HEINÄKUU

31.7.2023 maanantai

Jynssäsin skootterini ja sitten se sadekausi alkoi 💦

Heleijaa, se on huomenna jo elokuu😳. Laitoinpa puolukkamehun muhimaan ja sitten illalla alkoikin satamaan ja satoi 2.5 päivää putkeen! Ja sitä vettä tuli, ankoille tuli iso iso järvi, kun joki tulvi, mutta ankathan tykkäsivät. Melkoinen loiske ”järvessä” kävi, kun kaikki 8 kylpivät sydämen kyllyydestä! Sanoinkin jollekin, että kohtahan ankat hukkuvat, vaan nehän osaavat uida, niiden asumukset kyllä olivat vaarassa ja ruokalaarin joutui Seppo onkimaan turvaan rautaharavalla! Sadesäähän on hyvä syy mennä aittaan leikkaamaan mekkoa. Olin ostanut aikoinaan pellavaisen harmaan helmalakanan ja siitä sainkin näppärästi leikattua mekon helmarimpsuineen, taskut pitää vielä mallata! No, mekko lojuu vielä ompelukoneen edessä tuolilla odottamassa ompelijaa, sillä kun on niin kovasti kiireitä! Sunnuntaina pullotin sen puolukkamehun. Se on sitten hyvää, pitää vaan käytettäessä blandata vedellä ja mahdollisesti lisätä sokeria. Se on tuoremehua, säilynee jonkun kuukauden ja voi myös lykätä pakkaseen, suosittelen kokeilemaan. Helppo valmistaa, vähän ehkä sotkuista hommaa se siivilöinti harson läpi, mutta maksaa vaivansa! Sitten läksin kaupunkikotiin ja en ehtinyt olla siellä kauankaan, kun alkoi kova kaatosade ja ukkonen, se siitä nurmen leikkauksesta! Kova sade kestikin sitten ihan nelisen tuntia! Tänään käytin äiteetä kaupassa ja hoidin hänen luonaan muutaman pikku jutun! Sieltä sitten lykkimään se pikku nurmikko ja olipa taas hellettä. Sieltä sitten taas vauhdilla takaisin mökille, huh tätä jatkuvaa hoppua! 

Ääh, kuvat eivät suostu latautumaan, lisään kunhan systeemit toimivat 😳

No niin, kopioin tekstin ja yritin liittää tyhjälle sivulle. No, iPadini ei tykännyt tehdä mitään, joten jouduin buuttaamaan sen uudelleen ja manailin jo tekstin menetystä, vaan se oli säilynyt jossain kopiointitilassa ja sain kuin sainkin sen liitettyä takaisin blogiin. Buuttaushan hävitti blogistani kirjoittamani tekstin, onneksi älysin kopsata sen ja otinpa myös varuiksi kuvakaappauksen. Taannoinhan minulta katosi parin viikon tekstit, enkä ole vielä saanut niitä lisättyä. Se opetti varautumaan kaikkeen! Niiden viikkojen tekstit ovat kyllä tallessa kirjoitettuna vihkoon. Kyllä ne joskus saan kirjoitettua talteen! Näin sopii toivoa😀. 

Pikkuisen vettä, ruokakaukalo vaarassa 😳

Vesi lähenee, ruokakaukalo pelastettu

Seppo pesee lumilinkoa ennen maalausta,
kyllä se talvikin sieltä jo lähenee 😂

26.7.2023 keskiviikko

Kävipä meillä sitten vieraita, tai mitä vieraita, entiset naapurit Tapaninkylästä. Olipa kiva päivä heidän kanssaan, tuli kaikki kuulumiset hoidettua jne. Hekin muuttivat  Himmelitieltä Lahteen ja yllätys yllätys, Haapakujalle, kuten mekin vajaa kolme vuotta sitten Pieksämäkeen Haapakujalle! Hauska sattuma, he asuivat Tapaninkylässä meitä vastapäätä Himmelitiellä ja me Yrttimaantien ja Himmelitien kulmassa😂. Eilen sitten alkoi urakka, siivosimme ankkalan kaikki kopit ja haudonnassa olleet munatkin lähtivät roskiin. Todennäköisesti ovat ankat sen verran nuoria etteivät munat olleet hedelmöittyneet eli ei tullut tänä kesänä poikasia! Tänään vein niille ruokaa ja kopissa oli taas lämpimiä munia, ankka alkoi taas hautomaan, mutta otin munat pois. Ankan pitää välillä päästä kuntoutumaan, hautominen ei ole helppo juttu! Ja sitä paitsi milloin vain voi tulla määräys lintujen sisälläpitoon tuon lintuinfluenssan vuoksi, turha antaa enää hautoa! Silloin pitää kaikki kanat ja ankat taas hilata Handen navettaan, tosin siinä vaiheessa Hande karsii lintuja! Vähän on taas ollut sateista, pari päivää satoi putkeen välillä tihkuen, välillä kaatosadetta! Tomaatiti ja kurkut varmaankin tuottavat hedelmää taas, kun olemme lähdössä talvikotiin, sen verran hidasta on niiden kasvu. Yksi kurkku löytyi kasvihuoneesta, kun siivosin kasvien lehtiä vähemmäksi. Tomaatteja on muutama pikkuruinen vihreä ja nuppuja! 

Se ainokainen kurkku

18.7.2023 tiistai

Lauantaina Seppo sai tarpeekseen käsistään ja paukautti Torille myyntiin golfbäginsä mailoineen (tai siis minä, sen myyntijutun sinne laitoin) ja pari tuntia, kun bägi meni kaupaksi! Seppo siis lopetti golfaamisen, koska maila ei pysy käsissä kipujen vuoksi, minä en vielä luovu golfista ja onhan Sepolla bägi mailoineen vielä talvikodissa! Sunnuntain tein kaikenlaista hommaa, koska tarkoitus lähteä maanantaina kaupunkikotiin nurmikon leikkuuseen ja sänkyni on täynnä mökiltä tuotua tavaraa, talvikotiin menossa olevaa jne. Noh, sitten illansuussa tupsahti Joy pihaan ja lätkäisi pöydälle 2 laatikollista mansikkaa eli 10 kg! Hän oli ollut jonkun kaverinsa luona Kangasniemellä ja poiminut 4 laatikollista mansikkaa. Noista kahdesta laatikollisestahan kehkeytyi sitten pikku kaaos! Olinhan lähdössä kaupunkikotiin, eikä mansikoita voinut jättää pöydälle😵‍💫. Aloin sitten niitä laittamaan purkkeihin vietäväksi äiteelle ja talvikotiin pakastettavaksi, osa purkkeihin syötäväksi. Toisen laatikollisen sitten perkasin ja keitin hilloksi. Niistä tuli 2 isoa kattilallista ja tietty se toinen pääsi kiehumaan yli😡. Voi halvatun halvattu mikä sotku😤. Lopulta saimme kaikki hillot keitettyä ja ulos jäähtymään. Purkitin ne sitten maanantaina aamusella ennen kaupunkiin lähtöäni. Läksin sitten ajelemaan kaupunkikotiin. Siellä työnsin heti leikkurilla nurmikon ja leikkelin saksilla hankalat paikat, myös aidan toiselta puolelta, koska siellä oli isoja takiaisia ja korkeita pujoja. Sitten aattelin ajaa etupihan myöhemmin. Muutaman tunnin päästä soi ovikello ja siellä oli naapurin mies kysyen, että sopiiko hänen ajella meidänkin etupihan eli kadun puoleinen nurmikko, kun hän ajaa muidenkin nurmikot. Sanoin sen ilman muuta sopivan. Hän sanoi toisen naapurin kanssa asiasta sovitun, koska he ovat harvoin paikalla, en tiedä miksi, en kysellyt. Talossamme on 4 asuntoa ja etupiha on kyllä kauniimpi, kun jokaisen pläntti on samaan aikaan ajettuna. Tänään kävin äiteen luona imuroimassa, koska hänen siivoojansa on lomalla. Palatessani kotiin, oli siellä talon huoltomiehet  (vai saako enää edes käyttää tuota sanaa, mikä sana sitten on oikein, huoltohenkilökö?) nurmikon leikkaajat töissä ja hitsi vieköön, yksi niistä käytti siimaleikkuria leikatakseen aitojen aluset ja edustat, juuri kun olin ne itse saksilla jyrsinyt, kunpa olisin eilen tuon tiennyt😎.  Juu, nilkkani turposi eilen taas kummasti, en loukannut sitä mitenkään. Samahan tapahtui kerran viime talvena talvikodissa. Ensin soitin terkkariin, mutta siellä automaatti sanoi takaisisoiton tulevan viimeistään seuraavana päivänä, joten keskeytin soittelun. Meille kun on mökille huomenna tulossa entiset naapurit Helsingin ajoilta. Sitten muistin Essoten digilääkärit, ei kun nettiin ja sinne aika pian sainkin yhteyden hoitajaan. Hän kovin kyseli ja lopulta yhdisti lääkarille chatin. Taas kyseltiin ja lääkäri pyysi hoitajaa tilaamaan minulle vielä täksi iltapäiväksi kiireajan. Siis terveyskeskukseen ensiavun puolelle ja puolisen tuntia ooteltuani pääsin vastaanotolle. Taas tutkittiin ja konsultoitiin lääkäriä. Hän sanoi ettei ole tukosta, mutta aina jos toinen nilkka tai jalka äkkiseltään turpoaa, on mentävä lääkäriin tukoksen varalta. Hän sanoi, että helle tai itikan pistoskin voi tämmöisen aiheuttaa, mutta muistettava aina käydä lääkärissä. Sitten ajelin kotio, tavarat autoon, pakasteet kylmäkassiin ja menoksi mökille. Matkalla ajeli monta upeaa jenkkiautoa vastaan, alkaahan viikonloppuna taas jokavuotinen tapahtuma, Big Wheels. Tänä vuonna se kyllä jää taas meiltä väliin. Joskus kyllä harmittaa olla kesä mökillä, siellä ei ole mitään tapahtumia! Helsingissä niitä oli vaikka kuinka paljon, jos vaan viitsi lähteä ja Pieksämäessäkin on viljalti tapahtumia! Mökkikylässä ei liiemmälti tapahdu mitään, kiinnostavaa siis! Viikon päästä olisi kyllä Kihveli Soikoon! No juttu taas rönsyili, olin siis matkalla mökille kaupunkikodista😂. Kävin vielä kaupassa matkalla ja sittenpä alkoikin sataa ja välillä kovaakin, mutta kuivana selvisin koko reissusta! Mökillä olin vasta puoli kasin maissa illalla, olihan lääkäriaikakin vasta 16.50 ja vastaanotolle pääsin puoli tuntia myöhässä ja kotoa lähdin kuuden maissa ajelemaan mökille pysähtyen kaupassa. Että semmoista menoa taas! 

 

14.7.2023 perjantai

Päätettiinpä äkkiseltään aamulla lähteä käymään Jyväskylässä ostamaan maalia mun auton paikkaukseen ja Sepon pakuun, koska niitä maaleja ei tältä Hankasalmen kylältä saa eikä Pieksämäestäkään. Sepon auto menee pikku remppaan ja mun auton konepelti pitää maalata. Berlingonihan on punainen ja punainen väri on aika surkea autossa, jos joutuu seisottamaan sitä paljonkin auringossa. Sepon auto viedään remppaan, pikku maalausta ja pohjan massaukseen sunnuntaina, jos sen saisi kuivalla säällä vietyä pajalle. Paluumatkalla kävimme syömässä Grill Roomissa. Autoja oli paljon parkissa, mutta grillin seinällä on nykyisin liikennevalot, jotka kertovat jonon pituuden ja nyt siellä paloi vihreä valo eli saimme Pahikset aika nopsaan! Mökillä sitten kävin hoitamassa kanat ja sitten vein ankoillekin ruokaa. Tapani mukaan kurkkasin taas kuten joka päivä hautovan ankan koppiin puun vierestä. Se ankkapa sähisi minulle kovasti ja sehän tarkoittaa pikapuoliin ankkojen kuoriutumista🐣🐥! 

Minun autoni väri piti tsekata tuollaisella
vekottimella, koska värinumeroa ei 
muutoin löytynyt 😳

Grill Room ja ne liikennevalot 🚦

13.7.2023 torstai

Maalaismaisemaa, ankoille ja kanoille 
heinäkuorma pesäkoppeihin

Nyt on sitten Sepolla uusi ajokortti, ei se kyl vielä ole tullut, mutta on kuulemma heti voimassa seuraavat 5 vuotta. Hän kävi siis Pieksämäen Pihlajalinnassa lääkärissä ajokortin uusintaa varten. Terveyskeskukseen ei päässyt, koska ko lausunnon saa antaa vain määrätyt lääkärit, eikä terveyskeskuksessa ole sellaista lääkäriä, ainakaan vielä täällä Pieksämäessä. Sitten piti varata aika Ajovarmaan, viedä paperi sinne ja homma ok. Seppo kysyi samalla minun ajokortin uusinnasta ja sanoivat minun voivan hakea netin kautta uusintaa elokuusta alkaen, eikä tarvita lääkärintodistusta, jos haen uusintaa ennen kuin täytän 70v. No, minun onkin haettava sitä korttia alkusyksystä, koska talvella olemme taas talvikodissa! Olen nyt tehnyt pikkelöityjä punasipuleita, hilloa raparperistä, kaivoin pakkasesta viime kesäiset mansikat ja keitin hilloksi. Tein myös avomaan kurkuista pikamaustekurkkuja. Niitä saa aina Thaimaassa ostaa Pattaya Suomi-seuralta ja minullapa on resepti niihin eli teen niitä itse ja aion tehdä myös talvikodissa ensi kaudella! Istutin tomaatit isompiin ruukkuihin, koska nythän täällä meidän kylmässä kolkassa alkoivat kasvit kasvamaan🥶. Kaikki kukat kukkivat pari viikkoa myöhässä verrattuna viime kevääseen/kesään. Ankkala on nyt verkotettu päältä kokonaan, koska siellä vierailivat harakat ja varikset

Afrikan kankaasta mekko

liian tiuhaan ja kohta pitäisi kuoriutua niitä poikasia. Harakat ja variksethan haukkaavat poikasia suupaloiksi, olen omin silmin nähnyt. Kun olin vielä työelämässä ja odotin bussia pysäkillä, kuului kaamea linnun huuto, kauempana varis nappasi linnunpoikasen suuhunsa!  Mitään en voinut tehdä, olivat sen verran kaukana! Kirjoitin keväällä, kun talvikodissa alkoi näköni ”räpiköimään” ja päätin tilata heti täällä kotomaassa silmälääkärin. En heti tilannut ja nyt pari päivää sitten alkoi taas näkö oikuttelemaan. En nähnyt kunnolla lukea, kun osa kirjaimista katosi😳. No, siltä istumalta tilasin sen silmälääkärin vaikka olikin niitä näköongelmia! Näkö palautui taas noin vartin päästä normaaliksi, kuten silloin talvikodissakin. Nyt on kumminkin se aika tilattu, silmäni muistuttivat siitä! Aittaankin olen vihdoin päässyt ompeluhommiin. Ompelin yhden mekon aidosta afrikkalaisesta kankaasta, jonka olen kymmeniä vuosia sitten saanut tädiltäni Kaisalta. Silloin olivat serkkuni Paula, miehensä Raimo ja silloin pikkuinen Toni Tansaniassa työkomennuksella. Tätini Kaisa ja setäni Åke kävivät siellä kyläilymatkalla ja Kaisa oli ostellut kankaita. Kaisa aikoinaan antoi minulle muutaman palakankaan ja vuosien vuosien päästä hän ihmetteli minne ne kankaat olivat kadonneet. Hän ei muistanut, koska oli sairastunut alzheimeriin, enkä voinut hänelle kertoa kankaista, en halunnut sekoittaa häntä enempää! Silloin sain seurata tuon kurjan taudin kulkua, enkä sitä tautia toivoisi kenellekään! Olen myös neulonut niitä pitsisomisteisia Nurmilintuja ja edelleen ongelmaa tuottaa se pitsin neulominen! Mutta kuten totesin, pitsi mikä pitsi, reikiähän siinä vain on! Eikä niitä kukaan ala tarkkailemaan, kun huivihan on kietaistu kaulaan! 

Nostalgiaa! Törmäsin Facessa tähän kuvaan! Talo sijaitsee Kumpulassa Limingantiellä ja 50-luvulla asuimme tuollaisessa talossa mamman ja papan luona talvet. Kesät asuimme Yrttimaantiellä pikku mökissä, kun isäni rakensi isompaa taloamme. Muistan lapsuudesta tuon talon olleen tosi iso, lapsen silmin! Siellä oli seinässä puhelin ja muistan pelänneeni sitä toosaa yli kaiken😂. Isäni veli Åke perheineen asui lähellä mäen päällä Kymintiellä ja siellä vierailimme usein! Siellä asuivat Åke, Kaisa ja serkkuni Paula sekä Göran, kaikki jo edesmenneitä 🙁. Paulan kanssa leikimme kauppaa, kävyt ja erilaiset kasvien lehdet myyntipöydällä, talvella luistelimme Annalan kentällä, kesäisin juoksentelimme siinä metsässä, kävimme Kumpulan uimalassa jne. Muistoja tulvahti tuon kuvan myötä😍.

Ja tässä seuraava Nurmilintu! Minun on tosi vaikeaa ommella tai neuloa mustaa kangasta tai lankaa ja tässähän sitä taas riitti! Ja kun minusta on kyse, tulee näitä huiveja taas solkenaan, kolmas jo menossa 🤣. Tuo pitsineule ei tosiaankaan onnistu telkkua katsoessa saati kuunnellessa! Eilen tuo valmistui ja tulos näkyy; seurasin samalla näitä Naton kokouksia ja Suomeen tulevia korkea-arvoisia vieraita, presidenttejä ja muita! Flightradarista on hauska seurata lentokoneita, tosin tuo Bidenin kone ei siellä näkynyt, toinen perässä tullut kyllä näkyi. Selvästi myös näkyi, että ilmatila oli ”tyhjätty” tärkeiden koneiden vuoksi! 

Muistin, yhtenä iltana, että äiti teki aina itse viiliä kesäisin! Joten tuumasta toimeen, niin tein minäkin! Ruokalusikallinen kermaviiliä kippoon ja punaista maitoa hiljakseen vispilöiden päälle ja yöksi kipot pinoon huoneen lämpöön ja aamulla jääkaappiin, hyvää🌞

Vispilöin sen vuoksi, että se lusikallinen viiliä sotkeentuu helpommin siihen maitoon! 

Litrasta maitoa ja yhdestä viilikiposta tulee 6 uutta viiliannosta, riippuen tietty kipon koosta, voi tulla jopa 8 kipollista, jos pieniä kippoja, mutta minä teen noihin Tupperwaren kippoihin ja niitä tulee aina 6 kpl ja ovat suurinpiirtein sisällöltään kaupan viilipurkkien kokoisia

4.6.2023 tiistai

Yritin eilenä soittaa pankkiimme ja varata aika konttorille, ei vaan millään onnistunut. Aloin sitten tutkimaan netissä verkkopankkia ja lopulta chatillä sainkin asian hoidettua, oikeastaan montakin asiaa ja yksi juttu tuli hoidettua suoraan netissä, kunhan ensin surffailin pankin sivuilla turhautumiseen saakka! Mietin vaan, että miten asiat hoitaa sellainen henkilö, jolla ei ole mitään nettilöitä, älypuhelinta, nettitunnuksia pankkipalveluihin ja lähinpään pankkikonttoriin on matkaa noin 100 km? Nykyisin oletetaan kaikilla olevan joku älyvekotin ja onhan melkein kaikilla vaan kaikki eivät osaa käyttää niitä kuin puheluihin! Äläkä sano, että mene pankkiin jonottamaan! On nimittäin niin, että joku rollaattorilla kulkeva ei voi mennä millään linja-autolla sinne pankkiin (se 100 km) ja taksilla matka maksaa hunajaa! Onhan niitä,taksikortteja vanhuksille ja vammaisille, mutta niillä voi kulkea vain kotikuntasi rajanaapurikuntiin. Entäs, jos se pankki sijaitseekin muualla kuin rajakunnassa, silloin matka tosiaan maksaa maltaita, pankkikonttoreitahan lopetetaan alvariinsa. Täällä mökkikunnassammekin on lopetettu aikoinaan ainakin Kop, Nordea ja nyt loppui OP:kin. Missä ihmiset hoitavat pankkiasiansa, kysyn vaan? 

Ankat eivät ole moksiskaan näistä kaatosateista, päinvastoin
 joki muuttuu järveksi ja niillä on on lystiä, 2 ankkaa hautoo
kimpassa munia, ehkä parin viikon päästä kuoriutuvat

 1.7.2023 lauantai

Turo tykästyi ”sairaspetiinsä” 😀 Pehmeellä on kiva pötköttaa!