HUHTIKUU

mökin lumitilanne 4.4.2019

7.4.2019 sunnuntai

Alkuviikon Seppo hommissa, minä paistelin pataleipää, pakkailin mökkikamoja ja tein firman toimistohommia, arki siis alkoi! Keskiviikkona lastasimme auton täyteen, oikeasti! Kun siellä on kolme koiraa, on auto jo niistä aika täynnä; ajokoira, sakemanni ja mäyris! Kävimme matkalla

missä olitte, miksi olitte niin kauan poissa

Tammiston Cittarissa hakemassa pakettini ja siellä olikin ennakkoäänestys, joten saimme myös sen hoidettua. Tarkoitus oli pysähtyä Suutarilan kirjastolla äänestämässä, se kun olisi ollut mukavasti matkan varrella, mutta äänestys tulikin nyt samalla pysäyksellä. Matka sujui hyvin mukavassa ajosäässä ja ehdimme perille ennen pimeän tuloa. Mökillä olikin aika paljon lunta, ainakin puoli metriä ja piti vetää kassit pulkalla mökin ovelle. Torstaina aamulla huomasin ikkunasta terassin edestä vilahtavan tassuja, Rontti oli karannut tarhasta! Onneksi se tuli heti sisään, kun avasin terassin portin, huh, huh!  No, sitten Turo karkasi terassin kaiteen pinnojen välistä, hoh hoijaa! Seppo kävi vähän retusoimassa tarhan porttia ja saimme Rontin takaisin tarhaan. Turo oli yön sisällä, koska oli pakkasta ja sen koppi on kylmä kesäkoppi ja Rontin kopissa on lämmitys. Lauantaina laitoin aamukahvilla autoni taas netin kautta käyttöön ja hurautin äiteen luo Pieksämäkeen. Siellä hoitelimme kaikki asiat, mm. veroilmoituksen, pankkijutut ja muut hoidettavat asiat kuntoon, jonka jälkeen lähdimme katsastamaan uutta Prismaa. Kävimmehän siellä jo silloin joulun jälkeen, mutta se oli vähän hätäinen reissu. Nyt tutkimme kaupan uudelleen. Kotona, tai siis

mökillä aloin tsekata vaatekaappeja ja ihmettelin! Mikä ihmeen idea on laittaa syksyllä kesävaatteet yläkaappiin säilöön ja siirtää talvivaatteen kaappiin! Sitten keväällä siirrän talvivaatteet takaisin yläkaappiin ja kesävaatteet kaappiin, häh! Niihin talvivaatteisiinhan ei ole koskettukaan talven aikana, mehän emme edes ole silloin täällä, äly hoi! Se vaan on sellainen opittu tapa, joka nyt pitää muuttaa! Siivosin terassin, vaan harmi kun en älynnyt ottaa siitä kuvaa. Linnut olivat sen sotkeneet mukavasti kakkien ja repien hirsien välistä fyllinkiä pesän tekoa varten. Sitä vaan aloimme ihmettelemään, kun tinttimme ovat kadonneet ja pesä oli revittynä tuossa pihamaalla! Terassin hirsien koloissa on majaillut jo monta vuotta parikin tinttiperhettä, nyt ei ole näkynyt! Joutsenet mekastaa tuolla lähipellolla ja tänä iltana kirkuivat tuossa meidän pellolla kurjet. Oli vaan niin hämärää etten niitä nähnyt ja luntakin liikaa, ei voinut mennä lähemmäs. No, ei se meidän pelto ole, mutta tuossa tontin jatkeena. Ja sitten, hitsi Nerolla on jotain ihottumaa, selässä iso läiskä ja karvatkin lähteneet siitä. Otin siitä kuva, lähetin Whatsapilla ne kyselyn kera Tuulalle. Tuula on tuossa lähellä ison maalaistalon emäntä sekä eläinlääkäri ja sieltä tulikin vastaus. Koira pitää pestä desinfioivalla shampoolla ja sitten katsotaan kuinka se auttaa. Minulla oli koirien lääkekaapissa kolmekin pullollista tuota shampoota. Pesin sen läiskän ympäriltä shampoolla ja se muuttui ihan eri näköiseksi. Miksi en totellut lääkäriä, hänhän käski pestä koko koiran? No siksi, kun oli jo ilta, enkä halunnut märkää koiraa yöksi sohville ja muualle. Pesen siis koiran aamulla, jotta ehtii kuivua! Jäin sitten tänne mökille koirien kanssa, kun Seppo lähti kaupunkiin töihin Handea auttelemaan.

skootteri on jo kaivettu esille

Täytynee etsiä jostain tähän miniläppäriin hiiri, kun tuo kursori pomppii minne sattuu! On sekin kumma juttu, kun joka kevät on autoni tavarat, laturit, navigaattori, kamera  ja muut tavarat kateissa, minnekähän olen ne taas piilottanut! Viime vuonna löysin ne vasta joskus kesäkuussa! Noh, kyllä minä taas joskus niihin jossain kompastun! Ei hiiskatti, huomenna on kyllä ihan pakko saada tämä näytön teksti isommaksi, silmät valuu jo vettä, kun pitää siristellä, jotta näkisin jotain!!
Katsoin tuossa yhtenä päivänä telkkarista moottorikelkkakisoja Sallasta. Siellä ajettiin rataa pitkin metsässä ja muualla maastossa eli enskaa, enduroa. Olispa ollut kivaa, kun olisi silloin meidän kilpailuaikaan ollut myös enskaa, eikä vaan crossiratoja. Eipä silloin osannut sellaista edes haaveilla. Olipa yhdet speedwaykisat Tampereella iltavalaistuksessa, sekin oli kivaa, erilaista.

Nyt, öitä kaikille!


8.4.2019 maanantai

Jippii, klo 8.58 ilmestyi tintti terassin kaiteelle!

9.4.2019 Hankasalmi Ristimäki, yläkerran terassilta

9.4.2019 tiistai

Nyt ei enää paljoa naurata, välillä tuntuu, että olis parempi olla siellä kaupunkikodissa! Siis täällähän vaan sataa lunta lunta ja taas lunta. No, Seppo lähti kaupunkiin töihin ja lastasi kaikki, siis kaikki lumilapiot kesävarastoon, jonne en lumen vuoksi pääse! Löysin traktorihallista yhden muovisen lasten lapion, sillä on pärjättävä! Turo on pidettävä sisällä, koska sen kopissa ei ole lämmitystä, Rontin kopissa on. Ihmettelin kyllä yhtenä päivänä miksi Rontti raivokkaasti haukkui, se yritti sanoa, että lämmitys ei ole päällä! Eikä halvattu vieköön ollutkaan! Pyysin Rontilta kovasti anteeksi ja annoin possunkorvan hyvityksenä palelulle! Veijo kävi auraamassa pihan, mutta pikku lapiolle tuli kumminkin töitä. Piti lapioida auton takaa rannut pois, jos jonnekin joutuisin lähtemään, koska

näkymä keittiön ikkunasta tänä aamuna

luvattiin pakkasta, ne rannuthan jäätyvät ja auto kökkisi sitten siinä. Portaatkin piti lapioida ja sitten tietty terassin katolta putoili lumia portaiden eteen ja taas lapioimaan! Nero on helppo viedä ulos, mutta tuo Turo pitää laittaa narun päähän uimaan tuonne hankeen. Se on pieni koira mutta vetää julmetusti josta tuo vasen käteni ei tykkää, sen enempää kuin tuosta lumen luonnista. Onneksi sain lääkärille ajan pääsiäisen jälkeen, jos saisi siihen jotain helpotusta! Sauna täynnä märkiä takkeja, lapasia, säärystimiä, pipoja, kenkiä, jotka eivät siellä kuivu. Seppo nääs otti lattialämmityksen pois ja eilen puhelimessa neuvoi sen takaisin päälle. Nuo märät vaatteet ja muut eivät tuolla saunassa muuten kuivu. No, sitten viime yö oli kylmä, pakkasta ainakin - 6. Nukun tuolla yläkerrassa Turon kanssa ja piti ottaa 2 täkkiä päälle ja aamulla yläkerta oli jääkaappi! Tykkään nukkua viileässä, mutta liika on liikaa! Yläkerran portaikossa on ilmalämpöpumppu ja toinen olkkarissa. Alakerta on ihan lämmin. Miksi yläkerran koneen kapula on alakerrassa? Siinähän on silloin alakerran lämpötila, +22

näkymä yläkerran portaikon ikkunasta

tänä aamuna

ja yläkerrassa oli vain +18. Kiikutin siis sen kapulan yläkertaan ja heti alkoi tapahtua eli koneesta alkoi tulla lämpöä! Jospa ensi yönä ei olisi kylmä. Nyt sataa jo kolmatta päivää lunta, alan kyllästyä tuohon kahlaamiseen! Välillä tulee mieleen, että olisinpa jäänyt kaupunkiin! No, onhan taas selvinnyt paljon näitä talvisia juttuja täällä mökillä. Hyviä puolia; autossa vielä talvirenkaat, omat nastakengät mukana, jääkaapissa ja pakastimissa ruokaa, koirille pari säkillistä sapuskaa eli ei haittaa vaikkei pääse kaupoille. Säästöähän se vaan on! Huono puoli on se, kun en pääse Kutomoon, siellä on tosi kylmää sisällä ja satoja kärpäsen raatoja, paljon lunta oven edessä. Pitäisi kaivaa muutamat pimentävät verhot kotiin, jos siellä niitä on, sekä verhonipsuja, muistaakseni molempia pitäisi olla! Muutamia siemeniä piti laittaa itämään, mutta kaiva sitten tuota multasäkkiä jostain lumen seasta, täytynee ensi viikolla ostaa kaupasta pikku pussi multaa. Vein koirien kanssa vähän postitettavaa postilaatikkoon aamupäivällä ja kylläpä oli kylmä tuuli, äkkiä kahlasimme takaisin mökille. Täällä toimii posti siten, että laitat postitettavat kirjeet tai kortit omaan postilaatikkosi, ja joku nauha roikkumaan merkiksi posteljoonille, että postia olisi. Tietysti lähetyksissä pitää olla liimattuna postimerkit. Posteljooni vie ne sitten mennessään postitettavaksi. Näin ei tarvitse lähteä ajelemaan 10 kilsaa kirkolle ja toiset 10 kilsaa takaisin, kätevää! Toivottavasti tänään ei tule enää mitään talviyllätyksiä! Sitä vaan tuossa olen pohtinut, että minne nuo linturukat on menneet, kun tämä talvi yllätti ne! Matkalla kotoa tänne, oli pelloilla paljon joutsenia ja kurkia. Täällä mökin pelloillakin niitä oli ja lenteli kovin hyviä ruokapaikkoja hakien, missä lienevät nyt!
Piti vielä kertomani, että meikäläisellä on aina avaimet hukassa! Seppo antoi käteeni kotiin lähtiessään autotallin avaimet. Maanantaina aloin niitä etsimään, jotta pääsisin autotalliin hakemaan pakastimesta ruokaa, ei löytynyt mistään sitä avainta. Lähdin sitten toisien avaimien kanssa pakastimelle, tulin takaisin ja avaimethan roikkuivat ulko-ovessa mökin avaimien kaverina. Siinä ne olivat roikkuneet koko yön, enkä muka aamulla koirien kanssa pissakeikalta tullessani huomannut! Usein ne unohtuvat oveen ja miksikö ne siinä ovat? Siksi, että kun menen yksin ulos ja koirat jäävät sisälle, on ovi laitettava ulkoa lukkoon. Nero osaa avata oven ja sitten Turo pääsisi karkuun. Se on mäyräkoira eli oikeasti ollut luolakoirahommissa ja jos se innostuu jonnekin kaivautumaan, en sitten löydä sitä. Jos avaimet hukassa, katso aina ensin ulko-ovesta!


10.4.2019 keskiviikko

Tänään satoi taas melkein koko päivän lunta, mutta kello 6 illalla se yxkax loppui ja aurinkokin pilkisti! Pakkasta tosin 6 astetta ja kylmä tuuli. Kumma juttu tuossa Turossa, joka ilta se alkaa tuijottaa tuota ilmalämpöpumppua ja sitä se jaksaa tuijottaa monta tuntia. Mitä ihmettä se siinä näkee tai kuulee? Päivisin se viis veisaa koko vekottimesta!

Turo pyrkii syliin, se on oikea sylivauva tai siis sylihauva

Turon ilmalämpöpumpun 

tuijotus

jääpuikot ilta-auringon valossa

15.4.2019 maanantai

Vaalit on pidetty ja nythän alkaa uusi aika, näkis vaan! Hande ja Joy käväisi torstai-iltana tuossa portilla autolla ja sitten se alkoi! Rontti ulvoi tarhassa pari päivää, kyllä se isäntänsä tuntee. Handen porukka jatkoi sitten perjantaina matkaa Rovaniemelle ja sieltä Leville lomailemaan, kelkkailemaan!
Torstaina paistoin taas pataleivän ja värjäsin yhdet shortsini keltaisiksi. En laita päälleni valkoisia

tukkirekka tukki tien

vaatteita, minkäänlaisia, mutta jos kiva vaate löytyy, tsekkaan heti materiaalin ja jos sen voi värjätä, ostan sen. Paljon olen vaatteita näin ostanut ja värjännyt, se on vieläpä kivaa hommaa. Tuo väri oli monta viikkoa kaapissani ja odotteli milloin käyn kirkolla ostamassa suolaa. Väreihin pitää aina lisätä puolisen kiloa suolaa, jotta väri tarttuu. Luinpa sitten paketista ohjeet ja eipä siihen tarvinnutkaan suolaa, se oli mukana paketissa. Siispä paketti koneeseen, shortsit perään, kone käyntiin ja sitten minulla olikin kananpojankeltaiset pöksyt. Ne sopii tosi hyvin kesäksi golfhousuiksi, kunhan se kesä sieltä ensin tulee. Vielä pitää ostaa pari väripakettia, valkeita shortseja on vielä muutamat, tosin ne yhdet on kaverin. Kävinpä myös kaupassa kirkolla ja matka tyssäsi vähän ennen isoa tietä. Siinä oli tukkirekka lastaamassa tukkeja ja tie on niin kapea etten päässyt ohi. Käytinpä sitten aikani hyvin odotellessa ja soitin äiteelle. Lopulta rekka ajoi ihan tien sivuun ja minä ajoin kieli keskellä suuta sen ohi, en pudonnut autoineni ojaan vaikka sitä pelkäsin! Lauantaina telkkaria katsoessani ärsyynnyin pahanpäiväisesti ja aloin kirjoittaa valitusta! Kaupoissa aina sanotaan ettei lapset saa istua tai seista ostoskärryissä ulkokenkineen, kengät voi levittää sitä ja tätä. Sitten näen telkusta Cittarin mainoksen, jossa nuori

siinäpä uuden väriset shortsit

aikuinen istuu kenkineen kärryssä! No, tässä tapauksessa kengät on varmaan otettu suoraan pakasta, mutta tajuaako telkkua katsova lapsi sen, ihmettelee vain miksi aikuisilla on eri säännöt! No niin, sunnuntaina iltapäivällä eli eilen alkoi lopulta aurinko pilkistelemään taivaalla. Ja ihme tapahtui, meille tuli ekan kerran pääsiäisnoita virpomaan! Eihän minulla mitään namia ollut, mutta tällä kertaa tiesin missä kolikkolompakkoni on, eikö ole kumma, kun jotain löydän! Kadonneita; autoni tavarat, Hepen lyhennettävät housut, virkkuukoukut, 3 Samsung pulloa...
Auton tavarat on joka vuosi kateissa ja viime vuonna päätin, että ne saa jäädä talveksi autoon, mutta kuinkas kävikään! Auto oli korjaamolla ja siksi tyhjensin sen tavaroista, jotka ovat nyt missä lie!  Hepen housut piti ottaa tänne kotoa mukaan, koska ompelukone on täällä, housukassia ei löydy! Liekö jäänyt kuitenkin kotiin. Olisin virkannut jotain joutessani iltaisin vaan ei yhen yhtä virkkuukoukkua löytynyt mökistä eikä

Turon ilme kysyy: mitä häh missä

Kutomosta, kotona kaiketi ovat! Joulun jälkeen tulin Suomeen ja ostin Bangkokin lentokentältä 3 pikku pulloa Samsungia, ei löydy mistään! Olen kaiketi kohta valmis Hurulaan, se on yksi vanhustenasuntola, meidän poikien sille antama nimi! Nukun tuolla yläkerrassa ja siinä sängyn vieressä on peti Turolle. Tänä aamuna heräsin ensinnäkin ilmalämpöpumpun kovaan ääneen, narinaan vai miltä se kuulostikaan ja hetken päästä heristin korviani, Nero kömpi portaita ylös, en muista milloin se olisi sinne tullut. Sitten oli vaan noustava sängystä, kun 2 koiraa hyppäsi sinne pomppimaan! Vaatteet niskaan ja ulos auringon paisteeseen tai nousemassahan se vasta oli, kuuden asteen pakkaseen. Mitä kuulinkaan, piti ihan pysähtyä kuuntelemaan! Joutsenet mekastivat pellolla, ne eivät olleetkaan hukkuneet lumeen. Pellolla ei näkynyt niitä, mutta kyllä kuului ja vein koirat sisälle, otin kameran ja lampsin uudelleen pellon laitaan. Pakkasen vuoksi oli hyvä hankikanto ja pääsin ihan pellon laitaan. Yksi joutsen siellä istuksi mekastamassa, toinen metsän takana ja hetken päästä toinenkin lennähti näkyviin. Taisi Nero sen vuoksi käydä herättämässä minut. Kaupungilla tai jossain muualla en koskaan huomaa tuttujen vastaantuloa, mutta linnut kyllä bongaan mistä vain! Älä siis ihmettele, jos kävelen vastaan sinua huomaamatta, paitsi jos olet joutsen tai kurki!

19.4.2019 perjantai

Maanantaina ilmestyivät joutsenet ja kurjet tuohon lähipellolle! Järjestelin myös auton tavaroita eli ne löytyivät etsiessäni verhoja, samalla löysin kaikki virkkukoukkuni. Tosin en sitten voikaan virkata, kun Turo työntyy aina syliin, mutta ovatpahan nyt hollilla! Auton tavarat olivat yläkerrassa isossa kannellisessa muovilaatikossa. Vein sitten tavarat autoon, keräsin koirien jätöksiä pihasta, laitoin tuhkaa kaivon päälle, jotta lumi sulaisi. Laitoin sitten ne tuhkat kaivon viereen, enhän lumikasasta nähnyt missä se kaivo on! Lumet sulaa vauhdilla, vaan on sitä vielä koko viikoksi, ainakin!

Illemmalla olin koirien kanssa tuossa tyhjällä tontilla ja Irma putkahti siihen jutustelemaan. Näin sitten silmäkulmastani tuossa mutkassa liikettä ja hevonen ratsastajansa kanssa sieltä tuli. Minulla ei ollut Nerolle tietenkään hihnaa mukana ja jouduimme sitten kahlaamaan tuonne pellon reunaan, koska en tiedä mitä Nero olisi hepasta tuumannut tai heppa Nerosta. Pellolla sitten ihailimme kurkia ja hepan mentyä, palasimme tien varteen. Keskiviikko aamuna olikin pakkasta -6 ja tuohon edessä olevalle pellolle tupsahti kovan kalkatuksen kera 2 joutsenta. Koskaan ennen siinä ei ole niitä ollut ja kamerani taas raksutti yläkerran terassilla, sieltä oli hyvä näkyväisyys joutseniin. Illalla kävin sitten koirien lenkillä kuvaamassa kurkia tuolla toisella pellolla, minullahan on aina kamera taskussani. Torstaina olikin siivouspäivä ja kauppareissukin tuli tehtyä. Iltasella olikin sitten kuukuvauksen aika. Täysikuu on vasta huomenna, mutta säätieto lupasi tänne perjantaiksi pilviä, joten otin sen kuukuvan ennakkoon! Perjantaiaamuna paistoin heti karpaloisen pataleivän, Seppokin porhalsi kotoa tänne, sekä Hepe ja Jinny iltapäivällä Pääsiäisen viettoon! Ja illalla olikin taivas pilvessä, en olisikaan saanut sitä kuukuvaa! Täällä on ollut joka ikinen yö pakkasta, vaikka tuo Pouta yhtenä iltana lupasi ettei yöpakkasta ole. No, sillä samalla hetkellä oli ainakin meillä -2, että se siitä Poudan jutuista!

18.4.2019

27.4.2019 lauantai

Pääsiäinen tuli ja meni lumisissa maisemissa. Kävin Jinnyn kanssa jäätelöautolla ja nyt on mökin pakastimessa jäätelöä koko kesäksi, tai ainakin Juhannukseen saakka tai jonnekin! Grillauskausikin avattiin, tosin grillaus tapahtui ulkona ja syöminen sisällä! Kylmä sää vaan jatkuu ja jatkuu, tuo lumikin tuossa maassa kylmentää ilmaa. Hande ja Joy tulivat Lapista ja jatkoivat yön jälkeen matkaa kotiin. Heräsin yhtenä yönä kovaan tömäykseen, ensin luulin Sepon pudonneen sängystä tai Neron.

grilliherkkuja

Kukaan ei ollut pudonnut ja tuo tömäys oli kuulunut aittaankin, Jinny ja Hepekin olivat sen kuulleet. Taisi olla karhu koputtamassa seinään! Seuraavana yönä oli Rontti ravannut levottomasti tarhassaan, Seppo antoi sille makkarapätkän ja se meni koppiinsa syömään. Aamulla Hepe ja Jinny kertoivat jonkun elukan liikkuneen aitan ympärillä. Se oli luultavasti joku iso lintu, huuhkaja tai iso pöllö, koska jälkiä ei näkynyt, mutta selvästi puusta oli kuulunut ääniä. Olisikohan se ollut se minun taannoin kuvaamani iso lapinpöllö! Iso eläin kumminkin, koska Ronttikin oli siihen reagoinut.
Sitten huomasin taas Nerolla ihottuma kohdan ja ei kun pesuun se kohta. Täytynee pestä koiraa useammin sillä lääkeshampoolla kesän mittaan. Hepe ja Jinny lähtivät maanantaina kotio ja mekin tiistaina. Lastasimme kolme koiraa autoon tavaroiden kanssa, jätimme lumisen mökin ja huristimme kaupunkiin. Sääkin oli taas mitä mainioin, lämpö huiteli 20:n tienoilla. Kaupungissa alkoi Seppo heti valamaan yhtä porrasaskelmaa, se kun on vuosien saatossa mennyt huonoon kuntoon.

Nero on väsähtänyt

Seppo laittoi portaan ympärille puutarhatuoleja, ettei kukaan vahingossa astu betoniin. No, sitten Onni tuli koulusta, heitti repun maahan, istahti tuoliin kysyen miksi tuolit olivat siinä! Onneksi reppu lensi nurmelle ja Onni tuolille ettei kumpikaan tipahtanut siihen betonille! Torstaina fillaroin terveysasemalle ja päivällä ajoimme Vantaan poliisille antamaan henkilökortteja varten nimikirjoitusnäytteet. Kyselimme, miksi passien kirjoitukset kelvanneet, vastaus; nimikirjoitus on järjestelmässä tallessa 6 vuotta ja sitten taas pitää antaa uusi näyte. Viimeksi haimme passit netin kautta, kuten uudet ajokortitkin ja siellä oli nimmarit, mutta nyt on jo 6 vuotta mennyt ja seuraaviin passeihin pitää taas käydä antamassa nimmarit. Henkilökortin nimmaria ei voi passissa käyttää, ohjelmat eivät ainakaan vielä toimi yhteen. Näin virkailija kertoi ja nyt tiedämme mitä odotettavissa on, kun seuraavia passeja haemme. Tämmöistä se on nykytekniikan aikana! Niin ja sitten tuo terkkarikäynti! Lääkäri sanoi ettei tuossa patissa ole tapahtunut muutosta, seurataan. Olkapääni on onneksi jo parantumaan päin, 6 kuukautta se onkin jo vihoitellut. Lääkäri käski laittaa kipugeeliä ja joskus pariksi päiväksi kantositeeseen! Jos ei parane tai pahenee, kortisonipiikkiä vaan! Kysäisin myös pohkeessani olevasta luomesta ja hän pyysi varaamaan ajan sen poistolle, varmuuden vuoksi. Luomen väritys on muuttunut, se on sellainen matala luomi sentin kanttiinsa, ei siis ihan pikkuinen. Lopuksi lääkäri sanoi minun olevan nuori ja terve! Voi vitsi, milloin joku on meikäläistä sanonut nuoreksi, täh!! Ihan hölmistyin hetkeksi sanattomaksi! Ajan sainkin sitten noin kolmen viikon päähän. Sopiva aika kaiken kaikkiaan, luomijuttu 16. päivä ja Ravintolapäivä 18.5 eli pääsen taas mukaan siihen hommaan ja Seppo voi jäädä mökille koirien kanssa!
Tänään sitten pätkittiin hopeapajuja, niitä on pihassa enää 2, kun menneinä vuosina niitä oli 7-8 eli vähän pienempi homma tällä kertaa. Otin sieltä muutamia tuoreita oksia juurtumaan mökille, saa nähdä onnistuuko. Olen mökillä laittanut oksia juurtumaan kasvihuoneeseen talveksi ja osa on onnistunut hyvin. Pihassa onkin jo 2 juurruttamaani hienoa Terijoen salavaa. Tökkäsin vaan syksyllä oksia kasvihuoneeseen ja jätin sinne. Osa juurtuikin ja 2 komeinta istutetiin pihalle toisten salavien jatkeeksi. Nyt on kevät, saa nähdä miten nyt käypi! Kävimme myös naapurissa kaffeella ja muurikkalettuja syömässä, sekä kuulemassa viimeiset kylän kuulumiset. Sen jälkeen omassa pihassa grilli kuumenemaan. Huomenna pitäisi sään taas kylmetä!

kaivon tarkastus, Nero työnjohtajana tarkkailemassa

mökin kaivo täynnä vettä

30.4.2019 tiistai

Kävinpä fillarilla tuolla Suutarilassa ja kiersin Siltamäkeen Alepaan. Täytyypä sanoa, että oli kiva ajella Thaimaan liikenteen jälkeen. Tosin kaipasin polkupyörään peiliä, kuten talvikodin pyörissä on. Thaimaassa on kyllä ihan helppo ajella fillarilla, kun on vuosien mittaan ymmärtänyt liikenteen menon siellä. Täällä jouduin useamman kerran jarruttelemaan, kun tien yli milloin mistäkin suhahteli rusakkoja, ihan oikeasti ne huitelivat miten sattuu ja ovat muuten aika isoja jötiköitä! Niillekin pitäisi vähän opettaa liikennesääntöjä ettei saa miten vaan säntäillä. Vappuaattona sain inspiksen ja pesin Veikon huoneen ikkunan ja sitä pestessäni näin vastapäisen kuppilan pihassa juoksevan ison rotan! Siellähän ne varmaan tykkäävät majailla, kun palaneen kuppilan varastossa taitaa olla vielä ne kaikki osittain palaneet jauho- ja riisisäkit kukas niitä tarvitsisi paitsi nuo rotat! Toivottavasti niistä ei tule isoa riesaa. Saisivat jo purkaa koko palaneen hökötyksen pois. Illalla sitten harrastimme kerrospukeutumista ja menimme pihalle grillaamaan, olihan Vappuaatto. Handekin tuli siihen ja Joy myöhemmin unisena, oli ollut pitkään täissä. Näin se taas yksi kuukausi hurahti!

Nero grillivahtina

Hyvää Vappua !