SYYSKUU

yhtä en vaihda - varvastossuja

8.9.2016 torstai (kaiketi, menee päivät jo sekaisin)

Alkukuu on sitten mennyt raksakatoksen maalauksessa, Kutomon sisärempassa, puolukoiden kanssa touhutessa ja Pieksämäen reissuissa! Ai niin, ja melkeesti joka päivä on sadellut, vaan ei haittaa, on kumminkin ollut mukavan lämmintä. Jänisjahtikin alkoi männä viikonloppuna ja sen kuuli, koirat

haukkui metsässä. Viikolla olin kirkolla auton kyydissä istuessani napannut pari Pokemonia ja palloja niiden nappaamiseen, ettei Veikko pääse sanomaan mitään pelaamisestani. No, Veikko pyyhälsi perjantaina mökille tultuaan kyselemään Pokemon tilannettani. Onneksi olin tehnyt jotain, ei tullut sanomista, Veikko tosin oli jo jossain 17 levelillä! Ajelin taas Veikon kanssa (sattui lauantaiksi poutasää) mopoilla ympäri ämpäri, haettiin myös omppuja. Illalla 

tää on mun Pokemon

oli kumma juttu, digiboxi oli mykkä, kyllä siinä "valot" oli, mutta muuten se oli ihan kuollut. Telkkari sitten, se palikoi koko ajan, katso siinä sitten ohjelmia! Sunnuntaina kumpikin vekotin toimi taas kuin unelma, ihme juttu! Niin, ja sunnuntaina olikin taas ihan normi sää, satoi! Tulipa sitten katsottua digiboxista putkeen monta jaksoa Remontti vai muutto- ohjelmaa, ihan hyvällä omalla tunnolla. Ennen sitä tuli Yleltä harvinaista herkkua, balettia! Meikän sydäntä lähellä on tuo baletti, olinhan balettikoulussa Kansallisteatterissa. Mutta kun on selässä

Veikko nappasi Pokemonin
kylätiellä lehmää kuvatessani

vikaa, lopetin sen homman, ei olisi minusta tanssijaa tullut sen vuoksi. Pienenä tykkäsin rakennella legoilla. Laitoin kaksi pohjaa vierekkäin ja rakensin pikku paloilla talojen pohjapiirustuksia, se oli kivaa. Mitään muuta en niistä rakennellutkaan. Ennen vanhaan oli Hesarin asuntomyyntisivuilla kaikista myytävistä asunnoista


balettia

pohjapiirustukset ja niitä tykkäsin kahlata läpi. Vieläkin katselen asuntomyyntisivuilta huvikseni ilmoituksia, varsinkin jos niissä on nuo pohjapiirustukset. Aikoinaan myös tilasin kotiin talojen ja kesämökkien oppaita, talokirjoja, niitä sai myös messuilta. Minä hullu raahasin niitä kotiin niska vääränä, kunnes älysin ottaa messuille "mummokärryt". Ne talokirjathan ovat tosi painavia, niitä sitten tutkiskelin. Kaikenlaisia hullutuksia! Tämä siis selityksenä Remontti-ohjelmille! Kävinpä sitten Pieksämäessä äidin kanssa markkinoillakin. Seppo ei lähtenyt katsomaan niitä kymmeniä

lakukauppiaita. No, totesimme siellä tosiaan olleen ainakin nuo kymmenen lakukauppiasta ja vaatekauppiaitakin oli reippaasti. Kesävaatteet olivatkin kaikilla alennuksessa, mutta kukapa niitä talveksi tarvitsee! Tosin minä tarvitsen, mutta samoja rättejä saan talvikodin nurkilta paljon halvemmalla ja sitä paitsi, ne kaikki markkinoilla myynnissä olleet vaatteet olivat niitä samoja kuin Aasian maissa. Ostimme sitten ne pakolliset


pakkasta -3.3 ja puolet kukista
paleltui

markkinamakkarat ja kylläpä se maistuikin hyvälle! Olimme tällä kertaa varautuneet, äidin potkurollaattori oli mukana, koska olin liikkeellä pakulla. Sieltä sitten ajelimme yhdelle kirpparille, sinne mistä ostin itselleni sen nojatuolin. Minulla oli sellainen etiäinen, jotta siellä saattaisi olla tällä kertaa sellainen nojatuoli äidilleni. Ja niinhän siinä sitten kävikin, tosi kiva tuoli löytyi ja se roudattiin autoon. Sitten Cittarin kautta Tahiniemeen retuuttamaan autosta rollaattori, ostokset ja se nojatuoli. Sain kaikki sisään ja vanha tuoli ulos. Sen on tuo Viivi-kissa kovin raapinut "verille" ja siksi äiti halusi

markkinamakkarat

uuden. Sen ulos raahaaminen olikin helpommin sanottu kuin tehty! Lopulta sain retuutettua sen ulko-ovesta lievää väkivaltaa käyttäen, vaan kuinkas siitä autolle? Ei auttanut muu kuin pyöritellä se ja sitten autoon, huh huh! Sitten kotimatkalle ja illalla olikin jalat, kädet ja selkä vihaisella tuulella, en ole tottunut tuollaiseen nosteluun. Rollaattorikin nosteltiin monen monta kertaa autoon ja ulos. No, liikuntaahan se vaan on! Ja illalla tuli taas kaatosade! Tänään sitten vielä vähän puolukkahillon tekoa ja Seppo suolasi sieniä. Äsken hän tuolla alakerrasta huhuili, että niitä voi myös maustaa valkosipulin kynsillä, johon minä, että mistäs tiiät? Luin netistä, tuli vastaus mieheltä, joka aikoinaan vastusti koko nettiä, vaan kuinkas

Hande remppaa hirvikopilla
ja kax neuvoo :)

sitten kävikään! Nyt hän lukee netistä uutiset ja etsii milloin


markkinaheppa

mitäkin, jopa Thaimaassa paikallisilta sivuilta, tosin ei Thaimaan kirjaimilla kirjoitettua. Facebookiin en ole vielä saanut houkuteltua, ei ikinä kuulemma! Päivällä soitteli Jonekin Jompparilta, meidän naapuri siellä. Sepon kanssa he turisivat kaikki asiat läpeensä! Viime keväänä talvikodista lähtiessämme unohtuivat ilmastointilaitteet kuukaudeksi päälle ja siitähän tuli 1400 bathin lasku, kääk! Onneksi Risto kävi siellä ennen Suomeen lähtöään ja sulki vekottimet. Sama pää kesät talvet ja näin käy. Ensi keväänä olemmekin ehkä tarkempia. Asian kyllä ymmärtää, kun herätys on kolmelta yöllä ja auto tulee hakemaan vartin vaille viisi! Kysyin äsken Sepolta, että laitoitko sieniin sitä valkosipulia. Vastaus; enhän mä mikään idiootti ole, sienten pitää maistua sieniltä! No ni, se siitä!

valmis

9.9.2016 perjantai

puolukkajuttuja

Aamusella kirkolle kaupoille ja törmäsin parkkiksella Ninaan, tuttu Revontulesta. Siinä sitten vierähti varmaan tunti höpötellessä kuulumisia! Kotona siivosin Kutomon ja pesin ikkunatkin. Sitten


Kutomo

roudasin sinne tavaroita lähinnä talvisäilöön. Ensi kesänä laitan sisustuksen kuntoon. Illemmalla otin makkarin oven naulakosta jotain, en enää muista, koska tapahtui katastrofi - kamera putosi lattialle suoraan objektiivi lattiaan läsähtäen, tai oikeastaan kolahtaen. Se roikkui pussukassa samassa koukussa kuin se joku, mitä en enää muista. Tietty se kamera ei sitten enää toiminut, pah! Onneksi meikäläisellä on noita kameroita ja tämä oli sellainen vanhempi, mutta toimiva Nikon, ei mikään pokkari kumminkaan, meikäläisen ihan eka kunnon zoomikamera, siksi hiukka harmittaa! Jos jollakulla on tuttu kamerakorjaaja, ilmoittakoon siitä minulle eli voisi tsekata kannattaako sitä edes yrittää korjata tai jos joku haluaa koko kameran, niin voi hakea sen minulta!

meidän söpö ulkohuussi

10.9.2016 lauantai

kovan onnen leipä

Koko päivän on satanut! Laitoin eilen pataleivän nousemaan uuniin, kuten aina. Tänään laitoin uunin lämpiämään lohen paistoa varten ja hirvitys sentään, unohdin ottaa sen leivän sieltä pois!  No, se oli sen kipon meno, täytyy käydä hakemassa Motonetistä uusi kippo. Se oli tosi hyvä kippo, koska siihen ei taikina tarttunut kiinni kuten toisiin kippoihini!
Onneksi veimme tavaroita eilen Kutomoon, koska tänään ei voi mennä lainkaan ulos. Tosin jänisjahtilaisia se sade ei haittaa! Kutomo on talven varastona ja ehkä ensi kesänä se saa kaikki nämä minun langat sekä ompelujutut sisuksiinsa. Kotona on pari kaappia, joissa on monen monta pikku lokerolaatikkoa pikku tilpehööreille. Ne pitää tuoda tänne valmiiksi parin viikon päästä, kun palaamme kaupunkireissulta. Lähdemme siis ensi viikolla reiluksi viikoksi välikotiin! Iltasella läksimme sitten Peuramäkeen Eilan 80:sille. Olipa siellä väkeä, tuttuja ja muutama tuntematonkin. Siinä se ilta vierähti mukavasti! Kovasti on kostea ilma, illalla niin kova sumu ettei tuo Antin vuorikaan näkynyt meidän mökin edessä. Aika lämmintä kuitenkin vielä riittää, jatkuis vaan! Yritin muuten viikolla ostaa kärpäspapereita, vaan ne on joka paikasta finito. Myyjä kertoi, että valmistajalta ne on loppu juuri nyt kun niitä tarvitsisi ja sama juttu joka syksy. Laitoin siis puhelimeen muistutuksen ensi kevääksi, että ostan niitä valmiiksi jo pinon! Nyt on vaan kärsittävä niiden pörräämistä sekopäisinä!


Juhlissa

tämän verran vielä vai pitäiskö
jo lähteä ettei mene enempää
kameroita ja taikinoita :)  :)

19.9.2016 maanantai

Onnea Seppo ja Katri

koirat nauttii auringosta

terassilla

No niin, oli tarkoitus viime viikolla käydä  golfaamassa, mutta Seppo innostui raksalla ensin raivaamaan Handen pihalta turhat sireenit (ei turhia mun mielestä, mutta minkäs teet) ja sitten hän levitteli 2 päivää sepeliä siellä. Keskiviikkona tuli puhelu Jonelta Thaimaasta, meidän kämpän palovaroitin oli herättänyt koko talon! Suomen palohälyttimet alkavat piipata, kun patteri alkaa loppumaan ja sitten ovatkin ihan hiljaa.

yö

No, Thaimaasta ostettu varoitin myös piippasi, mutta sitten se antoikin kunnon hälytyksen, hui! Onneksi Kirsi ja Jone olivat paikalla omassa kämpässään ja kävivät poistamassa patterin hälyttimestä, heillä kun on avaimet sinne! Pattereita ei siis saa jättää varoittimeen kotimaahan lähtiessämme.  Jone myös siirsi automme toiseen paikkaan parkkiin, koska siinä katospaikassa olikin lappu, että autot pitää siirtää syyskuun loppuun mennessä pois, koska se rakennelma puretaan. Suuri kiitos siitä Jonelle! Keskiviikkona oli tosi kaunis ilma ja päätin joutessani pestä autoni, koska Seppo hääri siellä Handen pihalla. Hienohan siitä taas tuli, mutta torstaina ajelin Pieksämäkeen ja tietysti satoi. Ainahan alkaa sataa, kun olet pessyt ikkunat tai auton! Matkalla tankkasin auton kirkolla, vein S-marketiin tyhjiä pulloja, Paltasella pysäytettiin kaikki autot molempiin suuntiin - rengasratsia. Minun renkaat olivat kunnossa ja sitten Moilaselle ostamaan croissanteja, ne sitten ovat hyviä. Niitä äiti ja isä aina odottavat mennessäni heille. Kävimme äidin kanssa vakioreissut, apteekki, Tokmanni ja Cittari. Heillä kotona laitoin suihkuverhoon pari koukkua, kun ne olivat jonnekin jossain vaiheessa hävinneet, ehkä muuttohässäkässä. Koko kesän etsimme niitä kaupoista ja nyt, kun emme

rengasratsiassa

enää etsineet, sattuivat ne eteemme Tokmannilla. Samalla laitoin muutaman stopparin verhotankoihin. Kotiin ajellessani alkoikin taas aurinko paistella. Perjantaina lastasimme auton täyteen ja ajoimme kaupunkikotiin. Kaupunkikoti on kyllä parempi nimitys kuin välikoti, jonka nyt hylkäsin, siis sen nimityksen! Koko illan sitten purin kasseja, kaikkea niistä löytyikin, lopulta olin ihan sekaisin ja sänky täynnä rompetta. Paikoilleenhan ne oli laitettava, muuten ei olisi päässyt nukkumaan. Illalla vielä pelasimme Veikon kanssa Riistavisa-peliä. Veikolla on edessä metsästyskortin suorittaminen ja pelissä on kaikkea siihen liittyvää. Kiva tapa opetella tärkeitä asioita! Lauantaina menimmekin sitten Linnaisiin serkkuni luo jokavuotiseen sukulaistapaamiseen, Veikkokin lähti mukaan. Kiva, kun joku viitsii tällaisia järjestää! Sää vaan oli aika viileä, ei voinut istuskella ulkosalla. Sunnuntaina lähdin Veikon kanssa Stadiin Kansainvälisille suurmarkkinoille, meikäläisen kolmas kerta noilla markkinoilla tänä kesänä. Sää suosi meitä tällä kertaa, aurinko paisteli ja oli kiva kierrellä markkinoita. Teimme ostoksia ja söimme kaikkea hyvää. Veikko halusi ostaa kaulakorun itselleen, sellaisen mopon ketjussa. Tietty Pokemoneja myös saalistimme, niitähän kaupungilla oli riittämiin. Kolmet markkinat olen kiertänyt ja täytyy sanoa, että kaikki olivat erilaisia. Nämä

riistavisa

suurmarkkinathan kiertävät kesän aikana ympäri Suomen. Tää ei ole mitenkään kotiinpäin, mutta Helsingin markkinat olivat kyllä näistä kolmesta parhaat! Illemmalla ajelin vielä Veikon kanssa Hong Kongiin ostamaan äidille uuden pyykinkuivaustelineen ja kynttilöitä mökin lyhtyihin pimeneviin iltoihin. Olipa hieno sää, aurinko paisteli koko päivän ja lämpöäkin oli 17 astetta! Tänään olikin sitten Sepon synttärit ja hänpä olikin päivän töissä. No, kyllä minäkin olin puoli päivää kellarissa toimistohommissa. Reilun viikon vielä möllistelemme täällä ja lähdemme sitten takaisin mökille joksikin ajaksi.





25.9.2016 sunnuntai

Viikko on mennyt kämppää järjestellessä ja kuinka paljon sitä rompetta löytyykään! Tosin olen välillä tehnyt oikeita löytöjäkin. Nyt pitäisi löytää lasipurkki kuivattuja sieniä varten, vaan en muista missä sellaisen näin, täällä huushollissa se jossain piileskelee. No, kyllä siihen taas törmään,

kyl se syksy vaan tulee

toivottavasti! Tiistaina Veikko suoritti metsästyskortin, onnittelut siitä! Siinä selitys aiemmin pelaamaamme Riista peliin, josta tuo kuvakin! Sää on suosinut ja kävin jopa fillaroimassa. Ajellessa kaipasin fillarin peilejä, Thaimaan fillareissahan sellaiset on. Pitäisi varmaankin hommata sellaiset tännekin! Kävin terveyskeskuksessa näyttämässä kämmenen pattiani, ei ole vaarallinen, ilkeä kumminkin. Se on sellainen geeliä sisältävä patti jänteessä, voi tulla ja mennä. Lekuri kertoi kuinka se ennen vanhaan poistettiin: raamattu kämmenen päälle ja sitten joku läjäytti siihen vasaralla ja patti tiessään eli puhkesi! Sen voi kuulemma punkteerata, mutta sitten kämmen on pitkään tosi kipeä tai sitten se voidaan leikata ja se patti tulee todennäköisesti siihen uudelleen! No, siinähän sitten oleilee, tosin välillä se särkee, pikku juttu kumminkin! Lauantaina mentiin Helsinki Caravanin 40-vuotisnäyttelyyn katsomaan matkailuautoja. Olihan niitä siellä, mutta sitten kävimme yhdessä Hobbyssä, siis matkailuvaunussa ja sydän jäi sinne, auto on nyt unohdettu! Katsotaan sitten ensi keväänä tuleeko sellainen hankintaan vai ei! Hirvimiehet ovat saaneet jo 2 vasaa ja 2 isoa hirveä. Sunnuntaina saimmekin yllätysvieraan, Sepon sisko Liisa tuli Pähkiksestä Jokeribussilla meille. Siinä sitten rupateltiin Jompparin reissusta, Liisahan lähtee meidän matkaan marraskuun lopulla pariksi viikoksi tutustumaan Thaimaahan. Sitten läksimme kolmistaan Motorestiin syömään ja sieltä Tammiston City-marketiin ostoksille. Tietysti piti sitä tarjouskahvia ostaa ja leipääkin, mutta kun oli sunnuntai ei ollut tuoretta leipää, siis illalla pataleipä nousemaan. Veimme sitten Liisan Pähkikseen kotiin ja kävin hänen kotonaan, en ole ennen käynyt vaikka Liisa on siinä asunut jo kymmenisen vuotta. Tosi kiva asunto ylimmässä kerroksessa ja valoisa! Sitten kotiin koiria syöttämään!
Hirvimiehet saivat taas 2 vasaa ja yhden ison hirven, hyvin menee!

26.9.2016 maanantai

Näin kuulkaa yöllä unta, että joku vei jonnekin kaikki käsilaukkuni, siis kaikki! Aivan kamala uni!

hieno kuva, en ole itse ottanut

Tuossa naapuritontilla on talonrakennus menossa ja nyt siellä tasoittaa pihaa sellainen härveli, jotta koko tämä meidän talo välillä tärisee, ääk! Onneksi se on kohta tehty ja varmaan alkaa pohjat olla valmiina talopaketin tuloa varten. Tuosta tärinästä vielä, tämä aluehan on vanhaa merenpohjaa eli savea ja muuta tuolta maan alta löytyy. Meidän taloa ei aikanaan ole paalutettu, mutta kuulemma paalutetut talotkin täällä tärisevät. Eniten taloja tärisyttävät nuo bussit, onneksi bussiliikenne vähenee ensi vuonna huimasti, yksi linja loppuu kokonaan ja tuo toinenkin kulkee vain aamuisin ja iltapäivisin työmatkalaisille. Bussilinjat muuttuvat kokonaan ja sitten ne kulkevat tuosta sadan metrin päästä, kyllä sinne jaksaa kävellä! Aikoinaan piti kävellä pysäkille melkein 2 kilsaa, että tuon sata metriä pitää jokaisen jaksaa kävellä. Naapurin pappa taivasteli kävelymatkaa, hänellä on auto, ei tarvitse kävellä metriäkään, hah! Osa porukkaa valitteli, kun koululaiset joutuu kävelemään jopa parisataa metriä, ihan oikeasti! Hei haloo, eikös juuri koululaisille tekisi hyvää vähän liikkua, mitä! No, eipä sen kummempaa, ajelin fillarilla kauppaan !

300.9.2016 perjantai

Alkuviikosta olikin tosi lämmintä, +18 ja kävinpä sitten fillarilla Malmin kaupoilla. Oli kiva sää ajella ja tulipahan harjoitusta talven varalle, talvikodin nurkillahan ajelemme fillareilla ahkerasti.
Keskiviikkona pääsin vielä ajelemaan aamupäivällä, kun sitten iltapäivällä alkoi myrsky ja vettä tuli. Olinkin sitten kellarin toimistossa tekemässä firman hommia. Torstaina roudasin kasseja kellariin mökille lähtemään, siis portaita ylös alas ainakin 100 kertaa! Iltapäivällä alkoi taas matka mökille.
Pääsimme perille loistavassa syyssäässä ja mökillä alkoikin sitten heti sataa losottaa oikein kaatamalla. Olipa kiva käydä illalla koirien kanssa lenkillä, koirilla sadetakit päällä, valopannat kaulassa ja minulle kunnon sadetakki päälle ja menoksi otsalampun kera! Olipa pimeää ja hiljaista, jos ei lasketa sateen ropinaa. No, se oli kyllä enemmänkin kuin ropinaa, niin paljon sitä vettä tuli! Sitten koitti perjantaiaamu, heräsin viideltä ja yritin jatkaa unia, vaan ei! Lopulta olin nukahtanut ja herättiin kasilta, tosi myöhään meikäläisen mittapuun mukaan. No, päivä menikin sitten ihan

Handen kota

metsään, en varmaankaan herännyt koko päivänä. Läksin sitten ajelemaan Pieksämäkeen. Kävimme äidin kanssa apoteekissa, kirppareilla ja lopuksi Cittarissa. Kirpparilta ostin parikin käsveskaa euron kappale. Leikkaan niistä vuoret taskuineen päivineen ja ompelen itse virkkaamiini laukkuihin vuoret. Kätevää, vetskarit ja taskut valmiina! Laiskuuttako, kenties! Huomasin sitten unohtaneeni ottaa mukaan äidin uuden silitysraudan ja heidän vanhan läppärinsä. Sillä äiti olisi voinut katsella CD:ltä valokuviaan. Ensi kerralla yritän muistaa nuo! Sitten pitikin jo lähteä ajelemaan mökille kuvaamaan Handen uutta grillikotaa valoisan aikaan. Ihan kuin sitä ei olisi kerennyt kuvata seuraavana päivänä! Oli se kota kyllä aikas siisti laitos ja söpö! Illalla sitten laitoin netissä autoni talviunille eli nyt sitten ajelen vaan pakulla, jos on tarvis! Se oli sitten siinä, tuo syyskuu!



tässä vielä tärkeä ja ajankohtainen muistutus