KESÄKUU

Nyt otti ohraleipä ja tuli parku! Koko heinäkuu katosi ja nyt saatte odotella tosi kauan jatkoa!!!!!







2.6.2017 perjantai

Voihan vitalis, ei tää Suomi ole tarkoitettu asuttavaksi! +4, sataa lunta, räntää, rakeita, jääkylmää vettä, tuulee järkysti! Meillä pihalla ei ole mitään, ei kukan kukkaa ja kirkolla on jo kukkia ja kaikkea muuta kevätjuttua. Pikku hiljaa hiipii talvikotiin ikävä! Kuukauden päästä....

Pieksämäellä sisustuskaupan

eteisen koriste

Kutomo on jäänyt vaiheeseen, sinnehän jäätyy, pihalla ei ole mitään tehtävää, pääskysetkin ovat kadonneet, tintti vain on pesässään ylhäällä terassilla hirrenkolossa! Handen koiratkin pysyvät visusti kopeissaan, siis jääkausi tulossa! Tuntuu, ettei järkikään luista tässä kylmyydessä. Kävin tuossa äsken kirkolla kaupassa, en laittanut toppista päälle, kun totesin olevani autossa ja vain vähän ulkona. Juupa, olin umpijäässä, autohan oli kylmä! Aamulla satoi lunta ja Seppo tuumasi, jotta pääseekö autolla kirkolle, mutta onneksi lumi häipyi nopsaan. Olispa ollut noloa laittaa talvirenkaat takaisin auton alle :) Hepe ja Jinny ovat tänään tulossa viikonlopun viettoon tänne mökille ja kehotin pakkaamaan mukaan varusteet napajäätikköretkeä varten, hah haa! No, mökissä on lämmintä ja juuri otin uunista kuuman pataleivän jäähtymään. Vaarallista tämä kylmyys, tulee leivottua ja syötyä ajankuluksi. Eilen tuli viestiä puhelimeen, kyselivät jotta tulisinko Revontuleen töihin kesäksi! Tänä kesänä en kyllä saata mennä, kivaa se kyllä olisi ollut, mutta tuolla Pieksämäessä tarvitaan enemmän apuani! Viikon päästä on luvattu lämmintä, en usko ennen kuin näen!

virkkasin ampiaisen pesiä, yhden kun ripustaa katonrajaan, ei

tule muita pesiä, ampiainen ei tee pesää toisen reviirille ja tämä

konsti toimii, kokeiltu viime kesänä, suosittelen

on meillä isännänviirikin, vaan ei vielä lippu-

tankoa, sitä odotellessa lippu roikkukoon

saunan oven koristeena

Hande toi viikko sitten uuden läppärin mökille ja nyt voin tehdä firman hommat täällä mökillä, eikä tarvitse ajaa Helsinkiin sen vuoksi. Laskuja ei edes tarvitse postittaa, painan vain paria nappulaa ja ne lähtevät eteenpäin, ulkoistettu siis tuo postitus! Kyllä tekniikka on ihmeellistä toimiessaan, sekä ei toimiessaan!

tämä tintti istuu keinun päällä ja visertää aina kovasti, sillä

on pesä yläkerran terassilla hirrenkolossa - jossain ja se on

siellä joka kesä, mutta emme koskaan ole nähneet sen

poikasia, kuulemme kyllä niiden vaativat äänet

3.6.2017 lauantai

Äitini antoi viikolla minulle käsityökorinsa, koska ei enää ompele mitään. Hän sanoi, että tyhjennä kori, ennen kuin heität sen pois. No, enhän heitä hienoa koria pois, vaan se pääsee Kutomoon hyllylle. Sitten tutkin sisältöä ja löysin sieltä muistitikun, ihmettelin sitä hetken, kunnes törkkäsin sen läppäriin. Ja kuulkaa, se tikku olikin tosi aarre! Siellä oli todella ihania vanhoja valokuvia suvustamme ja ihmettelin, kuka sen tikun oli tehnyt. Kaikki kuvat selattuani, totesin, että tikku on serkkuni Göranin käsialaa, kiitos Göran! Tämä aarre pitääkin laittaa visusti talteen ja laitan joitakin kuvia tännekin näytille!

7.6.2017 keskiviikko

Palatakseni vielä tuohon lauantaihin, muistitikku on tallessa, en vaan nyt ihan heti muista missä, mutta tallessa on. Siis se on tallessa mun logiikan mukaan eli se saattaa olla missä vain!
On tässä jo värjötelty ihan tarpeeksi kylmässä ja nythän on tosi lämmintä. Seppo ajoi nurmikon ja Jinny uudelleen sunnuntaina. Veskukin käväisi lauantaina syömässä ja jatkoi sitten matkaa kotiin Rovaniemelle, hän kävi Helsingissä pikipäin. Yöllä olikin taas pakkasta - 2,5, mutta sunnuntaina paistoikin aurinko koko päivän. Seppo lähti iltasella ajelemaan kotiin, koska Hande lähtee huomenna lomalle Thaimaahan. Hepe ja Jinny lähtivät maanantai aamuna ajelemaan kotio. Eilen olin koko päivän Pieksämäessä. Kävimme kaupassa ja sairaalalla hakemassa isälle apuvälineitä, rollaattori, istuinkoroke tuoliin ja korotusjalat sohvaan. Sohvan korokkeisiin pitää vielä laittaa alle liukuestemattoa, täytyy leikata sopivat palat. Sitten ajoimme Koivurantaan, jonne isä vietiin kuntoutukseen viikoksi. Ajelimme kerran paikan ohi, kunnes oikea paikka löytyi. Jätimme auton puun varjoon parkkiin ja niinhän siinä sitten kävi, tutkimme alueen opaskarttaa pihalla, ja autohan jäi turhan kauas. Eihän se minulle paha juttu ollut, mutta äiti joutui kävelemään

ampparitkn ovat heränneet

rollaattorilla turhaan mäkeä alas ja sinne tänne. No, olemme taas viisaampia. Löysimme lopulta isänkin ja hän olisi heti halunnut lähteä sieltä kotiin, vaan ei nyt vielä! Menimme sitten Niilontielle, maksoin äidin laskuja ja siivosin tabletin turhista avoinna olevista sivuista. Laitoin myös kaksi lämpömittaria, jotta äiti näkee ulkolämpötilan. Molemmille puolille kämppää piti laitta yksi mittari, jotta näkee paljonko on varjossa lämpöä. Kotimatkalla vein vielä Koivurantaan isän verkkarihousut ja ulkotakin, ne äiti oli unohtanut. Ajoin sitten suoraan Eetvarttiin syöttämään Handen koiria ja sitten Mutkaan omien koirien luo. Iltasella koirat aloittivat konsertin terassilla ja siellähän pihalla olikin Irma. Tänään järjestelin kaikkea rompetta, pesin auton, pesin myös 3 mattoa, pesin 3 koneellista pyykkiä ja kävin skootterilla syöttämässä Handen koirat, enhän voinut ajaa sinne puhtaalla hiekkapölyttömällä autolla! Joo, laitoin matot nätisti maahan ja aioin kastella ne letkulla. No, vesi päälle, painoin liipasimesta ja halvattu sentään! Liipasimen peräpäästä irtosi joku osa ja jääkylmä vesi suihkusi päälleni, kivaa! Otin sitten koko liipasimen pois ja käytin pelkkää letkua, tosin sillä suihkuavalla liipasimella saa kyllä veden tuleman paremmin ja kauemmas. Olinpa sitten valmiiksi märkä, kun aloin pesemään niitä mattoja. Illalla läksin koirien kanssa ulos ja molemmat tuijottivat jotain puuvajan kyljessä, sinne oli vajan seinältä pudonnut hirven sarvet. Siinähän sitä koirilla haistelemista, vein ne sitten puuvajaan sisälle, siis ne sarvet, en koiria! Jatkoimme matkaa ja autotallin läheisyydessä on pienen pieni kuusi, ehkä reilun metrin korkuinen ja sieltä lehahti räksä kovalla metakalla. Sillä onnettomalla on pesä reilun puolen metrin korkeudessa siinä pikkuisessa kuusessa ja siellä oli jo poikasiakin. Toivotaan, ettei koirat hoksaa sitä pesää, eikä mikään petoeläin! Siinähän sitä touhua taas kerrakseen.

räksän pesä poikasineen

tuossa auton oikealla puolella pikku

kuusi ja siinä puolessa välissä on se

räksän pesä

8.6.2017 torstai

Kirkolla päivällä, kävin apteekissa ja kaupassa. Vein kirppikselle taas ison kassillisen tavaraa ja heti tuttu myyjärouva huuteli kahvihuoneesta minulle, että toitko taas tavaraa, kyllä toin. Tai ei hän siellä kyllä koskaan myyjänä ole ollut, selvitellyt takahuoneessa lahjoituksia ja hän ajelee aina sellaisella mopoautolla. Sieltä ostin nostalgisia kahvikuppeja (aseman kirpparilla vitosen kappale ja täällä euron) ja juutuin juttelemaan myyjän kanssa. Hän oli Helsingistä kotoisin ja muuttanut eläkeläisenä tänne. Häneltä kuulin, että Vierulan Risto

muutama letti

perheineen muuttaa Suomeen Thaimaasta, koska lapset menevät yläasteelle kouluun, olipa tuo yllätys! Risto on helluntailaispappi ja piti Jompparilla myös thaikielen kursseja, minäkin olin niissä opiskelemassa. Sitten tapoin aikaa yhdessä pikku liikkeessä, siellä oli lankoja, kirjoja, kenkiä ja kaikkea. Kun tuli puheeksi, että olen Helsingistä, kysyi yksi mies mistä päin olen. Kerroin missä olen melkein ikäni asunut ja hän kysyi, tunnenko erään naisen. Nimi oli tuttu ja lopulta selvisi, että se nainen oli sen miehen vaimo ja vaimolla paha Alzheimerin tauti. Tämän miehen edellinen vaimo oli kuollut samaan tautiin! Voi voi! Sitten hilpaisin naapuriin kampaajalle hiusten pesuun ja letitykseen. Kylläpäs kuulin taas kylällä paljon tietoa, ei juoruja kumminkaan, melkein tuntuu, kuin kuuluisin jo kalustoon.  Ja niinhän siinä sitten kävi, en voinut vastustaa puutarhan myymälää eli ostin kumminkin uusia kukkia paleltuneiden tilalle. Ne paleltuneet pelargoniat alkaa kyllä kasvamaan uudelleen, mutta kestää aikansa kukkimiseen. Myymälässä oli muutama kasvihuonekurkun taimikin, pieniä tosin, mutta taimia kumminkin. Aiemmin ostamani kuoli pakkasessa!


14.6.2017 keskiviikko

siirryin leipämoottoriin, jos vähän kuntoilis

Täytyy sanoa, että oikeasti lopetan tuon kukkien ostelun, tyydyn vastedes monivuotisiin. Kävi nimittäin niin. että uudet kukat rehotti viikonlopun ja tiistaina ne oli taas kuolleet, sama juttu kasvihuoneessa. Ei ole mun kukkavuosi! Meilläpä kävikin viikonloppuna vieraita (mitä vieraita, tuttujahan nuo olivat, kumma sanonta) ihan Tampereelta saakka, Lea sekä Pertsa Thaimaasta

Lea ja Pertsa

tuttuja ja toivat tuliaisina ihan mustaa makkaraa. Enpä ole ikänä moista maistellut, mutta maistuivat aikalailla samalle kuin ryynimakkarat! Hyviä nuo mustat olivatkin paholaishillon kera. Kerroin sitten Lealle löytämästäni korvasienestä ja niinhän sitä lähdettiin hakemaan ja löytyipä niitä reilusti lisääkin. Siinähän ilta menikin rattoisasti grillatessa, miesten saunoessa ja viimeisten juttujen tarinoinnissa. Huomaa, en käyttänyt sanoja, viimeiset juorut! Sunnuntaina vieraat lähtivät ajelemaan kotiinsa ja Seppo alkoi riehua ruohonleikkurilla, oli sen verta paljon taas voikukkia! Maanantaina yöllä satoikin jonkun aikaa ihan kaatamalla ja onneksi se loppui Sepon lähtiessä ajamaan kaupunkiin duuniin. Eilen läksin pikku tihkusateessa ajelemaan kohti Pieksämäkeä ja matkalla kovin vihastuin. Ajoin vähän kauempana edellä ajavasta rekasta ja henkilöautosta, koska inhoan sitä vesiroiskeen määrää, joka rekoista tulee ja eihän minulla minneen kiire ollut. Sitten näin rekan suoralla jarruttelevan ja ihmettelin mitä edessä mahtaa olla. No, keskellä tietä oli lehtokurppa poikasineen ja se yritti kovasti saada pesuettaan tien toiselle puolelle. Ohitettuani ne vilkuttelin kovasti valoja vastaantuleville, jotta varoisivat. Vaan

korvasieniä meidän pihasta

kuinkas kävikään, kyllä toiset autoilijat ovat täysiä paskoja! Jos minulle vilkutellaan valoja, alan heti varoa ja hiljentää, mutta nämä vastaantulevat - kaksi heistä alkoi heti minun mentyä ohi, hurjasti ohittamaan edellä ajavaa! Pahasti pelkään pesueen käyneen huonosti. Toivottavasti emo jäi henkiin hoitamaan mahdollisesti eloon jääneitä poikasia! Kyllä vaan sapetti! Kerran mökille tullessamme jossain Joutsan kohdilla kävi samantapainen juttu. Meille vilkuteltiin ja koko autoletka alkoi hiljentää, silloin meidän takaa lähti auto raivoisasti ohitukseen, vaan joutuipa tekemään hätäjarrutuksen, tie oli täynnä irrallaan juoksevia lehmiä! Olivat päässeet tien vieressä olevalta maatilalta karkuteille, siinä olisi voinut käydä tosi pahasti! Eli jos joku vilkuttelee sulle valoja, älä ainakaan paina kaasua, äläkä varsinkaan lähde ohittelemaan, koskaan ei tiedä mitä siellä edellä on!

verkkokasseja tekeillä

Tänään päivä valkeni aurinkoisena ja pomppasin pihalle ensin auton pesuun ja sitten kävin tuon leikkimökin kimppuun. Se on ihan ääriään myöten täynnä ja sainkin sen siivoon kuntoon. Ettepä muuten arvaa mitä sieltä löytyi - no, ne mun auton kaikki kateissa olleet tavarat navigaattoria myöten, sekä mun golfvaatteita! Mitähän hittoa ne muuten siellä teki, on taas lähdetty syksyllä vauhti päällä kotio ja sieltä talvikotiin. Kokeilin heti navigaattoria ja hyvinhän se toimi, ei ollut suuttunut joutuessaan pakkasen armoille. Tulipa samalla tsekattua mitä tuo mökki piti sisällään ja aika paljon romua meni roskikseen ja tilaa tuli tavaralaatikoita yhdistellen. Taas saapi kerätä sinne rompetta, apua, ei kumminkaan! Golfbägit nostin saunan terdelle odottelemaan lähtökäskyä, nythän sääkin täällä vihdoin lämpeni!

vaativia räksänpoikasia, ovat vähän kasvaneet viikossa

sireenit vasta nupulla, tosin monta viikkoa myöhässä

16.6.2017 perjantai

Kuulkaa, kun vieläkin näen sen lehtokurppaemon silmissäni, kuinka pääsen tästä ohi, voi voi!
Olen hiukan järjestellyt Kutomoa, saksinut pihan pensaita, laittanut kukkia isompiin multiin. Joillakin ihmisillä on tuo viherpeukalo, minullakin. Vaan oletteko tienneet, että sen viherpeukalon voi menettää? Näin on kyllä nyt käynyt minulle, kaikki kukat kuolevat! Nekin, jotka ostin paleltuneiden tilalle, ne nakkasin tänään metikköön! Kasvihuonekin on kurjassa kunnossa, perunoista ei voi

tyhjä pesä, räksät ovat lähteneet

maailmalle

puhuakaan! Olen muuten tosi punkkipelkoinen ja allerginen hyttysen pistolle, mutta jos jossain on kuvattavia eläimiä, unohdan kaikki punkit ja hyttyset! Tänäänkin hipsin tuonne tyhjälle tontille ja sieltä pellon reunaan pelkässä kylpytakissa ja saappaat, ne eivät silloin tulleet mieleenkään, pelkissä crockseissa sinne tallustin koko punkkiviidakon läpi! Oli pakko lähteä, kun siellä oli kurkipariskunta ja ne pitivät tosi kova metakkaa, voihan ne olla jo huomenna menneet menojaan. En ehtinyt ottaa isoa järkkäriä mukaan, koska siinä taitaa olla akku tyhjänä, pitäisi varmaan huomenissa laittaa lataukseen. Pokkarissani on aika hyvä zoomi ja sinne vaan menoksi. Pellolla olikin 2 kurkea, joita kuvailin, mutta siellä oli joku muukin. Olikohan jonkun koira päässyt karkuteille, ensin ajattelin, mutta sitten äkkäsin sen olevan kettu! Siellä se kurkien seassa lonksutteli ja meni lopulta menojaan. Aah, kettua en vielä olekaan saanut vangittua kameralla, illan kohokohta siis! Nyt kumminkin hyviä öitä kaikille kuvien kera!

kurkipariskunta

mikäs se siellä vasemmalla, koirako

kettuhan se siinä

27.6.2017 tiistai

kokko

Juhannussauna

Kylläpä aika taas vilistää, perässä ei tahdo pysyä! Juhannuskin jo meni menojaan vilpoisessa säässä, vaan ei paljoa haitannut. Veikko tuli Sepon kyydissä mökille ja Hepe Jinnyn kanssa Jussin viettoon. On se vaan kumma, kun Juhannukseksi pitää aina täyttää ruokakaapit ja sitten niitä ruokia syödään viikkokaupalla jälkeenpäin. No, kumminkin grillailtiin herkkuja juhannuspäivänä, Jinny teki aivan ihanan mansikkakakun ja aattona ajoi Prätkähiiret kokolle kylän perälle. Kari kutsuu meitä Prätkähiiriksi, kun aina neljällä vekottimella kruisailemme. Kokko tuli poltettua, tuttujen kanssa jutusteltua ja sitten jo ajoissa menimme nukkumaan. Sunnuntaina alkoi jo hiukan sadettamaan, Hepe ja Jinny läksivät kotiin. Maanantaina Seppo pakkasi autoon Handen koirat, Turon ja Rontin lähtiessään ajelemaan kohti kaupunkia. Me jäimme vielä Veikon kanssa siivoilemaan ja tehtiin mökille loppusilaus, lastattiin Nero sekä Jyry autoon ja käänsimme myös auton nokan kohti Helsinkiä. Matkalla tuli tosi paljon kovia sadekuuroja ja kerran tuli kunnon rakeita. Viereisellä pellolla alkoivat lehmät juosta navettaan rakeita pakoon, olipa erikoisen näköistä, ihan oikeasti! Tänään kävin kaupoilla ja hain Julian kasseineen meille. Kävimme läpi Julian reissuvaatteet ja omatkin pitäisi vielä valita! No, minulle häihin laitettavan mekon jo valkkasimme yhdessä. Olemme siis lauantaina lähdössä, Seppo, Julia ja minä Thaimaahan häihin ja reissussa olemme 2 viikkoa. On tässä vielä kaikkea pikku hommaa ennen ressuun lähtöä!

Juhannusyö

grilliruokaa

prätkähiiret

Hinnalla millä hyvänsä - elokuvan

VHS-nauhan voimalla räksien pelottelua

mansikkapläntiltä, toissa vuonna pelotteena
toimi Navaronen tykit!

Juhannuksen liputus

30.6.2017 perjantai

Loppuviikko hurahti laukkuja punnitessa ainakin sata kertaa ja niitähän oli meillä 3:t. Kahdessa oli taas Seuralle yhteensä 30 kg hernettä ja pari laattaa Tuoppi kotikaljauutetta. Varsinaiset matkatavarat mahtuivat yhteen isoon laukkuun eli meidän kolmen tavarat. Eihän parin viikon reissuun paljoa tarvinnut ja Sepolla ja minullahan on talvikodissa vaatteet, otimme vain juhlatamineet mukaan. Handekin tuli reissusta, Joy jäi vielä Thaimaahan kotikyläänsä pariksi viikoksi. Illalla veimme matkalaukut valmiiksi kentälle.