lauantai 5. joulukuuta 2020

JOULUKUU

 


31.12.2020 torstai

Vähiin käy ennen kuin tämä vuosi loppuu! Kävin tuossa jouluviikolla vielä Pieksämäessä viemässä muutaman tavaran ja tyhjensin postilootaan. Matkalla sateli lunta ja ajokeli oli aika surkea, siis näillä meidän pikku teillä. Matkalla on talviset nopeutusrajoitukset ja nehän on tehty vain meikäläistä varten, ainakin kaikki hurahtivat ohi vaikka ajoin 85! Käväisin äiteen kanssa kaupassa ruokaostoksille ja lähdin sitten ajelemaan takaisin mökille. Matka meni mukavasti, mutta sitten nämä meidän pikku tiet! Ajoin tuolta Säkinmäentien kautta, koska lähtiessä ajoin normaalia reittiä ja siellä on se iso alamäki ja paluumatkalla sitten tietty ylämäki. Arvelin etten pääse sitä mäkeä ylös ja siksi tuo toinen reitti. Vaan

Turo

oli sekin aika karmeassa kunnossa, oikeasti pelkäsin koko matkan, vaan pysyi auto tiellä. Kerran sydän hypähti, mutta siitäkin luisusta selvittiin, olihan allani iso paku täydellä poltinhuollon tarvikkeilla eli ei siis ihan kevyt auto! Olen muuten kekannut kätevän konstin tallettaa valokuvia kännystä, lähetän ne Facebookiin ja näkymään vain itselleni. Sieltä sitten tallennan ne pöytäkoneeseen ja poistan Facesta - jos muistan! Joulukuusta ei tänä vuonna tuotu sisään tupaan, vain pieni muovikuusi. Siinä on valmiiksi muutama led-valo. Koristeeksi laitoin punaiset hapsukorvakorut ja yhden kullan värisen paksun ketjun, siinä se! Terassilla on sellainen rautainen kynttelikkö katosta roikkumassa ja sen koristelin erilaisilla korvakoruilla ja erilaisilla helmi- ja muilla ketjuilla! Pitihän sitten vielä tupaan saada koristeita, jos ei muualle, niin kattolampuun. Minulla on jossain virkattuja tähtiä ja sydämiä, mutta en viitsinyt alkaa niitä etsimään, missä muuton jälkeen lienevät! Siispä kori kainaloon ja aittaan hakemaan sopivia lankoja sekä virkkuukoukkuja. Niinhän se lamppu sitten sai koristeensa! Joulu menikin sitten rauhaisasti leipiä leipoen! Kaikki halusivat saaristolaisleipää, joten niitä tulikin sitten leipastua kymmenisen kappaletta sekä muutama pataleipä. Tuo saarileipä (Hande risti sen tuollai) on kyllä helppo tehdä, ei tarvitse lainkaan vaivata. Siitä vaan isoon kippoon 1 litra appelsiinimehua (tai omenamehua, piimää, maitoa tai vettä, mitä kaapista sattuu löytymään), suolaa, 3 dl siirappia, 3 dl ruisjauhoa, 3 dl tuoppimaltaita, 2 pussia kuivahiivaa, 11 dl hiivaleipäjauhoa tai vehnäjauhoa ja sitten vaan kaikki sekaisin puuhaarukalla. Annetaan taikinan nousta 1,5 tuntia ja jaetaan kolmeen leipävuokaan ja uuniin 175 asteeseen ja 1,5 tuntia. Puolessa välissä voi voidella vesi/kahviseoksella tai vesi/siirapilla ja leipien päälle voi laittaa leivinpaperin, jotta pinta ei liikaa tummu! Päälle vaan voita, muuta ei kyllä tarvitakaan, nam nam! Välipäivinä tulostin netistä käsityöohjeita vietäväksi talvikotiin, kunhan sinne joskus pääsee! Sitten piti Sepon vaihtaa meidän uuniin lamppu. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty! Koko hella piti ottaa pois kolostaan (tulipahan siivottua se kolo) ja lampun vaihtoon tarvittiin ruuvarikone, takakansi piti ottaa pois ja sitten vaihtaa lamppu. Tulipa toinen ongelma! Ei missään uuninlamppuja, joten ei auttanut Sepon muu kuin hypätä autoon ja ajaa kirkolle! Olisko pitänyt tarkistaa ensin tuo lampputilanne! No, nyt se toimii, tosin tuli kolmaskin ongelma, jota ei heti hoksattu. Tuon hellan uunin saa päälle painamalla ensin yhtä katkaisijaa ja sitten vasta lämpönappuloita nappuloita. Eihän se lamppukaan toiminut, kunnes älysimme painaa uunin virtanappulaa! Kaikkea sattuu ja tapahtuu! Laitan vielä vuoden lopuksi tänne joitain kuvia. Oikein mukavaa vuodenvaihdetta ja uuden vuoden alkua kaikille! 

sinihomejuustopiparit

pataleipä

saaristolaisleipä


operaatio uuninlamppu





jouluiset koristeet uunin reunalla



pikku kuusi koristeineen









tähdet, tähdet














20.12.2020 sunnuntai

Noo ni, sainpahan tämän blogin toimimaan iPadissa. Teksti meni hulluksi, löysin korjauksen, tänään en taas muistanut. Meni hetki kunnes löysin sen uudelleen ja nyt otin siitä kuvan seuraavaa kertaa varten. Eilen laitoin radion päälle hommia tehdessäni. Korvani ”soivat” välillä ja hiljaisuus on siihen pahaksi. Laitan normisti telkkarin päälle, mutta ajattelinkin laittaa päälle radion ja sieltä joulukanavan. No huh huh, olenko tullut vanhaksi! Sieltä tuli joululauluja, mitä lie varpusta vai sylviaa ja tuli tosi surullinen olo, ikävä kaikkia edesmenneitä läheisiä, lemmikkejäkin. Kyyneleet eivät olleet kaukana, kun aloin kuunnella laulujen sanoja - suljin radion, soikoot korvat! Eikös lapsen syntymän pitäisi olla iloinen asia eli siis joulun! En enää kuuntele jouluradiota! Teinpä sitten makkararisottoa ja olin tehdä Eijat! Työkaverini Eija kertoi aikoinaan tehneensä makkarasoppaa, jota koko perhe söi innolla! Seuraavana päivänä Eija huomasi makkaralenkin jääkaapissa! Eli he olivat syöneet makkarakeiton ilman makkaroita, eikä kukaan

Pihapuu

huomannut! Minulle oli käydä risoton kanssa samoin, viime hetkellä muistin ottaa makkarat jääkaapista pannulle! Sitten asiaa ilmalämmityksestä. Meillä tuo laite pöhisee seinällä, josta johtuen kaikki kukkani ovat kuolemaisillaan kuivuuteen ja ilma muutenkin tosi kuiva. Jouduin ostamaan ilmankostuttimen, koska hampaani alkoivat särkeä. Miten hammassärky liittyy ilmalämmitykseen? No, liian kuiva ilma, nokka vuotaa alvariinsa ja lopulta poskiontelontulehdus. Tämä on tapahtunut parinakin vuotena syksyisin ja minhän olen ryysännyt hammaslääkäriin särkevän hampaan vuoksi! Kiva, ei mitään vikaa hampaissa ja nyt olen älynnyt joka syksyisen ”hammassäryn” syynkin! Meillä alettiin siis lämmittää uunia ja sähköpattereita, ilmalämmitys on pois päältä, paitsi yläkerran portaikon kone saa suhista! Dtacin sim-kortti, siitä Jinny oli lukenut jostain thaimaan uutissivulta. Niissä on ollut jotain ongelmia ja jos eivät ala toimimaan, saa kortin vaihtaa uuteen. Ai, vuoden päästäkö! No katsotaan kuinka käy, kun sinne joskus päästään, aion kyllä laittaa kortille edelleen 20 bathia kuukausittain! Syy pankkiongelmiin löytyi.  Meillä on ollut täällä oikein kaunis talvi, ei enää! Onneksi kävin eilen kuvaamassa kaunista maisemaa ja otin illalla kuvan pihalla olevasta joulupuustamme. Se on muuten joku havupuu, jonka saimme aikoinaan äidiltä ja isältä. Se oli sellainen pikkuruinen koristeltu joulupuu, joita nykyisinkin saa ostaa. Se säilyi talven hengissä mökissä ja keväällä lykkäsimme sen tuohon pihalle ja hyvin on kasvanut. Alunperin se taisi olla noin 30-40 senttinen ja nyt jo yli 2 metrinen. Tämmöistä tällä kertaa😀



18.12.2020 perjantai

On vähän tylsää kirjotella, kun tässä pöytäkoneessa on mun silmille vääränlainen näyttö. Kaksiteholaseilla en oikein enää näe ja näyttö on tosi vanha ja liian korkealla, pää takakenossa pitää tiirailla ja sehän käy niskan päälle. Minulla on kyllä tuossa uusi matala näyttö, mutta piuha puuttuu. Se

Talvi tuli, Neron haudalla palaa
aina kynttilä

on vanhan kaupunkikodin toimistossa ja pahasti jumissa  työpöydän ja siihen kiinnitetyn seinäkkeen välissä. Enää en edes  muista millainen johto se on, enkä siis voi käydä ostamassa uutta! On toistaiseksi tyydyttävä tähän vanhaan näyttöön. Teksti pitää tarkistaa alakerrassa iPadilta. Juu, ja sitten taitaa olla Sepon thaipuhelimen sim-kortti päässyt vanhaksi, poikki kokonaan eli luultavasti ensi reissulla pitää hommata uusi numero. Kumma juttu kylläkin, olen laittanut aikaa ja rahaa molempien luuriin aina samaan aikaan ja minun puhelin toimii, Sepon ei! Yritimme nääs maksaa thaikodin yhtiövastiketta ja se meni hyvin Kasikornin nettipankissa, kunnes piti maksu vahvistaa. Olimme Toinilassa Hepen ja Jinnyn luona, koska Jinny thaimaalaisena osaa laittaa maksun nettiin ja se olisi jäänyt sinne talteen maksupohjana. No, Sepon thaipuhelin oli tietty mökillä, ei kun auton rattiin ja sitä hakemaan mukavassa talvisessa ajosäässä. Sitten selvisi, ettei puhelin enää toiminutkaan, mitäs sitten, maksu jäi roikkumaan? No, se sitten maksettiin Jinnyn tililtä, Sepon suomi-tililtä rahat Jinnyn tilille ja maksu hoidettu! Hankalaksi vaan meni! Jinny vielä kyselee ensi viikolla Thaimaasta tuota sim-korttijuttua, mutta vahvasti epäilen sen menneen umpeen! Seppo tietty tapansa mukaan meuhkaa ettei voi mennä, mutta kyllä se vaan taitaa niin olla! Thaimaassa vaan sitten uusi numero ja sitten taas sitä jakelemaan sinne tänne tärkeisiin paikkoihin, pankkiin ensin! Onpahan sitten sielläkin ohjelmaa, minne fillaroimaan! Yksi hyvä puoli asiassa; emme koskaan ole oppineet tai edes opetelleet sitä numeroa ulkoa! Uuden kodin maisemissa on sitten päässyt tuo korona riehumaan,
joulukuusi
Haapakujalla

onneksi aika suljetussa piirissä, mutta kumminkin! Eipä siellä monessa paikassa ole tullut käytyä ja sekin aina maski naamalla, turvavälit huomioiden ja käsidesi taskussa. Pari kuukautta sitten katsottiin kummeksuen, jos jollain oli maski naamalla, nyt on onneksi asia kääntynyt toisinpäin! Eilen käväisimme kotona ja sairaalalla kirjoittamassa yhdet paperit. Terveyskeskuksen pitää pyytää Suutarilan terkkarilta Helsingistä meidän "sairaskertomukset" ja siihen tarvittiin meidän hyväksyntä. Neuvonnan täti joutui lähtemään kopioimaan niitä täytettäviä lomakkeita, olivat päässeet loppumaan, kun niin paljon on ihmisiä muuttanut Pieksämäkeen! Onpahan nyt tuokin asia hoidettu. Minä tykkäisin oleskella kotona, uudessa kodissa pidempäänkin, mutta Seppo ei, kun siellä ei kuulemma ole mitään tekemistä! Minullepa siellä riittäisi hommaa, mutta parin tunnin keisseillä ei paljoa kerkeä tekemään. Eilen minun piti lähteä sinne yksin pariksi yöksi, mutta tulikin tämä kaamea talvisää. Tänne on tullut reilu 15 senttiä lunta, enkä sitten uskaltanut lähteä ajelemaan Pieksuun, joten Seppo läksi mukaan - puoleksi päiväksi! Oma autonihan on jo talviunilla tuolla autotallissa. Mutta saimmehan jotain asioita hoidettua. Ai niin, leivoin yhtenä päivänä kolme saaristolaisleipää, ainekset ovat koko syksyn olleet tuossa tiskipöydällä. Ekan kerran kokeilin ja hyvin onnistuivat. Eilen pitikin sitten käydä ostamassa lisää aineksia, leivät katosivat hetkessä. Handekin ilmoitti, että saarileipiä saa tehdä heillekin lisää! 



6.12.2020 sunnuntai

Itsenäisyyspäivä tuli vietettyä tavaroita pakkaamalla, autoon lastaamalla ja sitten lähdettiin ajamaan mökille. Aika huimasti tuli vastaan autoja, mökeiltäkö? Keli oli märkää ja tosi pimeää! Ennen vanhaan

ja tunika vihdoin
valmistui

ajelimme näin toisin päin, mökille perjantaina ja sunnuntaina takaisin joka viikonloppu, huh! Onneksi näin eläkkeellä ollessa ei enää tarvitse. Tosin meidän piti tulla tänne vasta huomenna, mutta Seppo halusi mökille saunomaan, ihan yxkax vaan hänelle juolahti mieleen ja sitten menoksi. Osa tavaraa jäi taas vanhaan kotiin, mutta eipä ne sieltä minnekään karkaa! Muuten meni viikonloppu vähän huonommissa merkeissä, serkkuni nukkui ikiuneen eilen! Muistelin häntä koko eilispäivän, asuimmehan lapsena lähekkäin, setäni, tätini, Paula ja Göran asuivat vajaan kilometrin päässä ja olimme paljon tekemisissä keskenämme! Göran  eli Jösse oli sellainen isoveli, ei koskaan kiusannut ja häneen saattoi aina luottaa, vaikka me Paulan kanssa välillä vähän höpsöttelimme! Olimmehan Paulan kanssa Jösseä paljon nuorempiakin, viitisen vuotta ja olihan hän muka vanha, kun me olimme toisella kymmenellä! Meillä on aika pieni suku ja väki vähenee, mutta en olisi arvannut, että nyt alkoi meidän ”nuorempien” vuoro! Vanhemmista on jäljellä äitini ja isäni sisko Gunvor! Tässä syy miksi mieli on näin juhlapäivänä apeana 😟



5.12.2020 lauantai ja 48. hääpäivä meillä 😍

Tultiin taas tänne stadiin vanhaan kotiin hakemaan viimeinen muuttokuorma, tai niinhän sitä luulis! Heti eilen tänne ex-kotiin tullessa tömähti Nero silmille, viime reissulta oli koiranpeti, koiran kupit, ruuat ja lelut joka suunnassa minne vain katsahdit! Tänään keräsin ne kaikki pinoon peräkärryyn lastattavaksi. Täytynee mökin suunnalla vähän kysellä olisko siellä joku eläinsuojelujuttu, joka tarttis koiranpetejä, niitä olisi 3 kpl jouten! Kipoille ja muille kyllä löytyy käyttäjä, Turo ja ensi kesänä kesäkanat! Siis tavaraa ja pikku tilpehööriä löytyy kyllä vaikka kuinka, vaatteita, erilaisia kenkiä, matkalaukkuja, verhoja ikkunoista, joulupaperia, mattosia, astioita, koiraportteja erinainen määrä, jne. Eilen täällä yläkerrassa palelimme ja nyt on sitten hiki! Seppo kävi viemässä serkulleni joulupaketit ja kuuli samalla ikäviä uutisia! Niistä sitten myöhemmin, nyt on mielessä kaikenlaista asian tiimoilta! Ehkä lähdemme lastin kanssa mökille huomenna tai maanantaina! Joulun vietämmekin ihan kahdestaan, tai Turo on mukana, koska tuo halvatun korona riehuu nyt Pieksämäessä. No, alun perinkin oli kyllä tarkoitus viettää joulu mökillä! Kun vaan tulisi hiukka lunta, olisi valoisampaa. Mökillä oli vähän lunta, mutta saattaa olla jo sulana. 

Turon lelut

Turon kanssa hankikävelyä, Turo
kävelee auton renkaiden jäljissä