KESÄKUU

7.6.2019 perjantai

Kesäkuu alkoi kylmänä, vaan kohtahan tuo muuttui helteeksi! Olimme Kovalassa Juhon lakkiaisissa ja Handepa porhalsi Joyn kanssa sinne skootterilla, vieressä kun mökkeilevät. Handelle tuli sitten kiirus takaisin mökille, kun huomasi jaloissaan olevan tohvelit! Juhlissa taas tapasi paljon tuttuja ja kävin myös katsomassa taas niitä koiravauvoja. Nyt niillä oli jo silmätkin avoinna ja vauhti sen mukainen. Sää oli kaunis, jollei oteta huomioon tosi kylmää tuulta. Sitten sinne tupsahti 2 irtokoiraa, vaan kukaan ei tehnyt mitään. Minä nappasin pentuajokoiraa kaulapannasta ja Kari otti huskyn pannasta kiinni ja soitti Veijolle. Ne olivat päässeet karkuteille. Minulla oli käsilaukkuna itse virkkaamani laukku, jossa irtohihna. Otin siis hihnan irti ja laitoin sen koiran pantaan kiinni, kätevää! Monikäyttöinen käsilaukku! Hetken päästä Veijo hurauttikin pihaan autolla ja karkulaiset hyppäsivät kyytiin. Sunnuntaina sitten kitkin mansikkamaani, sen suuren suuren pläntin ja pari kukkapenkkiä

traktorihommia

samalla, koska ensi viikolla joudun taas ajelemaan kaupunkiin. Seppo korjaili jotain saunalla, pudotti vasaran lattialle, yksi laatta halki! Sitten hän touhusi jotain traktorilla, kuulin aika kovan rysäyksen ja luulin hänen ajaneen Kutomon mäsäksi. No, ei se ollut niin, vaan hän katsoi ettei aja mönkkärin päälle, eikä huomannut traktorin kauhan osuvan tallin katoksen pelteihin! Että sellainen vahinkopäivä, kyl maar Seppoa harmitti! Maanantai meni kukkahommissa, laitoin siis kukkia isompiin ruukkuihin, jotta ei tarvitse koko ajan kastella. Keskiviikkona läksin ajelemaan stadiin ja nyt lämpömittarikin näytti jo reippaasti yli 20:nen. Kotona tuli illemmalla Onni esittelemään uutta puhelintaan, kunnes se katosi! Hetken sitä etsittiin ja lopulta löysin sen Veikon huoneesta vaatteiden alta, kuinkahan se sinne joutui! Veikko on Kreikassa lomalla ja ehkä Onni käytti tilaisuutta hyväkseen, kun pääsi tutkimaan Veikon huonetta! Keskiviikkona olikin se päivä, miksi tänne tulin. Lähdin bussilla matkaan, sitten junalla ja lopulta nelosen ratikkaan. Hirveä helle ja minun piti Meilahdessa sitten kävellä korkea pitkä mäki ylös Iho-ja allergiasairaalaan. Piti siellä ylhäällä sitten hetki istua pihalla varjossa, ennen sisään

jalkapaketti

menoa. Toisin sanoen olin menossa pieneen leikkaukseen! Pari viikkoa sitten kävin kaupungissa otattamassa näytteen yhdestä luomesta. Mökille sitten soitteli lääkäri kertoen siinä olevan löydöksenä melanooma ja se pitäisi leikata pois. Kymmenen minuutin päästä soi puhelin uudelleen ja soittivat minulle Iho-ja allergiasairaalasta ajan 6.6. Siis siinä syy taas tänne tuloon. No, lääkäri tsekkasi sitten sairaalassa kaikki luomeni löytäen kyljestä vielä yhden epäilyttävän näköisen, joka samalla poistettiin. Leikkauksen jälkeen jalka paketoitiin polven alapuolelta ja sitä tukisidettä on pidettävä 2 päivää, jonka jälkeen taitaa mennä koko kesä lentosukissa. Enpä tiennyt tuosta sidosjutusta ja onneksi lähtiessäni vaihdoin toiset kengät jalkaani, enkä lähtenyt niissä jo kerran jaloissa olleissa. Niihin ei nyt olisi jalka enää mahtunut. Taksilla sitten jouduin tulemaan kotiin. Kävellä ei pariin päivään saa ja kotonahan on jääkaappi tyhjä! Sitten muistin kun naapuri keväällä puhui ostaneensa joskus ruuat Alepan Kauppakassista ja niin minäkin aloin tutkimaan nettiä. Sieltähän sitten tilasin kaapin täytettä ja sain valita huomisen toimitusajankin. Olipa helppo juttu ja kätevää! Perjantai menikin sitten kotona istuskellessa, tosin aloin virkkaamaan hellehattua Raffia-langasta. Se on sellainen paperinarun tyyppinen juttu. Virkkasin ja purin, virkkasin ja taas purin, eikä siitä tullut ihan sellaista, kuin halusin. Jätin loppusilmukan vielä auki, jos vaikka vielä kerran puran ja virkkaan uudelleen tuon lierin! Sisällä on 26 astetta lämmintä ja ulkona 30, eli lämpöä riittää. Minulla on täällä pikkuisessa kodissamme käytössä 4 eri kokoista

Alepan toimitus

tuuletinta, joista yhden toin mökiltä ja se pitää muistaa ottaa paluumatkallekin mukaan. Tarkkaan pitää katsoa lämpömittaria ja sisä- ja ulkolämpöjen mukaan availla ja sulkea ikkunoita sekä vetää verhoja ikkunan eteen. Ikkunan läpi tulee muuten aika paljon lämpöä, ainakin näistä vanhoista ikkunoista, uudenmallisista en osaa sanoa. Juu, ja tuosta tulikin mieleeni juttelu sen lääkärin kanssa. Kerroin, että olen käyttänyt ämpäreittäin aurinkorasvaa, enkä koskaan ole polttanut itseäni. Hän sitten kysyi, entäs työmatkat, ostosreissut, autoilu jne. Hän sanoi, että aurinkorasvaa pitäisi käyttää aina, koska UV-säteilyä on ympäri vuoden. Esimerkiksi autoillessa ne säteet pääsevät ihoon ikkunan läpi! Hups, eipä ole tullut mieleen! Ottakaahan siis kaikki tämä opiksenne! No, se Alepan tilaus tuli sitten ihan ajallaan, sitä saattoi seurata netistä ja nyt on taas kaapissa ruokaa vähäksi aikaa, Aioin kyllä lähteä liikenteeseen kaupoille, kunhan saan huomenna tämän siteen pois ja voin vetää lentosukan jalkaan. Muistilistalla on muutamia ostoksia Sepolle ja itsellenikin, ehkä käyn jossain kaffeellakin, ehkä!
Niin, nyt luomet lähtivät tutkailuun ja sitten selviää pitääkö leikata syvemmältä, luultavasti. On siis reilun kuukauden päästä uusi reissu ja ties mitä muuta on tulossa, en vielä tiedä. En kyllä stressaa siitä, enkä aio jäädä murehtimaan, vaan elän kuten ennenkin! Jos talvikotiin tammikuussa pääsemme lähtemään, aion kyllä katsoa uusiksi pyöräily- ja golfvaatteet!

joutessa on hyvä virkkailla hattuja, kun on kävelykielto

16.6.2019 sunnuntai

näin upeasti kukki Juhannusruusu kaupunkikodin pihalla

Sain sitten vihdoin tuon sidekääryleen pois jalasta ja sitten siihen iski aivan kaamea kutina. Putsailin jalkaa vedellä aikani, otin allergiapillerinkin yöksi ja aamulla kutina olikin jo tiessään. Tosin sitten alkoi lentosukan kiskominen aamuisin jalkaan ja iltaisin yhtä kova homma saada se pois jalasta! Kun ei saanut kävellä, jouti istuskelemaan hyvällä omalla tunnolla tuolilla jalka vaakatasossa katsellen

telkkaria ja virkaten. Virkkausta joo, virkkasin, purin, virkkasin ja taas purin jne. kunnes sain hatusta mieleisen. Ohje oli ihan hyvä, vaan kupuosa liian matala. Minun hatussa on syvempi kupu, jotta se

aurinko valaisee kauniisti pilvet illalla

tulee syvälle päähän, eikä tuulenpuuska vie mennessään. Jäljelle jäi mustaa Raffia-lankaa, paperin ja viskoosin sekoitus, mutta tuumasin mustan olevan hiukka liian synkkä väri. Mallasin sitten noita kahta olemassa olevaa väriä, mutta minusta ne eivät sopineet yhteen. Ajattelin virkata nuo "reiät" jollain kivalla värillä. Siis seuraavaksi Lankavan nettisivuille ja tilasin sieltä pinkkiä, turkoosia ja lisää mustaa. Aika näyttää millaisia luomuksia niistä syntyy! Tilasin myös apteekista 50 vahvuisia aurinkorasvoja, niitä pitää nyt käyttää. Mutta voi mikä helle, mittarissa taas +29 ja täällä yläkerrassa on todella kuuma, yöksi kaikki räppänät vaan auki toivoen ettei aamulla kämppä ole täynnä esim. oravia, kun ikkunoissa ei ole niitä verkkoja. Onneksi sää hiukan hellitti, enää +24. Keskiviikkona olisi ollut stadissa Ekbergin kahvilassa Eläke-Varmalaisten tapaaminen, en sitten lähtenyt, harmillista. Katsoin jo matkareitinkin valmiiksi, mutta olisi tullut liikaa kävelyä (sehän on vielä kiellettyä) joten päätin jättää reissun väliin! Hiukka harmitti, vaan järki käteen! Hande kävi tankkaamassa autoni ja kävi hoitamassa ostokset Sepolle nakaten nekin auton perään. Heitin sitten vielä Neron petilaatikon sinne ja torstaina läksin ajelemaan mökille. Nerolla on mökillä ihan liian suuri patja petinä ja aina siihen yritämme kompastua. Kaupunkikotiin on sitten helpompi käydä ostamassa uusi peti, täällä kun ei ole eläintarvikekauppaa lähistöllä. Mökkimatka menikin ihan mukavasti ja pysähdyin aina tunnin välein, kävinpä Leivonmäen Tebiksellä syömässäkin. Mökillä sitten heti hyökkäsi armeijallinen hyttysiä kimppuun, kesä on siis saapunut! Perjantaina kävimme Revontulessa kakkukaffeella, siellä oli joka vuotinen kesäasukkaiden tapaaminen. Kunnanjohtaja jutteli sekä Revontulen Tiia kertoi tarjonnasta. Olipa kiva käydä siellä, näin tuttujakin, olinhan yhden kesän siellä töissä. Lopuksi Tiia esitteli uusia iglumökkejä, pitihän niitä käydä katsomassa, hienoja olivat lasiseinineen ja lasikattoineen. Lauantaina järjestelin vaatekaappeja ja muita roinia saaden kasaan taas neljä kassillista rompetta vietäväksi kirppikselle. Parempia tavaroita en enää vie sinne, koska joku ostaa sieltä halvalla ja vie aseman kirppikselle omalle pöydälleen myyntiin saaden isot voitot. Olen nääs itse nähnyt siellä kirppikselle lahjoittamiani tavaroita kalliilla myynnissä. Ennemmin mainostan niitä tuttujen kautta. Nytkin on tarjolla Brion pinkit hyväkuntoiset nukenrattaat ja niitä jo mainostin täällä kylällä. Tämä päivä menikin sitten Pieksämäessä äiteen luona. Ensin tsekkasin siellä postit, iPhonen, iPadin, kissan tornin, vaihdoin eteiseen lampun ja sitten lähdimme kylille. Ensin kävimme apteekissa ja sieltä

omenat

Prismaan. Tulihan se nälkäkin jo, suunta siis ABC:lle syömään. Sitten äitee ja ostokset kotiin ja läksin ajelemaan takaisin mökille. Mökillä tutkiskelin pihaa. Keväällähän noissa omenapuissa oli paljon kukkia, kuten viime keväänäkin. Viime kevät oli kylmää, ei ollut kukille pölyttäjiä eli ei tullut omppuja. Nyt keväällä puissa oli kova hyrinä ja näin pieniä omppujen alkuja, hurraa! Luumupuissa ei ole mitään, vaikka muutama kukka olikin. Jänikset tykkää niitä talvisin järsiä, saa nähdä tuleeko niihin koskaan mitään. Kaupunkikodissahan oli luumuja huimasti, tosin ne jäivät sinne naapurin puolelle. Yksi luumupuu töröttää koiratarhan takana ja kysyinkin Sepolta, josko sen voisi sieltä siirtää tänne. Sielläkin jänikset hoitavat, ettei se pääse kasvamaan. Useampana iltana olen käynyt lukemassa Omakannasta, josko siellä olisi tuosta luomijutusta mitään. Lopulta siellä olikin tekstiä, pohkeessa oleva oli pinnallisesti leviävä melanooma, mitä sitten tarkoittaakin ja kyljessä joku muu. Tulossa on siis vielä toinen leikkaus, leikataan syvemmältä ja laajemmalta, osasinkin kyllä sitä odotella. Postissa tulee siitä tietoa, kestänee kyllä, koska posti menee stadiin ja sieltä siirtyy tänne mökille. Ja tiistaisin ei jaeta kirjeitä eli sen saapuminen saattaapi kestää. Onneksi on tuo Omakanta, sieltä näkee tuloksia. Omaposti on myös kätevä, sieltä seurasin nettitilauksiani ja mökille tullessani sain ne noudettua tuosta kirkonkylän postista. Teen aina kesäksi tuon paketin siirron tänne mökille, kuten myös postinsiirron. Postille ja paketeille pitää tehdä omat siirto ja paketin siirto takaisin pitää aina muistaa syksyllä tehdä erikseen.

20.6.2019 torstai

No niin, heinähommat on taas täällä kylillä tehty, vähäksi aikaa. Seppo laittoi tuonne tielle jotain ainetta, jotta hiekka ei pölise ja hyvinhän tuo toimii! Aino on ollut meillä maalaamassa grillikatosta ja lastaamassa puupinoa puuliiteriin. Kävin kylällä toritapahtumassakin. Ostin kirsikoita ja mansikoita. Tarttuipa samalla yksi keltainen puuvillatunika ja punainen mekko matkaan! Jostain syystä nyt olen

Neron oma peti

tykästynyt tuohon keltaiseen, kumma juttu! Tänään kävin terveyskeskuksessa poistattamassa nuo tikit. Hoitaja sanoikin, ettei ole koskaan nähnyt ompeleita, joilla nuo haavat oli ommeltu. Ne eivät siis olleetkaan normaaleja tikkejä, vaan ihan ompeleita. Hoitaja kuvasi niitä näin; sellaisia joilla esim. ommellaan käsin hameen helma! No, ompeleethan olivat sellaisissa paikoissa, joita en itse nähnyt.
Sen jälkeen ajoin kaupalle S-marketiin. Jouduin kolme kierrosta ajamaan, kunnes löytyi parkkipaikka. Pari kertaa hoksasin tyhjän paikan, vaan siinä olikin parkissa mopo. Siis uusi kierros! Yhtenä kesänä esitin S-marketille toiveen, että tekisivät mopoille oman pienen parkin, vaan ei ole otettu onkeen! Tilasin tiistaina iltasella netin kautta koirille ruokaa ja paketit tulivat jo tänä aamuna, kylläpä tässä kohtaa posti toimii todella nopsaan! Kuvittelin niiden tulevan vasta Juhannuksen jälkeen.

Tämän kuvan myötä kaikille oikein rentouttavaa keskikesän juhlaa !

30.6.2019 sunnuntai

Juhannus meni ihan mukavasti! Päivällä lykkäsin punaisen värin hiuksiini ja sitten illalla läksimme mopoilla kokolle. Kokolta hyppäsi Irma kyytiini ja hurautimme Kovalaan katsomaan pieniä

hattu numero 3

koiranpentuja. Kyllä ne jo vilkkaasti juoksenteli ympäri pihamaata. Sieltä vein Irman kotio ja ajelin mökille. Eipä siinä muuta, ihan rauhallinen ilta siis! Viikolla sitten vähän väliä tulla tupsahti pikkuisia sadekuuroja, jotka eivät kyllä kastelleet mitään! Kovasti kyllä yöt kylmenivät lähelle nollan rajaa, päivisin ihan siedettävä ilma, ei kylmä, eikä lämminkään. Hande pyysi käymään Eetvartissa, oli unohtanut Juhannuksen jälkeen jonkun hyttysjutun pistorasiaan. Ajelin siis skopella sinne ja otin vekottimen pois. Sittemmin illemmalla selvisi, että olin ottanut väärän vekottimen irti. Seuraavana päivänä siis uusi reissu ja tällä kertaa otin oikean vehkeen irti seinästä. Näin käy, kun ei malta

tämmöinen kiitäjä loikoili terassin
 verhossa yhden päivän ajan, joku
yökyöpeli siis

odotella puhelimen viestejä rauhassa, vaan viuhtoo jo eteenpäin! Illalla pakkasin auton valmiiksi Pieksämäen reissuun ja keskiviikkona hyppäsin autoon jo heti seiskan jälkeen. Matkalla kävin Moilasella aamiaisella, sitten äiteen luona metsästin Viivi-kissan kantokoppaan ja läksimme eläinlääkärille jälkitarkastukseen. Viivillä on munuaisten vajaatoimintaa ja siksi pitää käydä verikokeissa. Tuntuu olevan ihan yleinen kissojen vaiva. Sitten kissa kotiin ja me lähdimme ostamaan äiteelle kunnolliset aurinkolasit optikkoliikkeestä ja kivat sieltä matkaan lähtikin puoleen hintaan. Sieltä suuntasimme lähellä olevaan

Juhannus

Prismaan ostoksille ja nälkäkin tuli eli ABC:lle syömään. On se kumma, kun ei voi kahta asiaa yhtä aikaa muistaa, muistin näyttää bonuskorttia ABC:llä, mutta aina unohdan ottaa leiman lounaskorttiin! No, tämmöistä se vaan on! Sitten ajelimme äiteen luo kaffeelle ja hetken päästä tulikin äidin ostama uusi ruokailuryhmä. Kauniit valkeat kalusteet, joissa nätti harmaa kansilevy. Kaluston tuojat veivät samalla vanhat pois jaloista. Illalla sitten kokeilimme uutta ilmapatjaa olkkariin nukkumapaikakseni. Olipa kätevä patja, pistoke vaan seinään ja virta päälle, patja täyttyi itsestään. Hyvä patja nukkua ja se on jopa puolisen metriä korkea, joten siitä on helppo nousta ylöskin. Torstaina aamutoimien jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Varkautta, koska siellä on lähin Nordean konttori. Pieksämäessähän ei enää ole koko konttoria, se muutti Jyväskylään. Matkalla taas huomasin pellolla kurjen käyskentelevän ja hetken päästä tien pientareella näin jänön korvat. Äiti ihaili lupiineja tien poskessa, eikä huomannut näitä elukoita, joita minä taas bongailen aina. Tietty seurasin tien viertä ihan syystä, koska siinä oli hirvivaaran liikennemerkki. Pankki löytyikin Kauppakadulta ja 4 tunnin parkkipaikkakin. Onneksi oli reilun pitkä parkkiaika, pankissa menikin 3 tuntia. Lopetimme siis isän tilit, avattiin äiteelle uusi tili, jonne yhteisellä tilillä olleet rahat siirrettiin. Kuulostaa näin kirjoitettuna helpolta, vaan aikaa siihen meni. Emme sitten käyneetkään missään shoppailemassa, oli jo kiirus vessaan ja nälkäkin kurni

rentoa meininkiä Varkauden

Kauppakadulla

vatsoissamme. Ajoimme sitten Varkauden ABC:lle syömään. Seuraavalla kerralla jätämme kyllä tuon paikan väliin, oli sen verran hälisevä paikka, ei lainkaan kiva syödä siellä. Sieltä ajelimme takaisin Pieksämäkeen ja siellä Tokmannille ostoksille. Olisihan Varkaudessakin ollut Tokmanni ja muitakin kauppoja, mutta oli jo iltapäivä ja siellä parkkipaikat täynnä eli Pieksämäessä rauhallisempaa ostelua! Tuonne Varkauteen on vaan tehtävä vielä yksi pankkireissu, mutta se onkin sitten lyhyempi homma ja ehkä sitten ehdimme tutkia paremmin Varkauden tarjontaa. Onhan se isompi kaupunki kuin Pieksämäki. Illemmalla läksin sitten ajelemaan kotimökille ja ostin netistä junalipun Tikkurilaan tiistaiksi. Heti Juhannuksen jälkeen tuli näet kirje HUS:lta uuteen jalan leikkelyyn, 3.7. Harmillinen juttu, täällä olisi Hainähattutori 4.7. eli se jää nyt väliin! Samana päivänä lähtevät Hande ja Joy kiertelemään Eurooppaa ja Sepon pitäisi mennä Handea tuuraamaan kaupunkiin. No, ei firma pariin päivään mihinkään kaadu, jos Seppo lähtee sinne vasta sunnuntaina, kunhan minä pääsen tänne mökille takaisin, joko perjantaina tai lauantaina! Tuo Rontti (suomen ajokoira) haukkuu usein iltamyöhällä tuolla tarhassaan ja joskus öisinkin. Olemme huomanneet sen haukkuvan ohi tepsuttelevia kissoja, jäniksiä ja muitakin otuksia sekä valkeita pakettiautoja. Mutta sehän onkin oikeastaan sen tehtävä. Kyllä se päivisinkin ilmoittaa, jos joku liikkuu tiellä tai tulee pihaan. Niin pitääkin! Niin, Handella on valkea pakettiauto, siksi ne pitää varalta haukkua, jos vaikka isäntä olisi eksynyt kylille!
Tämmöistä tällä kertaa ja palataan blogiin taas heinäkuussa!