perjantai 1. heinäkuuta 2016

HEINÄKUU

illan rusko aamun.... nii-i, piti paikkansa

8.7.2016 perjantai

Kuun alkupäivät oli vielä kaunista ja lämmintä. Hepe ja Jinny tuli viikonlopuksi mökille. Jinny ei ole nähnyt mökkimaisemaa tai yleensä Suomea kesäpuvussa. Kyllä hän ihasteli ja otti kuvia, myös yöllä. Sehän oli ihmetyksen aihe, kun aurinkokuvia saattoi ottaa yhdentoista maissa yöllä. Kotipuoleen hän

en mä mitään, mut toi ovi hyökkäs....

sitten niitä kuvia lähetti ihmeteltäväksi! Turo oli särkenyt koppinsa oven, onneksi sisäkopin ovessa oli vielä joku vaate, muuten olisi hyttyset syöneet koko koiran. Hande saa korjata sen lomalta tultuaan. Sunnuntaina Hepe ja Jinny sitten lähtivät ajelemaan kohti kotia ja Hande Joyn kanssa laskeutui Thaimaan koneesta kotomaahan - palelemaan! Täällä alkoi nimittäin 4:n päivän sadeputki ja lämpö putosi +10, oikeasti! Ennen sadetta ehdin kerätä kulhollisen mansikoita omasta mansikkamaasta. Onneksi, muuten ne olisivat mennyttä kalua! Maanantaina joutessani aloin virkkaamaan pientä veskaa. Lupasin sellaisen tehdä Irmalle ja kuinkas ollakaan, koko juttu lähti taas lapasesta. Loppujen lopuksi väkersin niitä 10 kpl ja kaveriksi 3 kännypussukkaa. Aina jotain käsityötä tehdessäni käy näin. Mietin, että minkähän näköinen tulisi tuosta ja tuosta langasta, entäs jos yhdistän tuota ja tuota lankaa! Eli alan sitten kokeilla eri lankoja ja värejä ja kohta niitä onkin laatikollinen, ihan normi hommaa meikäläiselle. Sitten jakelen tekeleitäni ympäriinsä tutuille. Jaa, pitääpä tehdä vielä muutama kassi ja yhteen pitää laittaa heijastinlankaa sekaan. Löysin nimittäin pussillisen heijastinlankaa, kun yläkertaa raivasin!! Thaimaassa sellainen on iltasella hyvä, kun siellä ei niitä katuvaloja ole, näkyisi edes se laukku...

kylmä eli jen


tästä se lähti
Sade jatkui ja Seppo pyyhälsi tiistaina mökille lomailemaan, kun Hande tuli taas töihin. Sade vaan jatkui ja Heinäravit jäi väliin, emme lähteneet sinne kastumaan, niin paljon ei hepat eivät sentään kiinnosta, toisin olisi ollut sään ollessa poutainen. Ensi kesänä uusi yritys. Keskiviikkona kävin siivoamassa Eetvartin ja koko päivän satoi. Torstaina satoi, mutta

ja jatkui
läksimme heti aamusta kirkolle Heinähattutorille. Seppo halusi ostaa yhden korin itselleen ja markkinoillahan on aina korimyyjä. Tällä kertaa korimyyjä olikin thaikkunainen. Sitten sade yltyi ja kiiruhdimme S-markettiin ruokaostoksille. Illalla sade loppui ja aurinkokin yritti pilkistellä nostaen lämmön ihan +18:sta. Jokohan tämä sää paranisi! Hande, Veikko ja Joy tulivat illalla mökilleen. Olisipa ollut kiva nähdä koirien reaktio Handen tullessa pihaan. Tässä yhtenä viikonloppuna menimme Eetvarttiin Handen valkealla pakulla (oli Sepon käytössä Handen loman ajan) ja koirat saivat suorastaan kohtauksen. Ne ressukat
jatkui
luulivat Handen tulleen pihaan ja voi pettymystä, kun ne havaitsivat meidän tulevan autosta. Pettymys meni kuitenkin pian ohi, kun koirat saivat ruokakipot eteensä! Sellaista se on koiranelämä! Tänään läksin aamusella ajelemaan Pieksämäkeen. Hain matkalla postista paketin Viivi-kissalle. Siinä oli sellainen kantokassi, jonka reunat saa levitettyä sivuille, jolloin tulee kissalle paljon tilaa liikuskella siinä. Tätä vekotintahan
jatkuu...
tarvitaan heti kohta muutossa ja myöhemminkin kissaa kuljetellessa. Avasin kassin heti, laitoimme yhden kissan käyttämän huovan sinne, sekä pari lelua ja namipaloja. Jospa se näin tottuisi siihen kapistukseen ja kävisi sitä tutkimaan. Äiteen kanssa sitten kävimme apteekissa ja City-marketissa. Reissun jälkeen raapustimme muuttoilmoituksen, laitoimme pari laskua maksuun ja otin mukaani joitakin osoitteita, joihin pitää tehdä osoitteenmuutos. Viime viikolla otin postista nivaskan osoitteenmuutoskortteja ja kun ne tänään piti ottaa mukaan Pieksämäkeen, ei niitä mistään löytynytkään! Ihan normi juttuhan tämä on! No, hain sen paketin postista aamulla ja nappasin taas uuden nivaskan, kuinkahan tälle nipulle käykään! Jätin osan korteista äidille eli ne ainakin ovat siellä tallessa (luultavasti), loput otin mukaani mökille ja vielä ne ovat tuossa uunin nurkalla, vaan kuinka kauan!

mansikoita omasta pihasta ja vieressä
tulppaanipelargonia, arvaatko mistä
tuon pelargonian nimi tulee...

kauniin värinen rypsipelto, naapuri ei
viljelekään tänä vuonna viljaa, huomasin





















Kylläpä pääskysen poikaset sirkuttavat tuossa yläterassilla. Tintin poikaset katosivat jo aikaa sitten,
"tipusuoja"
mutta jatkuva siritys on täällä meidän mökillä. Pääskyset vaan sotkevat tosi pahasti portaat. Seppo laittoi terassille yhden vanhan aurinkovarjon ja voi vaan kuvitella minkä näköinen se päälipuolelta on. Tietysti niitten kaikki paskat ovat keskellä portaita, jossa myös koirat liikkuu, koska niitten pesä on tuossa katonharjassa. On sillä paalulla nimikin, mutta ei nyt tule mieleen, mikä lie. Kumminkin se katon keskipuu on kyseessä. Otanpa siitä varjosta kuvan tänne jossain vaiheessa!


puutarhamessuilta keväällä ostettu tulppaanipelargonia















12.7.2016 tiistai

Heti alkuun korjaus; se keskipuu on siis kurkihirsi! Hyvä minä taas!

mopo tallissa sateensuojassa
Juuri nyt taas sataa niin kovaa ettei ajatuksiaan kuule! On satanut kaatamalla jo 4:ttä päivää, välillä tihkuen ja välillä saavista kaataen, siis enimmäkseen saavista kaataen. Eilen oli onneksi poutapäivä ja käytimme sen viisaasti Kutomon maalaamiseen. Arvaahan sen mitä siitä seurasi, koko yön kestänyt oikean käden särky. Yritin kyllä välillä maalata vasemmalla kädelläkin, mutta eihän se oikein hyvin onnistunut. Otin sitten yöllä särkypillerin ja sainkin sitten nukuttua.
sievä kuin sika pienenä,
tosin vielä pikku viilausta
vaille
Lauantaina raahasimme vanhan sohvan peräkärryyn ja toimme uuden vanhan sisään. Maanantaina ennen Kutomon maalausta veimme vanhan sohvan kaatikselle ja siellä he ottivat sen talteen. Siinä oli tekonahkapäälliset jo vähän hajoilleet, mutta mekanismit kaikki vielä toimivat. Elikä siitä saa joku hyvän sohvan verhoilemalla sen uudelleen. Pyykkinarulla kuivuu pestyt pyykkini jo kolmatta päivää, onpa ne ainakin hyvin huuhtoutuneet. Sisälle ei voi valuvia pyykkejä tuoda, olkoon siellä vaikka maailman tappiin, jos on tarvis! Onneksi tuo sää on tällä sadekausikerralla lämmin, jopa yli +20 joka päivä. Onhan se pieni lohtu tässä sateessa. Eipä tässä muuta kummallista, taitaa olla nuo mansikatkin jo menneen talven lumia tai unia! Veikolla on täällä vähän tylsää, ei voi mopoilla sateessa. Nyt pari päivää hän on jo aamusta odotellut ja laskenut tunteja milloin illalla alkaa telkusta Bondin leffa! No, Bondeilla siis mennään pari viikkoa ja muutetaan mummo ja vaari, jonka jälkeen starttaa Lapin reissu tuonne Rolloon (Rovaniemi). Veskun porukka muutti sinne ja käymme tsekkaamassa uuden kodin. Vesku
sataa, sataa
puhuu aina Rollosta ja minulla kesti tosi kauan älytä sen tarkoittavan Rovaniemeä! Tarvii vaan saada tänne joku siksi viikonlopuksi koiria hoitamaan, saas nähdä tuleeko Hande tai Hepe silloin tänne. Koiria en viitsisi ottaa sinne mukaan, liian pitkä ajomatka ja Veskulla on siellä uusi koira, Rolle! Jos Nero ja Rolle ei suttaannu kimppaan, menee koko reissu pieleen. Kylläpä taas tuolla terassilla kurkihirressä poikaset huutavat, jokohan ne kohta alkaa tehdä lentoharjoituksia! Toinen pääskysenpesä on ihan tyhjä, mitä lie siellä tapahtunut. Pekka kertoi, että heidän räystäillä ei ole enää pääskysiä ja pesät on rikottu tuusan nuuskaksi. Liekö joku otus ollut asialla. Lieneekö sama käynyt meillä. Kurkihirren päällä pesä on korkealla ja turvassa otuksilta. Siinäpä ne kuulumiset ja tässä kiteytettynä: sataa, sataa ja taas sataa! Tylsää, kun pikku poutapäivänä pitää hosua hommia ja muu aika ihmetellessä. No, Seppo alkoi autotallin järjestämistä ja laittaa seinustalle hyllyt tavaroille ja sitähän voi tehdä sateellakin. Huomenna luvassa taas sadetta ja minäpä hyppään Veikon kanssa autoon ja pyyhällämme Pieksämäkeen! Seppo uhkasi saada autotalliprojektin huomenna valmiiksi ja sitten siirrymme Kutomoon sisähommiin. Valkeat vuorilaudat siitä vielä puuttuu, odottelemme siis poutaa!



19.7.2016 maanantai

pääskysen poikaset
Viime viikko, ei mitään paitsi sadetta ja käsitöitä! Luin yhtenä päivänä Iltasanomia netissä ja siellä oli juttua tästä sateisesta säästä. Siellä sitten lukijat kommentoivat ja yksi kommentti pisti ihan vihaksi. Kommentoija sanoi, että miksi itkeä yhtä sateista päivää! Olis vaan tullut tänne meille, täällä sitten satoi kaksi ja puoli viikkoa, joissa oli molemmilla viikoilla yksi poutapäivä! Yritä sitte siinä ja yks kommentoi tälleen. Onhan Suomessa ollut sateettomia kolkkia, mutta täällä satoi ja kunnolla, onneksi oli kuitenkin lämmintä. Tämä viikko onkin sitten täynnä menoa! Eilen Veikko keräsi Thaimaan matkakuumetta ja selasi tabletiltani meidän talvikotikuvia, jäi jopa Bond-leffa katsomatta. Tänään vietiin Veikon kamat Eetvartin aittaan ja haettiin Jari-Pekan pysäkiltä Joy ja Onni loman viettoon sinne Eetvarttiin. Veikko halusi ehdottomasti mukaan ajelulle ja sitten koko matkan hän etsi puhelimella Pokemoneja ja latasi sen pelin myös minun puhelimeen. Ootteko muuten lukeneet tästä uudesta pelistä, jonka hyvä puoli minun mielestäni on se, että se pistää jengin ulos kävelemään? Veikon puhelimesta loppui sitten akku ja lopulta minun puhelimeni oli kovassa käytössä eli sielläkin on nyt niitä Pokemoneja saalistettuna ja minäkin voin sitten niitä metsästää, heh, heh! Huomenna golfia, torstaina luultavasti Häähninmäkeen grillaamaan, perjantaina Pieksämäkeen vuokrasopparin tekoon ja kaikkea muuta siellä uudessa asunnossa, lauantaina taas Pieksämäkeen ja sunnuntaina, en vielä tiedä! Seuraava viikko taas, huh, huh, siitä sitten tuonnempana. Ai niin, laitoin tänään toimintaan uuden "mokkulan". Aluksi se ei löytänyt mitään sim-korttia ja laitoin kortin takaisin vanhaan mokkulaan. Hepe sanoi, että hänelläkin kesti tosi kauan ottaa yhteyttä (hänellä samanlainen vekotin), jolloin kokeilin uudelleen ja vot, se toimi heti! Kohta sitten selviää, oliko tuo vanha mokkula syynä nettiongelmiin, kunhan ehdin kokeilla kaikkia koneitamme. Ainakin nyt tuntuu toimivan. Hande lupasi tsekata tämän Windows kympin toiminnan viikonloppuna, jospa tämäkin sitten toimisi reippaammin.

ruokaa, ruokaa, ruokaa

Kävimme Veikon kanssa kuvaamassa kuuta. Minun heiluessani kameran kanssa, juoksutti Veikko Neroa vai menikö se sittenkin toisin päin !






vauhdikasta menoa keskiyöllä...

27.7.2016 torstai

Päivät rientää, perässä ei pysy! Kävin yhtenä päivänä golfaamassa (vihdoinkin) Irman kanssa, Seppo jäi järjestelemään autotallia. Olipa kiva pelata ja sääkin suosi! Sitten alkoikin taas sataa, onneksi satoi vaan yhden päivän. Perjantaina tulivat Hepe ja Jinny sekä Handen porukka. Perjantaina ajoin Pieksämäkeen ja kävimme tekemässä äidin kanssa vuokrasopparin ja saimme avaimet uuteen asuntoon. Heti ajelimme sitä katsomaan ja veimme kasseittain tavaraa. Julia ja Veikko olivat reissussa mukana ja keräilivät kännyköillä Pokemoneja, joutuivat ihan kävelemään niitä etsiessään. Minäkin viisastuin, huomasin Pieksämäessä pöllöpuun ja koppakuoriaispuun, vaikka olin niitten ohi ajanut autolla ja jopa kävellytkin monta kertaa. Sitten tapahtui katastrofi, Veikon puhelimesta hyytyi akku, mikä neuvoksi? No, Pokemon ladattiin minun puhelimeen ja sillä jatkettiin eli lopulta olin jo 6 levelillä ja Veikon oma puhelin vasta 4:lla, heh, heh! Veikon puhelin sitten ladattiin, mutta peli ei jostain syystä toiminutkaan ja taas joutui mummon puhelin hommiin! Kotimatkalla kävimme ABC:llä syömässä.
Zaharani

Lauantaina läksimme sitten koko konkkaronkka kolmella autolla Pieksämäkeen. Yksi irrotti pesukoneen, toinen tiskikoneen, osa pakkasi, osa irrotti lamppuja katosta ja yksi suhasi iskän sähkömopon pihalle ja peräkärryyn. Olipa siinä huisketta! Autot lastattiin ja nokat kohti uutta asuntoa ja siellä taas samat operaatiot. Porukkaa oli siis äiskä, Hepe, Jinny, Julia, Hande, Joy, Onni, Seppo ja minä, iskä jäi kotiin tupavahdiksi. Äidin lonkka alkoi vihoitella, huonolta näyttä muuton kannalta! Illalla sitten mökillä grillailtiin ja sunnuntai meni ihan huilaillessa. Nuoriso kävi sienimetsällä ja tatteja löytyikin sekä mustikoita. Maanantaina ajelin taas Pieksämäkeen auttamaan äitiä pakkaamisessa ja äidin lonkka oli siinä kunnossa, että päätin jäädä uuteen asuntoon pariksi yöksi nukkumaan. Patja vaan lattialle ja jouduin ostamaan kaupasta perustarpeita; hammasharja, shampoota ja vaatteita pariksi päiväksi, koska tuli tämä helleaalto ja muuttohommissa kyllä tulee hiki. Onneksi on ale-aika kaupoissa!

Tiistaina jatkui pakkailu ja kävimme myös isolla kirpparilla. Siellä iskin silmäni heti oven läheisyydessä olleeseen nojatuoliin. Mökille olen sellaista etsinyt. Mutta autoni oli täynnä muuttotavaraa, eikä se tuoli sinne mahdu, mikä siis neuvoksi! Tuoli maksoi 20 euroa ja kuljetus kympin eli ostin sen ja tilasin kuljetuksen Tahiniemeen sinne uuteen asuntoon ja vein sen ulkokomeroon odottelemaan kuljetusta Hankasalmelle. Jee, nyt minulla on nojatuoli, kunhan se joskus kulkeutuu mökille. Lopulta vein äidin päivystyspolille, koska lonkka oli todella kipeä ja menin sillä aikaa pakkaamaan keittiön astioita ja tein isälle ruokaa. Jos isälle ei tee ruokaa, hän ottaa jääkaapista pätkän HK:n sinistä ja siinä lounas! Polilla menikin sitten pari tuntia ja äiti sai sieltä ensiapua. Olin taas uudella asunnolla tavaraa viemässä kun isä soitti ja kertoi, että äidin voi hakea polilta. Ihmettelin kyllä, että miksi isä soitti minulle ja selvisi, että äidin puhelin olikin kotona. Onneksi sairaalassa oli tiedossa isän numero ja he soittivat isälle! Huh, mitä hulinaa ja lämpömittari näyttää + 27! Keräsin taas auton täyteen, ajoin yöksi Tahiniemeen ja purin tavaroita kaappeihin. Äiti saa sitten siirrellä niitä mieleisiinsä paikkoihin.

Keskiviikkona heräsin ennen kännykän herätystä jo puoli kuusi ja nousin aamupalalle. Keräsin myös leirini kasaan ja läksin Niilontielle. Siellä isä jo malttamattomana odotteli muuttoautoa, jonka tosin piti tulla vasta puoli ysiltä. Kasin maissa patistin isän ja äidin taksiin menoksi uuteen asuntoon ja samaan aikaan se muuttoautokin putkahti pihaa sekä siivooja. Kolme ajokertaa piti muuttoauton tehdä ja sitten tavarat olivat uudessa asunnossa. Siivooja jäi sitten tekemään loppusiivousta ja lupasi myös viedä avaimet isännöitsijätoimistoon. Iltapäivällä purimme muuttolaatikot ja siirtelin huonekaluja sopiviin paikkoihin.  Muuten asunnossa mahtui hyvin liikkumaan, kun huonekalut olivat paikoillaan. Telkkarikin saatiin toimimaan, onneksi yksi muuttomiehistä tiesi, että rivitaloissa onkin yleensä kaapeli-tv ja olipa siellä telkkarissa tosi hyvä kuva, isäkin sen huomasi vaikka hänellä on tosi huono näkö. Illemmalla läksin ajelemaan mökille ja äiti jäi järjestelemään keittiön tavaroita. Mökillä olikin sitten Seppo jo lämmittänyt saunan ja pääsin sinne lepuuttelemaan jalkojani. Iltaisin ovat jalkani mukavasti särkeneet, tietty kun kolme päivää olen tassutellut, eilenkin tuli askelmittariin yli 15 000 askelta!

31.7.2016 sunnuntai
vuorimaisemaa - ei kun ihan mökin pihalta kuvattu

Heti aamutuimaan (torstaina siis) tavaroiden tsekkausta, mulle, kirppikselle jne. Hande ja Joy tulivat mökilleen ja vaihdoin Handen kanssa kahvikoneet. Minulla on ollut Philipsin joku kapsulokone ja Handella Nes Cafén kone. Tykästyin äidin kahvikoneeseen muuton aikana ja hänellä on juuri tuo Nes Gafén kone, vaihtelu virkistää tässäkin. Sitten pakattiin reissukamat ja paku tulikin ihan täyteen kamaa. Illalla äkkäsin, että nythän kuukausi vaihtuu ja Windows 10 lataus on vielä ilmainen. Ei kun kone  viime tipassa sitä lataamaan! Hande lupasi käydä tsekkaamassa latauksen. Perjantaina pakkasimme itsemme autoon, Veikko mukaan ja suuntasimme kohti pohjoista, Rovaniemelle. Ajelimme länsipuolta Ouluun ja sieltä jostain, taisi olla Kemin kautta sitten Rovaniemelle. Matkalla Veikko tutustutti minut kännykkäpelin saloihin eli Pokemonien jahtaamiseen. Pysähdyimme ensin Hirvaskankaalla ostamassa vähän matkaevästä ja Veikon mielestä paikka oli Pokemontaivas! Emmehän me niitä autosta käsin saaneet, mutta opin kyllä sanontoja kuten Pokestoppi, joku tappelupaikka, jonne en halunnut mennäkään tappelemaan ties mitä vastaan. Minä keräilin enimmäkseen niitä palloja Pokestopeista, itse Pokemonit jäi myöhemmälle. Niillä palloilla siis saa napattua niitä Pokemoneja. Tosin sain niitäkin muutaman, kun pysähdyimme syömään ja tankkaamaan, muuten ei pääse pelissä etenemään ylemmille tasoille. Enpä kehu, mutta olen jo level 7:ssa! Aika hyvin tämmöiseltä mummolta, joka ei vielä edes ihan kaikkea siitä pelistä ole äkännyt.
miksiköhän porot tulee aina
vastaan peräpää edellä

Matka kuitenkin meni tällä tavalla ihan joutuin ja samalla pidimme Veikon kanssa kirjaa näkemistämme elukoista, laitan sen listan tämän jutun loppuun. Perille pääsimme sitten siinä viiden hujakoilla. Siellä sitten syöksähti heti vastaanottamaan meitä sellainen ikihyppijä, reilun vuoden ikäinen Jack Russelin koira, Rolle. Kävimme sitten tutkimaan Veskun uutta taloa tiluksineen ja aloimme grillaamaan. Vaan kylläpä olikin hyviä grillimakkaroita, erilaisia. Sääkin oli oikein hieno ja aurinkoinen. Sitten roudasimme tavarat autosta ja petivaatteemme patjoineen Artun huoneeseen. Arttu oli siirtynyt vierailumme ajaksi Akun huoneeseen ja hyvin me kolme mahduimme Artun valtakuntaan. Tosin tuolla pohjoisessa ei huomaa ajan kulua, kun aina vaan on valoisaa. Luin vielä illalla tabletilta novellikirjaa, kun Seppo ja Veikko jo kuorsasivat täyttä häkää.
katiska puroon


Rolle ymmärsi tuon katiskajutun vähän väärin

Lauantai meni kaikkea touhutessa. Pojat kävivät ajelemassa fillareilla pitkin poikin, Aku ja Arttu kokeilivat nurmikentällä golfin peluuta, leikkivät vanhaa kunnon piilosta ja mitä kaikkea muuta. Tontin poikki kulkee sellainen puro, aika syväkin ja reunemmalla se oikein kohisee kuin isompikin koski. Nakkasimme sinne katiskan päivällä, koska joku oli Veskulle kertonut purossa olevan kalaa. Illemmalla sitten Vesku ja pojat kävivät katsomassa katiskaa ja siellähän olikin purotaimen. Aatelkaa, purotaimen puro takapihalla, vautsi! Päivällä pojat keksivät, että nukkuvat yön teltassa, tosin Vesku sanoi telttojen olevan vielä Posiolla. Kuinkas kävikään, hetken päästä Vesku tuli navetasta pahvikäärö sylissään ja sieltä löytyikin aivan uuden uutukainen teltta. Edelliset asukkaan olivat sen sinne jättäneet. Pojat sitä ensin tuulettivat tamppaustelineellä ja sitten kasasivat sen pihalle. Myöhemmin iltapäivällä tuli tosi kovia tuulenpuuskia ja taivaalla alkoi näkyä pilviä. Pojille tulikin kiire, kun se teltta lensi pihan perälle, onneksi puut pysäyttivät sen menon. Yö teltassa tuli näin uudelleen harkintaan. Illan grillaamisessakin kävi niin, että Vesku grillasi sateenvarjon kera ja sitten söimmekin sisätiloissa. Se siitä teltassa nukkumisesta tällä kertaa!

karatemies, ei vaan hyttyssuojattu

Sunnuntaiaamu koittikin sitten jo ihan liian aikaisin ja kasin maissa olimmekin jo taas kotimatkalla, tällä kertaa ajelimme itäpuolta. Olimme ajelleet noin tunnin verran, kun tien yli viiletti joku musta otus, jonka sitten totesimme olleen karhunpentu, eipä sellaista näekään joka päivä ja olimme tietysti ihan äimänä. Emme älynneet katsoa metsään, josko emokin olisi ollut siellä. Matka jatkui ja tällä reitillä olikin enemmän katselemista, maisema vaihtui alati vaaramaisemissa. Pääsimme Kajaaniin ja voi vitsi, millainen sadekuuro yllätti ja toinen tuli Suonenjoen kohdilla. Sellainen viikonloppu se oli! Ai niin, koirat olivat reissun ajan Handen hoidossa. Ettette luule niiden jääneen ihan yksin kotiin.  Laitan kuvia tänne myöhemmin. Juu ja Hande oli sillä aikaa laittanut läppärin ja yläkerran koneet kuntoon Windows 10:n latauksen jäljiltä. Ja se lista: harmaa villakoira (se nuuskutteli ihan yksinään tienposkessa, siksi pääsi mukaan listalle), kanahaukka, kurkia, joutsenia, kyyhkyjä, poroja ja se karhunpentu. Listalle ei muita kotieläimiä tuon koiran lisäksi huolittu!

päivän saalis - purotaimen

horsma iltasella

iltakuvaa















pikkuisen satoi Kajaanissa