MAALISKUU

3.3.2019 sunnuntai

Taas vaihtui kuukausi. Piti heti kuun alkajaisiksi ensimmäisenä päivänä käydä lataamassa kännykän netti ja hakea myös talon netti. Vähän aikaista hakea, kun vanhatkin ovat vielä voimissaan, mutta eipä haittaa. Kun nämä uudet lakkaavat toimimasta, olemme jo siellä kotomaassa. Juu, ihmettelin kyllä tuota AIS:n nettiä, kävin sen lataamassa ihan AIS:in omassa toimipisteessä ja kotimatkalla jäin ihmettelemään voimassaoloaikaa. Ei sillä, että se tällä kertaa olisi tuon edellä kerrotun kotimatkan vuoksi haitannut, mutta kumminkin. Heilläpä oli laskureissa helmikuussa 29 päivää, vaikka oli maaliskuun eka päivä, siitä tuo voimassaoloajan kummallisuus!

tämä lisko asustelee tuossa meidän parvekkeen edessä

olevan varaston kulmilla, se aamuisin ilmestyy varaston

katolle pällistelemään

Eilen kävimme taas auton pesussa ja kas kummaa, kolmas pesu olikin ilmainen! Esitteessä kyllä lukee, että viides pesu on ilmainen, mutta emme alkaneet siitä kinastelemaan! Siinä auton pesua odotellessa olemme aina juoneet kahvit ja minä istun terassilla kamera kädessä. Olen nyt saanut kumman inspiksen, kuvailen noita hienoja busseja, lähinnä niiden upeita maalauksia. Autopesulahan sijaitsee Sukhumvitin varrella ja siinä on aina tosi kova liikenne. Aika hienoja kuvia olenkin jo saanut. Näin yhtenä päivänä Jompparilla bussin, jossa oli hieno kuva, sitä nyt jahtaan. Se kuva oli Captain Jack Sparrow, siitä elokuvasta Pirates of the Caribbean, se oli todella hieno maalaus bussin kyljessä.  Ajoimme vielä Seuralle kolmen maissa ja samalla Seppo kävi taas varastolla. Siellä aika vierähti jutustellessa ja kotimatkalla olikin Hilliltä alas tosi kova ruuhka. Siinä sitten seisottiin, valotkin alhaalla näkyivät vaihtuneen vihreiksi, kukaan vaan ei liikahtanut minnekään. Sitten näin vilkkuauton kurvaavan ylös meidän suuntaan ja sen perässä toinen auto, jossa joku oli ison kameran kanssa kuvaamassa taakse päin. Sitten alkoikin tulla roppakaupalla vanhoja hienoja autoja jonossa, minäkin vaan toljotin niitä, ei tullut mieleen ottaa kameraa laukusta! Lopulta pääsimme jatkamaan matkaa ja siinä sitä kameraa taivastellessani äkkäsin auton ikkunassa olevan kameran. Kotona tsekkasin sen kortin ja siellähän ne autot nätisti ajelivat!

Tänään huomasimme, että joku idiootti oli jossain ylemmässä kerroksessa yöllä oksentanut alas parvekkeelta ja arvaahan sen mitä siitä seurasi! Pihamies olisi heti siirtänyt siihen tikkaat ja vesiletkun, mutta siivooja sanoi, että kuvia ja ilmoitus toimistoon. Oksennusjälkiä oli seinillä neloseen saakka eli ehkä syyllinen löytyy sieltä! Seppo läksi viemään mattoa autoon ja löysi samalla reissulla managerin toimiston aulapojan. Hän tuli katsomaan ja kuvasi jäljet, kait joku joskus ne sotkut siivoaa, en minä. Onneksi ei ollut pyykkejä partsilla! Sitten läksimme fillaroimaan, Sepon piti ostaa vielä jotain ruuveja, osti niitä eilen liian vähän. Matkalla törmäsimme moneen tuttuun ja kävimme myös syömässä Sulevilla. On muuten täällä tosi kuumaa, normaalia aikaisemmin!
Nyt päiväkahville, Seppo keitti kaffeet tai no, keitti vedet ja mehän juomme päivisin noita "pussikahveja".
11.3. pikku lisäys

11.3.2019 maanantai

Kiirettä pitää, kohta pääsee kotiin Suomeen huilaamaan! Ollaan siis käyty golfaamassa, rannalla, fillaroimassa jne. Perjantaina kävimme Kirsin ja Jonen kanssa Sevillassa syömässä. Tuli pari pientä tosi lyhyttä sähkökatkosta. Täytyy sanoa, että täällä on sitten oikeasti pimeää, kun valot sammuvat! Onneksi olivat taas ihan lyhykäisiä, tosin kotona tervehti meitä telkkarin ohjelmat. Telkkari menee

koira nukkui golfkentällä ihan rauhassa meistä välittämättä

aina päälle, kun sähkökatkoksen jälkeen sähköt palaavat. Kotomaahan lähtiessämme jätämme sähköt päälle tuholaiskarkottimen vuoksi ja telkkarille toimme Suomesta johdon, josta saa kytkettyä sähkön pois. Jollekin varmaan nyt juohtui mieleen, miksi emme ota koko johtoa seinästä, mutta telkkarin johto on sen verran hankalassa paikassa, että tuo tuomamme jatkojohto ajaa kyllä asiansa hyvin ja helposti! Lauantaina veimme auton Big C:n pihassa olevaan autopesulaan pestäväksi ja vahattavaksi. Koko lysti maksoi 900 bathia ja sillä aikaa kävimme kaupoilla ja syömässä. Hakiessamme auton vahauksesta se oikeasti kiilsi niin, että onneksi oli aurinkolasit silmillä! Kävimme myös Lean ja Pertsan luona kaffeella. Seppo ja Pertsa kävivät testaamassa kuinka ostamamme auton suojapressu sopii autoon ja Lea leikkasi sillä aikaa niskahiukseni. Suojapeite sopi hyvin ja pitänee hommata valmiiksi toinen samanlainen seuraavaksi vuodeksi, ne eivät kyllä kestä useampaa vuotta. Tänään läksimme

tuonne kun golfpallonsa saa, sitä ei hevin 

löydy ja sinnehän minun se piti lyödä, eikä

muuten löytynyt

fillaroimaan ja se oli kyllä meikäläiselle tuskien taival, matkaa kertyi 20 km! Oli kova tuuli ja Seppo pyöräili hissukseen, minä perässä. Kolmosvaihteella olisin ajanut Sepon päälle ja kakkosella sain polkea tosissaan. Meillä on erilaiset pyörät ja siis myös välitykset ovat erilaiset. Kotiin päästyämme olin aivan märkä hiuksia myöten ja vasen käsi särkee. Siinähän kädessähän on koko reissun ollut ongelmia, eikä se tykkää pyöräilystä tai luulisin lähinnä tuosta tärinästä. Ei nuo tiet täällä ole sen parempia kuin siellä kotomaassakaan! Joskus pyörä pomppii kunnolla ja oikeasti päästän pahoja kirosanoja suustani, onneksi kukaan ei niitä ymmärrä eikä kuule! Nyt olen jo sen verran toennut, että aloin kirjoitella! Ja tuo halvatun pyöräkamerakin lakkasi kuvaamasta, sen akku riittää juuri ja juuri 1.5 tuntia, vaikka sammutan sen aina ruokatauoksi jne. Muuten se on kyllä hyvä kamera ja siitä tulee ihan hyvää kuvaa! Tuossa meidän vastapäätä Amazonissa on yhdessä asunnossa maripoika. Hänellä on asunnon verhot visusti kiinni aina, emmekä ole siellä nähneet ketään muuta. Tämä mies käy vähän väliä parvekkeella polttamassa marisätkää ja siivoilee parveketta alvariinsa. Kaikenlaista täällä näkee, eikä tuo ole ensimmäinen marilainen täällä, yläkerrassa ja naapurissamme on myös sellaisia asunut. Sitä vaan ihmettelen, että kuinka he uskaltavat, täällähän siitä saa todella kovat vankilatuomiot! Kävihän Sillanpäälläkin tuuri ettei kärähtänyt täällä, vaan vasta Suomen tullissa! Tulimme yhtenä päivänä kovassa ruuhkassa Hilliltä eli Seuralta ja jonossa oli 2 todella hienoa prätkää. En ole ennen sellaisia täällä nähnytkään. 2 valkeaa Militryn moottoripyörää ja toinen kuskeista olikin nainen. Normaalisti poliisit ajelevat milloin

polliisit

minkälaisilla prätkillä, mutta nämä olivat ihan oikean näköisiä. Täällä ei aina ihan varmuudella voi sanoa, onko prätkällä ajava ihan oikea poliisi! Täällä poliisit pitää kaikenlaisia ratsioita ja nyt viime aikoina he ovat keränneet lava-autojen kyytiin väärin parkkeerattuja mopoja. Kiva, kun mopo on kadonnut ja se pitää hakea jostain kaukaa ja maksaa ensin sakot! Muistakaa, kun puhun mopoista, ne ovat moottoripyöriä. Täällähän ei ole mopoja kuten siellä kotomaassa. Ja sitten vaaliasiaa, pääministeri ja eduskuntavaalit ovat täällä 24.3. Emme oikein ole päässeet perille näiden vaalisysteemejä, mutta tunnemme ehdokkaat ehkä jo paremmin kuin Suomen huhtikuun ehdokkaat! Niin ja viikko ennen vaaleja lopetetaan tykkänään alkoholin myynti! Mielenkiintoista seurata miten nämä vaalit täällä menevät, palaammehan kotiin vasta sen jälkeen! Ai niin, olimme yhtenä päivänä golfaamassa

siinä taas golfkentän pelikaanit, ei ne oikeasti ole pelikaaneja

vaikka sillä nimellä niitä kutsunkin, kutsunhan aina

joutseniakin sorsiksi, älkää joutsenet loukkaantuko

tuolla armeijan alueella. Ihmettelin, että tuleepa Utapaon lentokentältä paljon koneita, taitavat olla kotimaan lentoja ja niitä tuli tosiaan paljon, sieltähän oikeasti lähtee kotimaan lentoja. No, sitten yhdellä väylällä huomasin taivaalla paljon laskuvarjoja, ei ne sitten olleetkaan mitään matkustajakoneita! Muutama kone lenteli edes takaisin ja pudotteli niitä laskuvarjoja.
On se hyvä, että vastapäiseen asuntoon muutti thaikku! Olen aina tuskaillut oven avausta, on niin pimeää etten näe avaimenreikää! Tyhmä minä, ei ole koskaan tullut katsottua käytävän kattoa, lamppu palanut, luulin vaan näköni olevan niin huono.  Onneksi naapuri oli siitä huomauttanut ja nyt näen hyvinkin avata oven! 16 päivää kotimatkan alkuun, tosin vieläkin tuo ilmatila on vähän sekaisin! Toiset Finskin koneet lentävät vieläkin Kiinan kautta ja kaukaa Moskovan pohjoispuolelta ja toiset taas etelästä Dohan kautta. Saapi nähdä mitä kautta me lennämme! On nyt yritetty tiirailla aurinkoa ja miettiä hyvää kesäpaikkaa autolle, kun ne katokset purettiin ja se ei enää auta tuossa hommassa. Kesällä aurinko porottaa suoraan ylhäältä ja paikka on katsottava tarkasti. Muutama ehdokas paikka on jo bongattu!
Käynpä välillä hörppäämässä kaffeet ja sitten yritän latailla kuvia!

rannalla oli tekeillä luultavasti musiikkivideo koululaisilla

tässä tyttö muka suuttui pojalle

tytön piti lätkäistä poikaa poskelle ja se tyttö parka joutui 

paniikkiin, kun löi vahingossa oikeasti poikaa poskelle

13.3.2019 keskiviikko

Haa, onnittelut Julialle sinne kotomaahan! Hän sai eilen ajokortin taskuunsa!
Nyt täytyy kertoa yksi käärmejuttu. Näin yhtenä yönä tässä hetki sitten jotain unta käärmeistä, heräsin ja kävin vessassa, poistuessani suljin oven tiiviisti. Aamulla kysyin Sepolta, että voiko vessan pöntöstä tulla käärme, kuulemma voi! Illalla suljin taas oven sanoen ettei nyt pääse käärme vessasta ulos, johon Seppo vastasi, hullu! Noh, aamuyöllä heräsimme kummaan ääneen ja heti tietty tuli se

Centipede ja tää on pieni sellainen

käärmejuttu mieleen, se olikin tanko, joka putosi seinästä alas! Eilen illalla kävin suihkussa, kuivasin itseni, rasvaa naamaan ja sitten aloin kumilastalla kuivaamaan suihkun seiniä ja lattiaa tai ainakin oli tarkoitukseni. Lattialla vilisti tuhatjalkainen mato, noin 15 senttinen ja se voi purra myrkyllisesti! Centipede on sen nimi ja kuvan ehkä laitan tänne, se ei kyllä ole kaunis otus. Varsinkin allergisille sen purema on tosi paha ja muillekin. Tuo otus voi myrkyllisellä puremalla tappaa kanin, luin netistä!
Seppo sitten yritti opettaa sitä uimaan vessanpöntössä, vaan eihän tuo oppinut. Sen jälkeen olen katsellut vainoharhaisesti nurkkiin ja ympärilleni ennen jalkojen maahan laittoa! Eipä meillä ennen ole tuota sisällä näkynyt, enkä tiedä mistä se tänne tupsahti. Tänään kävimme taas ja viimeisen kerran golfaamassa, alkaa olla liian kuumaa! Caddiet olivat tosi kiinnostuneita minkä ikäisiä olemme, olivat kaiketi golfauton

Seppo ja caddie greenillä

takatuhdolla seistessään sitä keskenään arvuutelleet. Toinen näistä oli sellainen vanhempi rouva, joka on ollut caddienämme joka kerran ja toinen nuorempi englantia taitava. Tämä nuorempi sitten puolessa välissä peliä kyseli minun ikääni ja kerroin myös Sepon iän. He olivat kovasti ihmeissään, olimme kaiketi kauhean vanhoja! Tosin ei täällä meidän ikäiset thaikut pelaile golfia lainkaan! Sitten pelin lopussa lastasimme tavaroita autoon ja tämä nuorempi caddie kysyi viereen tulleelta thai mieheltä, että arvaa minkä ikäinen Seppo on! Olipa siinä heille ihmettelyä kerrakseen!
Kävimme sitten myöhemmin Seuralla syömässä lohisoppaa ja jälkkäriksi mustikkapiirakkaa kermavaahdolla. Olipa se mustikkapiirakka iso, suorastaan järkäle, mutta hyvää!

Seppo putsasi golfmailat ja vei bägin varastoon odottamaan ensi kautta. Minun bägi on vielä kotona,

mailat pesty

pesen mailat kunnolla ja vien sitten hyvin kuivuneina varastoon, koska en halua niiden homehtuvan. Saapi nähdä kuinka käy vai ovatko molemmat bägit ensi syksynä homeessa! Vielä on ohjelmassa ämpärillinen golfpalloja pestävänä, golfvaatteet pesulaan (koska ne on silitettäviä, en

golfkierros

silitä), mailojeni pesu ja varastoon vienti!
Piti vielä kertomani tuosta maanantain fillarireissuun liittyvästä parista jutusta. Ajelimme kaikessa rauhassa ja tien laidassa oli auto parkissa, etuosa kadun vieressä ja takaosa melkein kokonaan kadulla, jouduimme siis väistämään kuten kaikki muutkin. Ohi ajaessamme huomasimme sisällä kuskin nukkuvan ratin päällä ja väistämättä tuli mieleen, että olipa sammunut kesken matkan! Toinen havainto; vasemmalla kadun reunassa haikaili nuori tyttö, ja arvasin jo mitä tuleman pitää! Täällä on ihan tapana vasemmalla kadun reunassa katsoa vasemmalle ja sitten hyökätä kadun yli, jolloin vasenta kaistaa ajava herkästi ajaa jalankulkijan päälle. Näin oli käydä nytkin, tyttö ei edes vilkaissut oikealla, mistä me ja muutkin tulimme! Pitää aina muistaa, että täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, eli katso aina ensin oikealle ja vasta sitten vasemmalle, saatat jopa päästä kadun yli kolhuitta!
14 päivää kotimatkaan!

21.3.2019 torstai  (6 päivää kotimatkan alkuun)

Haa, viime lauantaina ukkosti vähän ja satelikin, vihdoin! Eipä tuo sade kauaa ilmaa raikastanut, hetken kumminkin! Ulkona oli +26 lämmintä, mutta thaikut palelivat, puutarhurikin hytisi

tammikuussa tänne tullessani

ostin lentokentältä 2 vichyä ja

nyt avasin sen viimeisen

muumijunan penkillä sateen suojassa ja valitteli kylmyyttä! No, mehän ei paleltu, päin vastoin! Sunnuntaina käytiin Tescossa syömässä, törmättiin Leenaan ja Ariin. He kuulemma käyvät siellä usein, kuten mekin, ei vaan olla ennen törmätty. Kotona aloimme reippaasti (lue Pipsa alkoi) pakkaamaan matkalaukkuja. Yksi iso tuli täyteen, 22 kg ja toinen pienempi jäi vähän vajaaksi, 19 kg, mutta kyllä sekin vielä täyttyy kolmannesta puhumattakaan! Osa tuliaisiakin on vielä ostamatta, chiliä kun voi ostaa vasta lähtöpäivänä!
Maanantaina käytiin HansLankarilla allekirjoittamassa papereita, ainakin 50 Sepon nimeä, kyllä tunsi kirjoittaneensa! Kävimme Siamburisissa ostamassa siivujuustoja, osa lähtee mukaan kotimatkalle ja sen jälkeen Seppo huolsi ilmastointilaitteet. Johan alkoi makkarin laite puhaltamaan viileätä, siellä olikin jossain jutussa, putkessa kaiketi, ihan limoittunutta jotain ja Seppo saikin tehdä kovasti hommia, että sai sen puhtaaksi. Olkkarin kone ei ollutkaan niin kovan homman takana, mutta makkarissahan on aina enemmän pölyä. Nyt ne taas kiltisti hyrräävät! Pihalle oli ilmestynyt taas se iso plakaatti, yhtiökokouksen ilmoitus. Se on siis lauantaina 23.3. klo 10 takaparkkiksella.

onnistuin heti koneen kanssa

tähän, Seppo kasasi kuntoon

Tiistaina kylppärin koneiden putsaus, auton pesua, pesulassa käyntiä, veden hakua ja iltapäivällä sitten kauden viimeinen Neulekerhon kokoontuminen. Nyt meitä olikin taas reilusti kymmenkunta paikalla ja oli taas kivaa jutustella ja tutkaille neulomuksia. Itse en ehtinyt oikeastaan kutoa mitään, kun aika meni toisia neuvoessa, mutta olinkin siihen varautunut. Oikein kiva iltapäivä taas!
Keskiviikkona pesimme fillarit tuolla takapihalla, peilit ja muut ylimääräiset vempaimet irti ja sisälle talteen. Iltapäivällä veimme Sepon fillarin varastolle ja illemmalla ajoimme parkkiin Night Marketille. Tarkoituksena vähän jotain syödä ja sitten jotain pieniä tuliaisia lapsille. No, torillahan olivatkin Leena ja Ari myös syömässä ja siinähän taas aika kului rattoisasti jutellessa, tosin musiikki oli aika kovalla, ja kuuleminen myös! Menin sitten vähän kojuja kiertelemään, ihmisiä oli paljon ja kujilla hirvittävän kuuma. Kävelin yhden käytävän ylös ja toisen alas ja sanoin Sepolle, että lähdetään pois! Katson niitä pikku tuliaisia joku päivä Big C:stä, siellä ei ole tungosta eikä kuumaa!

Neulekerho koolla

Tänään ompelin sohvanpäällisen sauman, kun se oli ihan liian pitkä, siis se päällinen, ei sauma! Kyllä tuo ompelukone toimi nätisti, vähän välillä hirvitti, jos neula vaikka katkeaa, minulla on vain yksi neula! Sitten vietiin minun fillari varastolle, autoon mahtuu hyvin yksi fillari kerrallaan. Olisin halunnut ajaa sen sinne, mutta Seppo kielsi. Vatsani on reistaillut jo pitkään ja siksi olikin parempi, etten tässä helteessä ja ylämäkiä lähtenytkään yksin ajelemaan. Nyt on varastossa kaikki tavarat ja se homma on tehty. Seppo kävi tässä yhtenä päivänä päivittämässä kaikki kulkukorttimme ja nyt toimivat hyvin. No, tänään ei sitten taas toiminutkaan minun korttini, Sepon toimi, turhauttavaa! Taitaa olla jotain vikaa kortinlukijoissa, koska kortit toimivat kuinka sattuu. Katsotaan, kuinka huomenna, mikä toimii ja mikä ei! Kävimme muuten yhtenä päivänä yrittämässä saada ruokaa tuolla oman pihan kuppilassa. Kuinkas taas kävikään, tarjoilija loikoili tuolilla selkä ovelle, ei kuullut meitä, ei tainnut kiinnostaakaan. Eli kuppila toimii yhtä huonosti, kuin edeltäjänsä. Kurvasimme sitte takaisin kotiin. Otin kaapista porkkanan (ne ovat täällä tosi isoja) kuorin, pilkoin ja keitin kattilassa. Sen jälkeen keitin vettä ja heitin sinne loput Felixin perunamuussijauheesta, vatkasin ja nakkasin Sevenin pikku nakit pannulle, lautasille kurkkua ja kas, siinä olikin meille illallinen!


23.3.2019 lauantai

No joo, eilen ei kulkukorttini toiminut ja tänään taas toimi! Taitaa tuo lukijalaite olla valikoivaa sorttia! Eilen oveen koputettiin ja pyydettiin siirtämään autoa parkkipaikalla. Alkoivat pystyttää yhtiökokousta varten katosta. Olimmekin sopivasta lähdössä kaupoille, mutta kaikki auton omistajat eivät millään tahtoneet ymmärtää auton pois siirtokehotusta. Kauppareissulta tullessamme oli

kuitenkin takaparkkis tyhjä paria autoa lukuun ottamatta, olivat kaiketi jo poistuneet maasta. Hetken päästä taas koputettiin oveen ja nyt siellä oli puutarhuri. Hän näytti kännykän kuvaa autostamme ja niinhän se oli, että ensimmäisen kerran Seppo unohti autoon valot päälle. Onpa hyvää huolehtimista talon henkilökunnalta! Illemmalla tassuttelimme Sevillaan syömään ja siellähän istui tuttumme Mikko. Olemme muutaman kerran ottaneet hänet Seuralta kyytiin ja hän lupasi tarjota meille kaffeet. Nyt sitten saimme ne kahvit jälkiruokana syönnin jälkeen. Aiemmin Kirsi kehui Sevillan kahvia ja täytyy sanoa, että oikeassa hän oli, siellä on tosi hyvää kahvia! Siinä ilta vierähti Mikon kanssa jutustellessa, kunnes kaikki suuntasimme koteihin. Tänään olikin sitten se yhtiökokous ja väkeä oli riittämiin paikalla, joten saatoimme pitää kokouksen. Kokous sujuikin hyvin, kunnes tuli tämän vuoden hankintojen kohta. Yksi venäläinen meuhkasi englanniksi kovan ääneen ja lopulta yksi nainen yhtyi mekastukseen. Hän kyllä karjui venäjäksi, joten emme ymmärtäneen, mitä sanottavaa hänellä oli. Oliko samaa mieltä mekastavan miehen kanssa vaiko ei! Asiathan lopulta hoituu äänestyksellä. Jokaisella oli nippu papereita ja niihin piti ruksata hyväksytkö asian vai ei. Me hyväksyimme kaikki. Tulevia toimenpiteitä olisi tänä vuonna seuraavia;

kamerani eivät suostuneet ottamaan

tämän kuukauden täysikuun kuvaa,

mutta tässä edellisen päivän melkein

täysinäinen kuu

autokatoksen teko, lasten leikkipaikka kuntosalin katolle ja sauna. Hyviä juttuja kaikki, mutta venäläiset eivät suostu mihinkään, mihin menee rahaa! Leikkipaikkaa ei ole ja lapset leikkivät käytävillä, portaikoissa, pihalla, parkkipaikalla jne. Leikkipaikka olisi todella tarpeen! Saunasta en tiiä mutta talossa olisi siihen sopivia joutilaita tiloja. Autokatoskin on hyvä, riippuen tietysti millaista ovat aikoneet. No, aika näyttää mitä tuleman pitää! Myöhemmin kävimme vielä Seuralla syömässä ja Seppo vei muutaman tavaran varastoon. Ostimme Seuralta myös muutaman mallasleivän, koska leipä oli meillä ihan lopussa. Kotiin päästyäni kokeilen tehdä tuota mallasleipää, on muuten hyvää! Seija sitä Seuralla leipoo ja kyselin vähän vinkkejä häneltä. Netistä kyllä löytyi kaikenlaisia ohjeita, mutta halusin kysyä leipämestarilta ohjeita. Kotimatkalla Seppo pysäytti auton tien reunaan, jotta sain pari valokuvaa otettua. Olen jo pitkään katsonut yhden todella korkean talon päädyn parvekkeita. Ensin näin siellä ilmastointilaitteita ja sitten myöhemmin huomasin niiden olevan ammeita. Siis ammeet parvekkeilla! Tietty , olishan se hienoa maata ammeessa tiiraillen merelle auringonlaskua! En ole koskaan ennen nähnyt sellaisia parvekkeilla!

ammeet parvekkeilla

oikeasti, tosin asunnoissa ei taida olla asukkaita

25.3.2019 maanantai

Autot voitti, elikäs yhtiökokouksen äänestys kertoi, että tämän vuoden rakennushomma onkin autokatoksen teko. Sauna ja lapset jäivät hamaan tulevaisuuteen, kaikkea ei voi samana vuonna saada! Sunnuntaina ajelimme Hillille Marjon ja Chrissen luo kotiin lähtevien kahvitteluhetkeen jäätelön merkeissä. Meitä olikin siellä yhteensä 9 henkeä isäntäpari mukaan luettuna. Joimme kaffeet terassilla, kunnes alkoi ripotella vettä jyrinän ja muutaman salaman kera. Siirryimme koko revohka sisätiloihin. Siitä saakka on sitten sadellut ja on tosi kosteaa. Pikkuisen kun liikut, valuu hiki! Tarkoitukseni olikin tällä viikolla lekotella tuossa pihassa hetken joka päivä auringon alla, vaan eipä sitä aurinkoa ole näkynyt. Huomenna sade jatkuu sekä vielä keskiviikon eli se siitä suunnitelmasta. Tarkoitus oli tänään lähteä tuonne rantakadulle ostamaan pari tuliaista, mutta taitaa jäädä lentokentän kauppojen varaan se. Lennot ovat vieläkin myöhässä lähdössä ja luulen minulla olevan ihan hyvää aikaa tutkia kentän kauppoja. Eilen oli muuten tosi hiljainen liikenne ja suurin osa pikku kaupoista suljettuna. Täällä oli parlamenttivaalit sekä pääministeriä valittiin, joten alkoholin myynti oli

kielletty, siksi nuo kaikki kuppilat olivat sulki! Vielä tänäänkin oli tosi hiljaista, ehkä tuo sadekin vaikutti siihen. Harmittaa vain tuo kosteus, pyykit ei kuivu. Pitää siis viedä huomenna pyykit pesulaan. Tarkoitus oli joka tapauksessa viedä petivaatteet ja peitot pesulaan ja pestä oman talon koneilla muut ja kuivattaa ne parvekkeella, mutta nyt täytynee viedä vähän muutakin sinne pesulaan! Kävimme aamulla sateessa tuossa vihannestorilla ostamassa mangoja, mandariineja, guavaa ja 2 kiloa chiliä. Chilit ovat Joylle tuliaisia. Guavan vien kotiin Suomeen ja laitan siemeniä itämään, siitä tulee kuulemma ihan kiva kasvi. Mandariinit olivatkin jotain appelsiinin ja mandariinin väliltä. Otin muutaman siemenen talteen, tosin puolet livahti keittiön viemäristä alas, kun niitä huuhtelin, pari jäi talteen! Seppo sai auton mieleiselle paikalle, tosin etupyörien alle pitäisi laittaa ne kivilaatat, mutta Seppo vei ne hölmöyksissään varastoon. Autoa ei nyt enää voi paikan menetyksen vuoksi käyttää ja nyt ne kivilaatat pitäisi huomenna jollain konstilla saada tänne ja samalla hakea Seuralta pari mallasleipää. Seija niitä huomenna siellä leipoo ja varasimme 2 kappaletta. Ne matkaavat Suomeen mukanamme.  Se on tosi hyvää leipää ja aioinkin kotona kokeilla niiden leipomista, myös pataleipänä. Saa nähdä kuinka käy! Raapustan tänne vielä ennen kotimatkaa, jos raapustan. Riippuu siitä miten kiirus tulee tai sitten ei tule kiirusta lainkaan! On muuten ihan kiva päästä taas sinne kotomaahan ihan tämän netin käytön kannaltakin. Ei tarvitse koko ajan huudella, ootko netissä! Täällähän on meillä talon netti käytössä, mutta siinä voi olla vain yksi kone kerrallaan. Eihän se muuten haittaa, mutta jos olen päivittämässä blogia ja Seppo onkin netissä, ei homma onnistu!

Neulekerhon antia

vielä yhdet

aioin tehdä vielä yhdet kämmekkäät, mutta

lanka olikin liian paksua, joten

päätinkin tehdä sukat samalla pitsikuviolla

bolerokin valmistui

virkattu olkalaukku, johon leikkasin 

vuoren vetoketjutaskuineen vanhasta

pois heitettävästä käsilaukusta, kyllä

laiska keinot keksii... 

tässä vielä boleroa

31.3.2019 lauantai

Viimeiset päivät talvikodissa menikin kiireisinä, kuinkas muuten! Ehdin jopa altaalle loikoilemaan

ihan tunniksi ja tämä olikin ensimmäinen kerta viiden kuukauden aikana! Ja sitten tutut ja muut kyselevät, että miten saatte siellä aikanne kulumaan! Nämä viimeiset päivät olivatkin sitten pilvisiä ja sateisia eli oli ihan kiva lähteä kotiin. Tiistaina (lähtöä edeltävänä päivänä) piti vielä lähteä varastolle hakemaan 2 pihalaattaa, jotka Seppo jostain syystä vei sinne sen sijaan, että olisi säilyttänyt ne parvekkeella. Elikä kävelimme Beach Roadille, autoa ei voinut käyttää, koska sillä oli hyvä parkkipaikka, sieltä lavalla Hillin mäkeen ja kävelimme Seuralle. Siellä syötiin ja hyvästeltiin porukka, Seppo haki laatat varastolta, tilasin Grab-taksin ja menimme kotiin. Taksilla sen vuoksi, kun ne pihalaatat painavat julmetusti, ei niitä olisi jaksanut kannella. Laatat laitettiin sitten auton etupyörien alle ettei sadevesi jää lavalle vaan valuu ulos. Iltasella vielä kudoin sukkaa, otin kutimen, heitin lankakerän lattialle ja sitten - kädessäni olikin se lankakerä ja itse kutimen olin heittänyt lattialle! Sukat tulivatkin sitten valmiiksi.

Onneksi silmukat ei karanneet, lähtökuumetta kaiketi! Täällä voi pitää lankakerää lattialla, kotona ei koirien karvojen vuoksi! Lähtöpäivä meni pakatessa, järjestellessä, pyykin hakureissussa jne. Taksi haki sitten meidät kuuden maissa illalla ja kotimatka alkoi. Vähän jännitti tuo lento, lähteekö ajoissa ja milloin perillä, myöhässäkö! Tuo Pakistanin ja Intian tilanne sotkee vieläkin lentoliikennettä. Kentällä vähän ostoksia ja kävimme syömässä. Lento lähtikin vain puoli tuntia myöhässä ja laskeutui kuitenkin 10 minuuttia etuajassa, kaikki meni siis nappiin vaikka lennettiinkin pitempää reittiä kotiin! Loppu kuukausi (ihan 4 päivää) menikin laukkujen purkamisessa, pyykkäilyssä, pihahommissa, firman hommiakin jne.