa valitan minäkin. En suostu laittamaan 20 000 bathin arvoista fillariani tuohon, johan se likaantuu siinä! Sitten toimistolle, manageri paikalla vasta tiistaina ja toinen virkailija ei ymmärtänyt


meitä emmekä me häntä, siis poistuimme! Sen jälkeen pakkasimme Hepen ja Jinnyn ostamat tuliaiset laatikkoon ja lähdimme viemään sitä postiin. Soi vitonen tietty ihan tukossa, samalla kadulla sijaitsee Immigration. Pääsin heti tiskille, paketti painoi vähän yli 5 kg ja maksoi 158 bathia Expressinä eli noin 4,26 euroa. Paketti lähti Jinnyn kotikylään Sankhaan. Sieltä ajoimme Seuralle hakemaan varaamiamme karjalanpiirakoita (20 kpl) ja munavoita. Osan piirakoista laitamme pakkaseen ja ne on kätevä sulattaa ja lämmittää airfryerissa myöhemmin. Kämpille ostokset jääkaappiin ja kahden korvilla läksimme sinne Immigrationiin. Kadulla taas hirveä ruuhka ja hyppäsin kyydistä ja kävelin julmetun pitkään jonoon, joka kiemurteli siinä pihalla, onneksi siinä oli katos ja isoja puhaltimia, silti hiki valui! Seppo jäi jonnekin odottelemaan ja minä jonotin tunnin siinä jonossa, lopulta olin ensimmäisenä ulko-ovella. Sisään laskettiin vajaa 10 henkeä kerrallaan ja ilman maskia ei sinne ollut menemistä. No, sisällä sitten toinen tunnin jonotus ja yritä siitä metelissä sitten kuunnella omaa numeroasi, kun virkailijat niitä huuteli. Vihdoin pääsin luukulle (vilautin välillä luukkujen suuntaan vuoronumeroani) ja homma hoitui nopsaan. Virkailija kysyi vain, että olenko asunnon omistaja ja vastasin että mieheni on. Sitten hän lätki leimoja sinne tänne ja sain passit takaisin. Tosin varmaankin kaikki leimat olivat tarpeellisia, täällä rakastetaan leimoja, joka paperissa pitää olla leimoja, mitä enempi sen parempi. Läksin pihalle ja Seppokin oli juuri sopivasti tullut autolla siihen ihan portin lähelle ja päätimme lähteä Suleville (kuppilan nimi Chulee) syömään. Siellä on aina maukasta ruokaa ja nyt söimme kanakookoskeittoa riisikupin kanssa ja kylläpä oli taas hyvää. Nyt kyllä joutui ruoka odottelemaan vähän aikaa, koska näytti Sulevi olevan yksin töissä. Sulevi on vähän harhaan johtava lempinimi, hän on kyllä oikeasti nainen ja ihan mukava tyyppi. Hän muisti meidät hyvin ja jopa asuintalomme. No, kävimmehän siellä aikoinaan tosi usein, kun Lea ja Pertsa asuivat siinä kuppilan yläkerrassa. Kotimatkalla kävime vielä ThaiWatsadussa. Parkkiksella Seppo pyysi minua katsomaan ulkona, että auton kaikki valot toimivat. Takavalot toimivat hyvin ja siirryin auton etupuolelle ja tömps! Törmäsin johonkin kaiteeseen, en huomannut sitä, tähtiä kyllä näkyi. Taitaa otsaan tulla sarvi, sattui tosi kovasti ja jäi ne etuvalot katsomatta. Kaupassa ei ollut sitä juttua mitä Seppo etsi, mutta tulihan paristoja mukaan, ei ihan hukkareissu kumminkaan. Kaupasta poistuessamme olikin jo ihan pimeää ja kotona olimme seiskan maissa. Olipa taas päivä! 

         

törmäyshäkkyrä, merkkasin sen rautakaiteen
sinisellä

kanakookoskeitto, aroi



Kissa loikoilee kuppilan yläkerran parvekkeen kaiteella eli siinä missä Lea ja Pertsa ennen asuivat







20.11.2022 sunnuntai

Nukuttiin taas pitkään ja päivällä lähdettiin Big C Carrefuriin. Siellä olikin rahanvaihtopiste, joten Seppo sai vaihdettua ne eurot batheiksi. Minä kävin apteekissa ostamassa tyroksiinia, kilpirauhaslääke. Olin fiksuna pakannut lentolaukkuun lääkkeet avaamattomissa pakkauksissa, kuten pitääkin ja täällä huomasin mökillä joskus laittaneeni (miksiköhän) vajaan purkillisen tyroksiinia pakkaukseen ja teipillä kiinni ja sehän sitten laukusta löytyi. Onneksi täältä saa ko lääkettä apteekista ilman reseptiä. Samalla kävin ostamassa mokkulaamme nettiaikaa, on kyllä aika orpo olo ilman nettiä, puhelimeen en sitten ostanut nettiaikaa, yritän pärjätä ilman. Sitten Seppo osti uuden nahkalompakon, myyjä oli ihastuksissaan ja antoi alennusta, koska tunnisti Sepon laukun, joka oli aikoinaan ostettu samasta liikkeestä. Kävin vielä ostamassa hedelmiä ja sitten suuntasimme Siamburis kauppaan, siellä myydään kaikkea ruokaa ja me haimme sieltä juustoa. Uimaan en ole vielä mennyt, koska kotomaassa "jäädytettiin" selästä läjäpäin luomia ja ne eivät vielä ole parantuneet, en tiedä mitä allasvesi niille tekisi, parempi olla varovainen.  

matkalla Siamburikseen tuonne
vasemmalle risteyksestä

Pattayan sivukylää











19.11.2022 lauantai

alkaa kotikatumme pikku hiljaa näyttämään
Pattayalta lisääntyvien tornitalojen myötä

Hyvin kellon ympäri nukutun yön jälkeen (niinhän sitä luulis, selvisi myöhemmin ettei se niin ollutkaan) vähän siivoilua ja järjestelyä. Iltapäivällä läksimme autonpesuun ja sieltä Seuralle viemään herneet ja lanttusurvokset. Seppo vei myös matkalaukut varastoon ja silla aikaa minä hoitelin jäsenmaksut ja muut kuntoon. Söimme myös uunimakkarat muussilla, jonka jälkeen läksimme takaisin kämpille. Pihalla sitten törmäsimme Tiihonoviin. Olimme miettineen häntä talven mittaan, oikeasti emme kyllä tiedä minkä maalainen hän on, mutta blogia seuranneet ehkä muistavat miksi olemme nimenneet hänet Tiihonoviksi. Tämmöistä tällä kertaa!


17.-18.11.2022 torstai ja perjantai

Kuopion kone

Eilen saatiin vihdoin kaikki hommat tehtyä! Tänään aamulla herätys klo 3 yöllä ja aamupalan jälkeen Joy tuli autolla pihaan, hilauduimme autoon ja Turokin oli mukana. Matka Kuopion kentälle sujui mukavasti vaikka olikin aika pimeää. Kentällä päästyämme Joy tuli Turon kanssa kentälle meitä saattamaan ja Turo riensi tietty pitkin poikin nuuskimassa uusia uutisia! Laukkuhommat,

ei tungosta kentällä

lähtöselvitykset ja turvatarkastukset sujuivat nopsaan, eihän kentällä ollut paljonkaan porukkaa ja konekin oli potkurikone. Nyt huomasimme kentän toisessa päädyssä olevan kahvilan ja kävimme hörppimässä sufeet. Tosin viime talvena se taisi ollakin suljettuna koronan vuoksi. Edellinen klo 6: n kone seisoikin vielä kentällä, kuulemma joku vika navigoinnissa, tarvitsee aurinkoa, häh! Yksi pariskunta joutui lähtemään kotio yöksi, koska kone oli pahasti myöhässä ja he eivät olisi ehtineet jatkolennolle Kanarialle. Heidän lähtönsä siirtyi huomiselle, harmi. Lento Helsinkiin meni mukavasti tunnissa ja kone olikin ääriään myöten täynnä. Kyydissä myös joku koululuokka menossa jonnekin päin Helsinkiä. Kentällä sitten odottelua nelisen tuntia, mutta aika meni nopsaan kahvitellessa ja ihmisiä seuratessa. Olipa Thaimaan konekin ihan täynnä. Aika vaan ei millään kulunut, en vieläkään osaa laittaa siihen näyttöön suomen tekstitystä, en siis katsonut elokuvia. Äänikirjojen kuuntelukin töppäsi. Olin ladannut puhelimeen monta kirjaa, mutta muutama viikko ennen reissua sain uuden luurin, enkä tietenkään muistanut ladata niitä kirjoja siihen! E-kirjojen lukulaite oli kyllä mukana, mutta se jäi lentolaukkuun, joka oli ylhäällä hattuhyllyllä, enkä viitsinyt alkaa hilaamaan sitä sieltä. Ensi kerralla olen viisaampi, tai sitten en! Vihdoin kone laskeutui Bangkokiin! Ostin (niin luulin) kentältä puhelimeen nettiaikaa ja virkailija latasi sinne yhden päivän nettiä ja minun pitäisi huomenna ladata itse se 30 päivää joillain hemmetin numerokoodeilla, saas näkee lataanko vai en! Käyn kumminkin ostamassa mokkulaan nettiä ja voin samalla ostaa luuriinkin, tai sitten en osta luuriin. Luurissa oleva "nettirahahan" jää sinne ja voin käyttää sen puheluihin Suomeen. Monessa paikassa on ilmainen netti käytettävissä, joten saattaa olla etten osta luuriin mitään nettiä. Sitten passintarkastukseen ja jonot olivat jo kuten ennen vanhaan eli pitkät. Onneksi virkailijat siirtelivät ihmisiä lyhyihin jonoihin  ja olipa siellä oma luukku lapsiperheille, vammaisille ja yli 70-vuotiaille. Virkailijat nappasivat jonosta siihen jonoon vanhempia ihmisiä ja niitä lapsellisia, mutta ilmeisesti Seppo on liian nuoren näköinen, että eivät valinneet häntä! Lopulta kuitenkin meidät ohjattiin eri jonoon "karsinasta". Minä menin ensin kuten aina. Ensin virkailija pyysi paperisen viisumin ja sitten vakuutustodistuksen, insurancen, ilman tätä paperia ei edes viisumia myönnetä. Onneksi olin varautunut ja paperit löytyivät muovitaskusta nopsaan. Virkailija vilkaisi Fennian vakuutuspaperia, lykkäsi sen takaisin sanoen, no insurance. Yleensä hoksottimeni toimivat hitaasti, mutta nyt salamana työnsin paperin hänelle takaisin ja tokaisin englanniksi, että kyllä se on vakuutuspaperi. Kelpasi sitten virkailijalle, sain leimat passiin ja paperit takaisin. Sepolla samat paperit, mutta virkailija ei kysellyt. Vihdoin pääsimme hakemaan matkalaukkuja ja tietty Finnairin laukut olivat ihan hallin perällä. Tuloaulassa pähkäilimme taas kerran taksiamme, ei löytynyt. Aulassa kyllä seisoskeli kymmeniä kuskeja nimikylttien kanssa, meidän nimeä ei löytynyt. Lopulta piti soittaa ja kysellä taksin perään ja taksimme hoitaja lupasi soittaa kuskille. Puolen tunnin kuluttua taksikuski sitten löysi meidät ja matka pääsi taas jatkumaan. Kuski antoi minulle vesipullon ja puolessavälissä matkaa hän kysyi kuinka voin! Taisin olla sitten aika nuutuneen oloinen. Kaikin puolin oikein mukava kuski Pääsimme sitten perille talvikotiin ja voi kauhistus, asunnossa ei lainkaan sähköä, vesi kyllä tuli! Kipin kapin toimistoon ja lupasivat sähköt vartin päästä. Maanantaina pitäisi tehdä sähkösoppari sähkölaitoksella ja manageri täytti paperit ja Seppo allekirjoitti ne. Sitten sähkö on paljon halvempaa. Sen kyllä tiesimmekin ja tällä reissulla olikin tarkoitus hoitaa tuo homma. Toimistossa vaan vaihtuu alati henkilökunta, taas oli ihan oudot tyypit, vartijat ovat vaihtuneet vain siivoojat sekä pihamiehet ovat samat. Kiirettä pitää, kun se 24: tunnin ilmoitus Immigrationiin, tavarat Seuralle ja mitä kaikkea! Onneksi ensi yön saa nukkua, meni vuorokausi nukkumatta ja pää on kuin Haminan kaupunki, mistä sekin sanonta juontunee! Sateen loputtua kävimme kylällä syömässä ja vakiokuppilamme oli aivan täynnä, mutta onneksi parin askeleen päässä oli toinen. Kyllä täällä osataan vähistä aineksista tehdä tosi hyvää ruokaa. Maukas kau pat kai vesipullon kanssa maksoi 109 bathia eli 2.94 euroa tämän hetken kurssin mukaan. Paluumatkalla kävimme ostamassa leivän bakerista, joka on nykyisin pesulan paikalla ja Sevenistä aamiaistarpeet. Tämä päivä on mennyt ihan pyörryksissä ja ukkonenkin yllätti, onneksi olimme silloin sisätiloissa. Seppo kävi kokeilemassa autoa käyntiin ja se hyrähti heti kiltisti. Pitäisi viedä ne tarpeet Seuralla, niin saisi omaan jääkaappiin tilaa. Ehkä huomenna hyvin nukutun yön jälkeen on pirteämpi tai sitten ei! Nyt kyllä huomaa mitä väsymys tekee aivoille, on kuin sumussa kulkisi. Kaiken kukkuraksi yläkerrasta on valunut vettä kylppärin kattoon ja makkarin kattoon vaatekaapin päälle, ei ollut huhtikuussa, kun viimeksi täältä läksimme. Täytynee pyytää manageri katsomaan maanantaina, mitä tehdään asialle. Partsin edessä on "kaatopaikka", ei sinne voi edes fillareita viedä. On toimiston väki siis vaihtunut vaan mihin suuntaan talon hoito on menossa, ken tietää! 

näkymä parvekkeelta 

kylppärin katto

makkarin katto



 






 16.11.2022 keskiviikko



Hupsheijaa, olen hehkuttanut noita viisumeita, vaan olen unohtanut kertoa niiden tulleen jo maanantaina! Siis plakkarissa on nyt vuoden viisumit, ei kun menoksi! Olihan niissä vielä yksi kommellus, kun viime perjantaina tuli viesti, että hakemuksista puuttui molemmilta henkilökohtaisten tietojen lomake! Aivan varmasti ne oli sinne liitetty, muistan kun Hande kysyi, että onko nämä liitteet oikeat, pipsahenk ja seppohenk! Jokaisen dokumentin jälkeen Hande tallensi hakemuksen tiedot, eli miten ne muka olisivat voineet hävitä sieltä. Lähetystö kysyi siis aivan eri tietoja joihin olin jo vähän varautunut, ehkä katsoivat viime kevään hakemuksia, tiedä häntä! Perjantaina heti lähetin lomakkeet heille ja sitten jännäsimme viikonlopun, tai ei siinä paljon jännäämiselle jäänyt aikaa, kaikkea hommaa oli vielä ja on vieläkin ennen lähtöä. Heti maanantaina aamupäivällä tupsahti tieto viisumeista ja kaikki hyvin! Äsken tulostin reseptit mukaan, laitoin auton seisontaa ja yritin tehdä lähtöselvityksen, mutta sitähän ei voikaan tehdä Kuopion kautta lentäen eli sitten huomenna kentällä vasta! Niinhän se oli viime keväänäkin, tosin silloin oli nuo koronahommat, joten luulin sen johtuneen siitä. Nähtävästi ei yhdistelmälennolle tehdä lähtöselvitystä etukäteen. Eipä tuo haittaa, Kuopion kentällä ei ole ruuhkaa! Tämä matkatavaroiden pakkaaminen on näköjään taitolaji😂. Otanpa iPadistä suojakuoret pois, samoin puhelimista, jätän ne tänne mökille (painavat yllättävän paljon) ja ostanpa Thaimaasta uudet, jotka jätän talvikotiin! Siellä ne eivät paljoa maksa. Löysin kevyet kangaspussit iPadeille matkan ajaksi suojaamaan niitä. Silti ihmettelen saanko mitään vaatteitani mukaan, puenko tuplat päälleni 😂😂😂. 

No, nyt on pakattu ja laukut jo Joyn auton takakontissa, eikä tarvitse pukea tuplavaatteita😀. Herätys aamulla klo 3, koska haluamme rauhassa syödä aamiaista ja kaffitella ennen lähtoä.Tosin seuraavan kerran saamme suuhun pantavaa vasta Hki-Vantaan kentällä joskus kymmenen jälkeen. Kuopio on niin pieni kenttä ettei siellä ole edes kioskia, joku automaatti vain! Lento Bangkokiin lähtee klo 13.55 🌴












15.11.2022 tiistai

ankat lumisateessa

Nyt on huusholli (mökki) siivottu ja alkaisi matkalaukkujen pakkailu! No, siinä ei varmaan kauan mene, mukaan 10 kg lanttusurvosta, 10 kg herneitä, 4,5 kg siellä postiin laitettavaa, 2 kg Fazerin sinistä suklaata taloyhtiön henkilöstölle lahjoiksi, itselle 3-4 kg kahvia, ei paljon muuta sitten mahdukaan! Täytynee laittaa lähtiessä "juhlatunika" päälle ja alle pyöräilyhousut, uikkareita en tohdi laittaa alimmaiseksi päälleni! Uikkarit tuon aina pois Thaimaasta, niiden kuminauhat eivät kestä kosteutta eikä kuumuutta! Siis mun tavarat ei mahdu mukaan, koska Seppo ei suostu ostamaan lisälaukkua! No, onhan noissakin roudaaminen! Ja pääsenhän sitten Pattiksella shoppailemaan! Tänne sataa juuri nyt lunta, tuli talvi! Kävimme ottamassa ankkatarhan päältä verkon talveksi pois. Onpa satanut vettä, joten ankoilla on iso järvi ja paljon vettä, kylläpä ne tykkäävätkin polskutella joessa! Saavat olla tarhassa niin kauan kunnes joki jäätyy, sitten Handen navettaan. Siitä ne eivät tykkää, kanojen seassa! Tietenkin tuo joki nappasi uuden talvityöhanskani. Se putosi kaiteen päältä ja joki hurraten vauhdilla vei sen, Hankavedeltä löytyy. Kohta yritän laittaa kuvia tänne, kunhan tuo iPhone saisi ne talletettua Faceen. Se vaan viimeistelee kuvia ja viimeistelee, tyhmä!  Talletan sinne iPhonelta kuvia, siirrän tietsikan muistiin ja poistan Facesta. En ole vielä keksinyt kuin muulla konstilla saisin ne siirrettyä tietokoneelle! 

 








8.11.2022 tiistai



    Näin 6 vuotta sitten Helsingissä !











7.11.2022 maanantai

sunnuntai aamu
                                                           

Kääk, noi viisumit! Tulostin on tosi mainio, vanhassa ei ollut skanneria ja tässä on. Onpa helppo skannata viisumiin tarvittavia papereita, ovat siististi järjestyksessä. Aikamme odottelimme ja ihmettelimme rikosrekkareiden viipymistä, kunnes Seppo älysi katsoa autotallin seinässä olevaan postilaatikkoon, siellä ne olivat olleet ties kuinka kauan kosteudesta päätellen. Oikeasti meidän postiloota on jonkun matkan päässä vakiasukkaan laatikon vieressä ja nyt oli varmaan asialla ollut joku tuuraaja joka oli lykännyt postit väärään lootaan. Se laatikko on stadista Yrttimaantien vanha laatikkomme, muistoksi laitettu tallin seinään ja kyläläiset siihen tuovat kortteja ja muuta joskus, ei varsinaista postia. No, läksimme perjantaina Jyväskylään digi-ja väestöjokumikälie se nykyisin onkaan etsimään julkista notaaria, aikakin oli jo varattu. Kuinkas sitten kävikään, eläketodistushan tuli Elon sivulle ja se piti tulostaa sieltä tunnistuksen jälkeen. No, sepä ei kelvannutkaan notaarille, ei ollut alkuperäinen! Muut paperit saatiin kuntoon. Ulko-oven edessä sitten soitin Eloon ja sain puhuttua, että lähettävät uudet postitse mökille ykköspostina! Muutenhan meille kestää viikon tulla kirje, kun se menee ensin Pieksämäkeen, sieltä siirto mökille, eikä kirjeitä jaeta tiistaisin eikä perjantaisin. Tänä aamuna jännättiin sitä postia ja jippii, kirjeet olivat siellä mökin postilootassa! Hyppäämme keskiviikkona heti aamusta autoon ja taas sinne Jyväskylään. Mukava miesvirkailija neuvoi, että klo 12:sta saakka pääsee toimistoon ja notaari on siellä paikalla, ei tarvitse varata aikaa, jononumerolla vaan sinne. Notaari on paikalla vain ke-pe! Iltasella keskiviikkona sitten Hande lupasi tulla meille tekemään niitä viisumihakemuksia tietsikalla. Mutta olipas mukava skannailla kaikki paperit koneelle ja sieltä muistitikulle! Viisumiin saa liitettyä aina yhteen kohtaan vain yhden paperin, mutta luin Facesta, että skannaamalla saa ”yhdeksi” PDF-liitteeksi useamman sivun ja toden totta, heti testasin sen. Vielä pitää skannata tuo eläketodistus vahvistuksen jälkeen ja kuvata passin leimasivu! Toivotaan, että viisumi ehtii ajoissa, lähtö 17.11. Tänään postin haun jälkeen läksin ajelemaan Pieksämäkeen, kävin ostamassa itselleni lentolaukun, kun annoin omani Sepolle. Hänen laukkunsa oli turhan kookas. Laukun löysin Prismasta ja sitten täytin kärryn 15 kilon koiranruokasäkillä ja toisella vähän pienemmällä säkillä. Olen ihmetellyt muutamaa kateissa ollutta tavaraa, jotka on lähdössä reissuun ja hirvitys sentään, löysin kaapista laatikollisen reissutavaraa! Ei kauhean iso loota, mutta kumminkin!  Täytynee roudata loota mökille ja taas kerran käydä tavarat läpi ja raakata taas puolet. Aina ennen reissua kerään tavaroita pinoon, pari kuukautta ennen lähtöä poistan niistä puolet, pari viikkoa ennen taas puolet ja nyt tuli ylimääräinen poisto kunhan pääsen sen lootan kanssa mökille! Viimeinen nakkaus hylkylaatikkoon viel pakkauksen yhteydessä.

En tiedä onko kukaan huomannut, että olen kyllästynyt päivittämään Facea sekä Instaa! Luen kyllä, mutta kirjoittelen mieluummin tänne blogiin! Tämä kun tuntuu enemmän omalta 😎, eikä tarvitse lukea Facen typeriä kommentteja 😂

Tämmöisiä bongasin Jyväskylän reissulta, siltä ekalta viisuminhakureissulta:


antiikkia



neulehullun kauppa



hauskat polkupyörien telineet




ja Aasia ruokakauppa


harmaata ja sumuista