30.11.2023 torstai
Käsikin alkaa jo tuntua paremmalta, taisi auttaa tuo käsitöiden teko, säärystimet valmiit ja yksi kämmekkä! Jospa tänään innostuisi saattamaan tuon vahinkoilmoituksen loppuun, juuri nyt ei ole inspistä, mutta kellokin on vasta yhdeksän aamusella ja nettikin toimii, kopi kopi puupäähän😂. Seppo otti
 |
| joulukuusi ilmes- tyi pihalle |
parvekkeelta jouluvalot pois, koska hän yhtenä iltana otti töpselin yöksi pois, kuten joka ilta varmuuden vuoksi ja jotenkin johdotkin irtosivat, eikä hän niitä jaksanut korjailla! Roskiin joutuivat, harmi kun olivat ihan uudet valot😳. Onhan noita kotimaasta tuotuja valoja tuolla kaapissa lisääkin, laitetaan vaan uudet! Otin siitä nettimokkulakorista kuvan seuraavaa reissua varten ja talletin, ettei tarvitse taas ihmetellä ja kiroilla! Nyt se toimii hyvin ja koko ajan, ei tarvitse venkoilla! Illemmalla kävimme Sevillassa syömässä ja taas piti selitellä Sepon jalkaa ja onnettomuutta, kuten joka paikassa, mustelmathan näkyvät hyvin sortsien kanssa. Osaan jo sujuvasti selittää koko tapahtuman englanniksi kaikille😂. Kovin pitkiä matkoja emme ole kävelleet, koska Sepon jalka on ottanut hiukka takapakkia, mutta kyllä se siitä hiljakseen! Lekurihan sanoi mustelmien paranemisen kestävän ainakin 3 viikkoa ja nyt on mennyt niitten kanssa viikon verran. Harmillista kuunnella Suomen flunssatilannetta, Handen porukkakin on ollut flunssassa kohta viikon, eivätkä uskalla lähteä mummon luona käymään Pieksämäessä🙁. Juu, ja vahinkoilmoitus saa vielä odotella🤔.
 |
| Sevillan herkkuja, kuvan otin siksi, jotta näen ainekset ja teen samaa mökillä ensi kesänä |
 |
| mokkulan paikka 😂 |
29.11.2023 keskiviikko
 |
| tämmöstä mökillä 😳 |
Aamulla jatkoin vahinkoilmoituksen tekoa. Olin scannannut kaikki dokumentit nätisti yhteen PDF-tiedostoon ja hiivari, se oli liian iso tiedosto, ei mahtunut Fennian vahinkoilmoitukseen. Joskus sitä vaan on olevinaan fiksumpi kuin onkaan ja sitten nätisti korjaillaan! Sitä vaan mietin, että kuinka tämän hoitaa sellainen henkilö, jolla ei ole valmiuksia tietokoneen käyttöön, esim. meidän Seppo? Meikäkäisellä on kumminkin kokemusta veivailuun työni puolesta ennen eläkkeelle jäämistä. Sitten vaan scannasin ne kolmessa osassa, kun kolme kertaa sairaalalla kävimmekin. Liittäminenkin tuotti aluksi ongelmia, mutta lähetin tiedostot sähköpostiini ja piti nappata sieltä mukaan, tai no, en ehtinyt! Jukka ja Arja tulivat kahvittelemaan ja homma jäi odottelemaan. Kylläpä sen ilmoituksen ehtii tehdä, nyt on ainakin tiedostot kasassa! Paluumatkan teki Jukka taksilla ja Arja käveli! Jukan kun on vähän vaikea kävellä nilkkavamman vuoksi kävelysauvoilla! Illemmalla kävelimme
kotikadun kahvilaan syömään, minä otin mangosmoothien, Seppo americanokahvin ja molemmille hyvät lämpimät kerrosleivät. Sitten kotio Sevenin kautta, josta ostin jäätelöä ja koronatestejä sekä pikku pullot käsidesiä. Koronatesti maksoi 30 bathia eli 0,80 euroa ja pieni suihkupullo käsidesiä 59 bathia eli 1.6 euroa. Illalla taas rukkasin tuota nettimokkulaa ja Seppo muisti, että viime reissulla siitä oli takakansi irti ja mokkula oli keskellä huoneistoa pikkuisessa isoreikäisessä korissa, jolloin laite ei kuumennu liikaa! Elikä iltasella laite taas toimikin, joku suunnitteluvirhe siinä selvästi on! Katsotaan nyt kuin kauan se suostuu pelittämään, onneksi on varalla puhelimessani netti. Kortinhan saisi laitettua myös puhelimeen ja käyttää sitä kautta nettiä, mutta minun iPhoneissa on vain yksi sim-korttipaikka ja Sepon luureja en ole vielä edes tutkinut. Jos niissä jommassa kummassa on 2 paikkaa, harkitsen niiden käyttöä! Seppo kävi tsekkaamassa naapurin kämpän ja siellä oli kaikki ok ja yllättävän siistiä parveketta lukuun ottamatta, vaikka melkein vuoteen siellä ei ole ketään asustellut! Illalla tulikin katseltua telkkarista Thaimaan kanavan uutisissa juttua ja lumista kuvaa Suomen raja-asemien sulkemisista😳.
28.11.2023 tiistai
Hiivarin nettimokkula! Kylläpä se on niin, että ensi viikolla palaamme taas tähän talon nettiin, tuo mokkula ei toimi ja uutta mokkulaahan en kyllä osta, jos kerran myyvät täällä kertakäyttöisiä vekottimia! Talon netti toimii nyt tosi hyvin, ainoastaan tämän blogin päivitys tuottaa hankaluuksia, päivitys tapahtuu kännykkäni netin kautta! Vaihdoin mokkulan paikkaa, jospa nyt toimisi! Jippii, ainakin nyt toimii! Muistimme viime reissun, silloinkaan mokkula ei toiminut kirjahyllyssä! Kyllä tekniikka on ihmeellistä 😂. Ja tunnin päästä, eipä toimikaan! Siirrymme kuitenkin talon netin käyttäjiksi, tosin blogin joudun silloin päivittämään puhelimen netin kautta, vaivalloista!
No, iltapäivällä läksimme Jomtien Hospitaliin, Sepolla aika klo 14. Siellä taas ensin mitattiin kuume, verenpaine, kysyttiin paino ja pituus ja onko ollut kipuja, tämä kaikilta sinne tulevilta potilailta, tuli
 |
| mitähän katsastus Suomessa sanoisi tästä linja-auton takaosasta🤔 |
sitten mistä syystä tahansa hoitoa hakemaan! Hetki odoteltiin ja pääsimme lääkäriin, Seppo halusi minut mukaan kielijuttujen vuoksi, ihan kuin enkkua osaisin, tosin täällä olo on kyllä varsinaista kielikylpyä, jotta kyllä väkisinkin oppii! Lääkäri sitten tutkaili, kyseli kipuja ja tarvitaanko lisää lääkkeitä. Ei tarvittu, onhan puolet vielä koskematta, mutta sitä ei lekurille sanottu, varsinaisen cocklailinhan antoivat mukaan, googlasin ne! Lääkäri käski sitten tulla heti takaisin sairaalaan, jos jotain ongelmia tulee! Laskua jäimme sitten odottelemaan ja kello oli 13.55 eli täällä ei ole lääkäripulaa ja ajat näkyy aina olevan etuajassa. Lasku oli sitten 750 bathia eli noin 20 euroa ja olimmehan yksityissairaalassa! Sitten kävimme muuttamassa Sepon tietoihin oikean osoitteen, olihan hänelläkin vielä se koronahotellin osoite siellä. Nyt tuntui olevan hiukka ongelmia sen osoitteen muutoksen kanssa ja lopulta virkailija tulosti uuden todistuksen oikealla osoitteella ja läksi sitten hakemaan siihen lääkärin allekirjoitusta. Mepä emme sitten jääneet sitä odottelemaan, vaan läksimme jatkamaan matkaa! Meillähän oli jo samainen todistus, eikä se haitannut jos oli vanha osoite, eikä onnettomuus sattunut siinä osoitteessa vaan kadulla! Voivathan lähettää sen todistuksen sitten vaikka sillä uudella osoitteella tänne kotiin! Lähdimme sitten ajelemaan Suleville syömään, olikin jo sudennälkä! Jouduimme ajamaan pitemmän reitin kautta, koska Chayabruk olikin muutettu yksisuuntaiseksi niitten Sukkarin (Sukhumvitin) katutöiden vuoksi, eikä sinne päässyt. Tietöiden takia on milloin mikin pätkä teitä suljettuna. Sulevin kuppila olikin ihan täynnä, mutta onneksi meidän vakiopöytä oli vapaana ja jonkun ajan päästä saimmekin taas tosi maukasta ruokaa! Ruoka vesikannuineen maksoi 170 bathia eli noin 4.43 euroa! Sitten kotio taistelemaan tuon nettimokkulan kanssa!
27.11.2023 maanantai
Lähdimme ajelemaan Big C Extraan syömään ja ostamaan jääkaapin täytettä! Seppo osti myös puuvillaiset pitempi lahkeiset shortsit ja minä latasin mokkulaan nettiaikaa! Sitten pyyhälsin kauppaan ja Seppo jäi kahvilaan kaffeelle. Tutkailin kuivakahvikakkuja ja mitäs näinkään? Olemme jo jonkun aikaa tuumailleet, että missähän luuraa Sepon tuttu putkiyrittäjä Rauski, pariin reissuun emme ole häntä tavanneet ja sitten hän seisoi siinä edessäni tutkailemassa samoja kakkuja! Hetki siinä rupateltiin ja kerroin missä kahvilassa Seppo minua odottelee ja sinne Rauski sitten alkoi suunnistaa! Tein aikani ostoksia, osa jäi saamatta, kun en löytänyt ja menin sitten myös kahville. Siinä vierähti parikin tuntia höpötellessä kunnes läksimme ajelemaan kotio. Ja taas sain tapella sen halvatun mokkulan kanssa, että sain sen toimimaan! Muistinpa miksi kotona oli pikkumokkulat lähdössä tänne mukaan, vaan tyhmyyksissäni jätin ne sinne!
26.11.2023 sunnuntai
Nyt sitten loppui taas meikäläisen saunominen! Hirveä kutina alkoi yöllä, oli otettava allergialääkettä! Käyn kyllä saunalla suihkussa, mutta märät uikkari jäävät päälle, koska siellä on ulkosuihkut, ei voi ottaa uikkareita pois ja niihin varmaan jää aina jotain altaan vedestä. Kotona käyn kyllä uimassa, mutta heti uinnin jälkeen uikkarit pois ja suihkuun! Onneksi en ole mikään saunan ystävä, mutta uiminen on kyllä mukavaa mutta senhän voi tehdä kotialtaissakin! Meillä on täällä herätys aina aamusella puoli kuusi, kun työntekijät tulevat tuohon alakertaan töihin ja toiset taas lähtevät talosta töihin. Jostain kumman syystä thaikut eivät osaa puhua hiljaa vaan huutavat, oikeasti! No, ei se meitä paljoa haittaa, koska menemme kuitenkin nukkumaan jo ysin - kympin maissa, emmehän liiku täällä ulkosalla iltaisin pimeällä! Tänä aamuna heräsin tikkana kello 6 ja mihin heräsinkään? Täydelliseen hiljaisuuteen👍. Ei ollut mitään ääntä, ei mopojen pärinää, ei puheen kailotusta, ei autojen hurinaa, ei portin kitinää! Lähdimme aamusella pikku kävelylenkille ja kotikadulle aamiaiselle! Sitten Esko soitteli ja tulivat meille kaffeelle, Tarja ja Esko! He ovat thaimaan tuttujamme Lappeenrannasta. Seppo antoi myös Eskolle oppitunnin ilmastointilaitteen puhdistuksesta!
25.11.2023 lauantai
Päätimmepä sitten lähteä Seuralle saunomaan! Oli Seuralla muutamia tuttujakin, pikku hiljaa alkavat valua Suomesta tänne kuten muuttolinnutkin. Olipa tosi paljon taas autoja sekä vielä enemmän mopoja liikkeellä, kaikki suuntasivat tuonne Pattayalle illaksi katsomaan ilotulitusfestareita, jotka alkoivat jo eilen! Saunalta palatessamme oli liikenne kolmiskertaistunut, minne ihmeeseen se auto ja mopomäärä mukamas mahtui parkkiin illaksi? Netissä The Pattaya Newsin sivuilla kehotettiin jättämään kulkuneuvot ostoskeskusten parkkipaikoille, koska rantaan ei voi pysäköidä! Kyllä eilisiltana ja tänäiltanakin paukkui kovin! Täällä on joka viikonloppu jotain festaria tai tapahtumaa ja kaikki hotellit ovat täynnä. Meidänkin talossa on paljon paikallisia viikonloppuisin. Matkailuviranomaiset haluavat, että Thaimaassa on paljon tapahtumia, jotka vetävät paikallisia ja turisteja rahaa käyttämään! Tosin täällä on tosi vähän niin sanottuja viikkoturisteja, enemmänkin pitkään asustelevia. Ennenvanhaan oli meidän uima-altaalla jo kukonlaulun aikaan varattu kaikki aurinkotuolit ja päivällä paikat täynnä auringonpalvojia, nyt vain 2-3 tyyppiä ja altaissa tosi vähän uimareita! Pitkään täällä asuvat eivät loju altaalla ja sama kuulemma muissakin condoissa! Eli turisteja on tosi vähän nykyään, minne ovatkaan matkustaneet vai ovatko jääneet kotiin! Tulimme siis illalla seiskan maissa kotio ja pihan parkkis tupaten täynnä! Päädyssä olisi ollut yksi paikka, mutta edessä oli auto parkissa. Täällä normisti jätetään auto vapaalle eikä käsijarrua päälle, jotta autoa voi työntää, mutta tässä autossa oli tietysti vaihde päällä, ei liikkunut, törppö! Sitten muistin pihaan ajaessamme nähneeni yhden parkkipaikan portin vieressä ja niinhän sitten saimme auton viimeiseen tyhjään ruutuun. Tosin Seppo joutui hiukka vekslaamaan autoa, kun ensin parkkeerasi liian lähelle viereistä autoa, eikä päässyt ulos autosta😂.
Alla The Pattaya Newsin sivuilta tunnelmia perjantain tulituksista
 |
 |
 |
 |
 |
| onpa ranta täynnä ihmisiä, osa oli tullut sinne jo päivällä tuolien kanssa |
 |
| Rantakatu täynnä, mihin tuo mopo suunnittelee menevänsä |
No on tää kans, päivitys pitää tehdä puhelimen netin kautta🤔🤔🤔
24.11.2023 perjantai
Aamulla ysin maissa aloimme metsästää Boltin taksia tuossa condon portilla, lääkäriaika oli klo 10. Eipä vaan saatu yhtään Bolttia varattua, kunnes lopulta yksi varaus meni läpi. Tuo taksi kyllä lopulta hukkasi
meidät, eikä ikinä tullut hakemaan meitä ja lopulta katosi kartalta tykkänään😳. Aika alkoi käydä vähiin ja lopulta hyppäsimme omaan autoon ja ajoimme Hospitaliin ehtien ajoissa perille. Taisi Bolt-kuskit olla vielä näin aamusella nukkumassa! Pääsimme heti sisälle, hoitaja puhdisti ja ”laastaroi” Sepon ruhjeet, edelliset vermeethän Seppo oli repinyt pois jo eilen! Varmaan nämäkin saavat kyytiä kunhan kotio päästään! Polvessa on aikamoinen mustelma, puolet koko jalasta mustana! Pikku hiljaa ovat mustelmat alkaneet kellastua eli häipyvät aikanaan. Sitten maksupuolelle, lasku oli tällä kertaa 1543 bathia eli noin 40 euroa! Vielä tiistaina lääkärin lopputarkastus samassa paikassa. Sitten voikin tehdä vahinkoilmoituksen Fennialle loppuun, Jomtien Hospitalillla ei ole maksusopparia Fennian kanssa, harmi! Mutta käyhän se näinkin, rahat tulevat sitten sieltä aikanaan. Kävin vielä lähtiessämme vaihtamassa tietoihimme oikean osoitteen. Nyt siellä oli GrandJomtien Palace- hotelli, joka oli pari vuotta sitten ”koronareissullamme” karanteenihotellina 2 päivää ja sieltähän kävimme Jomtien Hospitalissa koronatesteissä, sen vuoksi tuo osoite on jäänyt kummittelemaan sinne! Sieltä ajoimmekin sitten Hillille varastollemme ja veimme Sepon golfbägin Seuralle myytäväksi. Samalla söimme siellä kalasopat, kun kerran hollilla olimme! Sieltä kotiin keittämään päiväkaffeet!
 |
| tämmöisiä tulee, ei meikäläisellä oikein moduloi🤔 |
23.11.2023 torstai
Aamulla ajoin kauppalenkin tässä omalla kylällä, Lootus, Seven ja leipomo! Puolen päivän maissa tulikin sitten odotettuja vieraita, tai mitä vieraita, tuttujahan nuo olivat; Arja ja Jukka Vantaalta! Heihin olemme tutustuneet täällä Thaimaassa toistakymmentä vuotta sitten. Aika meni nopsaan kahvitellessa ja rupatellessa kunnes heidän piti lähteä ”kotiin”. Illalla sain muuten neulottua säärystimet valmiiksi, päättely jäi toiseen kertaan! 🧶
22.11.2023 keskiviikko
Koko päivän ihan vaan kotosalla huilimassa
21.11.2023 tiistai
Ysin maissa lähdimme pyöräilemään ja tarkoitus oli käydä Odeliksessa ostamassa leipiä. No, ilman leipiä sitten jäimme! Ajoimme Beach Roadia pitkin ja käännyimme Hyrsylänmutkaan. Ykskaks Seppo olikin
 |
| siinä se tapahtui |
tiellä pyöränsä kanssa nurin, valkea henkilöauto kaatoi hänet pyörineen ja jatkoi vain matkaansa! Siihen tupsahti heti 2 thaikkumiestä mopoillaan auttamaan Sepon ylös tieltä ja siirsivät fillarinkin sivuun. Seppo istui pökerryksissä portailla ja siihen tuli brittimies (Robert) thaikkutyttöystävänsä kanssa hätiin. Robert oli selvästi joku terveysammattilainen, ohjasten ottamisesta se näkyi! Lopulta hän sanoi, että on kyllä lähdettävä klinikalle ruhjeita hoitamaan. Pyörät sitten lukkoon ja jätettiin siihen. Auttajillamme oli auto ja sillä huristeltiin Jomtien Hospitaliin, koska olimme siellä käyneet ennenkin. Robert selitti sairaalassa tilanteen ja sitten heidän piti lähteä lentokentälle kaveria vastaan. Vaihdoimme kuitenkin vielä puhelinnumerot ennen heidän lähtöään! Seppo pääsi sitten tutkimuksiin, ei luita poikki, polvessa iso verinaarmu, joka turposi kovin, siis se polvi turposi, rystysessä isohko haava, olkapäässä iso patti ja ryhjeita siellä täällä! Onneksi oli skeittimallinen kypärä päässä, tuli vain tärsky ja kypärässä näkyi asfalttia. Käyttäkää hyvät ihmiset pyöräillessä kypärää, se voi säästää henkesi! Jos Sepolla ei olisi ollut kypärää, kuinkahan olisi käynyt🤔. Sairaalassa ottivat röntgenkuvia ja ultrakuvia, tosi hyvää hoitoa. Ja sitten se lasku lääkkeineen, 6174 bathia eli noin 160 euroa ja tulevana perjantaina ja tiistaina vielä kontrollikäynnit! Mutta mutta, eihän meillä pyöräilyreissulla ollut niin paljon rahaa mukana tai pankkikorttiakaan, eikä edes vakuutuspaperia, vakuutuskortti ei käynyt! Toisin sanoen heillä ei ollut
 |
| Potilas |
sopimusta Fennian kanssa, maksamme siis käteisellä ja haemme korvauksen Fenniasta! Maksoimme laskusta 5000 bathia ja loput sitten kontrollikäynneillä. Boltilta tilattiin taksi kotimatkalle, 87 bathia eli noin 2,30 euroa! Auto toikin meidät tuolle uudelle portille ja Sepon oli aika vaikea liikkua, jolloin siivoojien huoneesta porhalsi 4 siivoojaa auttamaan. Hetki piti pihalla Sepon istua, kun alkoi päässä hämärtää, eihän hän ollut syönyt mitään aamiaisen jälkeen ja on diabeetikko. Lopulta pääsimme kotio sisälle ja Seppo tuolille istumaan! Yksi siivoojista sanoi, että jos minun pitää lähteä jonnekin, voi hän tulla Seppoa siksi aikaa”vahtimaan”! Kyllä täällä vaan on maailman ystävällisimmät ihmiset👍. En voinut lähteä minnekään, koska Seppo voi tosi huonosti. Syönnin jälkeen alkoi Sepon pää taas hämärtää ja luulen sen johtuneen tuosta sokerijutusta! Sitten olo parani ja aloimme miettiä, kuinka saamme pyörät tänne kotio! Soittelut sinne tänne eivät tuottaneet tulosta, joten päätin lähteä itse niitä hakemaan. Kävelin kotikadun kulmassa olevalle mopotaksiasemalle ja hyppäsin mopotaksin kyytin ja ajoimme fillareiden luo. Ajoin oman pyöräni Beach Roadin kautta, koska Second Roadilla on ikäviä tietöitä ja yksi turhan iso mäki. Kotipihassa törmäsin manageriin ja hän kyseli missä Seppo. No, piti sitten kertoa hänelle koko juttu ja hän lähetti Sepolle paranemisterveiset! Vein pyörän parkkiin ja läksin uudelle reissulle, kyllä mopotaksikuskit vähän ihmetteli😄. Ajoin Sepon pyörän sitten vähän hiljaisemmalla vauhdilla Sevenin kautta, piti ostaa hiukka syötävää, koska Seppo ei kyllä muutamaan päivään pääse kotikadun kuppiloihin murkinalle, hain myös leipomosta sämpylöitä. Ja mopotaksikuskit taas ihmettelivät pyöräilyäni, tuumasivat kaiketi, että hullu eukko! Täytyy viedä kiitokseksi siivoojille konvehtirasia. Robertkin laittoi viestiä, miten Seppo voi! Vastasin hänelle kääntäjää käyttäen ja kerroin kuulumiset. Kutsuin heidät myös kahville jonain päivänä ja tietty voisimme tarjota heille ruuat jossain kivassa paikassa! Lupasivat tulla, kunhan Seppo tuosta tokenee! Myöhemmin sitten soittelimme Fenniaan, laittoivat sinne onnettomuudesta tiedon ja tein alustavan vahinkoilmoituksen netin kautta tallentaen sen, pitää vielä liittää kuitit ja lääkärin laput! Tulihan ajeltua reilut 18 kilsaa! Olipas päivä!
20.11.2023 maanantai
Auto parkkiin Jompparin rantakadulle, hyppäys lavataksiin ja Festival Centeriin etsimään Dtacin toimistoa. Ensin kysyi vahtimestarilta ja selvisi, että se on kolmannessa kerroksessa. Siis sinne ja pienen etsimisen jälkeen se löytyikin. Jonotuksen jälkeen alkoi”arvailu”, kukaan ei tuntunut tietävän miksi Sepon thai-
simkortti ei toimi Suomessa, ei tule luuriin saldo, eikä voi maksaa nettipankissa, koska ei tule tarvittavia pankin koodeja! Ensin sanottiin, että pitää käydä pankissa hoitamassa se (miksi ihmeessä) ja lopulta soitin Joylle Suomeen ja hän selitti tilanteen thaiksi virkailijalle. Sen jälkeen virkailija etsi kuumeisesti tietokoneelta syytä ongelmaan ja soittikin jonnekin. Sitten hän sanoi soittavansa tunnin päästä meille tutkittuaan juttua. Lähdimme etsimään ruokapaikkaa, nälkä jo kurnikin vatsassa. Juuri, kun olin maksanut ruuat, tuli dtacilta soitto ja pitää mennä takaisin passin kanssa ja vaihtavat sim-kortin, taas kerran! Sanoin tulevamme kunhan olemme syöneet. No, sama virkailija ei tietenkään ollutkaan paikalla ja taas saimme jonotusnumeron ja homma piti selostaa taas alusta! Nyt virkailija sanoi, että pitää ottaa verkkovierailu 😳, kun käy nettipankissa jotta homma onnistuu Suomessa😳😳😳. Onneksi se alkuperäinen virkailija tulikin siihen ja selosti tilanteen. Elikä kortti vaihdettiin ja päivitettiin ja nyt pitäisi toimia ulkomailla, saas nähdä sitten huhtikuussa! Tämä olikin vasta kolmas kortti, joka vaihdettiin saman asian puitteissa, kolmas kerta toden sanoo, vai sanooko mitään! Virkailija antoi vanhan kortin meille ja sanoi sen olevan broken, rikki! Sitten pihalle, lavataksiin, autolle ja kotio kahville!
19.11.2023 sunnuntai Lepopäivä
18.11.2023 lauantai
Lähdimme ajelemaan isoon Big C:hen, koska siellä on hyvä apteekki ja tarvitsimme kipugeeliä. Seppo istui taas ostosten ajan kahvilla ja löysin melkein kaikki listalla olevat tuotteet. Ja sitten harmitus, apteekista keräsin tarvittavat tuotteet, mutta en saanutkaan niitä mukaani, koska apteekin kassakone oli rikki🤔. Jonkun aikaa siinä oottelin ja hain jotain ostoksia siitä lähistöltä, mutta kassakone oli edelleen
korjattavana. Harmi, koska juuri apteekin takia läksimme kaupoille! Kävimme sitten syömässä Kau Pat Kait ja siinä ruokalan edessä olikin apteekki/kemppari ja sain sieltä kipugeeliä. Sitten tavarat autoon ja siinä parkkiksen vieressä oli sellainen autotarvikemyymäläteltta, olipa sanahirviö😂. Sieltä Seppo osti uudet lamput ajovaloihin ja samalla kiillotettiin keltaiseksi menneet umpion lasit, olikohan tuossa oikeat sanat😳. Kumminkin, nyt näkee ajella pimeälläkin. Koko homma maksoi 880 bathia eli noin 24 euroa, kyllä nyt kelpaa! Ajoimme sitten kotio ja totesimme ettemme lähde tänään Seuran saunalle, koska olisi pitänyt melkein heti jatkaa matkaa ja päätimme jäädä kotiin katsomaan sitä golfkisan kolmatta päivää, vaan kuinkas kävikään? Aina, kun yhden asian saa kuntoon, ilmestyy toinen haitta eli telkkari ei toiminutkaan! Siihen tuli teksti NO SIGNAL😡. Jonkun ajan päästä lähdin hakemaan pöntöllisen vettä vesiautomaatista ja kävin samalla toimistolla kyselemässä telkusta. Olivat tietoisia ongelmasta ja kuulemma Banglamungissa korjataan juuri, kaiketi jotain kaapelia! Eivät tienneet kuinka kauan siinä menee! Se siitä golfkisasta, jospa huomenna telkku toimisi, kun on kisan viimeinen ja ratkaiseva päivä!
17.11.2023 perjantai
Pyykkäystä heti aamusella, koska täällä on nyt kovin tuulista ja pyykit kuivuvat tosi nopsaan, eikä jää ryppyjä vaatteisiin! Ilmiksen korjaajat soittivat ja laittoivat sen korjatun osan paikoilleen, kone hurahti päälle ja sammui😳. Asentaja oli unohtanut jonkun johdon liittää, uusi yritys. Toinen asentaja laittoi sähkökaapista virran siihen ilmikseen ja sanoi kolme, kaksi, yksi ja Seppo täräytti siihen, smoke ja kaikilla oli hauskaa! Nyt ilmis alkoi toimimaan ja korjaus maksoi 2200 bathia eli noin 58 euroa. Halusin myös kuitin maksusta ja 2 asentajaa lähti viemään tavaroita autoon ja hakemaan kuittivihkoa. Aattelin, että kuinkahan ne pääsevät takaisin lukitusta ulko-ovesta, vaan heillä olikin siihen konsti! Hetken päästä kuittivihko lennähti parvekkeelle ja saimme kuitin. Kuitin kirjoittaja lupasi myös etsiä makkarin ilmikseen uuden moottorin, koska se naksuu, lupasi soitella! Lähdimme sitten Sevillaan syömään Pattayan ja ehkä koko Thaimaan parasta spagetti carbonaraa ja kyllä se olikin hyvää, 10 pistettä! Kävin myös tutustumassa siihen viereen avattuun Mini Big C:hen ja sitten kotio katsomaan golfkisaa telkusta. Kudoinpa jo parikymmentä kerrosta säärystintä👍.
 |
| Pihapuun orkidea |
16.11.2023 tiistai
Aamulla lähdimme fillaroimaan. Vähän haittaavat nuo Second Roadin tietyöt ajelua myös fillareilla puhumattakaan autoista. Kävimme ThaiWatsadussa ja nautimme siellä myös smoothiet ennen matkan jatkoa. Ajoimme Second Roadia Makrolle (paikallinen tukkuliike) ja sen jälkeen käännyimme pikkutielle, joka vei kohti kotia. Matkaa kertyi näin ekalla reissulla 9 km ja samalla tuli tutkailtua noita reittejä sekä tietöitä! Edellisen kerran onkin ajeltu pyörillä noin puolitoista vuotta sitten, silloin korona ja viime talvena Sepon käsi oli leikattu! Iltasella syömässä Coffeessa ja pasta carbonara sai ala-arvoisen arvosanan!
 |
| Hauska Vespa kotikadulla |
15.11.2023 keskiviikko
 |
| Henkien talo pääportillamme |
Kirjoitin aamupäivällä joulukortit valmiiksi ja pitänee viedä ne Postiin joulukuun alussa, jotta ehtivät perille ajoissa. Tänä vuonna lähteekin vain puolet normaalista korttimääräsrä, ehkä vielä vähemmänkin, koska tuo käteni ei kestä kirjoittelua, eikä Suomessa ollut vielä joulukortteja myynnissä, joissa olisi ollut postimaksu maksettuna, ei ainakaan meidän kaupoissa ollut. Kortit lähtevät lähinnä lähisukulaisille ja sellaisille, joilla ei ole Facea tai Instagramia. Muut saavat tervehdykset somen kautta. Kello 14 piti tulla ilmastointilaitteen korjaajat ja lopulta tuli soitto, että ovat täällä puolen tunnin päästä. Menin sitten ulos toimiston eteen odottelemaan, koska rappuun ei pääse ilman kulkukorttia ja reilun puolen tunnin päästä näin sellaisen auton tulevan pihaan ja puhelin soi, he kyllä nopsaan äkkäsivät minut odottelevan ja olihan luuri korvallani! Kello oli silloin 16! Tänne meidän taloon ei pääse ihan kuka vaan ja korjaajat joutuivat täyttämään lomakkeen toimistolle, josta ilmeni mitä ja minne tulivat hommiin. Vartija vielä tarkisti minulta, minne korjaajat olivat menossa ja huoneiston numeron. Hyvä, kun ovat tarkkoina! Lopulta korjaajat pääsivät tutkimaan ilmistä ja siinä ilmeni joku problem ja joku osa otettiin irti ja ottivat sen mukaansa korjattavaksi, soittelevat sitten kun tulevat laittamaan sen takaisin kiinni koneeseen. Se oli luultavasti koneen piirikortti, siltä se minun silmiini näytti. Handelle viestitin, että veivät virtapiirin ja Hande vastasi, että piirikortti😄. No, enpä noista koneista paljoa ymmärrä, tiedän kuinka laitetaan päälle jne. perusasiat. Läksimme sitten taas kotikadun kuppilaan syömään ja tällä kertaa oli naapurikuppilassa hiljaista. Ah, kun jonain päivänä kerkeisi käymään Big C:ssä ostamassa mokkulaan nettikortin. Nyt meillä on talon 30:n päivän tunnukset, mutta niitä voi käyttää vain yksi kone kerrallaan, aina pitää huudella; ootko netissä! Puhelimessani on vielä viitisen päivää netti ja odottelen, josko tulisi joku tyrkkyviesti uuteen jaksoon, tai sitten otan Big C:stä luuriinkin AIS:in nettiaikaa. Säärystin on nyt valmis ja toista aloitin, tosin maksimissaan 10 kerrosta päivässä, onneksi ne ovat lyhyet säärystimet. Ai niin, pyörälaukkuni hihna oli rapistunut melkein poikki, pitänee keksiä jostain uusi hihna tai sitten virkkaan uuden!
 |
| Kuppilan söpöliini |
14.11.2023 tiistai
Läksimme hakemaan varastolta minun fillaria, kun olimme saaneet ensin Sepon fillarin pois autosta, pumpattua ilmaa renkaisiin ja vietyä se parkkiin. Oli tosi kuuma päivä, ja koska vartijakin; hoki hot hot, niin silloin on kuuma! Haimme siis fillarin ja sen tekokuusen ja peilitkin löytyivät fillarini etukorista. Täällä ei tulisi mieleenkään ajaa fillarillakaan ilman peilejä ja olen kyllä peiliä kaivannut kaupunkikodin fillariinikin, siihen kun on täällä tottunut. Ennen kotimatkaa joimme Seuralla korvapuustikahvit, kun kerran siinä samassa talossa kävimme. Saimme kotona pyörät parkkiin ja Seppo kävi laittamassa niihin ne peilit, kun aurinko meni talon taakse. Silloin siihen portille tuli joku idiootti, möykkäsi mopollaan ja lopulta jätti sen keskelle porttia ettei kukaan päässyt pihasta pois. Hän mölysi aikansa jotain siivoojien huoneessa ja lopulta lähti pois, kun vartija oli siirtänyt mopon sivummalle ja niinhän se oli, umpikännissä kuski lopulta läksi ajelemaan. Ei muuten ollut paikallinen vaan joku falanki eli turisti. Siksikin täällä pitää olla silmät selässäkin! Illemmalla lähdimme kotikadun kuppilaan syömään ja taas siinä naapurissa mekastivat ne svedut. Kuppilan omistaja kävi välillä mulkoilemassa heitä äkäisesti, ei vaikutusta! Ruoka oli kumminkin tosi hyvää ja maksoi kahdelta soodapullon kera 160 bathia eli noin 4.10 euroa. Tallustelimme sitten kotio ja kotikadun liikenne on nykyisin tosi vilkasta, joten illalla pimeässä on oltava tosi tarkkana, tietty heijastimet heiluu, ainakin meillä, ei olla muilla nähty. Juu, ja olkapää taas vaihteeksi särkee😡.
 |
| Kolmas sekä lasten allas |
 |
| Neljäs allas |
 |
| Viides allas |
13.11.2023 maanantai
 |
| Aroi mak mak |
Aamiaisen jälkeen (hyvästi lepopäivä) ajoimme Jomtien Hospitaliin. Se on se sama paikka, jossa viime reissulla se yksi hoitaja huusi meille, jospa nyt selvittäisiin ilman huutoa. Näytin ilmoittautumisessa puhelimestani tekstin, että haluaisimme influenssarokotteen ja olemme suomalaisia, etteivät taas luule meitä venäläisiksi😀. Viime vuonnahan meiltä jäi väliin korona-ja influenssarokotteet tänne lähdön vuoksi. Nytkin jäi koronarokote väliin, koska alkoivat antaa niitä 13.11. Pieksämäessä. Ai hitsi, nythän on 13.11.😂😂. No, hoitajaja pyysi sitten passimme ja kirjasi meidät tulleeksi. Saimme sitten passit takaisin ja lappu molemmille, jonka kanssa piti mennä odottamaan 2:seen. Näytimme siellä laput ja ohjasivat
 |
| Tämmöinen löytyi käsityökorista, oli jäänyt tänne päättelyä vaille |
istumaan ja odottamaan. Hetken päästä menimme hoitajan kanssa vuorotellen huoneeseen, jossa mitattiin verenpaine, kuume, pituus ja paino, sitten taas odottelemaan tuoleille. Sen jälkeen kutsuttiin lääkärin juttusille, hän kertoi mitä rokote tekee ja kyseli, olemmeko saaneet rokotteen aiemmin ja tuliko mitään allergioita. Ja taas odottelemaan, kunnes hoitaja kutsui ja saimme piikit olkavarteen. Sen jälkeen odottelemaan 1:seen, jossa olikin kassat ja apteekki. Hetki siinä odotellessa meni ja odotin kuulevani kutsuttavan sukunimellä, mutta kutsu tulikin etunimelläni Pirjo! Pomppasin tuolista ylös kassalle. Täällä joka hetki kysyttiin oletko paperissa mainittu henkilö! Sitten siis koitti maksun aika, 1000 bathia eli noin 26 euroa ja tämä maksu oli kahdelta! Kyselin kotimaassa ennen lähtöä yksityiseltä rokotteen hintoja ja ne olivat reilusti yli sata euroa per nuppi! Koronarokotteitahan meillä on vain 4, mutta tuntuu tuo influenssa olevan nykyään haitallisempi kuin tuo korona, tiiä sitten kuin on! Ajoimme sitten sieltä syömään Suleville (Sulevi on kyllä nainen ja nimi on oikeasti Chulee) ja olipa taas iloiset jälleennäkemiset! Nyt ei Sulevi ollutkaan siellä enää yksin töissä kuten viime keväänä. Nyt siellä ole taas se entinen tuttu tarjoilija, joku poika ja Sulevin uusi suomalainen sulho. Hän kyllä esittäytyi, nimi ei jäänyt muistiin, mutta hän oli kotoisin Ruokolahdelta, jossa oli se leijonakin. Kyllä siellä se leijona varmasti oli, hän naureskeli muffinsien paiston lomassa😂. Kuka lukijoista muistaa tämän jutun Ruokolahden leijonasta🦁! Ja ruoka, se oli taas taivaallisen hyvää, 2 annosta 200 bathia, noin 5 euroa vesikannuineen! Sieltä läksimme Seuralle ja haimme varastoltamme toisen fillareista, Sepon pyörä sattui olemaan siinä ensimmäisenä ja se hilattiin sitten ulos ja auton tavaratilaan. Siinä fillaria autoon sovitellessamme siihen putkahti jostain thaikku nainen avustamaan homman kanssa ja lopulta fillari solahti paikalleen. Sinne autoon se vielä jäikin odottelemaan, että Seppo käy sen huoltamassa, kunhan ensin löytyy pumppu, vaijerilukko, turvaviiri ja peili. Saattapi olla, että ne ovat vielä siellä varastossa, koska Sepon pyörälaukussa ne eivät olleet. No, uusi reissu kumminkin tehtävä jonain päivänä ja samalla voisi ottaa sieltä yhden pahviin pakatun esineen minun polkupyöräni lisäksi vai voiko tekojoulukuusta kutsua esineeksi? Nyt varmaankin loppuilta kuluu remppamiehen soittoa odotellessa, tietty tuohon ilmastointilaitteeseen liittyen🤔.
 |
| Toinen uima-allas |
12.11.2023 sunnuntai
Lepopaivä! Pesin koneellisen pyykkiä talomme pasutuvassa. On se vaan onni, että on pesutupa täällä
 |
| Tässä melkein valmis säärystin |
omassa talossa, jopa kymmenisen pesukonetta käytössä! Ei tarvitse raahata pyykkejä minnekään pesulaan tai itsepalvelupesulassa vahtia tunnin koneen pesua, saati pestä kotona nyrkkipyykkiä kuten aikoinaan jouduin! Kävimme kotikadun kahvilassa juomassa americanot pekoni/kananmuna kerrosleipien kera. Sitten vaan ihan kotosalla möllötimme! Kävin päivällä altaassa uimassa ja antamassa kädelle hiukka jumppaa. Kudoin myös säärystintä noin 10 kerrosta näin alkuun. Tarkoitus oli säärystimien valmistua nopsaan täällä käyttöön, mutta toisinhan kävi, ehkä ne tällä vauhdilla ovat valmiina kotimaahan lähtiessä😂. Säärystimet olisivat yökäyttöön suonenvedon vuoksi, koska öisin en voi pitää villasukkia. Nyt kun tämä tulokaaos on saatu tolkkuihin, en ehkä kirjoita joka päivä tänne, vaan sitten useamman päivän kerrallaan. Kuvia saatan kyllä lisäillä, mahdollisesti!
 |
| Yksi uima-allas |
11.11.2023 lauantai
Aamupäivällä ostoksille ja syömään Lootukseen 🪷. Ruoka taas hyvää ja takuuvarma valinta! Sitten kokeilimme saada pankkikorteilla nostettua 200 bathia jotta saisimme saldot sekä näkisimme tuleeko Sepon puhelimeenkin saldo. Toisesta tilistä sainkin saldon ja se 200 bathia, helpoin nostaa rahaa ja saada se saldo paperille, kuin saldo ilman rahaa, koska emme sitä osaa automaatilla tehdä! Seppo sitten sähläsi jotain, no kyllä minäkin siinä jotain nappuloita painelin, eikä hommasta tullut mitään. Otin sitten yksin uusiksi ja jostain syystä sain ulos 2000 bathia ja sen saldon ja puhelimeenkin tuli tieto ihan ok. Seppo sanoikin sitten lompakossa olevan rahaa kuin rosvopäälliköllä😂. Jotain siis minäkin automaatilla sähläsin! Sitten menimme itse Lootukseen ja Seppo ostosten tekoni ajaksi kahvilaan kahville. Kaupassa raikui musiikki niin kovaa ettei edes omia ajatuksia kuullut ja pidin puhelintani jotenkin hassusti kädessä, koska puolet ostoslistasta katosi! Ostoslistat ovat aina puhelimessani ja nyt luuri petti! Ostin sitten ne, jotka jäivät näkyviin ja yritin muistella loput. Palasokeria en sitten taaskaan millään löytänyt. Oli siellä palasokeria, mutta ne olivat valtavia paloja, eivät olisi edes mahtuneet teekuppiin. Lootus oli taas muuttunut, apteekki ja pari muuta ”kioskia” kaupan sisältä oli kadonnut tykkänään ja kassoja oli siirretty kymmenisen metriä sisäänpäin kauppaan. Aula oli siten suurentunut ja siellä oli kahvilaa ja vaatekauppaa! Olimme sitten tallustella ulos maksamatta etsien kassoja ja vilkaisin taakseni, siellähän ne kassat olivatkin! Aika kummalliseksi oli tuo kohta muutettu, kahvila oli ja hedelmä/leipäosasto oli väärällä puolella kassoihin nähden😳. Sieltä ajoimme kotio päiväkaffeelle ja aloimme valmistautua Seuran saunailtaan. Ajoimme muuten kotiin taas Thepprasitin kautta ja liikenne kulki tosi sujuvasti, olipa ne uudet liikennevalot vilkulla ja liikenne sujui! Ja mikä kummallista, eka päivä, kun ei satanut! Saunareissu meni mukavasti, eikä käsikään valittanut mitään uimisesta!
 |
| Kaffeella |
10.11.2023 perjantai
Jaa-a, kyllä tämä kirjoittaminenkin työstä käy, varsinkin tuo oikea käsi vieläkin vihoittelee! Tsekkailin jo neuleohjeita, mutta tsekkailuksi se vielä jää, käsi ei kestä! Ja sitten tänään huilipäivä - vihdoinkin! Tai no, pesin parvekkeen ikkunat ulkoa ja kylläpä tuli musta vesi! Hetken päästä iskikin sitten huima ukkonen
 |
| Tuo piti herättää ikkunoita pestessä😀 |
suoraan condomme päälle. Hyppäsin varmaan puoli metriä tuolilla, kun ulkona räsähti, helisi, salamoi, jyrisi, suorastaan paukkui ja sitten sitä vettäkin tuli ihan reippaasti. Onneksi sade ei yllä parvekkeen ikkunoihin ja siksi jätinkin makkarin ikkunan suosiolla pesemättä kunnes tämä sadekausi loppuu. On siihen toinenkin syy, makkarin ikkunat ovat pirulliset pestä, liukuikkunat! Ja uusi portti tuossa meidän edessä toimiikin jo ja piha on yksisuuntainen. Se on tosi hyvä juttu, koska tuo kotikatu on tosi takkuinen sen muurin vuoksi ja parkkeerattujen autojen tukkiessa tien, jotkut osaavat parkkeerata autonsa vain poikittan😡. Ainoastaan Park Lanen autot ajavat molempiin suuntiin kotikadulla, koska heillä on vain yksi portti ja Park Lane on kotikadun alkupäässä. Illalla läksimme syömään ja päädyimme kotikadun uuteen kuppilaan. Ruoka oli tosi hyvää, tosin naapurikuppilan möly hiukka häiritsi tai juottolalta se kyllä kuulosti. Miehet huusivat keskenään kännipäissään englanniksi ja sitten yksi lähti jatkamaan matkaa, jolloin porukan kieli vaihtui, arvatkaa mihin? Juu, ei olleet suomipoikia vaan naapurin svenskejä! Poistuessamme tuli tarjoilija kysymään mistä olemme ja tiedon saatuaan hän ilmoitti sen jollekin kuppilan perällä olevalle. Siellä istui vanhempi rouvashenkilö, olisiko tarjoilijan äiti tai joku, ei tullut kysyttyä, mutta hän sitten kajautti meille reippaasti sanan kiitos! Olisiko ollut tai jopa asunut joskus Suomessa! Lähdimme sitten tallustelemaan kotio, matkaa noin 200 metriä kaatosateessa! Tietty sadekepit roikkuivat nätisti kotona naulakossa, täytynee pitää ne aina matkassa tämän marraskuun. Kyllä ne on olleetkin menossa mukanani aina ja tietty, kun ne jäivät kotiin alkoi satamaan. Onneksi täällä on lämmintä ja sadekin sen mukainen!
 |
| Suunnittelevat Jompparin Beach Roadia yksisuuntaiseksi - taas kerran |
 |
| Tässä ne eilen kertomani uudet liikennevalot; ovat aiheuttaneet kovasti bolemiikkia somessa |
Huomenna olisi Seuran saunailta, josko pääsisin uimaan ja löylyyn, siis minä joka inhoan saunomista😳. Täällä se löylyttely on erilaista ja sen jälkeen ei ulkona olekaan enää kuumaa ja löylyhuoneen isosta lasiseinästä voi katsella maisemia, sauna on talon katolla!
Täytynee toivoa ettei tulisi silloin ukkoskuuroa👍.
9.11.2023 torstai
Huh huh, kylläpä tämä työstä käy! Aina eka viikko tätä hurlumheitä, josko ensi viikolla meno rauhoittuisi! Aamusella läksimme eilen kirjoittamieni 24:n tunnin ilmoittautumilomakkeiden ja liitteiden kanssa Immigrationiin. Täällä pitää kaikkien maahan tulijoiden ilmoittautua 24:n tunnin kuluessa maahan saapumisesta, joka käytännössä tarkoittaa kolmea päivää, joiden sisällä on tämä tehtävä. Hotellissa asuen ei sitä tarvitse tehdä, hotelli tekee sen kaikista asukkaistaan! Menin sinne siis jonottamaan ja Seppo jäi
 |
| Parkkihallissa |
johonkin lähistölle odottelemaan, ehkä JP:lle. Menin odotustilaan, jonka edessä kyltti First ja jotain, oletin homman alkavan siitä ja niin se olikin. Kaikki paperini olivat ok, paitsi olin unohtanut kopioida passin maahantulon leimasivun ja sain vuoronumeron 57. Siinä vieressä oli kopioija ja kopiot maksoivat muutaman bathin. Sitten vaan odottelemaan oman numeron ilmestymistä taululle, siellä oli nyt menossa numero 24. Puolitoista tuntia meni jonottaessa, ei paha. Aikoinaan jonotin siellä muutaman tunnin ja sitten kyllästyin sanoen Sepolle, että nyt riitti! Tuolejakaan ei ollut silloin tarpeeksi istuttavaksi, seistä piti tukalassa kuumuudessa. Oman numeroni edessä jo noin 70 numeroa! Läksimme syömään ja kävimme kaupoilla, kunnes parin/kolmen tunnin päästä olimme palaamassa kotiin. Seppo sanoi, että käypä katsomassa mikä numero siellä nyt on menossa. No, kymmenen numeroa oli vielä ennen minua, joten jäin sitten jatkamaan odotusta😂😂. Näin siis noin viitisen vuotta sitten! No, nyt homma tuli hoidettua hyvin ilmastoidussa odotussalissa ja läksin kävelemään Postiin. Ajattelin kyllä ensin, että Seppo olisi voinut sen homman hoitaa jonotukseni aikana, mutta eihän se käynyt! Täällä paketin lähettämiseen tarvitaan passi ja sehän oli minulla Immiksessä mukana! Postitin siis pikku paketin Suomesta tuotuna Jinnyn puolesta hänen äidilleen, lentoliput, viisumi Suomeen ja suomalainen sim-kortti puhelimeen. Hän tulee Jinnyn ja Hepen luo Vantaalle vierailulle vuodenvaihteen tienoilla.
 |
| Kyltit verotoimistossan tuonne oli mentävä, jossa lukee TAX |
 |
| Verotoimiston ovi |
Nyt pieni tauko….
No niin, hainpa vettä 2 kuuden litran vesikannullista tässä välissä! Elikä postista kävelin JP:lle ja näinkin automme siellä parkissa. Onneksi Sepolla oli siellä juttukaverina Santtu, eläkkeellä oleva hammaslääkäri, joka viime keväänä auttoi minua täällä hammaslekurissa. Aikamme siinä höpisimme kuulumisia ja läksimme ajelemaan kotio, koska täällä on yleinen ruokatunti klo 12-13 ja kaikki virastot ovat sen ajan kiinni, eikä siis kannattanut lähteä maksamaan verotoimistoon kiinteistöveroa! Huilasimme hetken ja sitten läksimme ajelemaan Nualle, siellä on se verotoimisto. Se löytyikin hyvin sekä sieltä parkkitalo, tosin meillä ei ollut aavistustakaan missä niistä rakennuksista se verotoimisto sijaitsee. Otin maksulapun käteeni ja kysyin parkkitalon vartijalta, hän näytti suunnan, jonne tallustelimme. Seuraavan rakennuksen luona oli taas vartija ja kysyinkin taas neuvoa. Hän näytti seuraavassa talossa näkyvää ovea, käänny siitä
 |
| Nuan delfiinivalot |
vasemmalle ja toiseen kerrokseen ja niinhän me teimme.Paikka löytyi, vaan oli siellä hirviä määrä ihmisiä töissä! Sitten oli rivi naisia piiitkän tiskin takana ja he viittoilivat meille kädellä eteenpäin. Sitten nurkan takana olikin lyhyempi tiski ja virkailija tulosti meille jotain papereita ja antoi ne minulle vuoronumeron kera. Sitten taas yksi virkailija neuvoi minne mennä maksamaan ja sain taas nipun papereita varustettuna monella leimalla ja nimmarilla, sitten seurasi maksu, noin 357 bathia, reilut 9 euroa vuoden kiinteistöveroa. Sitten taas pihalle ja autolle. Matkalla autolle kyllä muistin vuolaasti kiitellä neuvoja antaneita vartijoita. Koko hommaan meni matkoineen tunti ja ensi vuonna tiedämme paikan minne mennä maksamaan! Ajoimme sitten takaisin kotio ja olipa kovin ruuhkaista. Yhdet uudet liikennevalotkin olivat ilmestyneet Theprasitille. Kotona lastasimme matkalaukkuihimme ne lanttusoseet 10 kg, mallasjauhot 3 kg ja pikku paketit kuivattuja sieniä, kanttarelleja sekä tatteja! Ajoimme lastin Seuralle ja Seppo vei tyhjennyksen jälkeen matkalaukut varastollemme. Seuralla sitten turisimme muutamien tuttujen kanssa ja söimme, koska oli jo tosi kova nälkä. Sieltä ajoimme kotio Beach Roadin kautta, koska halusin nähdä missä on se uusi tori, josta olen lukenut ja nähnyt Facessa kuvia. Siinähän se oli vanhan Seuran takana paikassa, jota aina kutsuimme kaatopaikkatieksi. Se oli aina niin sikasessa kunnossa, taksikuskit kävivät siellä syömässä ja mihinkä muualla roskat heitettiinkään! Samaten sitä puiston osaa käytettiin vessana, kunnes siihen rakennettiin muuri sulkemaan tie ja nyt siinä oli iso hieno uusi tori. Sitä pitää joskus käydä tsekkaamassa! Sieltä ajoimme Chayabrukin kautta kotiin takatielle, mutta takaportti olikin auki ja livahdimme autolla siitä sisälle. Vartija tuli kertomaan, että talon kulkutie muuttuu yksisuuntaiseksi, pääportilta sisään ja takaportista ulos! Mikä mieletön idea, olispa jo aiemmin toiminut noin! Me siis ajoimme pihaan vastakarvaan! Ulosajo tapahtuu siis takapihan kautta ja kulkukortilla saa portin auki, hyvä juttu!
 |
| Uusi takaportti, vieressä näkyy se roskakatos |
8.11.2023 keskiviikko Seuran lohikeittopäivä, mutta kuinkas kävikään 😂
Hyvin nukutti noin klo kahteen asti! Heräsin, kun Seppo jotain olkkarissa kolisteli ja heilui fikkarin kanssa😳. Oli taas ollut sähkökatko ja molemmat ilmastointilaitteet mykkinä, kuten sähkökelloistakin sen näki! Seppo niitä sitten tunnin verrain rukkaili ja sai makkarin ilmiksen toimimaan, sillä sitten mentiin! Onneksi täällä on viileä talvikausi menossa ja yhdellä ilmiksellä pärjäisi ensi kevääseen saakka. Aamutoimien jälkeen läksimme kaupoille ja autonpesuun. Kävimme syömässä Big C:ssä ja jotain pientä ostin kaupasta kotio. Sitten taas uusi katastrofi; autopesula olikin lopetetettu kokonaan ja siitä ympäriltä kaikki kaupat loppuneet ja osa rakennuksista purettu! Siellä perällä oli iso ”rautakauppa”, toimistotarvikekauppa, silkkikauppa, Topsmarket ja paljon muitakin pikkupuljuja! Selvisi, miksi toimistotarvikekauppa oli ilmestynyt Big C:n eteen pihalle telttaan! Saas näkee mitä siihen tontille tullaan rakentamaan! Ajoimme sieltä Siamburikseen, se oli vielä onneksi paikallaan! Ostimme juustoa ja lohisuikaleita leivän päälle. Siellä ajellessamme tuumimme taas kerran, että tällä seudulla olisi tosi kiva asua, kaupunginosan nimi on Talo! Siellä kaikki palvelut, paitsi tietty se autopesula, ei ainakaan siinä pääkadulle ollut. Siamburista poistuessamme autolla huomasimme jonkun matkan päässä autopesulan, tosin se ei ollut vielä auki, toivotaan sen aukeavan pian! Kotoota Seppo lähti sitten etsimään autopesulaa ja minä jäin jynssäämään parveketta, se on aina toisi sotkuinen oltuamme poissa kesän. Taidan pestä vielä partsin ikkunatkin, kunhan nuo työmiehet tuosta lähtevät kotio. He rakentavat tuohon takapihalle uutta porttia takatielle ja uusi roskakatoskin on pykätty tuohon partsimme eteen. Nyt joku voisi kauhistella, että roskakatos nenän edessä, mutta se on oikeasti parempi, kuin viime reissulla ne huoltomiehet, jotka istuskelivat siinä, ettei voinut pitää edes olkkarin verhoja auki. Jokuhan heistä sitten valitti ja he luulivat tietty, että me olimme valittaneent, ei ollut kivaa. No, nyt siinä ei kukaan istuskele kyttäämässä, hehän siinä litkivä kaljaakin pitkin päivää, mene sitten itse istuskelemaan partsille. No, se on mennyttä aikaa! Niin, ja ne ikkunat jäivät pesemättä ukkoskuuron vuoksi! Myöhemmin sitten, eivät ne ikkunat mihkään karkaa😂. Ja se lohikeittokin jäi syömättä, ei keretty, mutta lohikeittoa on tarjolla joka keskiviikko🥣.
6-7.11.2023 maanantai ja tiistai
Herätys Haapakujalla klo 5, tosin olin hereillä jo kello neljästä asti, matkakuumetta kaiketi! Kämppä lähtökuntoon ja aloimme sopivasti hilata matkalaukkuja ulos, kun taksikin jo siihen ehätti. Asemalla odottelimme jonkun aikaa ja hilauduimme lähtölaiturille. Juna tulikin ajallaan ja saimme kaikki laukkumme (2 isoa, 2 lentolaukkua sekä reppu ja käsilaukku) mahtumaan hyttiimme. Kävin
 |
| Hytti numero - mikä lie |
ravintolavaunusta hakemassa kahvit ja ne nautittiin evääksi ostamieni kolmioleipien kera. Matka meni ihan joutuin, tosin juna oli kylmä, mutta onneksi minulla oli päälläni sellainen kevytuntuvatakki, onneksi! Tikkurilan asemalla päätimmekin sitten paikallisjunan sijaan hypätä taksin kyytiin. Taksikuski oli tosi mukava, jutusteli ihan suomeksi koko matkan, hän oli afganistalainen. Kentällä hetki pällisteltiin kaikkea uutta ja osasinpa ihan ite tulostaa matkalaukkuihin ne tarrajutut. Tosin loppu-nappula jäi painamatta, kun siihen tupsahti kenttävirkailija katsomaan, jotta hoituuko meiltä tuo homma ja hän sitten liimaili ne laput laukkuihin. Ajatteli kaiketi ettei tämmöinen mummeli osaa hommaa! Sitten turvatarkastus, jonne olikin pitkä jono. Se jono kuitenkin sujui nopsaan näiden uusien laitteiden myöttä. Nyt vaan nakataan lentolaukku, reppu ja muut roinat laatikkoon ja kone läpivalaisee ne. Sitten laukku jatkaa matkaa ok- linjastolle tai tsekkaukseen. Meidän laukut pääsi ok-linjastoon. Aiemmin läksimme Kuopion kentältä, eikä siellä ollut mitään turvatarkastushässäkkää. Sieltä kävelimme vakituiseen kuppilaamme syömään
kanasämpylät kahvilla. Siinä kassalla huomasin vaihtaneeni kielen englantiin😂. Sitten R-kioskin kautta lähtöaulaan. Ärrältä lähti mukaan suklaat condomme toimiston porukalle ja parit vichy-pullot. Ai niin ja laastaripaketti. Sain kotona viiltohaavan kynnen viereen ja se aukesi aina käsiä pestessäni. Koneeseen nousu oli aika kaaosta, kaikki rynnivät sinne yhtäaikaa, jäimme suosiolla loppupäähän! Ei huvittanut seisoskella siinä kongissa, näimme sinne hyvin odotusaulasta. Kone tulikin ihan täyteen ja suurin osa oli ulkomaalaisia! No, kone olikin sitten reilun puoli tuntia myöhässä lähdöstä, korjasivat jotain koneen etupäässä. Sitten vielä menetimme lähtöajan ja odottelimme uutta aikaa eli kone lähti tunnin myöhässä! Lento meni ihan mukavasti se untuvatakki päällä, sielläkin oli vetoa, kuten lentokentälläkin! Sen takin riisuin vasta Suvarnabhumin kentällä, siellä se alkoi olla hiukka liikaa, lämpöä 26 astetta aamusella! Koskaan ei ole Bangkokin kentällä passintarkastuksessa ollut niin lyhyttä jonoa, ei edes silloin ”koronareissulla” eli pääsimme nopsaan siitäkin hommasta! Siihen se hyvä tuuri sitten loppuikin, tilaamaamme taksia ei näkynyt missään, etsimme ja etsimme. Yritimme myös soittaa henkilölle, jonka kautta teimme tilauksen; olen matkoilla, soita Whatsappilla! No hemmetti, eihän meillä ollut vielä kentällä mitään nettiä luureissa. Jonkun ajan päästä läksimme sitten kentän alakertaan, josta sai takseja. Opimmehan myös, kuinka siellä taksi varataan, painetaan sellaisen koneen nappulaa ja se sylki paperin, jossa oli taksitolpan numero ja siinä tolpalla taksi. Taksejahan siellä odottelee kymmeniä rivissä ja joku järjestyshän olla pitää! Vastedes emme enää varaa taksia etukäteen, kentän taksithan toimivat hyvin. Lopulta olimme kotona! Raahasimme taas laukut kämppään ja aloimme purkaa niitä. Ensin tietty vesi päälle, sähkö ja ilmikset sekä jääkaappi! Myöhemmin ukkoskuuron loputtua läksimme ulos syömään. Kotikadun kahvilanpitäjä tuli jutustelemaan meidät hoksattuaan. Heti Sevenin vieressä olevan hotellin kuppila olikin purettu, mitähän siihen sitten aikanaan tuleekaan. Sevillan pitäjäkin huuteli sekä Sevillan naapurissa olevan kaupan pitäjä. Kyllä he vakioasiakkaat muistavat! Sevillaanhan olimmekin menossa. Sevillakin oli muuttanut viereiseen loossiin ja olipa paljon mukavampi paikka kuin ennen. Tilasimme takuuvarmat Kau Pat Kait ja siinä ruokaa ootellessa huomasin, että torin vierestäkin oli rakennukset purettu ja juuri koneet paaluttivat sitä tonttia. Syötyämme palasimme kotio hedelmäkioskin, leipomon ja Sevenin kautta ja puoli ysiltä nukkumaan. Olipa kotikatummekin saanut toiselle reunalleen muurin, pitkän sellaisen ja nyt on katu mahdottoman kapea, kun porukka parkkeeraa siihen, ei ole enää parkkipeltoa! Kävellenkin on varottava autoja ja mopoja!
Ja mitähän sitten yöllä tapahtuikaan 😳, siitä jatkoa huomenna, nyt on käsi jo kirjoittamisesta ihan kipeänä! Minähän kirjoitan jutut päivittäin vihkoon ja sieltä tänne blogiin!
 |
| Kotikadulla mikä lie puluflunssa |
 |
| Näin kotikatu on kaventunut😳 |
5.11.2023 sunnuntai
Uh tätä hommaa! Yksi laukku pakattu ja toinen vielä edessä! Siinä pakatessa kuului ylhäältä välikatosta huimaa rapinaa, siellä varmaan joku otus, hiiri, orava, rotta? Mulle tuli kyllä orava mieleen, joku siellä kumminkin selvästi jyrsi jotain. Soitin heti huoltoon ja tulevat huomenna kuulostelemaan, tietty se on silloin hiljaa! Yritin videoida sitä ääntä, kun Seppo käski, mutta siinä videolla kyllä kuului enempi Sepon puuskutusta kuin jyrsintää😂😂. Onpahan ilmoitettu huoltoon, jos jotain myöhemmin ilmenee! Otus hiljeni, kun siirrettiin se pakattu matkalaukku pihalle oven viereen, siinä kun on sitä Seuralle menevää lanttujuttua! Lähtöselvityskin on tehty ja tulostinkin taas toimi, kun laitoin uuden mustekasetin, jonka toin mökiltä! Koneeseen saa ottaa lentolaukun ja käsiveskan tai repun, jotka saavat painaa yhteensä 8 kg ja ovat tarkkojen mittojen sisällä. Noh, laitoin tärkeät tarvittavat tavarat pikkureppuun, liian täyteen tuli ja kun sieltä kaivat tavaraa, lentää puolet pellolle! Vaihdoin tavarat Fjällrävenin reppuun ja totesin, että se on huono ratkaisu, ei mitään lokeroita, tavarat siellä sikin sokin! Sitten kaivoin kaappia ja sieltä löytyi harmaa isompi käsilaukku, jossa erilaisia lokeroita vetoketjujen takana ja sangassa oli Finnairin lappu eli se on ollut ennenkin reissussa. Sen sitten pakkasin ja hyvä tuli! Se on sellainen laukku, josta joskus Helsingissä asuessamme Veikko sanoi, että tuo on hyvä lentokoneessa! Sillä reissulla se on siis ollut ja nyt pääsee uudelleen!
4.11.2023 lauantai
Aamu yhtä hulinaa, kamat kasaan ja sitten Hande tuli hakemaan meidät kohti kaupunkikotia! Pysähdyimme Pieksämäen ABC:llä syömässä. Kävin vielä ennen sieltä poistumista Salessa ostamassa kaffepullaa ja palatessani kuppilan puolelle, ihmettelin kun Seppo ja Hande olivat kadonneet ja heidän takit, lippikset ja tarjottimet olivat penkillä ja pöydällä, heitä itseään ei näkynyt! Oli silläaikaa sattunut lähipöydässä niin, että yksi mummeli oli saanut sydämeen liittyvän kohtauksen, kukaan ei tehnyt mitään ja sitten Hande oli ottanut ohjat käsiinsä! On se vaan kummallista ettei ketään kiinnosta, mitäs jos he itse ovat samassa tilanteessa, eikä kukaan auta? Mummeli oli pyytänyt apua ennen kuin nuukahti pöydälle ja silloin Hande pani toimeksi. Hande oli kokoajan puhelimella yhteydessä hätäkeskukseen ja lopulta ohjasi ambulanssiporukan oikeaan paikkaan kuppilaan! Mummeli oli siihen mennessä jo hiukka vironnut ja me läksimme sitten jatkamaan matkaa! Tehkää hyvät ihmiset jotain, kun tämmöisen tilanteen näette! No, veimme tavarat himaan ja Hande teki lumityöt ovelta jalkakäytävälle, onneksi täällä ei sen enempää lumihommia tarvitse tehdä! Läksin sitten Handen kyydissä käymään äidin luona, Hande kävi moikkaamassa äitiä ja läksi sitten ajelemaan Tokmannin kautta takaisin Hankasalmelle. Minä jutustelin äidin kanssa ja laitoin hänen molemmat puhelimensa kuntoon! Sitten kävellä tallustelin kotio reilun puoli kilsaa loskassa ja kävin varaamassa pesutuvan pyykeille. Siinähän se ilta menikin mukavasti, pari koneellista pyykkiä ja varastosta haimme matkalaukut. Kävin läpi reissuun mukaan otettavat tavarat ja puolet taas karsiutui pois! Huomenna alkaa se varsinainen laukkujen pakkaaminen. Sepon kengät, vyö ja villatakki olivatkin sitten kateissa ja lopulta löytyivät ”raakkauskassista”! En huomannut niitä, kun lykkäsin raakkaamia tavaroita sinne kassiin. Lopulta kippasin juuri sen kassillisen lattialle ja siellähän ne kadonneet tavarat olivatkin! Nyt katselemme telkusta Amazin Race Suomi ohjelmaa ja huomenna taas uusi urakka😂. Ai niin, onneksi ankat ovat Handen navetassa! Toissa yönä on ilves hiippaillut mökin vierustaa pitkin pellolle eli se olisi kyllä tehnyt selvää ankoista! Ehkä se kumminkin oli haistanut niitteen olleen siellä, tiiä sitte!
3.11.2023 perjantai
Hah, ei ehditty pois talven alta! Kaikki kuitenkin alkaa olla kunnossa kaupunkikotiin lähtiessä. Hande vie meidät huomenna Haapakujalle ja maanantaina aamusella taksi hakee meidät Pieksämäen juna-asemalle klo 5.40! Siitä se lähte
