KESÄKUU

7.6.2019 perjantai

Kesäkuu alkoi kylmänä, vaan kohtahan tuo muuttui helteeksi! Olimme Kovalassa Juhon lakkiaisissa ja Handepa porhalsi Joyn kanssa sinne skootterilla, vieressä kun mökkeilevät. Handelle tuli sitten kiirus takaisin mökille, kun huomasi jaloissaan olevan tohvelit! Juhlissa taas tapasi paljon tuttuja ja kävin myös katsomassa taas niitä koiravauvoja. Nyt niillä oli jo silmätkin avoinna ja vauhti sen mukainen. Sää oli kaunis, jollei oteta huomioon tosi kylmää tuulta. Sitten sinne tupsahti 2 irtokoiraa, vaan kukaan ei tehnyt mitään. Minä nappasin pentuajokoiraa kaulapannasta ja Kari otti huskyn pannasta kiinni ja soitti Veijolle. Ne olivat päässeet karkuteille. Minulla oli käsilaukkuna itse virkkaamani laukku, jossa irtohihna. Otin siis hihnan irti ja laitoin sen koiran pantaan kiinni, kätevää! Monikäyttöinen käsilaukku! Hetken päästä Veijo hurauttikin pihaan autolla ja karkulaiset hyppäsivät kyytiin. Sunnuntaina sitten kitkin mansikkamaani, sen suuren suuren pläntin ja pari kukkapenkkiä

traktorihommia

samalla, koska ensi viikolla joudun taas ajelemaan kaupunkiin. Seppo korjaili jotain saunalla, pudotti vasaran lattialle, yksi laatta halki! Sitten hän touhusi jotain traktorilla, kuulin aika kovan rysäyksen ja luulin hänen ajaneen Kutomon mäsäksi. No, ei se ollut niin, vaan hän katsoi ettei aja mönkkärin päälle, eikä huomannut traktorin kauhan osuvan tallin katoksen pelteihin! Että sellainen vahinkopäivä, kyl maar Seppoa harmitti! Maanantai meni kukkahommissa, laitoin siis kukkia isompiin ruukkuihin, jotta ei tarvitse koko ajan kastella. Keskiviikkona läksin ajelemaan stadiin ja nyt lämpömittarikin näytti jo reippaasti yli 20:nen. Kotona tuli illemmalla Onni esittelemään uutta puhelintaan, kunnes se katosi! Hetken sitä etsittiin ja lopulta löysin sen Veikon huoneesta vaatteiden alta, kuinkahan se sinne joutui! Veikko on Kreikassa lomalla ja ehkä Onni käytti tilaisuutta hyväkseen, kun pääsi tutkimaan Veikon huonetta! Keskiviikkona olikin se päivä, miksi tänne tulin. Lähdin bussilla matkaan, sitten junalla ja lopulta nelosen ratikkaan. Hirveä helle ja minun piti Meilahdessa sitten kävellä korkea pitkä mäki ylös Iho-ja allergiasairaalaan. Piti siellä ylhäällä sitten hetki istua pihalla varjossa, ennen sisään

jalkapaketti

menoa. Toisin sanoen olin menossa pieneen leikkaukseen! Pari viikkoa sitten kävin kaupungissa otattamassa näytteen yhdestä luomesta. Mökille sitten soitteli lääkäri kertoen siinä olevan löydöksenä melanooma ja se pitäisi leikata pois. Kymmenen minuutin päästä soi puhelin uudelleen ja soittivat minulle Iho-ja allergiasairaalasta ajan 6.6. Siis siinä syy taas tänne tuloon. No, lääkäri tsekkasi sitten sairaalassa kaikki luomeni löytäen kyljestä vielä yhden epäilyttävän näköisen, joka samalla poistettiin. Leikkauksen jälkeen jalka paketoitiin polven alapuolelta ja sitä tukisidettä on pidettävä 2 päivää, jonka jälkeen taitaa mennä koko kesä lentosukissa. Enpä tiennyt tuosta sidosjutusta ja onneksi lähtiessäni vaihdoin toiset kengät jalkaani, enkä lähtenyt niissä jo kerran jaloissa olleissa. Niihin ei nyt olisi jalka enää mahtunut. Taksilla sitten jouduin tulemaan kotiin. Kävellä ei pariin päivään saa ja kotonahan on jääkaappi tyhjä! Sitten muistin kun naapuri keväällä puhui ostaneensa joskus ruuat Alepan Kauppakassista ja niin minäkin aloin tutkimaan nettiä. Sieltähän sitten tilasin kaapin täytettä ja sain valita huomisen toimitusajankin. Olipa helppo juttu ja kätevää! Perjantai menikin sitten kotona istuskellessa, tosin aloin virkkaamaan hellehattua Raffia-langasta. Se on sellainen paperinarun tyyppinen juttu. Virkkasin ja purin, virkkasin ja taas purin, eikä siitä tullut ihan sellaista, kuin halusin. Jätin loppusilmukan vielä auki, jos vaikka vielä kerran puran ja virkkaan uudelleen tuon lierin! Sisällä on 26 astetta lämmintä ja ulkona 30, eli lämpöä riittää. Minulla on täällä pikkuisessa kodissamme käytössä 4 eri kokoista

Alepan toimitus

tuuletinta, joista yhden toin mökiltä ja se pitää muistaa ottaa paluumatkallekin mukaan. Tarkkaan pitää katsoa lämpömittaria ja sisä- ja ulkolämpöjen mukaan availla ja sulkea ikkunoita sekä vetää verhoja ikkunan eteen. Ikkunan läpi tulee muuten aika paljon lämpöä, ainakin näistä vanhoista ikkunoista, uudenmallisista en osaa sanoa. Juu, ja tuosta tulikin mieleeni juttelu sen lääkärin kanssa. Kerroin, että olen käyttänyt ämpäreittäin aurinkorasvaa, enkä koskaan ole polttanut itseäni. Hän sitten kysyi, entäs työmatkat, ostosreissut, autoilu jne. Hän sanoi, että aurinkorasvaa pitäisi käyttää aina, koska UV-säteilyä on ympäri vuoden. Esimerkiksi autoillessa ne säteet pääsevät ihoon ikkunan läpi! Hups, eipä ole tullut mieleen! Ottakaahan siis kaikki tämä opiksenne! No, se Alepan tilaus tuli sitten ihan ajallaan, sitä saattoi seurata netistä ja nyt on taas kaapissa ruokaa vähäksi aikaa, Aioin kyllä lähteä liikenteeseen kaupoille, kunhan saan huomenna tämän siteen pois ja voin vetää lentosukan jalkaan. Muistilistalla on muutamia ostoksia Sepolle ja itsellenikin, ehkä käyn jossain kaffeellakin, ehkä!
Niin, nyt luomet lähtivät tutkailuun ja sitten selviää pitääkö leikata syvemmältä, luultavasti. On siis reilun kuukauden päästä uusi reissu ja ties mitä muuta on tulossa, en vielä tiedä. En kyllä stressaa siitä, enkä aio jäädä murehtimaan, vaan elän kuten ennenkin! Jos talvikotiin tammikuussa pääsemme lähtemään, aion kyllä katsoa uusiksi pyöräily- ja golfvaatteet!

joutessa on hyvä virkkailla hattuja, kun on kävelykielto

16.6.2019 sunnuntai

näin upeasti kukki Juhannusruusu kaupunkikodin pihalla

Sain sitten vihdoin tuon sidekääryleen pois jalasta ja sitten siihen iski aivan kaamea kutina. Putsailin jalkaa vedellä aikani, otin allergiapillerinkin yöksi ja aamulla kutina olikin jo tiessään. Tosin sitten alkoi lentosukan kiskominen aamuisin jalkaan ja iltaisin yhtä kova homma saada se pois jalasta! Kun ei saanut kävellä, jouti istuskelemaan hyvällä omalla tunnolla tuolilla jalka vaakatasossa katsellen

telkkaria ja virkaten. Virkkausta joo, virkkasin, purin, virkkasin ja taas purin jne. kunnes sain hatusta mieleisen. Ohje oli ihan hyvä, vaan kupuosa liian matala. Minun hatussa on syvempi kupu, jotta se

aurinko valaisee kauniisti pilvet illalla

tulee syvälle päähän, eikä tuulenpuuska vie mennessään. Jäljelle jäi mustaa Raffia-lankaa, paperin ja viskoosin sekoitus, mutta tuumasin mustan olevan hiukka liian synkkä väri. Mallasin sitten noita kahta olemassa olevaa väriä, mutta minusta ne eivät sopineet yhteen. Ajattelin virkata nuo "reiät" jollain kivalla värillä. Siis seuraavaksi Lankavan nettisivuille ja tilasin sieltä pinkkiä, turkoosia ja lisää mustaa. Aika näyttää millaisia luomuksia niistä syntyy! Tilasin myös apteekista 50 vahvuisia aurinkorasvoja, niitä pitää nyt käyttää. Mutta voi mikä helle, mittarissa taas +29 ja täällä yläkerrassa on todella kuuma, yöksi kaikki räppänät vaan auki toivoen ettei aamulla kämppä ole täynnä esim. oravia, kun ikkunoissa ei ole niitä verkkoja. Onneksi sää hiukan hellitti, enää +24. Keskiviikkona olisi ollut stadissa Ekbergin kahvilassa Eläke-Varmalaisten tapaaminen, en sitten lähtenyt, harmillista. Katsoin jo matkareitinkin valmiiksi, mutta olisi tullut liikaa kävelyä (sehän on vielä kiellettyä) joten päätin jättää reissun väliin! Hiukka harmitti, vaan järki käteen! Hande kävi tankkaamassa autoni ja kävi hoitamassa ostokset Sepolle nakaten nekin auton perään. Heitin sitten vielä Neron petilaatikon sinne ja torstaina läksin ajelemaan mökille. Nerolla on mökillä ihan liian suuri patja petinä ja aina siihen yritämme kompastua. Kaupunkikotiin on sitten helpompi käydä ostamassa uusi peti, täällä kun ei ole eläintarvikekauppaa lähistöllä. Mökkimatka menikin ihan mukavasti ja pysähdyin aina tunnin välein, kävinpä Leivonmäen Tebiksellä syömässäkin. Mökillä sitten heti hyökkäsi armeijallinen hyttysiä kimppuun, kesä on siis saapunut! Perjantaina kävimme Revontulessa kakkukaffeella, siellä oli joka vuotinen kesäasukkaiden tapaaminen. Kunnanjohtaja jutteli sekä Revontulen Tiia kertoi tarjonnasta. Olipa kiva käydä siellä, näin tuttujakin, olinhan yhden kesän siellä töissä. Lopuksi Tiia esitteli uusia iglumökkejä, pitihän niitä käydä katsomassa, hienoja olivat lasiseinineen ja lasikattoineen. Lauantaina järjestelin vaatekaappeja ja muita roinia saaden kasaan taas neljä kassillista rompetta vietäväksi kirppikselle. Parempia tavaroita en enää vie sinne, koska joku ostaa sieltä halvalla ja vie aseman kirppikselle omalle pöydälleen myyntiin saaden isot voitot. Olen nääs itse nähnyt siellä kirppikselle lahjoittamiani tavaroita kalliilla myynnissä. Ennemmin mainostan niitä tuttujen kautta. Nytkin on tarjolla Brion pinkit hyväkuntoiset nukenrattaat ja niitä jo mainostin täällä kylällä. Tämä päivä menikin sitten Pieksämäessä äiteen luona. Ensin tsekkasin siellä postit, iPhonen, iPadin, kissan tornin, vaihdoin eteiseen lampun ja sitten lähdimme kylille. Ensin kävimme apteekissa ja sieltä

omenat

Prismaan. Tulihan se nälkäkin jo, suunta siis ABC:lle syömään. Sitten äitee ja ostokset kotiin ja läksin ajelemaan takaisin mökille. Mökillä tutkiskelin pihaa. Keväällähän noissa omenapuissa oli paljon kukkia, kuten viime keväänäkin. Viime kevät oli kylmää, ei ollut kukille pölyttäjiä eli ei tullut omppuja. Nyt keväällä puissa oli kova hyrinä ja näin pieniä omppujen alkuja, hurraa! Luumupuissa ei ole mitään, vaikka muutama kukka olikin. Jänikset tykkää niitä talvisin järsiä, saa nähdä tuleeko niihin koskaan mitään. Kaupunkikodissahan oli luumuja huimasti, tosin ne jäivät sinne naapurin puolelle. Yksi luumupuu töröttää koiratarhan takana ja kysyinkin Sepolta, josko sen voisi sieltä siirtää tänne. Sielläkin jänikset hoitavat, ettei se pääse kasvamaan. Useampana iltana olen käynyt lukemassa Omakannasta, josko siellä olisi tuosta luomijutusta mitään. Lopulta siellä olikin tekstiä, pohkeessa oleva oli pinnallisesti leviävä melanooma, mitä sitten tarkoittaakin ja kyljessä joku muu. Tulossa on siis vielä toinen leikkaus, leikataan syvemmältä ja laajemmalta, osasinkin kyllä sitä odotella. Postissa tulee siitä tietoa, kestänee kyllä, koska posti menee stadiin ja sieltä siirtyy tänne mökille. Ja tiistaisin ei jaeta kirjeitä eli sen saapuminen saattaapi kestää. Onneksi on tuo Omakanta, sieltä näkee tuloksia. Omaposti on myös kätevä, sieltä seurasin nettitilauksiani ja mökille tullessani sain ne noudettua tuosta kirkonkylän postista. Teen aina kesäksi tuon paketin siirron tänne mökille, kuten myös postinsiirron. Postille ja paketeille pitää tehdä omat siirto ja paketin siirto takaisin pitää aina muistaa syksyllä tehdä erikseen.

20.6.2019 torstai

No niin, heinähommat on taas täällä kylillä tehty, vähäksi aikaa. Seppo laittoi tuonne tielle jotain ainetta, jotta hiekka ei pölise ja hyvinhän tuo toimii! Aino on ollut meillä maalaamassa grillikatosta ja lastaamassa puupinoa puuliiteriin. Kävin kylällä toritapahtumassakin. Ostin kirsikoita ja mansikoita. Tarttuipa samalla yksi keltainen puuvillatunika ja punainen mekko matkaan! Jostain syystä nyt olen

Neron oma peti

tykästynyt tuohon keltaiseen, kumma juttu! Tänään kävin terveyskeskuksessa poistattamassa nuo tikit. Hoitaja sanoikin, ettei ole koskaan nähnyt ompeleita, joilla nuo haavat oli ommeltu. Ne eivät siis olleetkaan normaaleja tikkejä, vaan ihan ompeleita. Hoitaja kuvasi niitä näin; sellaisia joilla esim. ommellaan käsin hameen helma! No, ompeleethan olivat sellaisissa paikoissa, joita en itse nähnyt.
Sen jälkeen ajoin kaupalle S-marketiin. Jouduin kolme kierrosta ajamaan, kunnes löytyi parkkipaikka. Pari kertaa hoksasin tyhjän paikan, vaan siinä olikin parkissa mopo. Siis uusi kierros! Yhtenä kesänä esitin S-marketille toiveen, että tekisivät mopoille oman pienen parkin, vaan ei ole otettu onkeen! Tilasin tiistaina iltasella netin kautta koirille ruokaa ja paketit tulivat jo tänä aamuna, kylläpä tässä kohtaa posti toimii todella nopsaan! Kuvittelin niiden tulevan vasta Juhannuksen jälkeen.

Tämän kuvan myötä kaikille oikein rentouttavaa keskikesän juhlaa !

30.6.2019 sunnuntai

Juhannus meni ihan mukavasti! Päivällä lykkäsin punaisen värin hiuksiini ja sitten illalla läksimme mopoilla kokolle. Kokolta hyppäsi Irma kyytiini ja hurautimme Kovalaan katsomaan pieniä

hattu numero 3

koiranpentuja. Kyllä ne jo vilkkaasti juoksenteli ympäri pihamaata. Sieltä vein Irman kotio ja ajelin mökille. Eipä siinä muuta, ihan rauhallinen ilta siis! Viikolla sitten vähän väliä tulla tupsahti pikkuisia sadekuuroja, jotka eivät kyllä kastelleet mitään! Kovasti kyllä yöt kylmenivät lähelle nollan rajaa, päivisin ihan siedettävä ilma, ei kylmä, eikä lämminkään. Hande pyysi käymään Eetvartissa, oli unohtanut Juhannuksen jälkeen jonkun hyttysjutun pistorasiaan. Ajelin siis skopella sinne ja otin vekottimen pois. Sittemmin illemmalla selvisi, että olin ottanut väärän vekottimen irti. Seuraavana päivänä siis uusi reissu ja tällä kertaa otin oikean vehkeen irti seinästä. Näin käy, kun ei malta

tämmöinen kiitäjä loikoili terassin
 verhossa yhden päivän ajan, joku
yökyöpeli siis

odotella puhelimen viestejä rauhassa, vaan viuhtoo jo eteenpäin! Illalla pakkasin auton valmiiksi Pieksämäen reissuun ja keskiviikkona hyppäsin autoon jo heti seiskan jälkeen. Matkalla kävin Moilasella aamiaisella, sitten äiteen luona metsästin Viivi-kissan kantokoppaan ja läksimme eläinlääkärille jälkitarkastukseen. Viivillä on munuaisten vajaatoimintaa ja siksi pitää käydä verikokeissa. Tuntuu olevan ihan yleinen kissojen vaiva. Sitten kissa kotiin ja me lähdimme ostamaan äiteelle kunnolliset aurinkolasit optikkoliikkeestä ja kivat sieltä matkaan lähtikin puoleen hintaan. Sieltä suuntasimme lähellä olevaan

Juhannus

Prismaan ostoksille ja nälkäkin tuli eli ABC:lle syömään. On se kumma, kun ei voi kahta asiaa yhtä aikaa muistaa, muistin näyttää bonuskorttia ABC:llä, mutta aina unohdan ottaa leiman lounaskorttiin! No, tämmöistä se vaan on! Sitten ajelimme äiteen luo kaffeelle ja hetken päästä tulikin äidin ostama uusi ruokailuryhmä. Kauniit valkeat kalusteet, joissa nätti harmaa kansilevy. Kaluston tuojat veivät samalla vanhat pois jaloista. Illalla sitten kokeilimme uutta ilmapatjaa olkkariin nukkumapaikakseni. Olipa kätevä patja, pistoke vaan seinään ja virta päälle, patja täyttyi itsestään. Hyvä patja nukkua ja se on jopa puolisen metriä korkea, joten siitä on helppo nousta ylöskin. Torstaina aamutoimien jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Varkautta, koska siellä on lähin Nordean konttori. Pieksämäessähän ei enää ole koko konttoria, se muutti Jyväskylään. Matkalla taas huomasin pellolla kurjen käyskentelevän ja hetken päästä tien pientareella näin jänön korvat. Äiti ihaili lupiineja tien poskessa, eikä huomannut näitä elukoita, joita minä taas bongailen aina. Tietty seurasin tien viertä ihan syystä, koska siinä oli hirvivaaran liikennemerkki. Pankki löytyikin Kauppakadulta ja 4 tunnin parkkipaikkakin. Onneksi oli reilun pitkä parkkiaika, pankissa menikin 3 tuntia. Lopetimme siis isän tilit, avattiin äiteelle uusi tili, jonne yhteisellä tilillä olleet rahat siirrettiin. Kuulostaa näin kirjoitettuna helpolta, vaan aikaa siihen meni. Emme sitten käyneetkään missään shoppailemassa, oli jo kiirus vessaan ja nälkäkin kurni

rentoa meininkiä Varkauden

Kauppakadulla

vatsoissamme. Ajoimme sitten Varkauden ABC:lle syömään. Seuraavalla kerralla jätämme kyllä tuon paikan väliin, oli sen verran hälisevä paikka, ei lainkaan kiva syödä siellä. Sieltä ajelimme takaisin Pieksämäkeen ja siellä Tokmannille ostoksille. Olisihan Varkaudessakin ollut Tokmanni ja muitakin kauppoja, mutta oli jo iltapäivä ja siellä parkkipaikat täynnä eli Pieksämäessä rauhallisempaa ostelua! Tuonne Varkauteen on vaan tehtävä vielä yksi pankkireissu, mutta se onkin sitten lyhyempi homma ja ehkä sitten ehdimme tutkia paremmin Varkauden tarjontaa. Onhan se isompi kaupunki kuin Pieksämäki. Illemmalla läksin sitten ajelemaan kotimökille ja ostin netistä junalipun Tikkurilaan tiistaiksi. Heti Juhannuksen jälkeen tuli näet kirje HUS:lta uuteen jalan leikkelyyn, 3.7. Harmillinen juttu, täällä olisi Hainähattutori 4.7. eli se jää nyt väliin! Samana päivänä lähtevät Hande ja Joy kiertelemään Eurooppaa ja Sepon pitäisi mennä Handea tuuraamaan kaupunkiin. No, ei firma pariin päivään mihinkään kaadu, jos Seppo lähtee sinne vasta sunnuntaina, kunhan minä pääsen tänne mökille takaisin, joko perjantaina tai lauantaina! Tuo Rontti (suomen ajokoira) haukkuu usein iltamyöhällä tuolla tarhassaan ja joskus öisinkin. Olemme huomanneet sen haukkuvan ohi tepsuttelevia kissoja, jäniksiä ja muitakin otuksia sekä valkeita pakettiautoja. Mutta sehän onkin oikeastaan sen tehtävä. Kyllä se päivisinkin ilmoittaa, jos joku liikkuu tiellä tai tulee pihaan. Niin pitääkin! Niin, Handella on valkea pakettiauto, siksi ne pitää varalta haukkua, jos vaikka isäntä olisi eksynyt kylille!
Tämmöistä tällä kertaa ja palataan blogiin taas heinäkuussa!

TOUKOKUU

2.5.2019 torstai

Vappupäivä olikin sitten ihan sopiva ikkunoiden pesuun, koska illasta alkaen on luvassa sadetta. Niinhän siinä sitten kävikin, ysin maissa illalla alkoi sataa kaatamalla. Tänään ihmettelin mitä tekisi salaattia varten keittämästäni ylijääneestä makaronista. No, tietty jauhelihaa lisäksi ja uuniin, eipä menneet hukkaan. Ennen Vappua bongasin avomaan kurkkuja Cittarista ja tänään pilkoin ne viipaleiksi, pilkoin chiliä, inkivääriä ja valkosipulia. Kaikki kattilaan veden, etikan, suolan ja sokerin kera, kiehautus, jäähdytys ja kohta purkkiin. On muuten hyvää! Aamulla tuossa pihassa rääkäisi taas tuo fasaani, kamera kouraan ja ikkunaan. Ei näkynyt lintua, mutta männyssä olikin sinitiainen syömässä männyn uusia kasvustoja, kaksi oravaa juoksenteli toisessa männyssä, rusakko istuskeli sateessa, kyyhkyt lenteli, fasaani rääkyi, vaan ei suostunut näyttäytymään. Äänestä kuitenkin kuulen sen olevan ihan tuossa ikkunan alla. Tuota sinitiaista en ole ennen nähnytkään, oli ihan uusi tuttavuus.

kyyhkyt

mihin se kaveri joutui

oravat 

olisiko tämä hyvä koti

sinitiainen

evästä nokkaan

pupu sateessa

12.5.2019 sunnuntai

Nyt loppui se värittömänä olo eli lykkäsin hiuksiin taas punaista ja olo on kotoisa! Kevät on mennyt kylmästi, välillä tuli jopa lunta ja jääkylmää vettä. Jos ei ollut pipoa päässä, tuntuivat pisarat jääpuikoilta! Hande lähti käymään mökillä, Joy oli töissä ja Onni meillä hoidossa. Siitä seurasi se, että Onnihan tykästyi meillä yläkerrassa oloon ja tuli aina koulun jälkeen ylös! Hepe ja Jinnykin kävi kahveella edellisenä sunnuntaina. Julia ja Veikkokin siihen tupsahti, olivat ajelulla ja huomasivat Hepen auton parkissa, joten tulivat moikkaamaan. Julian kommentti hiuksistani; nyt mummo taas löytyy kaupasta! Olimme yhtenä päivänä Julian kanssa Cittarissa ja Julia hukkasi minut, kun ei ollut tuttua tuntomerkkiä eli punaiset hiukset! Olin laittanut yhden lääkkeen reseptin netin kautta uusintaan ja uusimisilmoitus tulikin nopsaan. Sitten tuli toinen viesti lääkäriltä, komento verikokeisiin, koska "unohdin" marraskuussa käydä. Siis heti seuraavana aamuna Seppo vei minut Tapuliin labraan ja tulin bussilla kotiin! Asia siis hoidettu, heti ukaasin tultua! Keskiviikkona pakkasin tavarat mökille. Julia tuli töistä ja pyysi kaventamaan huomioliivin, koska koko oli XL-XXL eli ihan liian iso hänelle. No, eihän ompelukoneen paininjalkaa sitten (ei siis mitään uutta) mistään löytynyt ja kursin sivusaumat sitten käsin! Ompelukone jäi vielä kotiin ja pääsee myöhemmin mökille ja toivottavasti se paininjalkakin! En kovin sitä etsinyt, kun en ollut varma josko olisi jo ollut pakattuna. Mökillä selvisi, ettei ollut! Torstaina pakkasimme sitten kaikki 3 koiraa autoon tavaroiden kanssa ja suuntasimme matkamme mökille aurinkoisessa säässä. Se kyllä heti perjantaina katosi ja sää olikin taas kovin kylmää, sateista ja tuulista. Hyvä sää siis ajella kirkolle ostamaan säkkikaupalla multaa ja kävimme myös Sidalissa syömässä. Omistaja tuumasi, että nyt kesä tulee, kun me sinne menimme! Kävimme myös K-marketista ostamassa tarjouksesta kahvia talvikotiin ja samalla saimme postissa tulleet uudet henkilökorttimme, ei tarvitse enää roikottaa mukana passeja. Minullapa ei ole koskaan ennen ollutkaan kyseistä korttia, aina on selvinnyt ajokortilla, vaan eipä enää! Olen ihmetellyt tuota meidän Moccamasteria, siinä on välillä virta päällä vaikka ei pitäisi. Luulin vahingossa jollain tavaralla sen saaneeni päälle. Eipä ollutkaan niin, Seppo huomasi virtakatkaisijan olevan rikki. Nyt otamme aina pistokkeen irti seinästä, ettei satu vahinkoa. Tilasin netistä pari uutta katkaisijaa, eiköhän asia sillä aikanaan korjaannu! Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä satoi tosi kovaa, ei voinut uniakaan nähdä saati kuulla! Sunnuntaina Äitienpäivänä vielä tihkutti, mutta läksin kumminkin ajelemaan Pieksämäkeen äiteen luo. Niin, tuo meidän Roni-joki taas heräsi, kun vettä tuli taivaan täydeltä, se virtasi oikein iloisesti! Autoni, voi pahus, kun vähän temppuilee, menomatka oli kuin tervassa olisi uinut! Autosta siis välillä tipahtaa turbo pois päältä ja silloin auto tosiaan kulkee kuin täi tervassa! Muuten menee hyvin, mutta auta armias kun tulee ylämäki, vauhti hiipuu vaikka kuinka painaisit kaasupoljinta. Tai lähdet risteyksestä, ykkönen päälle, sitten kakkonen ja siihen se vauhti tyssääkin, äkkiä vaan kolmosta silmään ja päästään eteenpäin. Onneksi ei ollut vielä paljon autoja liikkeellä. Asia yleensä korjaantuu, kun pysähtyy ja sammuttaa auton. En vaan viitsinyt pysähtyä. Paluumatkalla auto taas toimi kuin unelma! Viime syksynä auto oli korjaamolla ja nyt toimii ilmastointi, jihuu! Auto on minulla ollut kohta 10 vuotta ja nyt vasta ilmastointi on saatu korjattua! Tulin nääs Pääsiäisen aikaan Pieksämäestä ja laitoin ilmastoinnin päälle, olin paleltua, eli siis toimii! Vielä korjattavaa löytyy, lukothan eivät toimi ja tuo turbo keljuilee. Siihen pitäisi joku osa vaihtaa turboon. No, melkein 10 vuottahan tuo auto on toiminut ilman ilmastointia ja ilman lukkoja, turbo on uusi juttu, ehkä tänä kesänä saamme loputkin kuntoon! Aion kyllä lähteä sillä ajelemaan keskiviikkona Helsinkiin, siellä on vähän hommia. On luomenpoistoa, kampaajaa, shoppailua, Julian kanssa tapaaminen, Ravintolapäivää jne. Niin, lauantaina 18.5. on taas se perinteinen Ravintolapäivä siinä meidän portilla, tervetuloa kaikki maistelemaan herkkuja!


17.5.2019 perjantai

Alkuviikosta mökin ympärillä olikin siten kuhinaa, pääskysiä lenteli pesän etsinnässä kymmeniä, tintit olivat myös pesähommissa yläkerran terassilla vakiopaikoillaan. Piti taas väsätä cd-levyistä

nämä tarttuivat kaupasta matkaan, pionit

verho yläterassille ja laitoin myös ohuen verhon sinne, jotteivat pääskyset taas sotke koko terdeä. Kurjetkin kiljuivat lähipellolla. Kävin myös katsomassa viikon ikäisiä koiranpentuja Kovalassa, sain jopa pitää siitä sylissä. Tosin Kerttu, pentujen emo katseli tarkkaavaisesti minua, etten vaan vie yhtään pentua mukaani. Illalla pakkasin auton kotimatkaa varten ja aamulla lähdin ajelemaan kohti kaupunkikotia. Kävin kirkolla kaupassa, Seppo kävi myös, sekä äänestämässä siellä. Minä säästin äänestyksen kaupunkiin. Ajoin kilsan verran, kun äkkäsin Handen hirvenlihojen jääneen mökille. Siis kurvaus ympäri ja takasin mökille hakemaan ne lihat pakastimesta. Lopulta pääsin jatkamaan matkaa. Ennen kotia pysähdyin Suutarilan kirjastolla äänestämässä ja ajoin sitten lähikauppaan. No, siellähän olikin kaikki kylmäkoneet pois päältä sähkövian vuoksi eli en saanutkaan ostettua ruokaa. Ostin sitten patongin, kotona oli oivariinia paketti, siinä minun ruokani. En jaksanut enää ajella yhtään kilometriä toiseen kauppaan. Otin kaupasta samalla tilaamani paketin, läppäri meni nyt uusiksi. Torstaina aamulla fillarilla Suutarilan terveysasemalle, ottivat yhdestä luomesta näytepalan. Sieltä pois lähtiessäni jaoin parikymmentä Ravintolapäivän mainosta ja ajoin kotio. Jonkun ajan päästä läksi autolla Malmille kampaajalle. Normaalisti menen sinne bussilla tai fillarilla, mutta nyt piti Julian tulla sinne ja olisimme lähteneet Jumboon. Etsin sitten puoli tuntia parkkipaikkaa ja muistin miksi en ota sinne mukaan autoa. Lopulta löysin parkkihallista paikan ja

Sepon sänky joutui lanka-

sängyksi, siihen oli hyvä 

levitellä niitä

lähdin apteekin kautta sinne kampaajalle. Kyllä nyt on taas tukka hyvin! Noh, Julia olikin sitten meillä eli turhaan sen auton kanssa ähräsin, ajoin kotiin. Sitten Jumboon syömään ja ostoksille. Illemmalla kävin vielä jakamassa mainoksia noin 250 kpl. Tänään kävin aamupäivällä jakamassa vielä 350 mainosta ja Veikko jakoi 100 kpl eli 600 mainosta tuli jaettua, plus siihen vielä somen kautta menneet. Ihan kivaa fillarilla jakaa, kun nykyisin on nuo postilaatikot 3-7 laatikon riveissä. Illalla oli kyllä jalat vähän setruurina, muutama polkaisu, pois pyörän päältä, nousu pyörälle, polkaisuja jne. Olipahan jumppaa kerrakseen! Illemmalla käärin Joyn kaverina vajaan 200 kpl kevätrullia ja homma vielä jatkuu. Tuli muuten hyvää aikaa kirjoitella, kun meidän telkkari teki taas lakon. Se on jo pitempään keljuillut, siinä jää kanava 1 päälle, kaukosäätimestä ei toimi mikään, patterit vaihdettu monesti, ei johdu siitä. Yleensä auttaa, kun ottaa töpselin joksikin aikaa irti, vaan sekään ei tänään tehonnut. Jätin siis sen töpselin irti ja aloin kirjoitella. Täytynee kaiketi ostaa uusi telkkari, tuo onkin jo aika vanha vekotin. Hande sen kävi meille ostamassa silloin, kun ensimmäiset taulutv:t tulivat markkinoille. Huomenna on sitten se jokavuotinen Ravintolapäivä, kova päivä siis edessä! Haa, kerkesin tallentaa, akku loppui!

jakelureitti iltapäivällä, ekan päivän 

reittiä en hoksannut laittaa Sport-

trackeriin

mainosten jakelureitti aamulla

mainos

Kävin viimeisen mainoksen jaettuani lähikaupassa. Nyt siellä oli kylmäkaapit kunnossa. Ostin vähän leikkelettä ja kukkia. Sieltä lähtiessäni ajattelin ehtiväni kadun yli ennen auton tuloa. En kuitenkaan syöksynyt tielle, onneksi! Olishan se ollut tylsää kolaroida poliisiauton kanssa. Tosin olisihan sekin voinut pysähtyä suojatien eteen, kuten muutkin autot pruukaavat tehdä!

27.5.2019 maanantai

Ravintolapäivä, Thai Deli tuli ja meni loistavasti. Sää oli suosiollinen ja väkeä riitti! Kello tuli 11 ja Hande tuumasi, jotta tuleekohan tästä mitään. Mutta sitten se hulina alkoikin ja saimme "juosta" tukka putkena aina puoli viiteen saakka. Onneksi emme alkaneet sulkea puljua, koska vielä kymmentä vaille viisi tuli kuutisen asiakasta. Osa ruuista jo loppuikin, sekä aina suositut kevätrullat  vaikka rullia rullasimme tällä kertaa jopa 300 kpl. Illemmalla laskin annokset ja niitä meni reilut 250, siis todella hyvin, enempää emme olisi ehtineetkään! Nyt keksimme Veikon kanssa laittaa tilauslappuun tilaajan nimen, jotta ruuhkassa löytyi tilaaja nopsempaa. Yksi tilauksen nimi olikin pikku kakkonen perheen pikkuisten tyttöjen vuoksi, isä tämän nimen heille antoi! Paljon tuttujakin kävi sekä vakioasiakkaita menneiltä vuosilta, tulipa jopa puhelimeen yksi tilaus viestinä! Ravintolan purku illalla, tavarat sisään, eikä unta illalla tarvinnut odotella kenenkään!

punaiset pionit maljakossa

samat pionit parin päivän päästä

häh, nyt ne ovatkin valkoisia !!!

Sunnuntai menikin sitten ihan huilatessa. Painoin vahingossa Whatssapissa puhelun ja saman tien katkaisin sen. Illemmalla sitten tulikin vastauspuhelu Sveitsistä Jaanalta. Ihan kiva kuulla Thaimaan tuttujen kuulumisia eli hyvä vahinkopainallus kuitenkin. Maanantaina sitten autolla ostoksille muistilapun kera. Bauhausin pihalla Seppo soitteli mökiltä ja pyysi tuomaan mustia ämpäreitä - Bauhausista! Sattuipa sopivasti! Sieltä sitten Tokmannille ostamaan muistitikkuja, koska ostin uuden läppärin ja haluan kaiken tarpeellisen vanhasta talteen, sieltä Plantagen ja Cittarin kautta kotiin. Tiistaina lyhensin Hepen kahdet housut, vaan enää ei tarvitse roikottaa ompelukoneita ees taas, kotona on oma kone. Tein firman hommat, siis ne hommat joista Hande ei vieläkään tykkää! Kävin tilitoimistossa, lyhensin yhden räsymaton ja solmin hapsut niihin. Noita tosi pitkiä räsymattojahan tuli hankittua viime syksynä Sepon synttäreille pitkien penkkien päälle ja nyt niitä voi lyhennellä muihin tarpeisiin. Illemmalla sitten tavaroita autoon ja keskiviikkona matka mökille alkoi täyteen lastatulla autolla. Lähtiessä lämpötila +25, matkalla tosi kovia ukkoskuuroja ja mukavasti sain auton ikkunat pesetettyä sateessa, olikin likastuneet matkan aikana. Mökillä olikin enää +15 ja torstaina enää +6. Näin se kesä hujahti! Mökillä pesin pyykkiä ja keittelin pakastemansikoista hilloa. Eihän pannukakku maistu millekään ilman hilloa ja nimen omaan mansikkahilloa sen pitää olla. Onneksi pakkasessa on mansikoita ja puoli pakettia hillosokeriakin kaapista penkoen löytyi! Sitten vaan satoi, satoi ja satoi! Sunnuntaina aamupäivällä saimme tehtyä vähän pihahommia. Kasvihuoneeseen uudet

siellä ne mun itse idättämät

pikkuruiset taimet

mullat, koirien haudalle ruusu ja pihalle sireeni. Nämä puskat olivat talvehtineet kasvihuoneessa ja hyvin näkyivät voivan. Paistoin myös raparperipiirakan, joka katosi suihin nopsaan, en ehtinyt edes ottaa valokuvaa! Pesin jossain vaiheessa kätöseni kuivaten reippaasti ja toinen etusormi taipui ollen monta päivää kipeänä. Vähän siis varovaisuutta, voi ne kädet hellemminkin kuivailla! Illalla sitten olikin jännät paikat ja

kasvihuoneen uusi vesipiste

niinpä kävi, että Suomen pojat ottivat lätkän MM-kultaa! Tänään sää jatkui kylmänä ja sateisena, siis hyppäsimme autoon ja nokka kohti Jyväskylää! Kävimme myös Hankkijalla, Seppo haki jotain omia juttuja ja minä kurvasin tietty puutarhan puolelle. Ostelin muutamia kukkia ja sormeni syyhysivät pioniin. Onneksi järki voitti sanoen, että mieti ensin paikka sille! Viiniköynnöstä myös mielin, mutta siellä ei ollut niitä laisinkaan, toisen kerran sitten jostain muualta. Palattuamme Seppo väsäsi sähköhommia ja vesijuttuja. Täytyy sanoa, että Jyväskylässä tuo Seppälän alue on mainio, siellä on kaikki tarvittavat kaupat lähekkäin, tykkään! Nyt muuten kirjoittelen tätä uudella läppärillä, hyvältä tuntuu. Pitää vaan ladata kuvia tänne kameroista, puhelimesta ja muistitikuilta, vielä en ole ehtinyt!

Veikko hommissa

kokit työn touhussa

suosittu ruoka, Phad Thai

panang curry

31.5.2019 perjantai

Toukokuun loppua viedään ja pitäisi jo kesä koittaa! Vaan aika kylmää ja märkää on vielä. Kävin äiteen luona hommissa Helatorstaina. Käytiin JYSK:ssä ja ABC:llä syömässä. Sitten laitoin äiteelle uuden puhelimen, iPhonen toimimaan (minulla oli kaapissa yksi iPhone 6 joutilaana) eli äitikin siirtyi älyaikaan! Jonkun aikaa opettelimme, tosin äidillä on ennestään iPad käytössä, joten puhelimen käyttö osittain tuttua. Sitten aloin kasata Viiville kiipeilypuuta ja jopa onnistuin saamaan sen kasaan. Se on aika iso, noin 1,5m korkea kapistus. Illemmalla yritin soittaa äiteen puhelimeen, ei vastausta! Perjantaina sitten alkoi puhelimen käyttö onnistumaan ja sain äitiin yhteyden. Useamman kerran sitten perjantaina soittelimme ja hyvinhän tuo alkoi onnistua. Äiti jopa opetteli ottamaan kuvia kännyllä ja sai vahingossa otettua kuvan itsestäänkin! Pikku hiljaa vaan lisää kännyn toimintojen opettelua!

HUHTIKUU

mökin lumitilanne 4.4.2019

7.4.2019 sunnuntai

Alkuviikon Seppo hommissa, minä paistelin pataleipää, pakkailin mökkikamoja ja tein firman toimistohommia, arki siis alkoi! Keskiviikkona lastasimme auton täyteen, oikeasti! Kun siellä on kolme koiraa, on auto jo niistä aika täynnä; ajokoira, sakemanni ja mäyris! Kävimme matkalla

missä olitte, miksi olitte niin kauan poissa

Tammiston Cittarissa hakemassa pakettini ja siellä olikin ennakkoäänestys, joten saimme myös sen hoidettua. Tarkoitus oli pysähtyä Suutarilan kirjastolla äänestämässä, se kun olisi ollut mukavasti matkan varrella, mutta äänestys tulikin nyt samalla pysäyksellä. Matka sujui hyvin mukavassa ajosäässä ja ehdimme perille ennen pimeän tuloa. Mökillä olikin aika paljon lunta, ainakin puoli metriä ja piti vetää kassit pulkalla mökin ovelle. Torstaina aamulla huomasin ikkunasta terassin edestä vilahtavan tassuja, Rontti oli karannut tarhasta! Onneksi se tuli heti sisään, kun avasin terassin portin, huh, huh!  No, sitten Turo karkasi terassin kaiteen pinnojen välistä, hoh hoijaa! Seppo kävi vähän retusoimassa tarhan porttia ja saimme Rontin takaisin tarhaan. Turo oli yön sisällä, koska oli pakkasta ja sen koppi on kylmä kesäkoppi ja Rontin kopissa on lämmitys. Lauantaina laitoin aamukahvilla autoni taas netin kautta käyttöön ja hurautin äiteen luo Pieksämäkeen. Siellä hoitelimme kaikki asiat, mm. veroilmoituksen, pankkijutut ja muut hoidettavat asiat kuntoon, jonka jälkeen lähdimme katsastamaan uutta Prismaa. Kävimmehän siellä jo silloin joulun jälkeen, mutta se oli vähän hätäinen reissu. Nyt tutkimme kaupan uudelleen. Kotona, tai siis

mökillä aloin tsekata vaatekaappeja ja ihmettelin! Mikä ihmeen idea on laittaa syksyllä kesävaatteet yläkaappiin säilöön ja siirtää talvivaatteen kaappiin! Sitten keväällä siirrän talvivaatteet takaisin yläkaappiin ja kesävaatteet kaappiin, häh! Niihin talvivaatteisiinhan ei ole koskettukaan talven aikana, mehän emme edes ole silloin täällä, äly hoi! Se vaan on sellainen opittu tapa, joka nyt pitää muuttaa! Siivosin terassin, vaan harmi kun en älynnyt ottaa siitä kuvaa. Linnut olivat sen sotkeneet mukavasti kakkien ja repien hirsien välistä fyllinkiä pesän tekoa varten. Sitä vaan aloimme ihmettelemään, kun tinttimme ovat kadonneet ja pesä oli revittynä tuossa pihamaalla! Terassin hirsien koloissa on majaillut jo monta vuotta parikin tinttiperhettä, nyt ei ole näkynyt! Joutsenet mekastaa tuolla lähipellolla ja tänä iltana kirkuivat tuossa meidän pellolla kurjet. Oli vaan niin hämärää etten niitä nähnyt ja luntakin liikaa, ei voinut mennä lähemmäs. No, ei se meidän pelto ole, mutta tuossa tontin jatkeena. Ja sitten, hitsi Nerolla on jotain ihottumaa, selässä iso läiskä ja karvatkin lähteneet siitä. Otin siitä kuva, lähetin Whatsapilla ne kyselyn kera Tuulalle. Tuula on tuossa lähellä ison maalaistalon emäntä sekä eläinlääkäri ja sieltä tulikin vastaus. Koira pitää pestä desinfioivalla shampoolla ja sitten katsotaan kuinka se auttaa. Minulla oli koirien lääkekaapissa kolmekin pullollista tuota shampoota. Pesin sen läiskän ympäriltä shampoolla ja se muuttui ihan eri näköiseksi. Miksi en totellut lääkäriä, hänhän käski pestä koko koiran? No siksi, kun oli jo ilta, enkä halunnut märkää koiraa yöksi sohville ja muualle. Pesen siis koiran aamulla, jotta ehtii kuivua! Jäin sitten tänne mökille koirien kanssa, kun Seppo lähti kaupunkiin töihin Handea auttelemaan.

skootteri on jo kaivettu esille

Täytynee etsiä jostain tähän miniläppäriin hiiri, kun tuo kursori pomppii minne sattuu! On sekin kumma juttu, kun joka kevät on autoni tavarat, laturit, navigaattori, kamera  ja muut tavarat kateissa, minnekähän olen ne taas piilottanut! Viime vuonna löysin ne vasta joskus kesäkuussa! Noh, kyllä minä taas joskus niihin jossain kompastun! Ei hiiskatti, huomenna on kyllä ihan pakko saada tämä näytön teksti isommaksi, silmät valuu jo vettä, kun pitää siristellä, jotta näkisin jotain!!
Katsoin tuossa yhtenä päivänä telkkarista moottorikelkkakisoja Sallasta. Siellä ajettiin rataa pitkin metsässä ja muualla maastossa eli enskaa, enduroa. Olispa ollut kivaa, kun olisi silloin meidän kilpailuaikaan ollut myös enskaa, eikä vaan crossiratoja. Eipä silloin osannut sellaista edes haaveilla. Olipa yhdet speedwaykisat Tampereella iltavalaistuksessa, sekin oli kivaa, erilaista.

Nyt, öitä kaikille!


8.4.2019 maanantai

Jippii, klo 8.58 ilmestyi tintti terassin kaiteelle!

9.4.2019 Hankasalmi Ristimäki, yläkerran terassilta

9.4.2019 tiistai

Nyt ei enää paljoa naurata, välillä tuntuu, että olis parempi olla siellä kaupunkikodissa! Siis täällähän vaan sataa lunta lunta ja taas lunta. No, Seppo lähti kaupunkiin töihin ja lastasi kaikki, siis kaikki lumilapiot kesävarastoon, jonne en lumen vuoksi pääse! Löysin traktorihallista yhden muovisen lasten lapion, sillä on pärjättävä! Turo on pidettävä sisällä, koska sen kopissa ei ole lämmitystä, Rontin kopissa on. Ihmettelin kyllä yhtenä päivänä miksi Rontti raivokkaasti haukkui, se yritti sanoa, että lämmitys ei ole päällä! Eikä halvattu vieköön ollutkaan! Pyysin Rontilta kovasti anteeksi ja annoin possunkorvan hyvityksenä palelulle! Veijo kävi auraamassa pihan, mutta pikku lapiolle tuli kumminkin töitä. Piti lapioida auton takaa rannut pois, jos jonnekin joutuisin lähtemään, koska

näkymä keittiön ikkunasta tänä aamuna

luvattiin pakkasta, ne rannuthan jäätyvät ja auto kökkisi sitten siinä. Portaatkin piti lapioida ja sitten tietty terassin katolta putoili lumia portaiden eteen ja taas lapioimaan! Nero on helppo viedä ulos, mutta tuo Turo pitää laittaa narun päähän uimaan tuonne hankeen. Se on pieni koira mutta vetää julmetusti josta tuo vasen käteni ei tykkää, sen enempää kuin tuosta lumen luonnista. Onneksi sain lääkärille ajan pääsiäisen jälkeen, jos saisi siihen jotain helpotusta! Sauna täynnä märkiä takkeja, lapasia, säärystimiä, pipoja, kenkiä, jotka eivät siellä kuivu. Seppo nääs otti lattialämmityksen pois ja eilen puhelimessa neuvoi sen takaisin päälle. Nuo märät vaatteet ja muut eivät tuolla saunassa muuten kuivu. No, sitten viime yö oli kylmä, pakkasta ainakin - 6. Nukun tuolla yläkerrassa Turon kanssa ja piti ottaa 2 täkkiä päälle ja aamulla yläkerta oli jääkaappi! Tykkään nukkua viileässä, mutta liika on liikaa! Yläkerran portaikossa on ilmalämpöpumppu ja toinen olkkarissa. Alakerta on ihan lämmin. Miksi yläkerran koneen kapula on alakerrassa? Siinähän on silloin alakerran lämpötila, +22

näkymä yläkerran portaikon ikkunasta

tänä aamuna

ja yläkerrassa oli vain +18. Kiikutin siis sen kapulan yläkertaan ja heti alkoi tapahtua eli koneesta alkoi tulla lämpöä! Jospa ensi yönä ei olisi kylmä. Nyt sataa jo kolmatta päivää lunta, alan kyllästyä tuohon kahlaamiseen! Välillä tulee mieleen, että olisinpa jäänyt kaupunkiin! No, onhan taas selvinnyt paljon näitä talvisia juttuja täällä mökillä. Hyviä puolia; autossa vielä talvirenkaat, omat nastakengät mukana, jääkaapissa ja pakastimissa ruokaa, koirille pari säkillistä sapuskaa eli ei haittaa vaikkei pääse kaupoille. Säästöähän se vaan on! Huono puoli on se, kun en pääse Kutomoon, siellä on tosi kylmää sisällä ja satoja kärpäsen raatoja, paljon lunta oven edessä. Pitäisi kaivaa muutamat pimentävät verhot kotiin, jos siellä niitä on, sekä verhonipsuja, muistaakseni molempia pitäisi olla! Muutamia siemeniä piti laittaa itämään, mutta kaiva sitten tuota multasäkkiä jostain lumen seasta, täytynee ensi viikolla ostaa kaupasta pikku pussi multaa. Vein koirien kanssa vähän postitettavaa postilaatikkoon aamupäivällä ja kylläpä oli kylmä tuuli, äkkiä kahlasimme takaisin mökille. Täällä toimii posti siten, että laitat postitettavat kirjeet tai kortit omaan postilaatikkosi, ja joku nauha roikkumaan merkiksi posteljoonille, että postia olisi. Tietysti lähetyksissä pitää olla liimattuna postimerkit. Posteljooni vie ne sitten mennessään postitettavaksi. Näin ei tarvitse lähteä ajelemaan 10 kilsaa kirkolle ja toiset 10 kilsaa takaisin, kätevää! Toivottavasti tänään ei tule enää mitään talviyllätyksiä! Sitä vaan tuossa olen pohtinut, että minne nuo linturukat on menneet, kun tämä talvi yllätti ne! Matkalla kotoa tänne, oli pelloilla paljon joutsenia ja kurkia. Täällä mökin pelloillakin niitä oli ja lenteli kovin hyviä ruokapaikkoja hakien, missä lienevät nyt!
Piti vielä kertomani, että meikäläisellä on aina avaimet hukassa! Seppo antoi käteeni kotiin lähtiessään autotallin avaimet. Maanantaina aloin niitä etsimään, jotta pääsisin autotalliin hakemaan pakastimesta ruokaa, ei löytynyt mistään sitä avainta. Lähdin sitten toisien avaimien kanssa pakastimelle, tulin takaisin ja avaimethan roikkuivat ulko-ovessa mökin avaimien kaverina. Siinä ne olivat roikkuneet koko yön, enkä muka aamulla koirien kanssa pissakeikalta tullessani huomannut! Usein ne unohtuvat oveen ja miksikö ne siinä ovat? Siksi, että kun menen yksin ulos ja koirat jäävät sisälle, on ovi laitettava ulkoa lukkoon. Nero osaa avata oven ja sitten Turo pääsisi karkuun. Se on mäyräkoira eli oikeasti ollut luolakoirahommissa ja jos se innostuu jonnekin kaivautumaan, en sitten löydä sitä. Jos avaimet hukassa, katso aina ensin ulko-ovesta!


10.4.2019 keskiviikko

Tänään satoi taas melkein koko päivän lunta, mutta kello 6 illalla se yxkax loppui ja aurinkokin pilkisti! Pakkasta tosin 6 astetta ja kylmä tuuli. Kumma juttu tuossa Turossa, joka ilta se alkaa tuijottaa tuota ilmalämpöpumppua ja sitä se jaksaa tuijottaa monta tuntia. Mitä ihmettä se siinä näkee tai kuulee? Päivisin se viis veisaa koko vekottimesta!

Turo pyrkii syliin, se on oikea sylivauva tai siis sylihauva

Turon ilmalämpöpumpun 

tuijotus

jääpuikot ilta-auringon valossa

15.4.2019 maanantai

Vaalit on pidetty ja nythän alkaa uusi aika, näkis vaan! Hande ja Joy käväisi torstai-iltana tuossa portilla autolla ja sitten se alkoi! Rontti ulvoi tarhassa pari päivää, kyllä se isäntänsä tuntee. Handen porukka jatkoi sitten perjantaina matkaa Rovaniemelle ja sieltä Leville lomailemaan, kelkkailemaan!
Torstaina paistoin taas pataleivän ja värjäsin yhdet shortsini keltaisiksi. En laita päälleni valkoisia

tukkirekka tukki tien

vaatteita, minkäänlaisia, mutta jos kiva vaate löytyy, tsekkaan heti materiaalin ja jos sen voi värjätä, ostan sen. Paljon olen vaatteita näin ostanut ja värjännyt, se on vieläpä kivaa hommaa. Tuo väri oli monta viikkoa kaapissani ja odotteli milloin käyn kirkolla ostamassa suolaa. Väreihin pitää aina lisätä puolisen kiloa suolaa, jotta väri tarttuu. Luinpa sitten paketista ohjeet ja eipä siihen tarvinnutkaan suolaa, se oli mukana paketissa. Siispä paketti koneeseen, shortsit perään, kone käyntiin ja sitten minulla olikin kananpojankeltaiset pöksyt. Ne sopii tosi hyvin kesäksi golfhousuiksi, kunhan se kesä sieltä ensin tulee. Vielä pitää ostaa pari väripakettia, valkeita shortseja on vielä muutamat, tosin ne yhdet on kaverin. Kävinpä myös kaupassa kirkolla ja matka tyssäsi vähän ennen isoa tietä. Siinä oli tukkirekka lastaamassa tukkeja ja tie on niin kapea etten päässyt ohi. Käytinpä sitten aikani hyvin odotellessa ja soitin äiteelle. Lopulta rekka ajoi ihan tien sivuun ja minä ajoin kieli keskellä suuta sen ohi, en pudonnut autoineni ojaan vaikka sitä pelkäsin! Lauantaina telkkaria katsoessani ärsyynnyin pahanpäiväisesti ja aloin kirjoittaa valitusta! Kaupoissa aina sanotaan ettei lapset saa istua tai seista ostoskärryissä ulkokenkineen, kengät voi levittää sitä ja tätä. Sitten näen telkusta Cittarin mainoksen, jossa nuori

siinäpä uuden väriset shortsit

aikuinen istuu kenkineen kärryssä! No, tässä tapauksessa kengät on varmaan otettu suoraan pakasta, mutta tajuaako telkkua katsova lapsi sen, ihmettelee vain miksi aikuisilla on eri säännöt! No niin, sunnuntaina iltapäivällä eli eilen alkoi lopulta aurinko pilkistelemään taivaalla. Ja ihme tapahtui, meille tuli ekan kerran pääsiäisnoita virpomaan! Eihän minulla mitään namia ollut, mutta tällä kertaa tiesin missä kolikkolompakkoni on, eikö ole kumma, kun jotain löydän! Kadonneita; autoni tavarat, Hepen lyhennettävät housut, virkkuukoukut, 3 Samsung pulloa...
Auton tavarat on joka vuosi kateissa ja viime vuonna päätin, että ne saa jäädä talveksi autoon, mutta kuinkas kävikään! Auto oli korjaamolla ja siksi tyhjensin sen tavaroista, jotka ovat nyt missä lie!  Hepen housut piti ottaa tänne kotoa mukaan, koska ompelukone on täällä, housukassia ei löydy! Liekö jäänyt kuitenkin kotiin. Olisin virkannut jotain joutessani iltaisin vaan ei yhen yhtä virkkuukoukkua löytynyt mökistä eikä

Turon ilme kysyy: mitä häh missä

Kutomosta, kotona kaiketi ovat! Joulun jälkeen tulin Suomeen ja ostin Bangkokin lentokentältä 3 pikku pulloa Samsungia, ei löydy mistään! Olen kaiketi kohta valmis Hurulaan, se on yksi vanhustenasuntola, meidän poikien sille antama nimi! Nukun tuolla yläkerrassa ja siinä sängyn vieressä on peti Turolle. Tänä aamuna heräsin ensinnäkin ilmalämpöpumpun kovaan ääneen, narinaan vai miltä se kuulostikaan ja hetken päästä heristin korviani, Nero kömpi portaita ylös, en muista milloin se olisi sinne tullut. Sitten oli vaan noustava sängystä, kun 2 koiraa hyppäsi sinne pomppimaan! Vaatteet niskaan ja ulos auringon paisteeseen tai nousemassahan se vasta oli, kuuden asteen pakkaseen. Mitä kuulinkaan, piti ihan pysähtyä kuuntelemaan! Joutsenet mekastivat pellolla, ne eivät olleetkaan hukkuneet lumeen. Pellolla ei näkynyt niitä, mutta kyllä kuului ja vein koirat sisälle, otin kameran ja lampsin uudelleen pellon laitaan. Pakkasen vuoksi oli hyvä hankikanto ja pääsin ihan pellon laitaan. Yksi joutsen siellä istuksi mekastamassa, toinen metsän takana ja hetken päästä toinenkin lennähti näkyviin. Taisi Nero sen vuoksi käydä herättämässä minut. Kaupungilla tai jossain muualla en koskaan huomaa tuttujen vastaantuloa, mutta linnut kyllä bongaan mistä vain! Älä siis ihmettele, jos kävelen vastaan sinua huomaamatta, paitsi jos olet joutsen tai kurki!

19.4.2019 perjantai

Maanantaina ilmestyivät joutsenet ja kurjet tuohon lähipellolle! Järjestelin myös auton tavaroita eli ne löytyivät etsiessäni verhoja, samalla löysin kaikki virkkukoukkuni. Tosin en sitten voikaan virkata, kun Turo työntyy aina syliin, mutta ovatpahan nyt hollilla! Auton tavarat olivat yläkerrassa isossa kannellisessa muovilaatikossa. Vein sitten tavarat autoon, keräsin koirien jätöksiä pihasta, laitoin tuhkaa kaivon päälle, jotta lumi sulaisi. Laitoin sitten ne tuhkat kaivon viereen, enhän lumikasasta nähnyt missä se kaivo on! Lumet sulaa vauhdilla, vaan on sitä vielä koko viikoksi, ainakin!

Illemmalla olin koirien kanssa tuossa tyhjällä tontilla ja Irma putkahti siihen jutustelemaan. Näin sitten silmäkulmastani tuossa mutkassa liikettä ja hevonen ratsastajansa kanssa sieltä tuli. Minulla ei ollut Nerolle tietenkään hihnaa mukana ja jouduimme sitten kahlaamaan tuonne pellon reunaan, koska en tiedä mitä Nero olisi hepasta tuumannut tai heppa Nerosta. Pellolla sitten ihailimme kurkia ja hepan mentyä, palasimme tien varteen. Keskiviikko aamuna olikin pakkasta -6 ja tuohon edessä olevalle pellolle tupsahti kovan kalkatuksen kera 2 joutsenta. Koskaan ennen siinä ei ole niitä ollut ja kamerani taas raksutti yläkerran terassilla, sieltä oli hyvä näkyväisyys joutseniin. Illalla kävin sitten koirien lenkillä kuvaamassa kurkia tuolla toisella pellolla, minullahan on aina kamera taskussani. Torstaina olikin siivouspäivä ja kauppareissukin tuli tehtyä. Iltasella olikin sitten kuukuvauksen aika. Täysikuu on vasta huomenna, mutta säätieto lupasi tänne perjantaiksi pilviä, joten otin sen kuukuvan ennakkoon! Perjantaiaamuna paistoin heti karpaloisen pataleivän, Seppokin porhalsi kotoa tänne, sekä Hepe ja Jinny iltapäivällä Pääsiäisen viettoon! Ja illalla olikin taivas pilvessä, en olisikaan saanut sitä kuukuvaa! Täällä on ollut joka ikinen yö pakkasta, vaikka tuo Pouta yhtenä iltana lupasi ettei yöpakkasta ole. No, sillä samalla hetkellä oli ainakin meillä -2, että se siitä Poudan jutuista!

18.4.2019

27.4.2019 lauantai

Pääsiäinen tuli ja meni lumisissa maisemissa. Kävin Jinnyn kanssa jäätelöautolla ja nyt on mökin pakastimessa jäätelöä koko kesäksi, tai ainakin Juhannukseen saakka tai jonnekin! Grillauskausikin avattiin, tosin grillaus tapahtui ulkona ja syöminen sisällä! Kylmä sää vaan jatkuu ja jatkuu, tuo lumikin tuossa maassa kylmentää ilmaa. Hande ja Joy tulivat Lapista ja jatkoivat yön jälkeen matkaa kotiin. Heräsin yhtenä yönä kovaan tömäykseen, ensin luulin Sepon pudonneen sängystä tai Neron.

grilliherkkuja

Kukaan ei ollut pudonnut ja tuo tömäys oli kuulunut aittaankin, Jinny ja Hepekin olivat sen kuulleet. Taisi olla karhu koputtamassa seinään! Seuraavana yönä oli Rontti ravannut levottomasti tarhassaan, Seppo antoi sille makkarapätkän ja se meni koppiinsa syömään. Aamulla Hepe ja Jinny kertoivat jonkun elukan liikkuneen aitan ympärillä. Se oli luultavasti joku iso lintu, huuhkaja tai iso pöllö, koska jälkiä ei näkynyt, mutta selvästi puusta oli kuulunut ääniä. Olisikohan se ollut se minun taannoin kuvaamani iso lapinpöllö! Iso eläin kumminkin, koska Ronttikin oli siihen reagoinut.
Sitten huomasin taas Nerolla ihottuma kohdan ja ei kun pesuun se kohta. Täytynee pestä koiraa useammin sillä lääkeshampoolla kesän mittaan. Hepe ja Jinny lähtivät maanantaina kotio ja mekin tiistaina. Lastasimme kolme koiraa autoon tavaroiden kanssa, jätimme lumisen mökin ja huristimme kaupunkiin. Sääkin oli taas mitä mainioin, lämpö huiteli 20:n tienoilla. Kaupungissa alkoi Seppo heti valamaan yhtä porrasaskelmaa, se kun on vuosien saatossa mennyt huonoon kuntoon.

Nero on väsähtänyt

Seppo laittoi portaan ympärille puutarhatuoleja, ettei kukaan vahingossa astu betoniin. No, sitten Onni tuli koulusta, heitti repun maahan, istahti tuoliin kysyen miksi tuolit olivat siinä! Onneksi reppu lensi nurmelle ja Onni tuolille ettei kumpikaan tipahtanut siihen betonille! Torstaina fillaroin terveysasemalle ja päivällä ajoimme Vantaan poliisille antamaan henkilökortteja varten nimikirjoitusnäytteet. Kyselimme, miksi passien kirjoitukset kelvanneet, vastaus; nimikirjoitus on järjestelmässä tallessa 6 vuotta ja sitten taas pitää antaa uusi näyte. Viimeksi haimme passit netin kautta, kuten uudet ajokortitkin ja siellä oli nimmarit, mutta nyt on jo 6 vuotta mennyt ja seuraaviin passeihin pitää taas käydä antamassa nimmarit. Henkilökortin nimmaria ei voi passissa käyttää, ohjelmat eivät ainakaan vielä toimi yhteen. Näin virkailija kertoi ja nyt tiedämme mitä odotettavissa on, kun seuraavia passeja haemme. Tämmöistä se on nykytekniikan aikana! Niin ja sitten tuo terkkarikäynti! Lääkäri sanoi ettei tuossa patissa ole tapahtunut muutosta, seurataan. Olkapääni on onneksi jo parantumaan päin, 6 kuukautta se onkin jo vihoitellut. Lääkäri käski laittaa kipugeeliä ja joskus pariksi päiväksi kantositeeseen! Jos ei parane tai pahenee, kortisonipiikkiä vaan! Kysäisin myös pohkeessani olevasta luomesta ja hän pyysi varaamaan ajan sen poistolle, varmuuden vuoksi. Luomen väritys on muuttunut, se on sellainen matala luomi sentin kanttiinsa, ei siis ihan pikkuinen. Lopuksi lääkäri sanoi minun olevan nuori ja terve! Voi vitsi, milloin joku on meikäläistä sanonut nuoreksi, täh!! Ihan hölmistyin hetkeksi sanattomaksi! Ajan sainkin sitten noin kolmen viikon päähän. Sopiva aika kaiken kaikkiaan, luomijuttu 16. päivä ja Ravintolapäivä 18.5 eli pääsen taas mukaan siihen hommaan ja Seppo voi jäädä mökille koirien kanssa!
Tänään sitten pätkittiin hopeapajuja, niitä on pihassa enää 2, kun menneinä vuosina niitä oli 7-8 eli vähän pienempi homma tällä kertaa. Otin sieltä muutamia tuoreita oksia juurtumaan mökille, saa nähdä onnistuuko. Olen mökillä laittanut oksia juurtumaan kasvihuoneeseen talveksi ja osa on onnistunut hyvin. Pihassa onkin jo 2 juurruttamaani hienoa Terijoen salavaa. Tökkäsin vaan syksyllä oksia kasvihuoneeseen ja jätin sinne. Osa juurtuikin ja 2 komeinta istutetiin pihalle toisten salavien jatkeeksi. Nyt on kevät, saa nähdä miten nyt käypi! Kävimme myös naapurissa kaffeella ja muurikkalettuja syömässä, sekä kuulemassa viimeiset kylän kuulumiset. Sen jälkeen omassa pihassa grilli kuumenemaan. Huomenna pitäisi sään taas kylmetä!

kaivon tarkastus, Nero työnjohtajana tarkkailemassa

mökin kaivo täynnä vettä

30.4.2019 tiistai

Kävinpä fillarilla tuolla Suutarilassa ja kiersin Siltamäkeen Alepaan. Täytyypä sanoa, että oli kiva ajella Thaimaan liikenteen jälkeen. Tosin kaipasin polkupyörään peiliä, kuten talvikodin pyörissä on. Thaimaassa on kyllä ihan helppo ajella fillarilla, kun on vuosien mittaan ymmärtänyt liikenteen menon siellä. Täällä jouduin useamman kerran jarruttelemaan, kun tien yli milloin mistäkin suhahteli rusakkoja, ihan oikeasti ne huitelivat miten sattuu ja ovat muuten aika isoja jötiköitä! Niillekin pitäisi vähän opettaa liikennesääntöjä ettei saa miten vaan säntäillä. Vappuaattona sain inspiksen ja pesin Veikon huoneen ikkunan ja sitä pestessäni näin vastapäisen kuppilan pihassa juoksevan ison rotan! Siellähän ne varmaan tykkäävät majailla, kun palaneen kuppilan varastossa taitaa olla vielä ne kaikki osittain palaneet jauho- ja riisisäkit kukas niitä tarvitsisi paitsi nuo rotat! Toivottavasti niistä ei tule isoa riesaa. Saisivat jo purkaa koko palaneen hökötyksen pois. Illalla sitten harrastimme kerrospukeutumista ja menimme pihalle grillaamaan, olihan Vappuaatto. Handekin tuli siihen ja Joy myöhemmin unisena, oli ollut pitkään täissä. Näin se taas yksi kuukausi hurahti!

Nero grillivahtina

Hyvää Vappua !