HELMIKUU

Siinäpä vielä vartijoilla hommaa, kuva
1.2.  klo 8.16

1.2.2020 lauantai

Pikku juttu, auton ilmastointi korjattu ihan itse; kompressorin hihna löystynyt 😀.

4.2.2020 tiistai

Sunnuntaina pyöräiltiin jopa 26 kilsaa, tosin muutama pysähdys, ruokaa ja juomaa! Maanantai alkoi ilmastointiongelmilla. Olkkarin ilmastointikone lopetti kylmän puhaltamisen ja taas piti kutsua asentaja katsomaan. Hän sitten totesi, että kaput! Koneen ulkoyksikköön asennettiin uusi kenno, koska vanha vuoti kaasut pihalle. Uusi kenno töineen maksoi 3800 bathia eli noin 111 euroa. Sama

aurinko laskee

homma pitänee pian tehdä tuolle makkarin koneellekin. Sitten kaverimme Jukka Pattayalta soitti ja päätettiin tavata Odeliksessa kahvittelun merkeissä. Siinä vierähtikin kolmisen tuntia. Sieltä ajoimme Makro tukkuun, missä Chrisse jo odottelikin meitä. Seppo ja Chrisse keräili tarvikkeita Seuralle ja minä meille itsellemme. Sitten pakattiin tavarat autoon, ajettiin Seuralle ja tavarat paikoilleen. Kotona olimme vasta seiskan maissa! Ja tuo auto, sen ilmastoinnin tai siis kompressorin hihna jostain syystä löystyy vaikka joka päivä sen kiristäisi. Tutkittavaa siis riittää!
Tänään hihnahomma tutkittu ja se tietää reissua Fordin huoltoon! Koko hihna pitää uusia. Lähdimme sinne Fordille, se on onneksi ihan tuossa lähellä, ja aikamme myyjien kanssa pähkäiltyämme englanniksi, thaiksi, suomeksi ja elekielellä saimme lopulta tarvitsemamme varaosat! Ne kyllä maksoi reilusti yli tuhannen bathin. Sieltä ajelimme suoraan Seuralle Neulekerhoon, olin nääs viisaasti ottanut sinne tarvittavat jutut mukaan. Siellä meni taas ilta mukavasti.

5.2.2020 keskiviikko

Autossa vielä joku ongelma, joku ruuvi, laakeri tai semmoinen! Mutta aamulla lähdimme kuitenkin ensin fillaroimaan ja kävimme Beach Roadilla Soi 12 BTV:n konttorilla maksamassa kaapeli-tv:n vuosimaksun, 3500 bathia eli noin 102 euroa! Ajelimme sitten ympäriinsä ja lopulta olimme Hyrsylän mutkan kohdilla. Ensin oli tarkoitus ajaa Seuralle saakka, mutta onneksi käännyimme kotia kohti, tosi kuumaa ja edessä olisi ollut muutama korkea mäki. Fillarointia tuli kuitenkin 16 km. Pihassamme on kolme pientä kissanpoikasta. Päivisin ne nukkuu jossain piilossa tai jonkun auton alla varjossa, iltaisin alkaakin sitten huima meno. Poikaset kirmailevat pitkin poikin puutarhaa. Niitä on kiva seurata, tosin emon valvovan silmän alla!

kissanpoikaset

emo vahtii

päivällä joutaa nukkumaan auton alla

7.2.2020 perjantai

Eilinen meni taas rannalla, Baan Amphur Beach, lausutaan baan amböö. Auton ilmastointi temppuilee vieläkin! Aamulla Seppo taas autokorjaamolle aamulla mukanaan puhelimessa Jinnyn kirjoittama

mä oon aina halunnut olla polkupyörä,

sanoo tuo sininen mopo, vasemmalla

olevan mopon on joku hylännyt tuohon

teksti Thaimaaksi; ilmastoinnin huolto. Siellä ei ollut ilmastointikorjaajaa, mutta yksi asentaja lähti mopolla viemään Seppoa oikeaan paikkaan. Seppo sanoi kuskille chaa chaa (rauhallisesti) ja lopulta kuski ajoi niin hiljaa, että Seppoa alkoi harmittaa sanomisensa! Ensimmäisessä korjaamossa ei ollut ketään ja sitten he menivät toiseen Sukhumvitille ja siellä oli sama korjaaja, joka katsoi ilmastoinnin aiemmin. Ilmastoinnissa oli vieläkin niitä kuivia lehtiä, ne putsattiin pois ja koneeseen laitettiin lisää kaasua ja taas pelittää - ainakin toistaiseksi. Saa nähdä pitääkö auton ilmastointiinkin vaihtaa se kenno, jollainen vaihdettiin koti koneeseenkin. Toivottavasti linnut eivät ensi kesän, siis thaikesän, aikana tee enää pesää auton akun alle tai jonnekin muualle moottoriin. Aika homma saada kuivat lehdet pois ja kaikki toimimaan. Sillä aikaa minä pyöräytin pesutuvassa koneellisen pyykkiä ja sain ne parvekkeelle kuivumaan.

automme rannalla parkissa ja auton alla loikoilee 6 koiraa,

Lea laski ne ohi kävellessään

8.2.2020 lauantai

Yritettiin viedä paketti postiin, vaan postit suljettu la-ma pyhäpäivien vuoksi. Paketti takaisin kotiin ja ajoimme Sukkarin (Sukhumvit) Big C:hen etsimään Sepolle shortseja. Niitä ei löytynyt, mutta kävin siellä apteekissa, mun suosikki apoteekki! Lähdimme eteenpäin Big C extraan Klangille eli ex-Carrefuriin. Sieltä ne shortsit sitten löytyivätkin. Kotimatka olikin sitten ruuhkainen, matka kesti tasan tunnin, kun normaalisti noin vartin! Matkalla oli yksi kaista osin pois käytöstä, kun ovat jyrsineet siitä asfaltin pois, varmaankin tulossa uusi päällyste. Illemmalla kävelimme tuohon iltatorille ostamaan muutaman thairuokaan tarkoitettuja maustepusseja, lupasin viedä niitä mökille Ainolle. Sitten kävimme syömässä Sevillassa ja se ruokailu kävi tosi nopsaan! Tänään on taas se

öttiäiset

ötökkähyökkäys ilta. Kaikki valot täynnä lentäviä öttiäisiä, niitä tipahteli pöydille ja hiuksiinkin. Naapuripöydän asiakkaatkin siirtyivät toiseen pöytään, jonka päällä ei ollut valoa. Me olimmekin sitten viimeiset ruokaa saaneet, kuppila suljettiin niiden öttiäisten vuoksi. Sevilla onkin sitten pyhien vuoksi suljettuna su-ma! Kävelimme liukkaasti kotiin myrkyttämään niitä otuksia. Ne ovat lentomuurahaisten tyyppisiä otuksia, lentelevät ja sitten pudottavat siipensä ja mönkivät sinne tänne. Aamuun mennessä ovatkin sitten ulkotiloista hävinneet, linnut ovat mässäilleet! Tämä tapahtuu kerran vuodessa, tosin en tiedä onko kesäaikaan samanlaista, mutta näin talvella se sattuu aina näin helmikuun aikoihin. Katsoin juuri kalenterista ja viime vuonna tämä oli 17.2. Olisin mieluusti kuvannut partsilla kuuta, mutta noiden otusten takia siirrän sen huomiseksi, täysikuuhan onkin vasta sunnuntaina!

9.2.2020 sunnuntai

Haa, olinpa unohtaa:

minulla on liian hyvä kamera, se ottaa liian nopsaan kuvia, heti tämän

otoksen jälkeen lensi lentokone kuun poikki, hitsi sentään!

Päivällä olikin sitten taas Seuran vuosikokous, joka meni oikein hyvin. Risto oli jo syksyllä ilmoittanut hallitukselle jäävänsä eläkkeelle tämän kauden jälkeen. Nyt sitten kävi niin, että Seppo on kuin onkin hallituksessa, vaikka kaikin tavoin yritti monta vuotta sitä välttää ja hänet valittiin järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi. Chrisse on uusi puheenjohtaja.

10.2.2020 maanantai

ruokakoju

Tuossa Pattayan edustalla killuu suuren suuri risteilyalus, joka ei pääse minnekään maihin koronan vuoksi, mikään maa ei ole antanut lupaa rantautua, ei myöskään Thaimaa. Saas näkee kuinka tämä päättyy! Tänään on täällä taas pyhäpäivä ja moni kauppa ja virasto suljettuna. Lähdimme ajelemaan fillareilla ja taas tuli kilsoja reilut 14. Iltapäivällä ajoimme autolla Seuralle syömään todella hyvää makaronilaatikkoa. Pat oli tehnyt ensimmäisen kerran sellaista ja onnistui todella hyvin. Pat on thaikku, joka oli naimisissa Suomessa, nyt leski ja muutti tänne kotimaahansa takaisin ja töissä Seuralla. Hän puhuu thaita sekä suomea ja on aina iloinen ja nauravainen! Seuralle tupsahtivat myös naapurimme Kirsi ja Jone.

arkartelua

Seuran sulkeuduttua kolmelta, lähdimme taas Chrissen kanssa Makroon Seuran ostoksille. Iltasella kävimme Kirsin ja Jonen luona kaffeella ja turisemassa. Tulipa juotua liikaa kaffetta ja vielä yhden maissa luin kirjaa, kun kahvihan tunnetusti vie unet! Ai niin, yksi juttu meinasi ihan unohtua kertoa. Kun ajoimme Seuralle, ajoi edessä lavataksi, joka sitten pysähtyi laskemaan matkustajia pois kyydistä. Tämäpä matkustaja, turistinainen hyppäsikin autosta suoraan ajotielle meidän eteemme ja olipa hilkulla, ettei hän jäänyt automme alle, peilikin oli tosi lähellä hänen kättään, olisi varmasti sattunut sekin tosi kovasti. Takanamme oli iso kuorma-auto ja jos me emme olisi olleet siinä ensimmäisenä, olisi se nainen ihan varmasti jäänyt sen kuormurin alle, sen verran leveämpi se auto. Onneksi hänen kaverinsa huomasi tilanteen ja nykäisi naisen käsivarresta jalkakäytävän puolelle. Toivottavasti tämä nainen otti opikseen ja on vastaisuudessa varovaisempi ja osaa poistua oikeaan suuntaan! Sattui meidän pyöräilyreissullakin vaarallisia tilanteita! Läksimme Tescon pihasta ja käännyimme Theprasitille. Ykskaks vastaantuleva paku kääntyi suoraan meidän edestä Tescon pihaan, sinne pääsee useampaa reittiä. Huomasin kyllä, että kuski pelästyi kovasti, näin hänen ilmeensä, koska ajoin Sepon takana.

12.2.2020 keskiviikko

Eilen ei tehty paljon mitään. No, mitä nyt Seppo häärää edelleen auton ilmastoinnin kanssa.! Illalla ajelimme Neulekerhoon ja siellä aika taas hurahti.

sodapullo

Tänään Seppo on jatkanut tuota autojuttua, mutta älkää kysykö miten, en tiedä! Iltapäivällä hän lähti Seuralle hallituksen kokoukseen ja minä jäin kotio. Pesin pyykkiä, lakanoitakin. Siinäpä homma keksiä minne ne laittaa kuivumaan! Tuo meidän vakkari pesula kun on lopettanut tuossa lähellä, enkä viitsi etsiä uutta, pesen siis itse muutaman kerrallaan! Sitten paistoin kennollisen, 10 kpl kananmunia huomiselle rantareissulle. Niitä on mukava laittaa leivän päälle evääksi. Kudoin myös sukkaa ja samalla katselin thaikkujen Kauniita ja rohkeita, ei siinä kielellä ole väliä, pääsee kyllä jotenkin jyvälle. Uutisissa näkyi taas se risteilyalus Pattiksen edustalla, en kyllä ymmärtänyt thain selostusta siitä eli onko se vielä siellä vaiko missä! Juuri tuli uutisissa, että se laiva pääsee Kambodiaan, jonnekin sinne!
Minä niin reteesti kerroin alkureissussa vai olinko vielä kotona, käyväni täällä kuntosalilla ja uimassa. Vaan kuinkas kävikään, salille ei kyllä tule yksin lähdettyä ja uima-allas ei houkuttele vaikka niissä näkyy nyt olevan tosi puhdas vesi, kun on vähän porukkaa. Saan kuitenkin vieläkin sen kaamean kutituskohtauksen, kaksi kertaa olen käynyt altaassa ja kummallakin kerralla raavin ja raavin. Raavin kerran jopa selästä yhden luomen irti ja siihen loppui uiminen, harmillista. Meressä voin kyllä uida, siitä ei tule kutinakohtauksia!

13.2.2020 torstai

kalastusalus

Rantapäivä! Kylläpä liikenne on rauhallista! Kävelin Lean kanssa rannalla aallonmurtajalle ottamaan valokuvia. Harmi vaan, kun emme kovin pitkälle päässeet kävelemään, kun tie loppui ja jatkui isoina kivenjärkäleinä. Emme viitsineet mennä sinne kävelemään ja katkomaan koipiamme! Kotiin päästyämme oli pihassa ambulanssi valot vilkkuen. Vesipulloja täyttämään mennessäni näin, että paareilla haettiin meidän talon ykköskerroksesta joku tyyppi. Kotona pyykkien viikkaus kaappiin sai nopsan lopun, kun muistin että pitää hakea jatkoa talon nettiin toimistosta ennen kuin se menee kiinni. Matkalla tuli portaikossa vastaan Kirsi, joka kertoi heidän alakerrassa olleen joku perhedraama ja luultavasti falanki mies vietiin sairaalaan ja thaivaimon kanssa oli tullut riitaa! Kaiketi veivät miehen paikattavaksi. Sain sitten toimistosta uudet nettilaput ja kotona huomasin omani jo loppuneen ja Sepon toimii vielä päivän! Sellaista tänään!

toinen kalastusalus

hylätyt

14.2.2020 perjantai

Päivällä kävimme lataamassa puhelimeni netin AIS:in toimipisteessä. Silloin kuukausi sitten tänne tullessamme se maksoi 700 bathia "kioskissa" ja nyt oikeassa kaupassa vain 200 bathia ja sekin otettiin suoraan puhelimeni saldosta. Sen kun vielä joskus oppisi itse tekemään, ei tarvitsisi juosta kauppoihin.

Jos vaikka pipoja tarttis 

15.2.2020 lauantai

Viime yönä olikin häiriköintiä tuossa meidän kerroksen käytävällä ihan meidän oven lähistöllä. Joku venäläinen ukkeli siellä vajaan 2 tuntia möykkäsi, kolisteli tavaroitaan kassissa, rynkytti oveaan ja mölisi. Vartijakin siinä kävi, mutta mölinä vielä jatkui. Saattoi taas olla, että vaimo ei laskenut mölisijää sisälle, lopulta kuului oven avaus ja mölinä loppui puoli 11 maissa illalla. Istuin sohvalla kutomassa ja kuulokkeet korvissa kuuntelin samalla äänikirjaa. En kumminkaan uskaltanut mennä ovelle kurkkaamaan meteliä, parempi kun ei sotkeennu näihin mitenkään.

Haa, Seppo tuumasi aamulla, että 3 ja puoli viikkoa ja sitten pääsee kotiin! Yleensä se olen minä joka laskee viikkoja kotiin pääsyyn! Päätimme ettemme enää mene torstaisin rannalle, eikä minään muunakaan päivänä. Sepolle tuli viime kerralla tosi huono olo, johtuen kaiketi kuumuudesta!
Tänään läksimme taas fillaroimaan, mittariin tuli reilut 14 kilometriä. Kotimatkalla kävimme Sevillassa syömässä ja saimme sitten melkein tunnin odotella omelettejamme! Kaikki muut meidän jälkeemme tulleet saivat ruuan ennen meitä ja me sitten jäimme sinne viimeisiksi yksinämme syömään. Taitaa olla taas aika laittaa Sevilla hetkeksi boikottiin, ei muuten ole eka kerta! Tosin ruokapaikat alkavat tässä lähinurkilla käymään vähiin! Illemmalla läksimme tuohon uuteen "kiinalaiseen" syömään, tuossa uuden Sevenin vastapäätä olevaan. Sen piha oli täynnä mopoja, mutta kuppilassa oli vielä yksi tyhjä kahden hengen pöytä, muutoin kuppila oli ihan täynnä thaikku nuorisoa! Jonkun ajan päästä pojat hyppäsivät mopoihinsa (yksi tyttö oli mukana) ja lähtivät laumana ajamaan. Onhan lauantai-ilta ja luultavasti Burapa viikonloppu. Ainakin hienoja isoja motskareita on taas ajellut kylillä. Burapa on sellainen joka vuotinen moottoripyörätapahtuma täällä. Ruoka olikin sitten tosi hyvää ja minäkin otin

Uusi tukkaväri, tuli ehkä
liian tumma, vaan
haitanneeko

ruuan kanssa oluen, ensimmäisen ja viimeisen tällä reissulla. En ole oluen ystävä, normaalisti juon sodaa. Yksi olut reissussa pitää juoda, se riittääkin meikäläiselle. Kotiin kävellessämme tuumasin, että voisin ostaa mansikoita, niitä kun täällä myydään joka nurkalla. En ole aiemmin ostanut, kun kuvittelin niiden olevan yhtä mauttomia kuin Suomessa myytävät ulkolaiset mansikat. Kotona nappasin kassiin 6 tyhjää vesipulloa ja kävin täyttämässä ne automaatilla. Sillä aikaa Seppo olikin jo maistellut niitä mansikoita ja kehui niiden olevan ihan hyviä. Minäkin maistoin ja kyllä ne olivatkin hyviä, tosin eivät vedä vertoja kotimaisille mansikoillemme. Parempia kuitenkin, kuin muut ulkolaiset.




16.2.2020 sunnuntai

Aamulla Seuralle talkoisiin. Ohjelmassa ilmastointilaitteiden huolto, suodattimien pesu ja

eväskauppias

tuulettimien pesu. Minä kökin keittiön ison altaan äärellä pesemässä ja miehet asensi ne takaisin paikoilleen. Välillä avustin Tarjaa kirjaston kirjojen järjestelyssä. Siinähän se päivä mukavasti meni. Samalla kuulin juttuja, ruoka on kuulemma eri makuista, kun Risto ei ole enää tekemässä, kalasopassa kuulemma oli aina valkosipulia ja nyt sopassa oli chiliä.  Se on kyllä kukkua, Risto ei laita koskaan mihinkään valkosipulia, koska itse inhoaa sitä, chiliä kyllä Ristokin aina laittoi soppaan. Täytyypä itsekin laittaa chiliä kalasoppaan, eipä ole aiemmin tullut mieleen! Toinen taas valitti, että perunasalaatista puuttuu samasta syystä jotain, tosin Pat on jo pari vuotta tehnyt sen salaatin, ei Risto. Aika kummasti ihmiset käyttäytyvät vastoin parempaa tietoa! Mutta näinhän se aina menee ja pitemmän päälle jutut aina aikaa myöten muuttuvat. Chrisse oli kyllä kertonut yhdelle näistä narisijoista tosi asiat!

17.2.2020 maanantai

Tänään Seppo kävi taas soittamassa ilmastointikoneen korjaajan tänne, suostui lopulta vaihdattamaan toiseen koneeseenkin sen kennon. Asentajan piti tulla aamulla klo 10.30! Odottelimme ja odottelimme, alkoi lähestyä tukkuun lähtö, eikä asentajaa vaan näy! Lopulta hän saapui vähän jälkeen kolmen ja Seppo lähti Chrissen kanssa tukkuun ja minä jäin kotio ”vahtimaan” ilmastoinnin korjausta! Illemmalla lähdimme syömään ja olipa vaikea löytää ruokapaikkaa. Lopulta Sevenin viereen Breezeen menimme, vai mikä sen nimi onkaan. Söimme ja läksimme tallustelemaan kotio.

21.2.2020 perjantai

kotikadun kuppilasta kuvattu auringonlasku

Kävipä niin, että sain Thaimaan vitsauksen. Maanantai iltana alkoi oksennustauti pari tuntia sen Breezessä syömisen jälkeen. Oli kiva käydä puolentoista tunnin välein oksentamassa aamuun ysiin saakka. Sitten meni 3 päivää täysin hämärän peitossa. Torstaina olikin pallean lihakset kipeät, ei voinut yskiä eikä edes niistää ja lonkat tulivat tosi kipeäksi pöntön päällä kyykkimisestä! Kävi mielessä, että olisipa kamalaa, jos tämmöinen tulisi kotiin lähdön yönä!
No, nyt pesen käsiäni entistä enemmän, varmuuden vuoksi! Tänään Seppo vinkkasi aulamiehelle tuosta meidän parvekkeen edessä olevasta "kaatopaikasta". Oikeasti ei huvita joka päivä katsella parvekkeelta tuota kaatopaikkaa. Saman tien aulamies komensi siivoojat ja pihamiehet siivoamaan sen nurkan ja siirtämään mopot oikeille paikoilleen. Kylläpä tuli tosi siisti nurkkaus. Kävimme iltapalalla tuossa kotikadun pikkukuppilassa. Sitä pitävät meidän talossa asuva thaikkupariskunta. Olihan se pakko käydä siinä syömässä, kun aina iloisesti tervehtivät. Tom kaa chicken oli kyllä hyvää! No mutta, olen tuossa tuijottanut tuota tom kaata, sehän on oikeasti tom yam chicken vai kuin se kirjoitetaan! Ennen ruokailua kävimme ostamassa vähän mangoja, sekä tomaatteja ja Sevenistä tupakoita vartijoille annettavaksi. Illalla kotiin tultuamme oli pihassa jo ensimmäinen uhri, mopossa ketju renkaassa ja sakkolappu. Maksamalla 2000 bathia pääsee taas ajelemaan. Oppivathan laittamaan moponsa oikeille paikoilleen! Tänään on ollut ensimmäinen päivä, jolloin olen ollut kunnossa! Kyllä tämä taas tästä, kolmen viikon päästä jo kotomaassa - palelemassa, oikeastaan ihan kiva taas päästä kotiin!

ensimmäinen esimerkkinä mopoansassa, ketju
takarenkaassa ja sakkolappu stongassa, siinä vieressä on 

muuten meidän fillarit

22.2.2020 lauantai

panoraama Plazan katolta, olimme saunomassa

No niin, eipä sitten yöllä nukuttanutkaan! Liekö syynä sairastelun aikana monta päivää nukuttua aikaa vai oliko yöllä liian hiljaista, kun tuo moporalli loppui! Viimeisen kerran tiirailin kelloa siinä kolmen maissa. Aamulla ei kuitenkaan väsyttänyt lainkaan ja aamupalan jälkeen aloimme siivoilla kämppää, olemme vähän fuskanneet siinä hommassa viime aikoina. Eipähän lähtö viikoksi jää liian sotkukasaa! Tänään aiomme mennä tuonne Seuralle Plazaan saunomaan naapureiden kanssa. Arvatkaa vaan, aioinko saunoa? No enpä, vahtaan auringonlaskua ja ehkä saan hyviä kuvia, saunahan sijaitsee talon katolla!
Kävimme siis Seuralla syömässä ja sitten sinne saunaan. Saunailta klo 17-19 maksaa jäseniltä 80 bathia ja ei jäseniltä 150 bathia lauantaisin. Siellä oli parisen kymmentä suomisaunojaa ja ylhäällä katolla oli oikein mukava istuskella vilpoisassa tuulenvireessä. Seppo kehui saunan löylyjä oikein hyviksi, varmaankin menemme vielä uudelleen ennen kotiin lähtöä!

Alla pari kuvaa auringon laskusta sieltä katolta. Sää oli vähän pilvinen ja sumuinen, kuvat sen mukaisia! Mereen sukeltavasta auringosta ei voinut, kuin haaveilla, ehkä sitten joskus!

26.2.2020 keskiviikko

Oi voi, kahden viikon päästä ollaan kotona ja voi taas viettää eläkepäiviä, täällä ei voi!
On pyöräilty, käyty kyläilemässä, ostoksilla, Seuran asioilla, Neulekerhossa, käyty syömässä jne.

tuossa se suihkulähde kuvattuna paketin

päältä, kun en viitsinyt purkaa sitä

pakkauksesta

Niin, tuosta syömisestä, jos joku sanoo, että täällä thai ruualla laihtuu, hirtän sen heti! Tai jos joku mainostaa, että diabeetikon ruuilla laihtuu, tai jos syö usein ja pieniä annoksia, kuten Thaimaassa! Tuo kaikki on kyllä minun kohdalla täyttä puppua! Ensimmäisen kuukauden aikana sain 4 kiloa lisää painoa, enkä edes ollut nähnyt suklaata, jonka luulin lihottavan! Nyt olen saanut ainakin ne 4 kiloa pois jättämällä yhden aterian väliin, miksi pitää syödä, jos ei ole nälkä! Korvaan sen yhden aterian mieluummin lautasellisella kaurapuuroa tai hedelmillä. Täällä myytävästä Australian kauraryyneistä keitetty puuro on taivaallista. Suomessa en syö kaurapuuroa, sitä tikkuista puuroa, semmoiseksi se jää vaikka kuinka kauan keittää. Täällä se puuro on samettisen hyvää! Ostan sitä aina kotiin vietäväksi pari pussillista herkutteluun, tosin kotimaassa tykkään eniten ruishiutalepuurosta, sitä täällä ei ole myynnissä. Tänään käytiin ostamassa hiukka pieniä tuliaisia ja itselleni kyllä taisin ostaa hiukka isompia tuliaisia. Ostin mökille aitan seinälle Mail Boxin, pinkin sellaisen ja pikkaraisen suihkulähteen mökin terassille pulputtamaan. Siinä oli ihan länsimainen pistoke ja sellaisia pieniä ruukkuja, joihin voin laittaa pikkuruisia koristekiviä, joita tuli aikoinaan roudattua Kreikan matkoilta, onpahan niillekin nyt käyttöä! Iltasella lähdemme vielä naapureiden kanssa syömään (en syö), koska he lähtevät huomenna kotiinsa Tukholmaan, loma loppuu! Samalla voisin ostaa pussillisen niitä mansikoita, joita myydään autojen lavalta joka nurkalla. Tuossa äsken yritti taas taivaalta tulla vettä, pari tippaa raaski tiputtaa. Varmaankin tuolla sisämaan suunnalla on tullut enemmän, siellä oli tosi mustat pilvet. Meillä täällä taitaa tuo meri hätistellä pilvet muualle, saisi kyllä tulla sitä vettä, ilmakin raikastuisi - hetkeksi!

mun uusi postiloota

29.2.2020 lauantai

Viimeistä päivää viedään! Yksi päivä meni taas ilmastointikoneiden kanssa. Korjaajan piti tulla klo 12 ja tulikin klo 14, mutta ollaanhan Thaimaassa, so what! Koneessa oli puhallinsiipi sökönä ja siihen vaihdettiin uusi ja taas toimii. Tämä oli nyt tämmöinen ilmasto reissu tänä vuonna! Ei me nyt olla paljon mitään tehty ja ulkona on tosi kuumakin! Sepolla riittää noita Seuran juttuja, korjausta ja kaikkee. Toisin sanoen, olemme taas vierailleet usein rautakaupoissa, niistähän minä tykkään, suosikkikauppojani 😜.
Kävimme yhtenä iltana Sevillassa syömässä, boikotti siis loppui, siitä ei muuten ollut mitään hyötyä. Sevillan isäntä luuli meidän lähteneen jo Suomeen! Siinä ruokaa tilatessamme lehahti iso musta lintu, korppi istumaan mainoskyltille. Se oli ihan kesy, raakkui ja keikisteli ruokavieraille. Tietysti kaikki kuvailivat sitä, korppi kuulemma tuo hyvää onnea. Sevillan isäntä sanoi, että se lintu on kaa Thaimaaksi. Sitten huomasimme sähkötolpalla lentelevän pienemmän korpin eli taitaa pariskunta olla pesäpaikkaa etsimässä!

Kraak sanoi kaa