Joulukuun loppupuoli

HUOM! korjailen ja lisäilen tekstejä sekä kuvia, lukaise välillä koko pötkö uudelleen :)


15.12.2013 sunnuntai

Päivällä käveltiin syömään Beach Roadille Soi ykköselle vakkaripaikkaan.

Itseasiassa se kuppila on ihan ensimmäinen, jossa olemme täällä Jomtienillä koskaan syöneet ja edelleen ruoka on maailman parasta, yksinkertaista ja todella hyvin makoisaa. Sitten seuraavaan kuppilaan jälkkärille.

Näihin ei tekstejä tarvita. Siinä sitten nautiskellessamme alkoi kuulua musiikkia ja joku laulukulkue meni tuolla jalkakäytävällä torvensoittajan kera. Täällä voi törmätä kaikenlaiseen.

Sitten vaan tallustelimme takaisin kämpille, onpa kuuma taas...Mittari näyttää +31
Jospa sitten menisi uimaan, Seppokin meni ruokaperäisille. Nettikin toimii taas kuin enkeli, mokkula piti laittaa parvekkeelle pöydän nurkkaan.

Nyt on kämpän ikkunat pesty ja voi laittaa tontut hyppelemään....

 

 

 

 

16.12.2013 maanantai

 

Näinhän siinä taas kävi, pese ikkunat ja sitten voi sataa eli yöllä sateli vettä, onneksi ei kovasti.

 

Päivällä sitten seuralle syömään jotta saisimme lähtöajankohdan kaikista retkistä joihin aiomme vielä ennen joulua osallistua, keskiviikkona ensimmäinen, mutta siitä sitten myöhemmin. Lähdimme ajelemaan Second Roadia Sattahippiin päin ja käännyimme Sukhumvitin suuntaan Chayiapruk Roadille ja siellä olikin opaste meidän kadulle.

 

 

 Boonkanjana Road

 

 

Ajelimme välillä ihan "viidakossa"

 

 

"viidakko"

 

ja parin tunnin reissu meni hyvin paitsi noin kilometri ennen kotia tyhjeni Sepon fillarista takarengas.

 

tuo tien märkyys ei johdu sateesta vaan täällä käy kasteluauto,

jotta tie ei pölise niin kovasti

 

ei enää pitkä matka, ollaaan jo Sevenin kulmassa

 



Sehän tietää puhdehommia illaksi. Katsoimme aiemmin kaupassa paikkavälinepakettia mutta jostain kumman syystä se jäi ostamatta. Nyt pitää hakea se pakkaus iltatorilta, siellä olimme näkevinämme sellaisia.

 

 

polkupyöräverstas ja viikon kateissa ollut pikkumatto,

se katosi pesulakeikalla ja onneksi sieltä myöhemmin

sitten löytyikin

 

Olohuone muuttui polkupyöräverstaaksi :) Syyllinenkin löytyi, renkaan oli puhkaissut jonkun pensaan kova piikki, kuten orapihlajan vain lyhyempi versio.

 

Ei sitten löytynyt paikkaustarpeita, onneksi on varalla sisäkumi. Niitäkin on haettava kassillinen lisää, koska täällä niitä kuulemma kuluu. Ruokaa onneksi löytyi ja ihmettelimme paikallisten parkkeeraustapaa. Mopon viereen vaan parkkiin keskelle tietä !

 

 

kuu siellä mollottaa

New Restaurant

näyttää parkkipaikalta, mutta mopo on oikein

parkkeerattu ja auto vaan kylmästi viereen ja

vasen kaista on tukossa....



 

Nam, nam...

 

 

Ja niin pyörässä on upouusi sisärengas ja taas huomenna päästään liikenteeseen....

 

 

17.12.2013 tiistai

 

Olipa yöllä myräkkä, partsilla tuolit kolisi ja järjestäytyivät uuteen paikkaan. Kukkamaljakko nurin, pyykkiteline oven edessä, aamulla mittarissa +21, sopivaa. Päivällä aurinko kyllä nostaa lämpöä, mutta ennuste lupaa pilvistä, sadekuuroja ja vähän viileämpää säätä. Nerolta Suomen Lapista tuli joulutervehdys.

 

 

 väsynyt joulutonttu 

Risto soitti ja tarkensi huomista lähtöä aamulla klo 9 ja suuntana Ikea Bangkok. Jee, pääsen shoppailemaan ja mulla onkin jo piiiitkä ostoslista. Ja oli ihan pakko lähteä seuralle syömään, en muista milloin olisin saanut syödäkseni maksaporkkanakastiketta, nam, nam :) Syötyämme läksimme taas parin tunnin ajelulle. Tällä kertaa ajoimme Sukhumvitille asti ja sieltä kotiin.

 

 

 

Chaiyapruk Road, aika vilkas liikenne, varsinkin

jos pyörällä ajaessa ottaa toisellä

kädellä kuvia.
Yritin kyllä katsoa ettei takaa tulisi
hirveän paljon autoja, eikä saa kertoa Sepolle...

 

 

risteys Sukhumvitille, oikealle Sattahip ja vasemmalle Bangkok,

siis käännös vasemmalle, no me ei ihan Bangkokiin asti ajeltu :)

 

 

Ja Sukhumvit on ihan vähän vilkkaampi katu kuin edellinen, emme hirvinneet

tuonne sekaan vaan ajelimme pyörätietä, jossa oli laatat irti

ja ajaessa kovasti kolisivat, klonk, klonk, vähän hirvitti

 jos pyörä menee nurin

 

 

tämän ylikulkusillan kohdalta käännytään Boonkanjana

Roadille josta sitten käännytään vasemmalle meille

 

Kohta lähdemme vähän syömään iltapalaa jonnekin ja taytyy käydä pankkiautomaatilla tuota Ikean reissua varten. Ulkona on edelleen kovin tuulista, ikkunat ja partsin ovet ovat avoinna eikä tarvita ilmastointa lainkaan, vielä!

 

Hah, käytiin murkinalla ja  siellä pankkiautomaatilla. Kuppilan isäntä tuumasi, että onpa kylmä. Me totesimme hänelle olevamme Finland ja siellä vasta kylmä on, ei tää vielä mitään. Hrrr, hyrisi isäntä. Kaikki thaikut täällä palelee, sen oikein tuolla ulkona näkee. Tää on ihan Suomen kesä tällähetkellä, ei sen kummempaa. Kiva kun ei tarvii huudattaa puhallinta ja ilmastointeja, ei tuu hiki. Ulkona kova tuuli ja +22 :)

 

 

18.12.2013 keskiviikko

 

 

 

Kova tuuli edelleen, kello puoli 8 aamulla ja mittari näyttää +19 eli sopiva shoppailupäivä, Bangkok ja Ikea.

Ja siinähän se päivä vierähti Ikean reissulla. Kaikkea tarpeellista tarttui mukaan, mutta osa jäi ostamatta kun ei löytynyt kaupasta. Ostin kaksiosaisen jalkalampun olkkarin sohvan nurkkaan, toinen valo kohti kattoa ja toinen lukemista tai käsitöitä varten. Kattoon osoittavaan osaan sain lampun mutta se toinen jäi ilman ohutkantaista lamppua, ei ollut ja tulee kuulemma viiden viikon päästä !?! Ehkä sellainen lamppu löytyy täältä nurkilta, en aio matkustaa sinne Ikeaan enää tällä reissulla. Nyt pitäisi pakata kaukku ja pari reppua huomisaamuksi. Tänne blogiin kirjoitan jatkoa joskus sunnuntaina.

 

 

19. - 21.12.2013 torstai

 

Kwai-joki

 

Siis lähtö aamusella 17 henkeä plus bussien kuskit ja perillä hotellissa Kanchanaburissa siinä viiden maissa. Syömässä iltasella joen päällä kelluvassa ravintolassa. Täällä se ruokailu vaan ei ole kovin kivaa silloin kun on iso porukka, aina joku jää ilman ja saa sitten syödä yksinänsä muiden odotellessa.

 

 

 

 

perjantai

 

Aamupalan jälkeen hilasimme itsemme busseihin ja lähdimme tutustumaan museoihin, joissa olikin kaikenlaista esillä.

 

seinään upotettu lautasia, ei näkynyt Arabiaa...

 

Death Railway, jossa oli näytillä kaikkea siltaan liittyvää ja lyhyt leffapätkä, jossa oli haastateltu rautatien rakennukselta hengissä selvinneitä ja silloin oikeasti kuvattuja filmipätkiä. Sitten kävimme tutustumassa liittoutuneiden hautausmaahan.

 

Ruokailun jälkeen, mikä nyt onnistui paremmin kun kaikille tuli samaa ruokaa eli kaupatkai (riisi, kananmuna, kana, vihannes, mausteseosta),

 

kävimme tutustumassa itse Kwai-joen siltaan, sehän sanotaan täällä River Kwää ja kirjoitetaankin erilailla, tuo Kwai on jenkkiversio.

Kuoleman rautatie

Kwai-joen silta

 

Täytyy sanoa, että tämä kaikki pisti vähän miettimään asiaa erilailla kuin historian kirjoista on luettu, puhumattakaan jostain Kwai-joensilta leffasta, jota ei muuten ole edes kuvattu täällä Kwai-joella. Tästä riittäisi juttua monta sivullista ja varmaan kirjoitankin aikaa myöten lisää. Sitten kävimme vielä Taide ja sotamuseossa. Illalla taas kävimme yhdessä syömässä.

 

Leopardejakin torilla oli. Pikku leopardia sai tuttipullolla syöttää kun maksoi 40 bathia, Jussi syöttöhommissa

 

 

lauantai

 

Huoneiden luovutuksen jälkeen taas kohti Kwai-joensiltaa tarkoituksena hypätä junaan kohti Sai Yokin kylää.

 

Junahan kulkee pitkin sitä kuoleman rautatietä. Rautatie meni aikoinaan Burmaan asti mutta sodan jälkeen rataa purettiin 100 km matkalta molempiin suuntiin Burman ja Thaimaan rajalta eli rata päättyy kesken kaiken tänäpäivänä. No, junan piti lähteä 10.42 mutta kun Thaimaassa ollaan, se juna tulikin vasta 11.15. tai siis piti tulla ja junalippukin oli edellisen junan lippu.

 

 

lipussa tiedot ihan puuta heinää...

 



Sitten siis vain odoteltiin ja juna tuli tietty myöhässä.

 

 

 

Kanchanaburista Sai Yokiin on matkaa 45 km ja sinne siis suuntasimme. Juna klonksutti välillä tosi kovaa ja mielessä tosiaan välähti välillä, että kuka tämän radan on rakentanut ja missä olosuhteissa.

 

 

 

riisiviljelmä

 

 sokeriruoko korjuukunnossa

 

Vaunuissa ei ollut ikkunoita ja ulos ei sopinut paljon kurkotella, koska välillä rata meni ihan viidakossa. Todella viljavaa seutua, kaikenlaista viljelystä kilometrikaupalla. Sitten lähestyimme Thamkra Saen asemaa ja vasemmalle puolelle aukeni varsinainen rotko, joka päättyi jokeen.

 

 

 

 

rotko ei näytä tässä yhtä hurjalta kuin junassa ja näitä raiteita pitkin piti kävellä päästäkseen luolatemppeliin

 

 

Kaikki pomppasivat vaunun vasemmalle puolelle nähdäkseen sen mahtavan näkymän korkealta joelle ja sen pudotuksen. Minua pelotti, jospa koko juna luiskahtaa sinne rotkoon, oli hiukka pelottavaa. Sitten juna ajoi varsinaiselle asemalle ja poistuimme vaunusta. Siinä parikymmentä metriä junarataa käveltyämme takaisinpäin, oli vuoren seinämässä suuren suuri luola, jossa oli iso buddha ja thaimaalaiset käyvät siellä usein pyhiinvaellusmatkoilla.

 

 

Ja taas busseihin ja matka jatkui 25 km kohti Bongtin kylää. Siellä saimme thaimaalaista ruokaa tehtynä suomalaiseen makuun. Tämä paikka on siis Jussin ja hänen vaimonsa Piin koti. Kävelimme ympäristössä tutustumassa kasvillisuuteen, vesijuttuihin ja asumuksiin jonka jälkeen hyvästelimme Piin ja läksimme kohti Pattayaa. Kotona olimme puoli 11 yöllä ja polkupyörämme olivat tallessa seuran edustalla sekä kaikki tavarat, valot, pumppu jne. Matkalla olimme aprikoineet, että joudummeko kävelemään kotiin Soi Welcomilta, onneksi emme. Hyvin toimivat pyöriemme valotkin ja minullahan oli reppu ja kassi koristeltuna heijastimilla kuin joulukuusi konsanaan.

 

 

banaani ja papaija

Tamarin ja oikealla Mansafalang, josta tehdään tapioca-jauhoa, perunajauhon tyyppistä. Kuvassa oleva kasvi kasvanut vuoden ja kaksivuotisena se on tosi muhkea. Vähävaraisemmat korjaavat sadon vuoden kuluttua ja parempiosaiset kahden vuoden kuluttua, jolloin siitä saa myös enemmän rahaa painon mukaan. Varret säästetään ja lykätään maahan ja uusi sato alkaa kasvaa.

 

 

 

maisema Bongtilta

 

 .

  

22.12.2013   sunnuntai 

Agabe lastenkoti

 

Läksimme Agaben päiväkotiin viettämään lasten joulujuhlaa. Lapset esittivät lauluja ja sitten paikalle hurautti motskarilla itse joulupukki. Olisittepa nähneet lasten ilmeet joulupukin tullessa, samat ilmeet lapsilla joka maassa. Sitten tarjottiin lapsille ja meille oikeata thaikkuruokaa, joka kyllä jäi meikäläiseltä yhden lusikallisen jälkeen syömättä. Huh, miten paljon chiliä...

 

 

 

yhtälailla vanhemmat halusivat samaan kuvaan joulupukin kanssa

pakettien jako

 



 

mitäs täältä löytyy

 

"PORO"

 

 

 

23.12.2013 maanantai

 

Päivällä läksimme ostoslistan kanssa shoppailemaan. Ensin lavalla Thepprasitille ja siitä toisella lavalla Tesco Lotukselle. Olisin joutunut seisomaan lavataksissa, mutta ekan kerran törmäsimme kohteliaaseen venäläiseen mieheen, hän antoi heti istumapaikkansa minulle. Lavan takana seisomapaikka on varsinkin ruuhka-aikaan vähän arveluttava. Tosin siinä onihan kiva "roikkua" hiljaiseen aikaan, olen kokeillut monesti. Reilu puolet ostoslistalta saatiin kärryyn ja ostin lopulta myös DVD-soittimen, josko vois kattella leffoja ja soittaa vaikka näin joulun alla joulumusaa. Sitten lavataksilla kotiin ja kantamukset sisälle, kassit tyhjiksi ja kaappeihin. Sitten aloin tutkailla sitä videosoitinta ja arvelin, että joku johto siitä puuttuu, koskapa se ei ollutkaan tälläinen johon liitetään HMDI-johto vaan sellainen vanhan mallinen. Seppo sen sitten asensi paikoilleen ja vekotin jopa toimi paitsi ääni puuttui kuten arvelinkin. Siis ei kuunnella musaa vielä, no voishan sitä kuunnella läppärin kautta!  Ja sitten se tapahtui, uuden kaapin lasiovi irtosi ja putosi lattialle. Siis täysi kaaos, Seppo joutui ne lasit siivoaman, koska hänellä oli lipikkaat jalassa ja minä olin paljain jaloin, enkä tohtinut liikahtaa minnekään. Lasi oli kaiketi laitettu huonosti kiinni, saas nähdä otetaanko toinen puoliskokin pois kokonaan....

Ai niin, ostimme myös lahjoja talon henkilökunnalle vietäväksi, vähän makeaa leivonnaista!

 

 

24.12.2013 tiistai

 

Jouluaatto

 

 

 

Kuusilajitelma, alin oikealla meidän oma kuusi



 

 

 

Illalla Apexissa Seuran joulujuhla

 

 

 

 

25.12.2013 keskiviikko

 

Aamulla kävelimme Beach Roadille, hyppäsimme lavataksiin ja Central Centeriin joulupäivän lounaalle MK:hon. Kävimme ostamassa DVD-soittimen, oikeanlaisen tällä kertaa. Ostin myös silkkihuiveja kaikenvärisiä, eri paksuisia ja ne maksoivat 500 bth 3kpl. Ostin jo yhden vuosi sitten, mutta en raaskinut tuoda sitä tänne mukaan. No, nyt niitä on kotiinkin vietäviksi. Sitten kävelimme Pattayan Beach Roadille. Pysähdyimme cappuchinolle. Seppo osti reilut "tonkat" sitä kahvia, kun muualla saa niin pienet kupilliset, no kaikki on suhteellista.  Kävimme vielä Mike Shoppingmailissa ostamassa Sepolle kävelykengät ja parit urheilusortsit, kun kerran olimme shoppailumatkalla.

Jatkoimme kävelyä Jompparille menevien lavojen päättärille ja siirryimme Second Roadille, koskapa Beach Road oli tosi ruuhkainen, kaiketi tulossa jonkunlaiset markkinat ja rannan kävelykatu oli täynnään kojuja ja lisää oli kokoajan tulossa. Vastaan tuli sitten unelmakauppa, kaikenlaista keittiötavaraa ja tietty piti piipahtaa sinne. Ostin meille desimitan, joka yllättäen oli lasinen mittakuppi, sopiihan sekin, kunhan vaan mittana toimii. No, pääsimme sitten sinne päättärille ja odotimme vuoroamme. Eikös Seppo seisonut liian lähellä tien reunaa ja huomautinkin siitä ja vastaus oli ääh. No, sitten se täysinäinen lava läksi ja taas huomautin liian liki seisomisesta ja niinhän siinä sitten kävi, kun auto alkoi kääntyä parkista, osui lavan takaosa Seppoon ja nurin mentiin. Ja taas ääh oli kommentti, varmaan kuitenkin sattui vaan sitähän ei voi myöntää. Loppumatkaa kävellessä tuli "muumijuna" vastaan ja sielläkän istuivat Kirsi ja Jone meidän talosta menossa jonnekin. Siinä sitten huiskuteltiin. Hetken päästä tuli vielä vastaan Helinä ja piti hetki jutustella kuulumisia. Pääsimme kuitenkin loppujenlopuksi hyvin kotiin ja Sepon jalkaan tuli vain vähäisiä naarmuja. DVD-laite taas asennukseen ja tällä kertaa kuului myös ääni. Jee, ei kun joulumusa soimaan :) Illemmalla kävimme vielä Don Pizzassa syömässä ja havaitsimme ihmisten kaikonneen jonnekin, kaikki kuppilat ammottivat tyhjyyttään.

 



Mike Shoppingmail

Sitten vähän Neron kuulumisia Posiolta: 

 

Nero lempipuuhassaan lumipallojen metsästystä 

makkarat, missä makkarat

 

 

26.12.2013 torstai

Kukka kukkii talomme nurkalla

 

Aamulla siivousta, tiskausta ja pyykinpesua. Viemme kyllä pyykit pesulaan, mutta pikkupyykit pesen itse ihan ajankuluksi. Minulla on täällä sellainen pikkupesuri, jolla ei kyllä mitään kylpypyyhkeitä voi edes pestä. Sitten tallustelimme Seuralle syömään ja sinne oli varattu pari kysymystä, jotka selvisivät.

On niitä korkeita taloja täällä Jompparillakin ja viereisessä kuvassa näkyy vastakohdat

Läksimme sieltä kävelemään Beach Roadia Pattayalle päin ja kävimme Menuetissa merkkaamassa itsemme lauantain golf-matkalle, jo oli aikakin alkaa golfata! Sää oli sopiva kävelyyn, ei liian kuuma, joten Beach Roadia takaisin.

 

Kävimme Silver Sandin (hotelli) vieressä olevassa matkatoimistossa kyselemässä Koh Sametin reissun hintoja. Jatkoimme matkaa Night Marketille (markkinapaikka) ja siellä oli jo aikas paljon myyjiä paikalla vaikka kello oli vasta viiden kieppeillä eikä ollut vielä edes pimeää.

asiakkaita ei vielä pahemmin näkynyt,

mutta illalla tämä on mustanaan ihmisiä

Päätimme siirtyä kävelemään Second Roadille, koska rantakadulla oli paljon väkeä ja tuolla toisella kadulla on helpompaa kävely. Siellä sitten Sepon puhelin soi, Hankasalmelta Pekka soitteli. Hän oli meidän mökillä käymässä, koska mökin "merkkivalo" oli sammunut, lamppu palanut ja hän kyseli missä on uusia lamppuja.

Siinä Sepon jutellessa katselin tietä tulosuuntaamme ja ykskaks kuului kova ryminä ja keskellä katua oli mopo nurin ja kaikenlaista esitepaperia ja muuta maassa. Sanoin, voi kamala, missä tuon kuski on! Kuski löytyi noin parinkymmenen metrin päästä makaamassa tolppaa vasten katujen välikössä. Autot ja mopot vaan jatkoivat matkaa ja sitten yksi auto pysähtyi ja muutama länsimaalainen juoksi kuskin luo.

Sitten autoja pysähtyi useampikin ja liikenne oli molemmin puolin tukossa. Kului varmaan kymmenisen minuuttia, kun tuli lääkäriauto ja hetken päästä toinen. Emme sitten jääneet katsomaan kuinka kuskin kävi, toivottavasti selvisi.

 

 Vespa ihmisenä tämmöinen himottaisi...

vaikkakin näin sen mopo-onnettomuuden

 

 

27.12.2013 perjantai



Minä kun en tykännyt noista Panda-mailansuojuksista ja uhkasin heittää ne mäkeen. Sitten selvisi, että täällä caddyt tykkäävät niistä yli kaiken, en siis henno hävittää niitä. Pitäähän caddyilläkin olla jotain halailtavaa :)

Heti aamutuimaan Seppo parturiin, siis omassa kylppärissä lyhensi hiuksensa koneella ja minä vähän siistin takaa niitä, kun taakse ei oikein itse näe. Seppo on käynyt täällä paikallisissa partureissa, mutta he leikkaavat ihan liian lyhyeksi, joten katsottiin parhaaksi ostaa kone ja opetella tekemään homma itse. Yritin kyllä sanoa, että mitä jos menee pieleen, tuumasi Seppo vain, että kasvaahan tuo sitten uudelleen, mitäs siihen muuta sanomaan!
Otettiin bägit olalle (ihmettelin että eipäs paina yhtä paljon kuin kotibägi) sekä harhaostosvideo matkaan ja käveltiin Sevenin kulmaan, vaan alkoipas se tämäkin bägi julmetusti painamaan olkapäätä, että se siitä keveydestä. Saatiin siitä lavataksi alle ja vietiin bägit valmiiksi Menuetin bägivarastoon huomista varten. Käveltiin Seuralle viemään se harhaostos koska heillä on sille kova tarvis eli ei ollutkaan ihan harhaostos. Sitten piti käydä iltatorilla ja Sevenissä hakemassa golfkierrokselle hedelmiä,  juotavaa ja evästä. Niitä pitää olla reilusti jotta caddytkin saavat ja jaksavat hoitaa hommansa.

Lempiveskani täällä, pikkuinen on, mutta varsinainen tilaihme ja kun likaantuu, pesukoneeseen vaan ja taas mennään. Sain tämän ihmeen serkultani Paulalta, kiitosta vaan sinne Linnaisiin! Matkaan mahtuu kameraa, lääkepussukkaa, lompsaa, parikin puhelinta, nessuja jne., siis kaikki tarpeellinen. Sivutaskussa on tietty askelmittari ja siinä samassa kello, pikku apukassi on Tukholman tutuilta (Kirsi ja Jone), kätevä ja aina mukana. Iltaisin kassi on sitten kuin koristeltu joulukuusi, täynnä kaikenlaisia roikkuvia heijastimia :)
Täällä Chiang Maihin menossa oleva bussi syöksyi rotkoon, kun kuski luultavasti nukahti. 29 ihmistä kuoli ja jokunen jäi vaikeasti loukkaantuneena henkiin, yhtä heistä haastateltiin televisiossa sairaalassa. Mutta ne telkusta tulleet uutiskuvat ovat todella järkyttäviä ja sitä ihmettelee kuinka ylipäätään kukaan voi selviytyä sellaisesta hengissä. Bussi oli palasina kuin korttitalo, oi voi....

Hotelli varattu tammikuun lopulle 3 yöksi Koh Samet, Ao Wongduan, Vimarn Samed Resort :)

28.12.2013 lauantai
golf-päivä

Tiiauspaikan merkki armeijan alueella kun oltiin ja ankat siellä aitauksessa tepasteli

Aamulla mittarissa +17,4 kello puoli kahdeksan. Kamat niskaan sekä pyörien koriin ja polkemaan Menuettiin aamiaiselle. Matka kesti noin puolisen tuntia ja kyllä se aamiainen sitten maistuikin. Minibussilla parikymmentä minuuttia ja saavuimme kaikki 24 pelaajaa armeijan kentälle, Navy Golfcourse BangSalee. Siellä se päivä mukavasti vierähti. Paluumatkalla söimme Menuetissa ja paluu kotiin alkoi. Siinä pyöriä alkumatkan talutellessa Jone juoksi perässämme, he olivat siinä lähistöllä syömässä. Sitten polkaisimme matkaan kotiin. Illalla venäläislapset pelasivat jalkapalloa takapihalla kunnes vartija tuli heille jotain sanomaan ja venäläispoika sanoi hyvällä englanninkielellä ettei ollut johonkin koskenutkaan. Niinhän ne lapset kaikkialla pruukaavat aina sanoa. Siihen sitten lasten vanhemmatkin venäjää höpöttämään, mitä lie sitten tapahtunutkaan. Kaikki kuului meille, kun partsin ovi oli avoinna vaan emme jaksaneet sohvalta nousta parvekkeelle ja mitäpä hyötyä siitä olisi ollutkaan.

Klubitalon virkaa hoiti kioski

Golfautomme

 

Thaimaalainen Ricky Fowler

 

Eilen kuulimme parhaan mopokolarijutun, joka totta joka sana. Tapahtui tässä meidän lähellä. Mopotyttö ajoi mopolla ja puhelin toisella korvalla, edessä lavataksi äkisti pysähtyi, tyttö päästi toisenkin käden irti stongasta ja liukui taapäin pois mopon päältä. Mopo törmäsi autoon, lensi toiselle kaistalle, toisesta suunnasta tuli auto, ajoi sen mopon yli ja mopo lennähti tyttöä kohti, joka hienosti väisti moponraatoa ja tyttö vaan edelleen puhui puhelimeen! Mikähän asia puhelimessa oli noinkin tärkeää. Tämän tapahtuman näki omin silmin Pattaya Suomi-seuran Risto.

 

 

29.12.2013 sunnuntai

 

Yksi vuorokausi meni harakoille eli edellinen yö golfretken jälkeen meni sitten oksennellessa ja tämä päivä nukkuessa... Leikauksesta sulatamatta jääneet tikit, arvet, kiinnikkeet ja mitä lie, kiukustuivat pelistä, mutta saavat kyllä tottua golfiin.

 

30.12.2013 maanantai

 

Pyykinpesua ja vähän kävelyä ulkosalla. Täällä on kova meno päällä kun thaikuilla on kerran kuussa maanantaivapaa ja se sattuu juuri täksi päiväksi ja huomenna on uudenvuodenaatto (myöhemmin kuulimme, että heillä on koko tämä viikko lomaa). Elikä meno on sen mukaista, kaupassa näet nähtiin mitä nuoriso osti, LEO-laatikoita kasoittain. Ja Seppo on saanut flunssan. Kävimme apteekissa kysymässä lääkettä, lykkäsivät paperin käteen, vaan emme ymmärtäneet siitä mitään, oli venäjäksi. Sitten yritimme selittää myyjälle ja saimmekin pari pakettia. Kotona huomasimme ostaneemme allergialääkettä :) Noh, ne ovat tarpeen varmaankin kesällä Suomessa.

Täällä on järkky metekka, varmaankin tuossa läheisellä urheilukentällä on juhlat ja siellä "hirviöauto". Auto on valtava ja siinä on mahdottoman suuret kaiuttimet, se on aina jossain soittamassa ja äänihän kuuluu monen kilometrin päähän. Laitan joskus kuvan autosta, kunhan satun kameran kanssa kohdalle. Onneksi metakka loppui ilta seitsemän maissa ja musiikki kyllä jatkui hiljaisena.

 

Siinä se hirviöauto, katsokaa noita kaiuttimia...



 

31.12.2013 tiistai

Uudenvuodenaatto 

Oikein ihanaa tulevaa vuotta kaikille ! 

 

Kuulkaa, taivaallinen hiljaisuus; raksalla ei ketään duunissa, ulkona hiljaista. Siis nautitaan hiljaisuudesta, se varmaan muuttuu iltaa kohti.... 

 

No niin, kello 15.30 ja musa alkoi taas tai ainakin musan virittely. Oli ihanan hiljaista tähän asti! Onkohan nämä thaikut kuuroja vai kuinka he voivat itse olla tuollaisessa metelissä, ihmettelen vaan ihan itekseni !

 

Vaan ei ole niin kova metakka kuin eilen ja kello on jo kahdeksan illalla, onneksi !

Sepolla on vielä sen verran paha räkätauti, että katsoimme parhaaksi pötkötellä päivän kämpässä.

Olen yrittäyt keksiä tekemistä, luin kirjan, näprään tietsikaa, kudoin, tiskasin. No, onhan minullakin tuo vatsa kipeänä ihan omaa syytäni, golf tai siis itsehän en sitä umpparin tulehdusta hommannut, siitähän vaivani juontuvat. Kävely auttaisi tähän vaivaan, mutta huomenna sitten katsotaan uudelleen tilanne. Niin ja olen kovasti yrittänyt vältellä flunssatartuntaa, saas nähdä kuinka käypi. Meillä alkaa jääkaappi olla aika tyhjä ja huomenna olisi Seuran tiloissa taas lohisoppapäivä, sinne siis jos Sepon kunto vaan jaksaa.

 

Ja desibelit ovat vaivihkaa nousseet tuolla jossain naapurimaastossa ja kuin kukaan jaksaa kuunnella tunti toisensa jälkeen tuota samaa jumputusta, vaihtuis edes kappaleet välillä. Parin tunnin päästä täytyy katsoa ilotulitusta :)