tiistai 1. marraskuuta 2016

MARRASKUU



6.11.2016 lauantai

Taas sama virsi, kyllä aika menee nopsaan. No, nyt on kaikkea reissuun ja viisumeihin liittyvää! Koko viikko siihen on hurahtanut; passikuvia, rikosrekkarin tilausta, eläketodistusta, rahatodistusta, lääkärintodistusta... Sitten vielä hammaslekuria, herneitä ja muita tarvikkeita Seuralle jne. Niin ja lumitöitä! Täällähän on jo sadellut luntakin ihan lumitöiksi saakka ja näin se loppui meikäläisen fillarointi! Torstaina läksimme ajelemaan kohti Saloa. Hessu ja Maikki muuttivat sinne ja mökkireissu on enää vain parikymmentä minuuttia. He asuivat Martinlaaksossa ja siellä oli huima vuokra ja kun jäivät eläkkeelle, tuntui muutto sopivalta. Salossa oli muuten lunta vain väriksi ja meillä sai jo tehdä oikeasti lumitöitä! Loppuviikko menikin sitten taas ihan kotosalla. Minulla on tavaraa reissuun laitettuna muuttolaatikoihin, kävin ne taas läpi ja taas tuli yksi muuttolaatikollinen "hylkyjä". Saas nähdä, paljonko saan vielä raakattua roinaa lähtöpäivään mennessä. Sunnuntaina kävimme tukussa ostelemassa Seuralle tavaraa, ensin alkuun 40 kg herneitä, 4 purkkia kardemummaa, sinappia, Tuoppia, nämä näin ens alkuun! Jukka ja Arja lähtevät viikon päästä ja heille viemme yhden kassin, jossa on 20 kg hernettä, Riitta lähtee päivää ennen meitä ja heille mahtuu 10 kg per nokka eli 40 kiloa. No, siinä ne herneet sitten olivatkin, tukussa ei ollut enempää, mutta ensi viikolla pitäisi tulla lisää. Meidän pitää vielä saada itsellemme, Liisalle ja Veikolle vietäväksi niitä.
lumikinokset portille

8.11.2016 tiistai

Onnea Julialle 16v

Maanantaina tuli serkkuni Paula hakemaan minut ja ajelimme Kaareen shoppailemaan. Tällä kertaa minulla olikin ostoslista mukana. Ensin Clas Ohlsonille ja sieltä ostin sellaista muovia, joka laitetaan ikkunaan näkösuojaksi. Tätä on pakko laittaa makkarin ikkunaan, kun koirat räyhää ulkonaliikkujia. Sitten kaikkea muuta tarpeellista, joulujuttuja, kortteja, läppärille suojapussi jne. Veimme ostokset autoon ja sitten kaffeelle. Tosin emme kumpikaan juoneet kahvia, vaan vettä suolapalan kanssa, mutta kahvilassa kumminkin kävimme! Sitten Prismaan ja sieltä haeskelin Samariinia. Sen vien Thaimaahan, koska siellä ei myydä vichyä ja joskus sitä tekee mieli ja Samarin ajaa saman asian! Ja sitten ostin kaupan Atamon ja kurkkusäilykejauhevaraston melkein tyhjäksi. Ai miksikö, no ne menevät sinne Seuralle, jotta saavat säilöä kurkkuja.

Niitäkään ei Thaimaasta saa, siis säilykeaineita tai maustekurkkuja. Tänään sitten kävimme Tikkurilan Mehiläisessä hakemassa lääkärintodistukset viisumeita varten ja huomasin, että tällä viikolla siellä on "tarjouksessa" influenssarokotus, 25 euroa, normihinta 45 euroa. No, otimme ne siihen samaan syssyyn. Eipähän tarvitse lähtöviikolla mennä terveyskeskukseen jonottamaan. Meillä rokotus alkaa juuri sillä viikolla! Ja kuulkaa, sitä lunta on sitten satanut enemmän ja vähemmän jo kaksi päivää, lumitöitä on siis tehty. Portille oli valtavat kinokset ja iltapäivällä tein lumityöt portailta kadulle saakka. Se on minun hommani, miehet tehkööt muut! Tulipahan päivän jumppa tehtyä samalla.

15.11.2016 tiistai


Vanha virsi taas tähän alkuun, enpä edes kirjoita sitä! No, kävimmepä hammaslääkärissäkin, vaihdoimme lääkäriaseman Tikkurilaan. Se sijaitsee ns. Ollimarin talossa, jos joku sellaisen kaupan Tiksistä muistaa! Nyt siinä on kaiketi K-Supermarket tai joku. Auton saa hyvin parkkihalliin ja
riistakameran kuva
hissillä vaan ylös. Onneksi lähdimme liikkeelle ajoissa, siellähän oli tietöitä ympäriinsä, emmekä olleet löytää koko parkkihallin sisäänajoa, onneksi lopulta löytyi! Seppo kävi ensin tarkastuksessa ja sitten minä. Minun ajallani Seppo rimputti viereisen Kiinteistöhuollon ovea ja odotteli siellä minua. Maksettuani minäkin soittelin ovikelloa ja siellähän tuttu Karita istuskelikin tiskin takana. Olimme aikoinaan paljon tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa, kun he siinä asuivat, mutta kaikki muuttuu aikanaan, joku lähtee ja joku jää. Ei siitä sen enempää, muistot jääköön! Oli kuitenkin ihan kiva rupatella Karitan kanssa kuulumiset pitkästä aikaa. Sitten kävimme Mosassa Julialla syömässä ja Seppo heitti minut Mosan (Tapanilan) asemalle. Kävin siis maistraatissa hakemassa


mökkitie
nimenvahvistuksia viisumeita varten. Olipa kiva sää, lunta tuli taivaan täydeltä. Stadissa hyppäsin kuutosen ratikkaan ja se torvelo ei pysähtynyt siinä Bulevardilla teatterin pysäkillä vaan hurautti Hietsun torin laidalle. Kävele siinä sitten, tai siis kahlaa lumessa pari pysäkin väliä perille. No,
näpit jäässä asentelin,
mutta onhan kiva pari
päivää nauttia näistä valoista
ja jääköön sitten kyläläisten iloksi
maistraatissa kaikki sujui taas nopsaan ja läksin kotimatkalle. Ulkona silmäilin Hietsuun päin, ei näkynyt ratikkaa, joten aloin käppäillä aseman suuntaan. Ei huvittanut edes käydä ostoksilla, kun sitä lunta tuprutti siihen malliin. Pääsin lopulta asemalle ja bussiin. Oli niin huono ajokeli, että ehdin siinä matkalla napsia kaiken maailman Pokemoneja Veikolle esiteltäväksi. Veikko on sitä mieltä, että Pokemon peli tekee hyvää muistille! Seuraavana päivänä taas hyppäsin bussiin, Malmille junaan ja siihen kutosen ratikkaan Bulevardille Thaimaan lähetystöön. Sieltä kävelin taas keskustaan ja kotiin, vaan jalkapöytä ei tykännyt moisesta tarpomisesta. Se turposi ja oli tosi kivulias eli taas marssimurtuma, eikä oikeastaan



ihmekään, sen verran surkea kävelykeli ja ehkä hiukka huono kenkävalinta! Pidän sisällä crockseja tossuina ja nyt ei puhettakaan, että niitä olisi voinut jalkaan laittaa, sattui. No, taas löytyi avuksi varvassukat ja varvastossut, ne ei painaneet jalkapöytää ollenkaan! Perjantaina kävin aamulla labrassa, thyroksiini kun pitää mittauttaa vuoden välein, minulla kun ei ole sitä kilpirauhasta. Sitten vaan kotosalla jalkaa lepuuttamassa.
Lauantaina tukku, Lidl ja Cittari. Kaikenlaista hommattavaa on reissulle, sellaista jota ei sieltä saa. Jukka ja Arja haki 20 kiloisen matkalaukun vietäväksi Jompparille täynnä herneitä, jotta saamme Seuralla joka lauantaisien hernesopan. Olemme ostaneet jo 100 kiloa herneitä, osan veivät Jukka ja Arja, osan vie Riitan porukka, osan Liisa, osan me ja myöhemmin Veikko. Eli ne kilot on jaettu sinne tänne, mutta perille menevät ja tarpeeseen. Illalla kävivät Hepe ja Jinny isänpäiväkahvilla. Sunnuntaina sitten pakattiin auto ja läksimme mökille. Lunta on tullut tänne kaupunkiin paljon, lumilinko on saanut kyytiä, taitaa olla tällä hetkellä Suomen lumisin paikka! Olipa sunnuntaina kova liikenne meitä vastaan, siis mökeiltä ja kuka mistäkin tulossa. Maanantaina kello herätti aamulla ja lähdin Pieksämäkeen äiteen ja iskän luo. Laitoin yhden verhon olkkarin oveen, tutkin isän puhelinta ja äiteen iPadia, kaikki kunnossa. Sitten äiteen kanssa kaupoilla ja kävimmepä Hesburgerilla syömässä hampurilaisaterian. Sitten ajelin mökille, kun täällä tuo pimeys tulee kovin aikaisin, eikä se mitään, mutta kun ei ole katuvaloja, niin on ihan todella pimeää! Kotiin päästyäni olin sitten ihan puhki ja odottelin vaan milloin voisi mennä koisimaan. Ja äiti soitteli perääni, yksi pussukka unohtui heille. Siinä oli lapsenlasten joulujuttuja eli siellä on vielä käväistävä! On se muuten kiva kokea tämä talvi vielä ennen talvikotiin lähtöä! Tosin en ehtinyt kaivaa suksia esiin! Kävin yhtenä päivänä läpi riistakameroiden kuvat, elukoita löytyi parikin. Kuvat alla
jonkun ajokoira nuuskimassa, ei meidän koira

joku otus, olisiko supi....




otinpa kuvan, kun lunta vielä on, vaan kuinka kauan....
16.11.2016 keskiviikko

kotiakkunassa


Plussakeli ja tosi märkää tuo lumi pihalla, lits, lots! Käytiin päivällä kirkolla ostoksilla ja sitten laitoin pihalla vaahteraan valot, en jouluvaloja vaan talvivalot! Näpit siinä kyllä jäätyi ja sain taistella Neron kanssa, kun se sotkeentui valojen johtoon. Neron kun piti jahdata mun jalkoja, jos sieltä vaikka lentäisi lumipallo, pallohullu koira! Tarkoitus oli saada niitä valoja ihan puun latvaan, mutta en ylettänyt, jos vaikka ensi vuonna laittaisin ne vähän aikaisemmin sinne latvukseen, enkä näin pakkasessa!

20.11.2016 sunnuntai

Torstaina jatkui plussakeli ja vettä räntää losotti. Perjantaina läksin vielä käymään Pieksämäessä ja tuo meidän mökkitie olikin sitten ihan luistinratana, onneksi auto pysyi tiellä, kun tarpeeksi hiljaa ajelin. Isolla tiellä olikin sitten helpompi ajaa. Pysähdyin kirkolla ostamaan äiteelle talviset
se siitä talvesta, saimmepa
muutaman viikon kumminkin
talvesta nauttia
varsilenkkarit (kyllä se talvi vielä tulee) ja saappaat, löysinkin oikein kevyet sellaiset. Tekevät nuo kumisaappaat tosi painaviksi ja äitee valitti, ettei sellaisilla jaksa edes jalkaa nostaa! Sitten kävin vielä ostamassa äiteelle potkukelkan, tosin sovimme, että se on vielä minun, jos äiti ei sillä pärjääkään. No, nythän sillä ei kukaan pärjää, kun lumet hävisi, mutta saas näkee kuin käy! Tuonne Pieksämäkeen on tuo reitti tosi tylsä, ei oikein mitään näkemistä ja Sepon autossa ei radio toimi, kun hän ei ole sitä viitsinyt korjata. Aika hiljaista siis ajelu, mutta minullapa olikin juttuseuraa; käänny takaisin, jos mahdollista, käänny takaisin, 200 metrin jälkeen käänny oikealle, tee u-käännös ja niin jatkui loputtomiin. No, minähän vastailin sille navigaattorille ja matka sujui suorastaan hupaisasti. Navigaattorissa oli joku kohde laitettuna ja paluumatkalla se selvisi. Navi ei yhtään komennellut minua, kun menimme oikeaan suuntaan eli takaisin mökille! Lauantaina sitten pakkasimme autoon tavarat ja koirat ja suuntasimme kaupunkikotiin. Edelleen sataa losotti melkein koko matkan, eikä lumesta ollut tietoakaan. Saimmepa kumminkin kokea talven ennen talvikotiin lähtöämme, tosin suksia en ehtinyt kaivaa esiin! Julia soitteli, että olemmeko mihin aikaan kotona ja sanoin seiskalta olevamme, niin näytti navigaattori. Matkaa näytti sitten olevan noin 84 kilsaa ja aloin ihmetellä, kuinka siihen matkaan voi mennä kaksi tuntia! Selvisihän se lopulta, navigaattorissa oli vielä kesäaika, hah! Ei kun äkkiä Julialle uusi aika eli vähän ennen kuutta olimmekin jo perillä. Tänään sitten taas, kuinkas muutenkaan satoi vettä ja välillä yöllä tuli oikein kovaakin, katto vaan ropisi tai oikeastaan kolisi. Kävimme iltapäivällä viemässä Riitalle Jokelaan 40 kg herneitä, kun hänen porukkansa lähtee reissuun päivää ennen meitä. Vaan olipa synkkää ajaa illalla sieltä kotiin, sade ja pimeys vei kaiken valon autoista ja katuvaloista, kääk! Onneksi Seppo oli ratin takana, minä kun inhoan ajaa sellaisella säällä, koska en sitten näe paljon mitään. Se oli sellainen viikon trippi mökillä vielä tänä vuonna!

26.11.2016 lauantai


Sataa, sataa! No, olipa maanantaina  hyvää aikaa järjestellä kaikki nuo vempaitten laturit ja johdot. Joo, johdot, aina sikin sokin. Nyt laitoin ne sievästi rullalle ja sellaisella tukkanipistimellä kasaan, pysyvät nyt järjestyksessä! On mulla jossain kuvakin kikasta, mutta missä lienee, tässä kun on kaikki roinat sekaisin. Tiistaina läksin stadiin hakemaan niitä passeja, jotta yleensä pääsis loppuviikosta matkaan. Olis se noloa, kun kentällä hoksaisi passien jääneen hakematta lähetystöstä! Keskiviikkona käytiin Jumboilemassa ja Seppo Handen kanssa hoiteli firman juttuja siellä. Kotona kirjoitin joulukortit valmiiksi. Torstaina sade vaan jatkui. Tsekkasin taas matkatavaralaatikkoni ja raakkasin puolet hylkylaatikkoon. Seppo taas on sitä mieltä ettei hänellä ole paljoa tavaraa lähdössä, mutta mutta! Kyllä sitä vaan hänellekin on kertynyt, on peruutustutkaa, 2 autokameraa, tablettia, puhelimia, arsenaali erilaisia lääkkeitä, t-paitoja, kalsareita! T-paidat ovat kuulemma ihan turha viedä reissuun, mutta minäpä olin eri mieltä, en siis suostu kulkemaan Sepon kanssa, jos hän vetää ne virttyneet ja auringon polttamat rievut päälleen, ugh! Siis uudet t-paidat pakattiin kuin pakattiinkin laukkuun! Perjantai meni edelleen matkavalmisteluissa, punaista väriä päähän, laukkujen pakkailua jne. Tänään läksin heti aamutuimaan Malmille kampaajalle ja taas Helena teki hiuksille ihmeitä. Ensi yönä en varmaankaan voi nukkua tai sitten se pitää tehdä nojatuolissa. Helena näet taikoi hienon lettikampauksen päähäni ja hartaasti toivoisin sen kestävän maanantaihin saakka, kahtotaan! Kävimme sitten autoilemassa Handen työautolla ja käytimme sen pesulla. Kävimme myös syömässä Motorestissa, vaan olipa hyvää ruokaa, huomenna syömmekin sitten kaikkea jämäruokaa jääkaapista ennen lähtöä! Juuri kotiin päästyämme tupsahtivat Hepe ja Jinny kaffeelle! Saimme 3 laukkua
valokoristeet kentällä
pakattua valmiiksi ja päätimme viedä ne valmiiksi kentälle ettei tarvitse raahata niitä huomenna, pois käsistä vaan. No, huomiseksi jäi vielä 2 laukkua, kun niihin laitamme pakkasesta lanttusurvokset seuralle vietäväksi jouluruokaan. Ai, miksi meillä on 5 laukkua? Noh, 2,5 laukkua seuralle kaikkea herneistä alkaen ja 2,5 omia. Ei omiakaan niin paljoa olis, mutta ne Sepon tavarat, heh, heh! Oli siinä mukaan lähdössä kaikkea tavaraa ja puurohiutaleitakin. Veikko kun tulee jouluksi sinne, pitää olla riisipuuroa sekä mannapuuroakin! Itselleni paketti ruishiutaleita, kun en neljää kuukautta jaksa syödä kaurapuuroa, vaikkakin sieltä ostettu aussi kaurapuuro on tosi hyvää, suomikaura ihan kalpenee rinnalla! Vaihtelu kumminkin virkistää! Teinpä taas firman hommiakin kellarissa ja väsäsin Handelle kunnon ohjeet vuodenvaihdetta varten, en kumminkaan vääntänyt rautalangasta, en! Tuosta tämän viikon touhuilusta vielä, kiva touhuta kun kaksi isoa koiraa pyörii koko ajan jaloissa eli ne tietävät meidän kohta lähtevän taas reissuun, kyllä koirat vaistoaa! Ja on se kumma, että aina kun viemme kentälle laukkuja, alkaa sataa kaatamalla eikä eteensä näe, tänäänkin kävi niin! Nyt ei sitten enää sada niin paljoa, sade varmaan toivottaa meille terve menoa omalla tavallaan! Katotaan, josko vielä huomenna saisin tänne laitettua muutaman kuvankin, ennen kuin lätkäisen kannen kiinni ja avaan sen talvikodissa joskus, kunhan saan hommattua sieltä nettikortin. Thaimaassa ei saa sellaisia kortteja, joihin olemme täällä kotomaassa tottuneet. Siellä nettikortti on voimassa 30 päivää ja sitten pitää käydä lataamassa toiset 30 päivää, hankalaa! Nettikorteista juolahti mieleen, että joka syksy poistan netissä puhelimista puhepaketit sekä teen dataeston, ettei vahingossakaan Thaimaassa lähde netti kilkuttamaan euroja puhelimista. Vaan nytpä en netistä löytänytkään sitä kohta! Ei kun chattaamaan siellä jonkun virkailijan kanssa ja lopulta tämä virkailija soitti minulle ja enää ei sitä palvelua olekaan nettisivulla, toisinpäin se kyllä onnistuu sitten keväällä. Asia saatiin hoidettua puhelimitse, hyvä juttu ja olipa hyvää palvelua! Pitäiskö mainostaa, no en taida!

27.11.2016  (oikeasti nämä kirjoitukset kirjoitettu 3.12.)

Sunnuntaina kaikkea puuhaa ja 2 laukkua pakattuna, toisethan vietiin eilen jo kentälle! Kentällä tapasimme sitten Lissun, Sepon siskon, joka lähti matkaamme pariksi viikoksi.  No, laukkuja sitten vietäessä virkailijat olivatkin sotkeneet kirjaukset, piti olla Sepolla eiliset 3 laukkua ja minun tämänpäiväiset 2 kpl. Saatiin sitten asia selvitettyä ja pääsimme turvatarkastuksen läpi terminaaliin eli loma alkoi! Lopulta pääsimmekin koneeseen, jonka lähtö sitten viivästyi puolisen tuntia. Ruumasta pita etsiä yksi laukku, jonka omistaja ei sitten jostain syystä tullutkaan koneeseen. Matka menikin sitten ihan hyvin ja laskeuduimme kuitenkin Bangkokiin ihan ajallaan vain kymmenisen minuuttia myöhässä. Se ei kyllä haitannut, koska emme kentällä heti edes päässeet rampille, jouduimme hetken odottelemaan toisen koneen poistumista. Kentällä olikin taksimme jo odottelemassa ja pääsimme pian matkaan kohti talvikotia Pattayan Jomtienille. Perillä rahasimme laukut kämppäämme ja Liisan laukut hänen majapaikkaansa samaan kerrokseen. Purimme laukkuja ja kävin Lissun kanssa monen monta kertaa uimassa, ettei väsy iskisi liian aikaisin. Haimme myös aamiais tarvikkeita Sevenistä, kävimme Sevillassa syömässä ja iltatorilla ihmettelemässä. Sitten vihdoin pääsimme nukkumaan, koneessahan tuo nukkuminen ei oikein luonnistu. Tiistaina olikin päivän mittaan vähän väliä lyhykäisiä noin tunnin sähkökatkoksia koko kaupungissa, mitähän korjauksia tekivätkään. Pakkasimme autoon (pölyiseen sellaiseen, pesulassakaan ei ollut sähköjä) kaikki tarvikkeet ja roudasimme lastin Seuralle, sekä tyhjät matkalaukut säilöön. Hah, tulipa kämppään tilaa! Nälkäkin jo alkoi vaivata, vaan olimmehan Seuran tiloissa ja siellähän on ruokaa, siis lautaset nokan eteen ja taas jaksaa! Lea ja Pertsakin kävivät siinä meitä moikkaamassa ja rupateltiin kuulumiset. Sieltä hipsin Lissun kanssa rantaan etsimään Arjaa ja Jukkaa, jotka olivat siellä aurinkoa palvomassa. Seppo tuli perässä auton kanssa ja sai hyvin parkkipaikan Beach Roadilta, siitä huomaa täällä olevan vähän porukkaa. Sieltä sitten hyppäsimme autoon ja hurautimme Big C:hen ostoksille ja tärkein juttuhan oli nettiin sim-kortit! Kyllä me ostimme myös ruokaa, ei netillä nälkä lähde! Keskiviikkona läksimme tallustamaan rantakadulle ja takaisin katseltuamme joitakin vaatekauppoja. Noh, parit koltut tarttuivat ihan väkisin minun ja Lissun laukkuihin, minkäs teet! Sitten kämpille uimaan ja mollikkaa ottamaan altaalle. Seppo jäi ruokaperäisille ja fillareita huoltamaan. Tunnin verran saimme Lissun kanssa rauhassa paistatella, kun siihen tupsahti mies venäjää puhumaan ja kömpi Lissun viereiseen aurinkotuoliin, tosin pariin kertaan horjahdellen tuolien väleissä, ei sentään pudonnut altaaseen. Hän siihen tuoliin sitten nukahti örisemään ja me pujahdimme altaaseen ja sieltä sitten kotio! Tämän jälkeen läksimme autoilemaan, tällä kertaa Pratamnakille hakemaan Riitalta ne 40 kg herneitä, jotka hänelle männä viikolle Jokelaan veimme. Samalla saimme naapuritalosta haettua polkupyörän, jona ostimme Marjolta, hän tosin on tällä hetkellä Suomessa. Onneksi löysimme miehen joka tiesi missä fillari sijaitsee. Fillari vaan autoon ja taas menoksi. Eli veimme ne herneet heti Seuralle ja samalla söimme siellä, Seppo hernerokkaa ja me naiset salaattia. Hei muuten, nyt on Seuralla potun kuorijoita, joten meidän ei tarvitse enää niitä kuoria - kait, saas näkee!