keskiviikko 1. elokuuta 2018

ELOKUU



1.8.2018   keskiviikko

Helle vaan jatkuu! Kävimme tänään Jyväskylässä Prismassa ja voi kauhistus, melkein sekosin siellä! Kaikkea ihanaa koko iso kauppa täynnään, täällähän ei kaupoissa ole siihen verrattuna yhtään mitään!
Niin, sain siis ihan yksikseni siellä kierrellä, kun Seppo haki vain maalia ja meni autoon odottelemaan. Illalla kotona kaikkea pikku hommaa ja kumma juttu, Nero ei pyrkinyt ulos. Se lähti myöhemmin hetkeksi Sepon kanssa pihalle ja jonkun ajan päästä se istui terassilla tuijottaen sisälle. Kun en heti älynnyt avata sille ovea, nosti se tassun oven ikkunalle, sitä se ei ole ikinä ennen tehnyt. On siis niin kuuma ettei koirakaan viihdy ulkona. Turo ja Ronttikin makailevat koppiensa takana varjoissa! Taidan minäkin laittaa huomenna yläkertaan ilmastoinnin päälle ja alkaa hommiin siellä, kun tämä sää ei kerran tästä muutu! Turha ootella, tai sitten sää heti muuttuu, kun näin aattelen!
Olenpa nyt ihan täysin kyllästynyt tähän pitkään tukkaan. Taidan pätkäistä sen ja kasvattaa uudelleen ilman värjäyksiä. Minkähän värinen siitä mahtaisikaan tulla! Kasvaahan tuo sitten taas uudelleen. Saa nähdä jaksanko odotella kuun loppuun, kun aion käydä kaupunkikodissa vai käynkö jossain täällä. Kaupungissa olisi luottokampaajani Helena, mutta tiedättehän (ainakin naiset tietävät), että kun hiukset pitää leikata, sen pitää tapahtua heti, mieluummin jo eilen! Yhtenä päivänä olin laittanut letit, ja oli hilkulla etten ottanut saksia ja leikannut ne poikki. Seppo tuumasi, että oletko hullu ja se torppasi aikeen toistaiseksi! Että mä tykkään telkkarin Nissan automainoksesta, tai oikeastaan sen musasta, tuli juuri telkasta tuo! Mun ikäluokan tyypit kyl tietää miksi! Talvella kysyin Veikolta mikähän tuon kappaleen nimi mahtaa olla, en muistanut. Sanoin sitten, että se oli hitti mun nuoruudessa ja netistähän Veikko sen sitten kaivoi. Vinkki oli kuulemma juuri tuo mun nuoruusaika. Ai, että tunsin itseni vanhaksi! Mutta musan nimi selvisi, Black Sabbath se on ja Paranoid! Ai että, sitä kuuntelen vieläkin mieluusti! Toinen suosikkini on Johnny Cash, naisista Tanita Tikaram, muita ei sitten tarvitakaan!

19.8.2018 sunnuntai


Näin sitä taas ollaan kaupunkikodissa. Tosin ennen tänne tuloa oli kova marjankeruuhomma, pakko kerätä vaikka oli tuskaisen kuumaa. No, ne tuli mukavasti kerättyä, kun samalla kuuntelin kännystä äänikirjoja, sellaisia tunnin mittaisia kertomuksia. Yksi kertomus ja yksi puska, näin se meni. Kävimmehän me pikkuruisen matkailuvaunumme kanssa Mansessa kyläilemässäkin. Ihan hauska reissu ja ekan kerran oltiin kylässä Ikurissa Lean ja Pertsan luona, Thaimaasta tuttujen luona.
mustikkahillo
Thaimaassa käydään useammin ja täällä kotomaassa nyt ihan ekan kerran. Vaan olipas rattoisa ilta heidän luonaan! Sitten huurruteltiin takaisin mökille marjahommiin. Hepe ja Jinny oli siellä reissun ajan koiria hoitelemassa! Marjoista tein mustaherukkahilloa, mehua tuli 13 litraa punaista ja 18 litraa mustaa. Mustikkahilloakin keittelin, kun Joy toi ämpärillisen mustikoita. Kasvihuoneestakin tulee julmetusti kurkkua ja tomaattia sekä valtavia paprikoita, tämä ihan helteisen sään ansiota. Normaalisti kasvarista tulee paljon tomaattia, eikä yhtään kurkkua ja toisena kesänä toiste päin. Tänä kesänä tuleekin sitten kaikkea runsaasti. Joo, nyt on sitten jo ihan hiki, huh huh! Täällä kotona kun on lämpöä sisällä , oota hetki, kun tarkistan; juu +26. Siinä syy, jos blogi laahaa perässä, tämä läppärikin hehkuu lisää lämpöä! Matka tänne kotiin meni ihan sujuvasti aina liittymään, josta ajetaan Lahteen päin motarille. Liittymässä kaamea jono, joku ajoi siinä 50:ä ja jatkoi sitten motarilla hurja vauhtia, ihan jopa 60:ä!
Uutisista olen lukenut, että tulee uusia liikennemerkkejä, jopa alhaisin nopeusmerkki. Tässä se olisi ollut tarpeen, vaan kukas niitä nopeuksia

sitten valvoo! Liikenteen vaarantamista tuo ainakin oli. Sitten tästä ruuan haaskaamisesta. Kumma, kun ihmiset tekevät ruokaa ja sitten nakkaavat yli jääneen ROSKIIN, ihan oikein luit, roskiin! Luulin tunteneeni vain yhden tämmöisen henkilön, mutta nyt tiedän niitä ainakin jo 3! Törkeetä sanon minä! Marttojen oppiin vaan kaikki! Sitten nämä samat ihmiset ihmettelevät, kun ruokaan menee niin paljon rahaa! Kyllä meillä syödään tasan tarkkaan kaikki, ylijääneistäkin keksii vaikka mitä herkkuja! Juu, piti nyt viikonloppuna käymäni autolla kirppiksellä ja kaupoilla, mutta enpä sitten käynytkään, vaan kävellen lontustelin lähikauppaan. Handella oli täällä menossa talon katonpesu katon maalauksen vuoksi ja piha, sekä katu täynnä apureiden autoja. En kerta kaikkiaan saanut autoa pois parkista ja jos olisin saanut, olisin joutunut katuparkkiin! Säästyin myös autoni imuroinnilta, Veikko pientä korvausta vastaan imuroi kotteroni. Vielä täytyy käydä pyyhkimässä pölyt tai hiekkaa se kaikki taitaa olla. Siinä huono puoli maaseudusta, täällä kaupungissa ei auto ole täynnä hienoa hiekkaa. Ai niin, takakontin matto roikkuu tuulettumassa tuolla pihalla, täytyypä käydä hakemassa pois, jottei kastu. Huomiseksi on luvattu sadetta!

Julian kanssa kävin Jumbossa syömässä,
olipa mehupillitkin jo muuttuneet pahvisiksi


Tässä vielä kuvia hiuksista, huomenna ne ovat kadonneet tai no, ainakin lyhentyneet ja kasvatus alkaa uudelleen:

Helenan tekemä luomus

letit

Julian väsäämä letti

ihan ite tehty letti

tämä kuva perjantailta





































tämä jäi muistoksi !















uusi frisyyri

kylläpä pää keveni :)






















31.8.2018 perjantai

siinä se kuvaamani kuu

Kesä lähenee loppuaan, tosin monesti on syyskuukin vielä lämmin. Toivottavasti tänä vuonnakin, koska parin viikon päästä olisi täällä mökillä juhlat! Kaupunkikodissa meni aika joutuin ja taas piti lähteä ajelemaan mökille. Kyllä taidan hommata ensi keväänä toisen auton, samanmoisen haluan, vähän tuoreemman. Tähän nykyiseen kun on alkanut ilmetä kaikenmoisia pikku vikoja! Pelottaa ajella pitkiä matkoja, jos vaikka jättää tielle kesken matkan! Mökillä sitten vahdin vaihto, Seppo läksi ajelemaan kaupunkiin töihin viikoksi. Kuun viimeinen viikko alkoikin mukavasti. Handen koirat ulvoivat aamu neljältä sekä kuudelta, nuku siinä sitten. Taisivat ikävöidä Handea ja metsäjuoksuja. Illalla sitten läksin ulos yöllä aamutakki päällä, kamerat kainalossa ja kameranjalka matkassa kuvaamaan kuuta. Jippijaijee, tällä kertaa kuva onnistui tosi hyvin, eikä niitä pilviäkään ollut riesana!
No, tiistaiaamuna soi joku puhelin (thaikkupuhelin) neljältä. Olin ladannut siihen puheaikaa, laitoin laturiin ja unohdin laittaa äänettömäksi, sitten Handen koirat taas ulvoivat kuudelta, huh huh! Näinhän se menee mukavasti. Ladoin aamulla pesukoneen täyteen lautasia ja ladoin ne puhtaina muovilaatikkoon ja kansi päälle odottelemaan juhlia sekä aikanaan lisää lautasia. Keskiviikkona ei sitten kukaan herätellyt, koiratkin luovuttivat. Läksin Irman kanssa pelaamaan golfia, kun luvassa oli hieno sää. Otimme golfauton ja kiersimme koko kentän. Olipa tosi kiva pelata ja huomata Irman pelin kehittyvän koko ajan. Golfin oppii siis pelaamalla, ei poppakonstien kautta! Kylläpä illalla sitten saunan jälkeen uni tipahti nopsaan silmään! Loppuviikko menikin golfmailojen pesussa, taas lautasia tiskikoneeseen, värjäsin lempimekon, keittelin kidneypapuja, osa sitten pakkaseen myöhempää käyttöä varten. Siinähän sitä kuun viimeiselle sateiselle päivälle askaretta kyllikseen! Perjantaina muuten satoi täällä 15 mm vettä! Handen porukkakin tuli mökilleen ja Seppokin pyyhälsi illan pimetessä tänne!

Irma pelaamassa

golfkärrymme



















Kuka muistaa aiemmista teksteistäni lankojen loppumisen talvikodissa! Itselläni ei ollutkaan tarvittavia värejä ja sitten alkoikin niiden metsästys! Toin tuon oranssin langanpätkän mukanani mökille, ei ollut oikean väristä lankaa jemmassa ja se halvatun langanpätkäkin katosi sen siliän tien! Nou hätä, Joy toi uuden pätkän, kun olivat kesällä talvikodissamme ja olin ostanut netistä useamman oranssin mohairkerän ja kuinkas ollakaan, juuri oikeaa väriä! Tuonta valkeaa, jossa on kullan värinen nauha seassa ei sitten mistään ollut löytyä, kunnes löysin yhdestä kaupasta ale-lootasta juuri ja vain yhden kerän, enempää en tarvinnekaan! Talven käsityöt pelastettu!



















Kävinpä autolla tuossa Ristimäen koululla ostamassa Jäätelö autosta vähän jätskejä, uskalsin ajaa autolla sinne. Autoni ei ole kunnossa, mutta eipä nuo miehet usko minua! Se pitää kummaa ääntä, moottorin varoitusvalo palaa, peruutettaessa pitää outoa narinaa ja sitten se nykii mennessään!


saalis jäätelöautosta