HUHTIKUU

mökin lumitilanne 4.4.2019

7.4.2019 sunnuntai

Alkuviikon Seppo hommissa, minä paistelin pataleipää, pakkailin mökkikamoja ja tein firman toimistohommia, arki siis alkoi! Keskiviikkona lastasimme auton täyteen, oikeasti! Kun siellä on kolme koiraa, on auto jo niistä aika täynnä; ajokoira, sakemanni ja mäyris! Kävimme matkalla

missä olitte, miksi olitte niin kauan poissa

Tammiston Cittarissa hakemassa pakettini ja siellä olikin ennakkoäänestys, joten saimme myös sen hoidettua. Tarkoitus oli pysähtyä Suutarilan kirjastolla äänestämässä, se kun olisi ollut mukavasti matkan varrella, mutta äänestys tulikin nyt samalla pysäyksellä. Matka sujui hyvin mukavassa ajosäässä ja ehdimme perille ennen pimeän tuloa. Mökillä olikin aika paljon lunta, ainakin puoli metriä ja piti vetää kassit pulkalla mökin ovelle. Torstaina aamulla huomasin ikkunasta terassin edestä vilahtavan tassuja, Rontti oli karannut tarhasta! Onneksi se tuli heti sisään, kun avasin terassin portin, huh, huh!  No, sitten Turo karkasi terassin kaiteen pinnojen välistä, hoh hoijaa! Seppo kävi vähän retusoimassa tarhan porttia ja saimme Rontin takaisin tarhaan. Turo oli yön sisällä, koska oli pakkasta ja sen koppi on kylmä kesäkoppi ja Rontin kopissa on lämmitys. Lauantaina laitoin aamukahvilla autoni taas netin kautta käyttöön ja hurautin äiteen luo Pieksämäkeen. Siellä hoitelimme kaikki asiat, mm. veroilmoituksen, pankkijutut ja muut hoidettavat asiat kuntoon, jonka jälkeen lähdimme katsastamaan uutta Prismaa. Kävimmehän siellä jo silloin joulun jälkeen, mutta se oli vähän hätäinen reissu. Nyt tutkimme kaupan uudelleen. Kotona, tai siis

mökillä aloin tsekata vaatekaappeja ja ihmettelin! Mikä ihmeen idea on laittaa syksyllä kesävaatteet yläkaappiin säilöön ja siirtää talvivaatteen kaappiin! Sitten keväällä siirrän talvivaatteet takaisin yläkaappiin ja kesävaatteet kaappiin, häh! Niihin talvivaatteisiinhan ei ole koskettukaan talven aikana, mehän emme edes ole silloin täällä, äly hoi! Se vaan on sellainen opittu tapa, joka nyt pitää muuttaa! Siivosin terassin, vaan harmi kun en älynnyt ottaa siitä kuvaa. Linnut olivat sen sotkeneet mukavasti kakkien ja repien hirsien välistä fyllinkiä pesän tekoa varten. Sitä vaan aloimme ihmettelemään, kun tinttimme ovat kadonneet ja pesä oli revittynä tuossa pihamaalla! Terassin hirsien koloissa on majaillut jo monta vuotta parikin tinttiperhettä, nyt ei ole näkynyt! Joutsenet mekastaa tuolla lähipellolla ja tänä iltana kirkuivat tuossa meidän pellolla kurjet. Oli vaan niin hämärää etten niitä nähnyt ja luntakin liikaa, ei voinut mennä lähemmäs. No, ei se meidän pelto ole, mutta tuossa tontin jatkeena. Ja sitten, hitsi Nerolla on jotain ihottumaa, selässä iso läiskä ja karvatkin lähteneet siitä. Otin siitä kuva, lähetin Whatsapilla ne kyselyn kera Tuulalle. Tuula on tuossa lähellä ison maalaistalon emäntä sekä eläinlääkäri ja sieltä tulikin vastaus. Koira pitää pestä desinfioivalla shampoolla ja sitten katsotaan kuinka se auttaa. Minulla oli koirien lääkekaapissa kolmekin pullollista tuota shampoota. Pesin sen läiskän ympäriltä shampoolla ja se muuttui ihan eri näköiseksi. Miksi en totellut lääkäriä, hänhän käski pestä koko koiran? No siksi, kun oli jo ilta, enkä halunnut märkää koiraa yöksi sohville ja muualle. Pesen siis koiran aamulla, jotta ehtii kuivua! Jäin sitten tänne mökille koirien kanssa, kun Seppo lähti kaupunkiin töihin Handea auttelemaan.

skootteri on jo kaivettu esille

Täytynee etsiä jostain tähän miniläppäriin hiiri, kun tuo kursori pomppii minne sattuu! On sekin kumma juttu, kun joka kevät on autoni tavarat, laturit, navigaattori, kamera  ja muut tavarat kateissa, minnekähän olen ne taas piilottanut! Viime vuonna löysin ne vasta joskus kesäkuussa! Noh, kyllä minä taas joskus niihin jossain kompastun! Ei hiiskatti, huomenna on kyllä ihan pakko saada tämä näytön teksti isommaksi, silmät valuu jo vettä, kun pitää siristellä, jotta näkisin jotain!!
Katsoin tuossa yhtenä päivänä telkkarista moottorikelkkakisoja Sallasta. Siellä ajettiin rataa pitkin metsässä ja muualla maastossa eli enskaa, enduroa. Olispa ollut kivaa, kun olisi silloin meidän kilpailuaikaan ollut myös enskaa, eikä vaan crossiratoja. Eipä silloin osannut sellaista edes haaveilla. Olipa yhdet speedwaykisat Tampereella iltavalaistuksessa, sekin oli kivaa, erilaista.

Nyt, öitä kaikille!


8.4.2019 maanantai

Jippii, klo 8.58 ilmestyi tintti terassin kaiteelle!

9.4.2019 Hankasalmi Ristimäki, yläkerran terassilta

9.4.2019 tiistai

Nyt ei enää paljoa naurata, välillä tuntuu, että olis parempi olla siellä kaupunkikodissa! Siis täällähän vaan sataa lunta lunta ja taas lunta. No, Seppo lähti kaupunkiin töihin ja lastasi kaikki, siis kaikki lumilapiot kesävarastoon, jonne en lumen vuoksi pääse! Löysin traktorihallista yhden muovisen lasten lapion, sillä on pärjättävä! Turo on pidettävä sisällä, koska sen kopissa ei ole lämmitystä, Rontin kopissa on. Ihmettelin kyllä yhtenä päivänä miksi Rontti raivokkaasti haukkui, se yritti sanoa, että lämmitys ei ole päällä! Eikä halvattu vieköön ollutkaan! Pyysin Rontilta kovasti anteeksi ja annoin possunkorvan hyvityksenä palelulle! Veijo kävi auraamassa pihan, mutta pikku lapiolle tuli kumminkin töitä. Piti lapioida auton takaa rannut pois, jos jonnekin joutuisin lähtemään, koska

näkymä keittiön ikkunasta tänä aamuna

luvattiin pakkasta, ne rannuthan jäätyvät ja auto kökkisi sitten siinä. Portaatkin piti lapioida ja sitten tietty terassin katolta putoili lumia portaiden eteen ja taas lapioimaan! Nero on helppo viedä ulos, mutta tuo Turo pitää laittaa narun päähän uimaan tuonne hankeen. Se on pieni koira mutta vetää julmetusti josta tuo vasen käteni ei tykkää, sen enempää kuin tuosta lumen luonnista. Onneksi sain lääkärille ajan pääsiäisen jälkeen, jos saisi siihen jotain helpotusta! Sauna täynnä märkiä takkeja, lapasia, säärystimiä, pipoja, kenkiä, jotka eivät siellä kuivu. Seppo nääs otti lattialämmityksen pois ja eilen puhelimessa neuvoi sen takaisin päälle. Nuo märät vaatteet ja muut eivät tuolla saunassa muuten kuivu. No, sitten viime yö oli kylmä, pakkasta ainakin - 6. Nukun tuolla yläkerrassa Turon kanssa ja piti ottaa 2 täkkiä päälle ja aamulla yläkerta oli jääkaappi! Tykkään nukkua viileässä, mutta liika on liikaa! Yläkerran portaikossa on ilmalämpöpumppu ja toinen olkkarissa. Alakerta on ihan lämmin. Miksi yläkerran koneen kapula on alakerrassa? Siinähän on silloin alakerran lämpötila, +22

näkymä yläkerran portaikon ikkunasta

tänä aamuna

ja yläkerrassa oli vain +18. Kiikutin siis sen kapulan yläkertaan ja heti alkoi tapahtua eli koneesta alkoi tulla lämpöä! Jospa ensi yönä ei olisi kylmä. Nyt sataa jo kolmatta päivää lunta, alan kyllästyä tuohon kahlaamiseen! Välillä tulee mieleen, että olisinpa jäänyt kaupunkiin! No, onhan taas selvinnyt paljon näitä talvisia juttuja täällä mökillä. Hyviä puolia; autossa vielä talvirenkaat, omat nastakengät mukana, jääkaapissa ja pakastimissa ruokaa, koirille pari säkillistä sapuskaa eli ei haittaa vaikkei pääse kaupoille. Säästöähän se vaan on! Huono puoli on se, kun en pääse Kutomoon, siellä on tosi kylmää sisällä ja satoja kärpäsen raatoja, paljon lunta oven edessä. Pitäisi kaivaa muutamat pimentävät verhot kotiin, jos siellä niitä on, sekä verhonipsuja, muistaakseni molempia pitäisi olla! Muutamia siemeniä piti laittaa itämään, mutta kaiva sitten tuota multasäkkiä jostain lumen seasta, täytynee ensi viikolla ostaa kaupasta pikku pussi multaa. Vein koirien kanssa vähän postitettavaa postilaatikkoon aamupäivällä ja kylläpä oli kylmä tuuli, äkkiä kahlasimme takaisin mökille. Täällä toimii posti siten, että laitat postitettavat kirjeet tai kortit omaan postilaatikkosi, ja joku nauha roikkumaan merkiksi posteljoonille, että postia olisi. Tietysti lähetyksissä pitää olla liimattuna postimerkit. Posteljooni vie ne sitten mennessään postitettavaksi. Näin ei tarvitse lähteä ajelemaan 10 kilsaa kirkolle ja toiset 10 kilsaa takaisin, kätevää! Toivottavasti tänään ei tule enää mitään talviyllätyksiä! Sitä vaan tuossa olen pohtinut, että minne nuo linturukat on menneet, kun tämä talvi yllätti ne! Matkalla kotoa tänne, oli pelloilla paljon joutsenia ja kurkia. Täällä mökin pelloillakin niitä oli ja lenteli kovin hyviä ruokapaikkoja hakien, missä lienevät nyt!
Piti vielä kertomani, että meikäläisellä on aina avaimet hukassa! Seppo antoi käteeni kotiin lähtiessään autotallin avaimet. Maanantaina aloin niitä etsimään, jotta pääsisin autotalliin hakemaan pakastimesta ruokaa, ei löytynyt mistään sitä avainta. Lähdin sitten toisien avaimien kanssa pakastimelle, tulin takaisin ja avaimethan roikkuivat ulko-ovessa mökin avaimien kaverina. Siinä ne olivat roikkuneet koko yön, enkä muka aamulla koirien kanssa pissakeikalta tullessani huomannut! Usein ne unohtuvat oveen ja miksikö ne siinä ovat? Siksi, että kun menen yksin ulos ja koirat jäävät sisälle, on ovi laitettava ulkoa lukkoon. Nero osaa avata oven ja sitten Turo pääsisi karkuun. Se on mäyräkoira eli oikeasti ollut luolakoirahommissa ja jos se innostuu jonnekin kaivautumaan, en sitten löydä sitä. Jos avaimet hukassa, katso aina ensin ulko-ovesta!


10.4.2019 keskiviikko

Tänään satoi taas melkein koko päivän lunta, mutta kello 6 illalla se yxkax loppui ja aurinkokin pilkisti! Pakkasta tosin 6 astetta ja kylmä tuuli. Kumma juttu tuossa Turossa, joka ilta se alkaa tuijottaa tuota ilmalämpöpumppua ja sitä se jaksaa tuijottaa monta tuntia. Mitä ihmettä se siinä näkee tai kuulee? Päivisin se viis veisaa koko vekottimesta!

Turo pyrkii syliin, se on oikea sylivauva tai siis sylihauva

Turon ilmalämpöpumpun 

tuijotus

jääpuikot ilta-auringon valossa

15.4.2019 maanantai

Vaalit on pidetty ja nythän alkaa uusi aika, näkis vaan! Hande ja Joy käväisi torstai-iltana tuossa portilla autolla ja sitten se alkoi! Rontti ulvoi tarhassa pari päivää, kyllä se isäntänsä tuntee. Handen porukka jatkoi sitten perjantaina matkaa Rovaniemelle ja sieltä Leville lomailemaan, kelkkailemaan!
Torstaina paistoin taas pataleivän ja värjäsin yhdet shortsini keltaisiksi. En laita päälleni valkoisia

tukkirekka tukki tien

vaatteita, minkäänlaisia, mutta jos kiva vaate löytyy, tsekkaan heti materiaalin ja jos sen voi värjätä, ostan sen. Paljon olen vaatteita näin ostanut ja värjännyt, se on vieläpä kivaa hommaa. Tuo väri oli monta viikkoa kaapissani ja odotteli milloin käyn kirkolla ostamassa suolaa. Väreihin pitää aina lisätä puolisen kiloa suolaa, jotta väri tarttuu. Luinpa sitten paketista ohjeet ja eipä siihen tarvinnutkaan suolaa, se oli mukana paketissa. Siispä paketti koneeseen, shortsit perään, kone käyntiin ja sitten minulla olikin kananpojankeltaiset pöksyt. Ne sopii tosi hyvin kesäksi golfhousuiksi, kunhan se kesä sieltä ensin tulee. Vielä pitää ostaa pari väripakettia, valkeita shortseja on vielä muutamat, tosin ne yhdet on kaverin. Kävinpä myös kaupassa kirkolla ja matka tyssäsi vähän ennen isoa tietä. Siinä oli tukkirekka lastaamassa tukkeja ja tie on niin kapea etten päässyt ohi. Käytinpä sitten aikani hyvin odotellessa ja soitin äiteelle. Lopulta rekka ajoi ihan tien sivuun ja minä ajoin kieli keskellä suuta sen ohi, en pudonnut autoineni ojaan vaikka sitä pelkäsin! Lauantaina telkkaria katsoessani ärsyynnyin pahanpäiväisesti ja aloin kirjoittaa valitusta! Kaupoissa aina sanotaan ettei lapset saa istua tai seista ostoskärryissä ulkokenkineen, kengät voi levittää sitä ja tätä. Sitten näen telkusta Cittarin mainoksen, jossa nuori

siinäpä uuden väriset shortsit

aikuinen istuu kenkineen kärryssä! No, tässä tapauksessa kengät on varmaan otettu suoraan pakasta, mutta tajuaako telkkua katsova lapsi sen, ihmettelee vain miksi aikuisilla on eri säännöt! No niin, sunnuntaina iltapäivällä eli eilen alkoi lopulta aurinko pilkistelemään taivaalla. Ja ihme tapahtui, meille tuli ekan kerran pääsiäisnoita virpomaan! Eihän minulla mitään namia ollut, mutta tällä kertaa tiesin missä kolikkolompakkoni on, eikö ole kumma, kun jotain löydän! Kadonneita; autoni tavarat, Hepen lyhennettävät housut, virkkuukoukut, 3 Samsung pulloa...
Auton tavarat on joka vuosi kateissa ja viime vuonna päätin, että ne saa jäädä talveksi autoon, mutta kuinkas kävikään! Auto oli korjaamolla ja siksi tyhjensin sen tavaroista, jotka ovat nyt missä lie!  Hepen housut piti ottaa tänne kotoa mukaan, koska ompelukone on täällä, housukassia ei löydy! Liekö jäänyt kuitenkin kotiin. Olisin virkannut jotain joutessani iltaisin vaan ei yhen yhtä virkkuukoukkua löytynyt mökistä eikä

Turon ilme kysyy: mitä häh missä

Kutomosta, kotona kaiketi ovat! Joulun jälkeen tulin Suomeen ja ostin Bangkokin lentokentältä 3 pikku pulloa Samsungia, ei löydy mistään! Olen kaiketi kohta valmis Hurulaan, se on yksi vanhustenasuntola, meidän poikien sille antama nimi! Nukun tuolla yläkerrassa ja siinä sängyn vieressä on peti Turolle. Tänä aamuna heräsin ensinnäkin ilmalämpöpumpun kovaan ääneen, narinaan vai miltä se kuulostikaan ja hetken päästä heristin korviani, Nero kömpi portaita ylös, en muista milloin se olisi sinne tullut. Sitten oli vaan noustava sängystä, kun 2 koiraa hyppäsi sinne pomppimaan! Vaatteet niskaan ja ulos auringon paisteeseen tai nousemassahan se vasta oli, kuuden asteen pakkaseen. Mitä kuulinkaan, piti ihan pysähtyä kuuntelemaan! Joutsenet mekastivat pellolla, ne eivät olleetkaan hukkuneet lumeen. Pellolla ei näkynyt niitä, mutta kyllä kuului ja vein koirat sisälle, otin kameran ja lampsin uudelleen pellon laitaan. Pakkasen vuoksi oli hyvä hankikanto ja pääsin ihan pellon laitaan. Yksi joutsen siellä istuksi mekastamassa, toinen metsän takana ja hetken päästä toinenkin lennähti näkyviin. Taisi Nero sen vuoksi käydä herättämässä minut. Kaupungilla tai jossain muualla en koskaan huomaa tuttujen vastaantuloa, mutta linnut kyllä bongaan mistä vain! Älä siis ihmettele, jos kävelen vastaan sinua huomaamatta, paitsi jos olet joutsen tai kurki!

19.4.2019 perjantai

Maanantaina ilmestyivät joutsenet ja kurjet tuohon lähipellolle! Järjestelin myös auton tavaroita eli ne löytyivät etsiessäni verhoja, samalla löysin kaikki virkkukoukkuni. Tosin en sitten voikaan virkata, kun Turo työntyy aina syliin, mutta ovatpahan nyt hollilla! Auton tavarat olivat yläkerrassa isossa kannellisessa muovilaatikossa. Vein sitten tavarat autoon, keräsin koirien jätöksiä pihasta, laitoin tuhkaa kaivon päälle, jotta lumi sulaisi. Laitoin sitten ne tuhkat kaivon viereen, enhän lumikasasta nähnyt missä se kaivo on! Lumet sulaa vauhdilla, vaan on sitä vielä koko viikoksi, ainakin!

Illemmalla olin koirien kanssa tuossa tyhjällä tontilla ja Irma putkahti siihen jutustelemaan. Näin sitten silmäkulmastani tuossa mutkassa liikettä ja hevonen ratsastajansa kanssa sieltä tuli. Minulla ei ollut Nerolle tietenkään hihnaa mukana ja jouduimme sitten kahlaamaan tuonne pellon reunaan, koska en tiedä mitä Nero olisi hepasta tuumannut tai heppa Nerosta. Pellolla sitten ihailimme kurkia ja hepan mentyä, palasimme tien varteen. Keskiviikko aamuna olikin pakkasta -6 ja tuohon edessä olevalle pellolle tupsahti kovan kalkatuksen kera 2 joutsenta. Koskaan ennen siinä ei ole niitä ollut ja kamerani taas raksutti yläkerran terassilla, sieltä oli hyvä näkyväisyys joutseniin. Illalla kävin sitten koirien lenkillä kuvaamassa kurkia tuolla toisella pellolla, minullahan on aina kamera taskussani. Torstaina olikin siivouspäivä ja kauppareissukin tuli tehtyä. Iltasella olikin sitten kuukuvauksen aika. Täysikuu on vasta huomenna, mutta säätieto lupasi tänne perjantaiksi pilviä, joten otin sen kuukuvan ennakkoon! Perjantaiaamuna paistoin heti karpaloisen pataleivän, Seppokin porhalsi kotoa tänne, sekä Hepe ja Jinny iltapäivällä Pääsiäisen viettoon! Ja illalla olikin taivas pilvessä, en olisikaan saanut sitä kuukuvaa! Täällä on ollut joka ikinen yö pakkasta, vaikka tuo Pouta yhtenä iltana lupasi ettei yöpakkasta ole. No, sillä samalla hetkellä oli ainakin meillä -2, että se siitä Poudan jutuista!

18.4.2019

27.4.2019 lauantai

Pääsiäinen tuli ja meni lumisissa maisemissa. Kävin Jinnyn kanssa jäätelöautolla ja nyt on mökin pakastimessa jäätelöä koko kesäksi, tai ainakin Juhannukseen saakka tai jonnekin! Grillauskausikin avattiin, tosin grillaus tapahtui ulkona ja syöminen sisällä! Kylmä sää vaan jatkuu ja jatkuu, tuo lumikin tuossa maassa kylmentää ilmaa. Hande ja Joy tulivat Lapista ja jatkoivat yön jälkeen matkaa kotiin. Heräsin yhtenä yönä kovaan tömäykseen, ensin luulin Sepon pudonneen sängystä tai Neron.

grilliherkkuja

Kukaan ei ollut pudonnut ja tuo tömäys oli kuulunut aittaankin, Jinny ja Hepekin olivat sen kuulleet. Taisi olla karhu koputtamassa seinään! Seuraavana yönä oli Rontti ravannut levottomasti tarhassaan, Seppo antoi sille makkarapätkän ja se meni koppiinsa syömään. Aamulla Hepe ja Jinny kertoivat jonkun elukan liikkuneen aitan ympärillä. Se oli luultavasti joku iso lintu, huuhkaja tai iso pöllö, koska jälkiä ei näkynyt, mutta selvästi puusta oli kuulunut ääniä. Olisikohan se ollut se minun taannoin kuvaamani iso lapinpöllö! Iso eläin kumminkin, koska Ronttikin oli siihen reagoinut.
Sitten huomasin taas Nerolla ihottuma kohdan ja ei kun pesuun se kohta. Täytynee pestä koiraa useammin sillä lääkeshampoolla kesän mittaan. Hepe ja Jinny lähtivät maanantaina kotio ja mekin tiistaina. Lastasimme kolme koiraa autoon tavaroiden kanssa, jätimme lumisen mökin ja huristimme kaupunkiin. Sääkin oli taas mitä mainioin, lämpö huiteli 20:n tienoilla. Kaupungissa alkoi Seppo heti valamaan yhtä porrasaskelmaa, se kun on vuosien saatossa mennyt huonoon kuntoon.

Nero on väsähtänyt

Seppo laittoi portaan ympärille puutarhatuoleja, ettei kukaan vahingossa astu betoniin. No, sitten Onni tuli koulusta, heitti repun maahan, istahti tuoliin kysyen miksi tuolit olivat siinä! Onneksi reppu lensi nurmelle ja Onni tuolille ettei kumpikaan tipahtanut siihen betonille! Torstaina fillaroin terveysasemalle ja päivällä ajoimme Vantaan poliisille antamaan henkilökortteja varten nimikirjoitusnäytteet. Kyselimme, miksi passien kirjoitukset kelvanneet, vastaus; nimikirjoitus on järjestelmässä tallessa 6 vuotta ja sitten taas pitää antaa uusi näyte. Viimeksi haimme passit netin kautta, kuten uudet ajokortitkin ja siellä oli nimmarit, mutta nyt on jo 6 vuotta mennyt ja seuraaviin passeihin pitää taas käydä antamassa nimmarit. Henkilökortin nimmaria ei voi passissa käyttää, ohjelmat eivät ainakaan vielä toimi yhteen. Näin virkailija kertoi ja nyt tiedämme mitä odotettavissa on, kun seuraavia passeja haemme. Tämmöistä se on nykytekniikan aikana! Niin ja sitten tuo terkkarikäynti! Lääkäri sanoi ettei tuossa patissa ole tapahtunut muutosta, seurataan. Olkapääni on onneksi jo parantumaan päin, 6 kuukautta se onkin jo vihoitellut. Lääkäri käski laittaa kipugeeliä ja joskus pariksi päiväksi kantositeeseen! Jos ei parane tai pahenee, kortisonipiikkiä vaan! Kysäisin myös pohkeessani olevasta luomesta ja hän pyysi varaamaan ajan sen poistolle, varmuuden vuoksi. Luomen väritys on muuttunut, se on sellainen matala luomi sentin kanttiinsa, ei siis ihan pikkuinen. Lopuksi lääkäri sanoi minun olevan nuori ja terve! Voi vitsi, milloin joku on meikäläistä sanonut nuoreksi, täh!! Ihan hölmistyin hetkeksi sanattomaksi! Ajan sainkin sitten noin kolmen viikon päähän. Sopiva aika kaiken kaikkiaan, luomijuttu 16. päivä ja Ravintolapäivä 18.5 eli pääsen taas mukaan siihen hommaan ja Seppo voi jäädä mökille koirien kanssa!
Tänään sitten pätkittiin hopeapajuja, niitä on pihassa enää 2, kun menneinä vuosina niitä oli 7-8 eli vähän pienempi homma tällä kertaa. Otin sieltä muutamia tuoreita oksia juurtumaan mökille, saa nähdä onnistuuko. Olen mökillä laittanut oksia juurtumaan kasvihuoneeseen talveksi ja osa on onnistunut hyvin. Pihassa onkin jo 2 juurruttamaani hienoa Terijoen salavaa. Tökkäsin vaan syksyllä oksia kasvihuoneeseen ja jätin sinne. Osa juurtuikin ja 2 komeinta istutetiin pihalle toisten salavien jatkeeksi. Nyt on kevät, saa nähdä miten nyt käypi! Kävimme myös naapurissa kaffeella ja muurikkalettuja syömässä, sekä kuulemassa viimeiset kylän kuulumiset. Sen jälkeen omassa pihassa grilli kuumenemaan. Huomenna pitäisi sään taas kylmetä!

kaivon tarkastus, Nero työnjohtajana tarkkailemassa

mökin kaivo täynnä vettä

30.4.2019 tiistai

Kävinpä fillarilla tuolla Suutarilassa ja kiersin Siltamäkeen Alepaan. Täytyypä sanoa, että oli kiva ajella Thaimaan liikenteen jälkeen. Tosin kaipasin polkupyörään peiliä, kuten talvikodin pyörissä on. Thaimaassa on kyllä ihan helppo ajella fillarilla, kun on vuosien mittaan ymmärtänyt liikenteen menon siellä. Täällä jouduin useamman kerran jarruttelemaan, kun tien yli milloin mistäkin suhahteli rusakkoja, ihan oikeasti ne huitelivat miten sattuu ja ovat muuten aika isoja jötiköitä! Niillekin pitäisi vähän opettaa liikennesääntöjä ettei saa miten vaan säntäillä. Vappuaattona sain inspiksen ja pesin Veikon huoneen ikkunan ja sitä pestessäni näin vastapäisen kuppilan pihassa juoksevan ison rotan! Siellähän ne varmaan tykkäävät majailla, kun palaneen kuppilan varastossa taitaa olla vielä ne kaikki osittain palaneet jauho- ja riisisäkit kukas niitä tarvitsisi paitsi nuo rotat! Toivottavasti niistä ei tule isoa riesaa. Saisivat jo purkaa koko palaneen hökötyksen pois. Illalla sitten harrastimme kerrospukeutumista ja menimme pihalle grillaamaan, olihan Vappuaatto. Handekin tuli siihen ja Joy myöhemmin unisena, oli ollut pitkään täissä. Näin se taas yksi kuukausi hurahti!

Nero grillivahtina

Hyvää Vappua !

MAALISKUU

3.3.2019 sunnuntai

Taas vaihtui kuukausi. Piti heti kuun alkajaisiksi ensimmäisenä päivänä käydä lataamassa kännykän netti ja hakea myös talon netti. Vähän aikaista hakea, kun vanhatkin ovat vielä voimissaan, mutta eipä haittaa. Kun nämä uudet lakkaavat toimimasta, olemme jo siellä kotomaassa. Juu, ihmettelin kyllä tuota AIS:n nettiä, kävin sen lataamassa ihan AIS:in omassa toimipisteessä ja kotimatkalla jäin ihmettelemään voimassaoloaikaa. Ei sillä, että se tällä kertaa olisi tuon edellä kerrotun kotimatkan vuoksi haitannut, mutta kumminkin. Heilläpä oli laskureissa helmikuussa 29 päivää, vaikka oli maaliskuun eka päivä, siitä tuo voimassaoloajan kummallisuus!

tämä lisko asustelee tuossa meidän parvekkeen edessä

olevan varaston kulmilla, se aamuisin ilmestyy varaston

katolle pällistelemään

Eilen kävimme taas auton pesussa ja kas kummaa, kolmas pesu olikin ilmainen! Esitteessä kyllä lukee, että viides pesu on ilmainen, mutta emme alkaneet siitä kinastelemaan! Siinä auton pesua odotellessa olemme aina juoneet kahvit ja minä istun terassilla kamera kädessä. Olen nyt saanut kumman inspiksen, kuvailen noita hienoja busseja, lähinnä niiden upeita maalauksia. Autopesulahan sijaitsee Sukhumvitin varrella ja siinä on aina tosi kova liikenne. Aika hienoja kuvia olenkin jo saanut. Näin yhtenä päivänä Jompparilla bussin, jossa oli hieno kuva, sitä nyt jahtaan. Se kuva oli Captain Jack Sparrow, siitä elokuvasta Pirates of the Caribbean, se oli todella hieno maalaus bussin kyljessä.  Ajoimme vielä Seuralle kolmen maissa ja samalla Seppo kävi taas varastolla. Siellä aika vierähti jutustellessa ja kotimatkalla olikin Hilliltä alas tosi kova ruuhka. Siinä sitten seisottiin, valotkin alhaalla näkyivät vaihtuneen vihreiksi, kukaan vaan ei liikahtanut minnekään. Sitten näin vilkkuauton kurvaavan ylös meidän suuntaan ja sen perässä toinen auto, jossa joku oli ison kameran kanssa kuvaamassa taakse päin. Sitten alkoikin tulla roppakaupalla vanhoja hienoja autoja jonossa, minäkin vaan toljotin niitä, ei tullut mieleen ottaa kameraa laukusta! Lopulta pääsimme jatkamaan matkaa ja siinä sitä kameraa taivastellessani äkkäsin auton ikkunassa olevan kameran. Kotona tsekkasin sen kortin ja siellähän ne autot nätisti ajelivat!

Tänään huomasimme, että joku idiootti oli jossain ylemmässä kerroksessa yöllä oksentanut alas parvekkeelta ja arvaahan sen mitä siitä seurasi! Pihamies olisi heti siirtänyt siihen tikkaat ja vesiletkun, mutta siivooja sanoi, että kuvia ja ilmoitus toimistoon. Oksennusjälkiä oli seinillä neloseen saakka eli ehkä syyllinen löytyy sieltä! Seppo läksi viemään mattoa autoon ja löysi samalla reissulla managerin toimiston aulapojan. Hän tuli katsomaan ja kuvasi jäljet, kait joku joskus ne sotkut siivoaa, en minä. Onneksi ei ollut pyykkejä partsilla! Sitten läksimme fillaroimaan, Sepon piti ostaa vielä jotain ruuveja, osti niitä eilen liian vähän. Matkalla törmäsimme moneen tuttuun ja kävimme myös syömässä Sulevilla. On muuten täällä tosi kuumaa, normaalia aikaisemmin!
Nyt päiväkahville, Seppo keitti kaffeet tai no, keitti vedet ja mehän juomme päivisin noita "pussikahveja".
11.3. pikku lisäys

11.3.2019 maanantai

Kiirettä pitää, kohta pääsee kotiin Suomeen huilaamaan! Ollaan siis käyty golfaamassa, rannalla, fillaroimassa jne. Perjantaina kävimme Kirsin ja Jonen kanssa Sevillassa syömässä. Tuli pari pientä tosi lyhyttä sähkökatkosta. Täytyy sanoa, että täällä on sitten oikeasti pimeää, kun valot sammuvat! Onneksi olivat taas ihan lyhykäisiä, tosin kotona tervehti meitä telkkarin ohjelmat. Telkkari menee

koira nukkui golfkentällä ihan rauhassa meistä välittämättä

aina päälle, kun sähkökatkoksen jälkeen sähköt palaavat. Kotomaahan lähtiessämme jätämme sähköt päälle tuholaiskarkottimen vuoksi ja telkkarille toimme Suomesta johdon, josta saa kytkettyä sähkön pois. Jollekin varmaan nyt juohtui mieleen, miksi emme ota koko johtoa seinästä, mutta telkkarin johto on sen verran hankalassa paikassa, että tuo tuomamme jatkojohto ajaa kyllä asiansa hyvin ja helposti! Lauantaina veimme auton Big C:n pihassa olevaan autopesulaan pestäväksi ja vahattavaksi. Koko lysti maksoi 900 bathia ja sillä aikaa kävimme kaupoilla ja syömässä. Hakiessamme auton vahauksesta se oikeasti kiilsi niin, että onneksi oli aurinkolasit silmillä! Kävimme myös Lean ja Pertsan luona kaffeella. Seppo ja Pertsa kävivät testaamassa kuinka ostamamme auton suojapressu sopii autoon ja Lea leikkasi sillä aikaa niskahiukseni. Suojapeite sopi hyvin ja pitänee hommata valmiiksi toinen samanlainen seuraavaksi vuodeksi, ne eivät kyllä kestä useampaa vuotta. Tänään läksimme

tuonne kun golfpallonsa saa, sitä ei hevin 

löydy ja sinnehän minun se piti lyödä, eikä

muuten löytynyt

fillaroimaan ja se oli kyllä meikäläiselle tuskien taival, matkaa kertyi 20 km! Oli kova tuuli ja Seppo pyöräili hissukseen, minä perässä. Kolmosvaihteella olisin ajanut Sepon päälle ja kakkosella sain polkea tosissaan. Meillä on erilaiset pyörät ja siis myös välitykset ovat erilaiset. Kotiin päästyämme olin aivan märkä hiuksia myöten ja vasen käsi särkee. Siinähän kädessähän on koko reissun ollut ongelmia, eikä se tykkää pyöräilystä tai luulisin lähinnä tuosta tärinästä. Ei nuo tiet täällä ole sen parempia kuin siellä kotomaassakaan! Joskus pyörä pomppii kunnolla ja oikeasti päästän pahoja kirosanoja suustani, onneksi kukaan ei niitä ymmärrä eikä kuule! Nyt olen jo sen verran toennut, että aloin kirjoitella! Ja tuo halvatun pyöräkamerakin lakkasi kuvaamasta, sen akku riittää juuri ja juuri 1.5 tuntia, vaikka sammutan sen aina ruokatauoksi jne. Muuten se on kyllä hyvä kamera ja siitä tulee ihan hyvää kuvaa! Tuossa meidän vastapäätä Amazonissa on yhdessä asunnossa maripoika. Hänellä on asunnon verhot visusti kiinni aina, emmekä ole siellä nähneet ketään muuta. Tämä mies käy vähän väliä parvekkeella polttamassa marisätkää ja siivoilee parveketta alvariinsa. Kaikenlaista täällä näkee, eikä tuo ole ensimmäinen marilainen täällä, yläkerrassa ja naapurissamme on myös sellaisia asunut. Sitä vaan ihmettelen, että kuinka he uskaltavat, täällähän siitä saa todella kovat vankilatuomiot! Kävihän Sillanpäälläkin tuuri ettei kärähtänyt täällä, vaan vasta Suomen tullissa! Tulimme yhtenä päivänä kovassa ruuhkassa Hilliltä eli Seuralta ja jonossa oli 2 todella hienoa prätkää. En ole ennen sellaisia täällä nähnytkään. 2 valkeaa Militryn moottoripyörää ja toinen kuskeista olikin nainen. Normaalisti poliisit ajelevat milloin

polliisit

minkälaisilla prätkillä, mutta nämä olivat ihan oikean näköisiä. Täällä ei aina ihan varmuudella voi sanoa, onko prätkällä ajava ihan oikea poliisi! Täällä poliisit pitää kaikenlaisia ratsioita ja nyt viime aikoina he ovat keränneet lava-autojen kyytiin väärin parkkeerattuja mopoja. Kiva, kun mopo on kadonnut ja se pitää hakea jostain kaukaa ja maksaa ensin sakot! Muistakaa, kun puhun mopoista, ne ovat moottoripyöriä. Täällähän ei ole mopoja kuten siellä kotomaassa. Ja sitten vaaliasiaa, pääministeri ja eduskuntavaalit ovat täällä 24.3. Emme oikein ole päässeet perille näiden vaalisysteemejä, mutta tunnemme ehdokkaat ehkä jo paremmin kuin Suomen huhtikuun ehdokkaat! Niin ja viikko ennen vaaleja lopetetaan tykkänään alkoholin myynti! Mielenkiintoista seurata miten nämä vaalit täällä menevät, palaammehan kotiin vasta sen jälkeen! Ai niin, olimme yhtenä päivänä golfaamassa

siinä taas golfkentän pelikaanit, ei ne oikeasti ole pelikaaneja

vaikka sillä nimellä niitä kutsunkin, kutsunhan aina

joutseniakin sorsiksi, älkää joutsenet loukkaantuko

tuolla armeijan alueella. Ihmettelin, että tuleepa Utapaon lentokentältä paljon koneita, taitavat olla kotimaan lentoja ja niitä tuli tosiaan paljon, sieltähän oikeasti lähtee kotimaan lentoja. No, sitten yhdellä väylällä huomasin taivaalla paljon laskuvarjoja, ei ne sitten olleetkaan mitään matkustajakoneita! Muutama kone lenteli edes takaisin ja pudotteli niitä laskuvarjoja.
On se hyvä, että vastapäiseen asuntoon muutti thaikku! Olen aina tuskaillut oven avausta, on niin pimeää etten näe avaimenreikää! Tyhmä minä, ei ole koskaan tullut katsottua käytävän kattoa, lamppu palanut, luulin vaan näköni olevan niin huono.  Onneksi naapuri oli siitä huomauttanut ja nyt näen hyvinkin avata oven! 16 päivää kotimatkan alkuun, tosin vieläkin tuo ilmatila on vähän sekaisin! Toiset Finskin koneet lentävät vieläkin Kiinan kautta ja kaukaa Moskovan pohjoispuolelta ja toiset taas etelästä Dohan kautta. Saapi nähdä mitä kautta me lennämme! On nyt yritetty tiirailla aurinkoa ja miettiä hyvää kesäpaikkaa autolle, kun ne katokset purettiin ja se ei enää auta tuossa hommassa. Kesällä aurinko porottaa suoraan ylhäältä ja paikka on katsottava tarkasti. Muutama ehdokas paikka on jo bongattu!
Käynpä välillä hörppäämässä kaffeet ja sitten yritän latailla kuvia!

rannalla oli tekeillä luultavasti musiikkivideo koululaisilla

tässä tyttö muka suuttui pojalle

tytön piti lätkäistä poikaa poskelle ja se tyttö parka joutui 

paniikkiin, kun löi vahingossa oikeasti poikaa poskelle

13.3.2019 keskiviikko

Haa, onnittelut Julialle sinne kotomaahan! Hän sai eilen ajokortin taskuunsa!
Nyt täytyy kertoa yksi käärmejuttu. Näin yhtenä yönä tässä hetki sitten jotain unta käärmeistä, heräsin ja kävin vessassa, poistuessani suljin oven tiiviisti. Aamulla kysyin Sepolta, että voiko vessan pöntöstä tulla käärme, kuulemma voi! Illalla suljin taas oven sanoen ettei nyt pääse käärme vessasta ulos, johon Seppo vastasi, hullu! Noh, aamuyöllä heräsimme kummaan ääneen ja heti tietty tuli se

Centipede ja tää on pieni sellainen

käärmejuttu mieleen, se olikin tanko, joka putosi seinästä alas! Eilen illalla kävin suihkussa, kuivasin itseni, rasvaa naamaan ja sitten aloin kumilastalla kuivaamaan suihkun seiniä ja lattiaa tai ainakin oli tarkoitukseni. Lattialla vilisti tuhatjalkainen mato, noin 15 senttinen ja se voi purra myrkyllisesti! Centipede on sen nimi ja kuvan ehkä laitan tänne, se ei kyllä ole kaunis otus. Varsinkin allergisille sen purema on tosi paha ja muillekin. Tuo otus voi myrkyllisellä puremalla tappaa kanin, luin netistä!
Seppo sitten yritti opettaa sitä uimaan vessanpöntössä, vaan eihän tuo oppinut. Sen jälkeen olen katsellut vainoharhaisesti nurkkiin ja ympärilleni ennen jalkojen maahan laittoa! Eipä meillä ennen ole tuota sisällä näkynyt, enkä tiedä mistä se tänne tupsahti. Tänään kävimme taas ja viimeisen kerran golfaamassa, alkaa olla liian kuumaa! Caddiet olivat tosi kiinnostuneita minkä ikäisiä olemme, olivat kaiketi golfauton

Seppo ja caddie greenillä

takatuhdolla seistessään sitä keskenään arvuutelleet. Toinen näistä oli sellainen vanhempi rouva, joka on ollut caddienämme joka kerran ja toinen nuorempi englantia taitava. Tämä nuorempi sitten puolessa välissä peliä kyseli minun ikääni ja kerroin myös Sepon iän. He olivat kovasti ihmeissään, olimme kaiketi kauhean vanhoja! Tosin ei täällä meidän ikäiset thaikut pelaile golfia lainkaan! Sitten pelin lopussa lastasimme tavaroita autoon ja tämä nuorempi caddie kysyi viereen tulleelta thai mieheltä, että arvaa minkä ikäinen Seppo on! Olipa siinä heille ihmettelyä kerrakseen!
Kävimme sitten myöhemmin Seuralla syömässä lohisoppaa ja jälkkäriksi mustikkapiirakkaa kermavaahdolla. Olipa se mustikkapiirakka iso, suorastaan järkäle, mutta hyvää!

Seppo putsasi golfmailat ja vei bägin varastoon odottamaan ensi kautta. Minun bägi on vielä kotona,

mailat pesty

pesen mailat kunnolla ja vien sitten hyvin kuivuneina varastoon, koska en halua niiden homehtuvan. Saapi nähdä kuinka käy vai ovatko molemmat bägit ensi syksynä homeessa! Vielä on ohjelmassa ämpärillinen golfpalloja pestävänä, golfvaatteet pesulaan (koska ne on silitettäviä, en

golfkierros

silitä), mailojeni pesu ja varastoon vienti!
Piti vielä kertomani tuosta maanantain fillarireissuun liittyvästä parista jutusta. Ajelimme kaikessa rauhassa ja tien laidassa oli auto parkissa, etuosa kadun vieressä ja takaosa melkein kokonaan kadulla, jouduimme siis väistämään kuten kaikki muutkin. Ohi ajaessamme huomasimme sisällä kuskin nukkuvan ratin päällä ja väistämättä tuli mieleen, että olipa sammunut kesken matkan! Toinen havainto; vasemmalla kadun reunassa haikaili nuori tyttö, ja arvasin jo mitä tuleman pitää! Täällä on ihan tapana vasemmalla kadun reunassa katsoa vasemmalle ja sitten hyökätä kadun yli, jolloin vasenta kaistaa ajava herkästi ajaa jalankulkijan päälle. Näin oli käydä nytkin, tyttö ei edes vilkaissut oikealla, mistä me ja muutkin tulimme! Pitää aina muistaa, että täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, eli katso aina ensin oikealle ja vasta sitten vasemmalle, saatat jopa päästä kadun yli kolhuitta!
14 päivää kotimatkaan!

21.3.2019 torstai  (6 päivää kotimatkan alkuun)

Haa, viime lauantaina ukkosti vähän ja satelikin, vihdoin! Eipä tuo sade kauaa ilmaa raikastanut, hetken kumminkin! Ulkona oli +26 lämmintä, mutta thaikut palelivat, puutarhurikin hytisi

tammikuussa tänne tullessani

ostin lentokentältä 2 vichyä ja

nyt avasin sen viimeisen

muumijunan penkillä sateen suojassa ja valitteli kylmyyttä! No, mehän ei paleltu, päin vastoin! Sunnuntaina käytiin Tescossa syömässä, törmättiin Leenaan ja Ariin. He kuulemma käyvät siellä usein, kuten mekin, ei vaan olla ennen törmätty. Kotona aloimme reippaasti (lue Pipsa alkoi) pakkaamaan matkalaukkuja. Yksi iso tuli täyteen, 22 kg ja toinen pienempi jäi vähän vajaaksi, 19 kg, mutta kyllä sekin vielä täyttyy kolmannesta puhumattakaan! Osa tuliaisiakin on vielä ostamatta, chiliä kun voi ostaa vasta lähtöpäivänä!
Maanantaina käytiin HansLankarilla allekirjoittamassa papereita, ainakin 50 Sepon nimeä, kyllä tunsi kirjoittaneensa! Kävimme Siamburisissa ostamassa siivujuustoja, osa lähtee mukaan kotimatkalle ja sen jälkeen Seppo huolsi ilmastointilaitteet. Johan alkoi makkarin laite puhaltamaan viileätä, siellä olikin jossain jutussa, putkessa kaiketi, ihan limoittunutta jotain ja Seppo saikin tehdä kovasti hommia, että sai sen puhtaaksi. Olkkarin kone ei ollutkaan niin kovan homman takana, mutta makkarissahan on aina enemmän pölyä. Nyt ne taas kiltisti hyrräävät! Pihalle oli ilmestynyt taas se iso plakaatti, yhtiökokouksen ilmoitus. Se on siis lauantaina 23.3. klo 10 takaparkkiksella.

onnistuin heti koneen kanssa

tähän, Seppo kasasi kuntoon

Tiistaina kylppärin koneiden putsaus, auton pesua, pesulassa käyntiä, veden hakua ja iltapäivällä sitten kauden viimeinen Neulekerhon kokoontuminen. Nyt meitä olikin taas reilusti kymmenkunta paikalla ja oli taas kivaa jutustella ja tutkaille neulomuksia. Itse en ehtinyt oikeastaan kutoa mitään, kun aika meni toisia neuvoessa, mutta olinkin siihen varautunut. Oikein kiva iltapäivä taas!
Keskiviikkona pesimme fillarit tuolla takapihalla, peilit ja muut ylimääräiset vempaimet irti ja sisälle talteen. Iltapäivällä veimme Sepon fillarin varastolle ja illemmalla ajoimme parkkiin Night Marketille. Tarkoituksena vähän jotain syödä ja sitten jotain pieniä tuliaisia lapsille. No, torillahan olivatkin Leena ja Ari myös syömässä ja siinähän taas aika kului rattoisasti jutellessa, tosin musiikki oli aika kovalla, ja kuuleminen myös! Menin sitten vähän kojuja kiertelemään, ihmisiä oli paljon ja kujilla hirvittävän kuuma. Kävelin yhden käytävän ylös ja toisen alas ja sanoin Sepolle, että lähdetään pois! Katson niitä pikku tuliaisia joku päivä Big C:stä, siellä ei ole tungosta eikä kuumaa!

Neulekerho koolla

Tänään ompelin sohvanpäällisen sauman, kun se oli ihan liian pitkä, siis se päällinen, ei sauma! Kyllä tuo ompelukone toimi nätisti, vähän välillä hirvitti, jos neula vaikka katkeaa, minulla on vain yksi neula! Sitten vietiin minun fillari varastolle, autoon mahtuu hyvin yksi fillari kerrallaan. Olisin halunnut ajaa sen sinne, mutta Seppo kielsi. Vatsani on reistaillut jo pitkään ja siksi olikin parempi, etten tässä helteessä ja ylämäkiä lähtenytkään yksin ajelemaan. Nyt on varastossa kaikki tavarat ja se homma on tehty. Seppo kävi tässä yhtenä päivänä päivittämässä kaikki kulkukorttimme ja nyt toimivat hyvin. No, tänään ei sitten taas toiminutkaan minun korttini, Sepon toimi, turhauttavaa! Taitaa olla jotain vikaa kortinlukijoissa, koska kortit toimivat kuinka sattuu. Katsotaan, kuinka huomenna, mikä toimii ja mikä ei! Kävimme muuten yhtenä päivänä yrittämässä saada ruokaa tuolla oman pihan kuppilassa. Kuinkas taas kävikään, tarjoilija loikoili tuolilla selkä ovelle, ei kuullut meitä, ei tainnut kiinnostaakaan. Eli kuppila toimii yhtä huonosti, kuin edeltäjänsä. Kurvasimme sitte takaisin kotiin. Otin kaapista porkkanan (ne ovat täällä tosi isoja) kuorin, pilkoin ja keitin kattilassa. Sen jälkeen keitin vettä ja heitin sinne loput Felixin perunamuussijauheesta, vatkasin ja nakkasin Sevenin pikku nakit pannulle, lautasille kurkkua ja kas, siinä olikin meille illallinen!


23.3.2019 lauantai

No joo, eilen ei kulkukorttini toiminut ja tänään taas toimi! Taitaa tuo lukijalaite olla valikoivaa sorttia! Eilen oveen koputettiin ja pyydettiin siirtämään autoa parkkipaikalla. Alkoivat pystyttää yhtiökokousta varten katosta. Olimmekin sopivasta lähdössä kaupoille, mutta kaikki auton omistajat eivät millään tahtoneet ymmärtää auton pois siirtokehotusta. Kauppareissulta tullessamme oli

kuitenkin takaparkkis tyhjä paria autoa lukuun ottamatta, olivat kaiketi jo poistuneet maasta. Hetken päästä taas koputettiin oveen ja nyt siellä oli puutarhuri. Hän näytti kännykän kuvaa autostamme ja niinhän se oli, että ensimmäisen kerran Seppo unohti autoon valot päälle. Onpa hyvää huolehtimista talon henkilökunnalta! Illemmalla tassuttelimme Sevillaan syömään ja siellähän istui tuttumme Mikko. Olemme muutaman kerran ottaneet hänet Seuralta kyytiin ja hän lupasi tarjota meille kaffeet. Nyt sitten saimme ne kahvit jälkiruokana syönnin jälkeen. Aiemmin Kirsi kehui Sevillan kahvia ja täytyy sanoa, että oikeassa hän oli, siellä on tosi hyvää kahvia! Siinä ilta vierähti Mikon kanssa jutustellessa, kunnes kaikki suuntasimme koteihin. Tänään olikin sitten se yhtiökokous ja väkeä oli riittämiin paikalla, joten saatoimme pitää kokouksen. Kokous sujuikin hyvin, kunnes tuli tämän vuoden hankintojen kohta. Yksi venäläinen meuhkasi englanniksi kovan ääneen ja lopulta yksi nainen yhtyi mekastukseen. Hän kyllä karjui venäjäksi, joten emme ymmärtäneen, mitä sanottavaa hänellä oli. Oliko samaa mieltä mekastavan miehen kanssa vaiko ei! Asiathan lopulta hoituu äänestyksellä. Jokaisella oli nippu papereita ja niihin piti ruksata hyväksytkö asian vai ei. Me hyväksyimme kaikki. Tulevia toimenpiteitä olisi tänä vuonna seuraavia;

kamerani eivät suostuneet ottamaan

tämän kuukauden täysikuun kuvaa,

mutta tässä edellisen päivän melkein

täysinäinen kuu

autokatoksen teko, lasten leikkipaikka kuntosalin katolle ja sauna. Hyviä juttuja kaikki, mutta venäläiset eivät suostu mihinkään, mihin menee rahaa! Leikkipaikkaa ei ole ja lapset leikkivät käytävillä, portaikoissa, pihalla, parkkipaikalla jne. Leikkipaikka olisi todella tarpeen! Saunasta en tiiä mutta talossa olisi siihen sopivia joutilaita tiloja. Autokatoskin on hyvä, riippuen tietysti millaista ovat aikoneet. No, aika näyttää mitä tuleman pitää! Myöhemmin kävimme vielä Seuralla syömässä ja Seppo vei muutaman tavaran varastoon. Ostimme Seuralta myös muutaman mallasleivän, koska leipä oli meillä ihan lopussa. Kotiin päästyäni kokeilen tehdä tuota mallasleipää, on muuten hyvää! Seija sitä Seuralla leipoo ja kyselin vähän vinkkejä häneltä. Netistä kyllä löytyi kaikenlaisia ohjeita, mutta halusin kysyä leipämestarilta ohjeita. Kotimatkalla Seppo pysäytti auton tien reunaan, jotta sain pari valokuvaa otettua. Olen jo pitkään katsonut yhden todella korkean talon päädyn parvekkeita. Ensin näin siellä ilmastointilaitteita ja sitten myöhemmin huomasin niiden olevan ammeita. Siis ammeet parvekkeilla! Tietty , olishan se hienoa maata ammeessa tiiraillen merelle auringonlaskua! En ole koskaan ennen nähnyt sellaisia parvekkeilla!

ammeet parvekkeilla

oikeasti, tosin asunnoissa ei taida olla asukkaita

25.3.2019 maanantai

Autot voitti, elikäs yhtiökokouksen äänestys kertoi, että tämän vuoden rakennushomma onkin autokatoksen teko. Sauna ja lapset jäivät hamaan tulevaisuuteen, kaikkea ei voi samana vuonna saada! Sunnuntaina ajelimme Hillille Marjon ja Chrissen luo kotiin lähtevien kahvitteluhetkeen jäätelön merkeissä. Meitä olikin siellä yhteensä 9 henkeä isäntäpari mukaan luettuna. Joimme kaffeet terassilla, kunnes alkoi ripotella vettä jyrinän ja muutaman salaman kera. Siirryimme koko revohka sisätiloihin. Siitä saakka on sitten sadellut ja on tosi kosteaa. Pikkuisen kun liikut, valuu hiki! Tarkoitukseni olikin tällä viikolla lekotella tuossa pihassa hetken joka päivä auringon alla, vaan eipä sitä aurinkoa ole näkynyt. Huomenna sade jatkuu sekä vielä keskiviikon eli se siitä suunnitelmasta. Tarkoitus oli tänään lähteä tuonne rantakadulle ostamaan pari tuliaista, mutta taitaa jäädä lentokentän kauppojen varaan se. Lennot ovat vieläkin myöhässä lähdössä ja luulen minulla olevan ihan hyvää aikaa tutkia kentän kauppoja. Eilen oli muuten tosi hiljainen liikenne ja suurin osa pikku kaupoista suljettuna. Täällä oli parlamenttivaalit sekä pääministeriä valittiin, joten alkoholin myynti oli

kielletty, siksi nuo kaikki kuppilat olivat sulki! Vielä tänäänkin oli tosi hiljaista, ehkä tuo sadekin vaikutti siihen. Harmittaa vain tuo kosteus, pyykit ei kuivu. Pitää siis viedä huomenna pyykit pesulaan. Tarkoitus oli joka tapauksessa viedä petivaatteet ja peitot pesulaan ja pestä oman talon koneilla muut ja kuivattaa ne parvekkeella, mutta nyt täytynee viedä vähän muutakin sinne pesulaan! Kävimme aamulla sateessa tuossa vihannestorilla ostamassa mangoja, mandariineja, guavaa ja 2 kiloa chiliä. Chilit ovat Joylle tuliaisia. Guavan vien kotiin Suomeen ja laitan siemeniä itämään, siitä tulee kuulemma ihan kiva kasvi. Mandariinit olivatkin jotain appelsiinin ja mandariinin väliltä. Otin muutaman siemenen talteen, tosin puolet livahti keittiön viemäristä alas, kun niitä huuhtelin, pari jäi talteen! Seppo sai auton mieleiselle paikalle, tosin etupyörien alle pitäisi laittaa ne kivilaatat, mutta Seppo vei ne hölmöyksissään varastoon. Autoa ei nyt enää voi paikan menetyksen vuoksi käyttää ja nyt ne kivilaatat pitäisi huomenna jollain konstilla saada tänne ja samalla hakea Seuralta pari mallasleipää. Seija niitä huomenna siellä leipoo ja varasimme 2 kappaletta. Ne matkaavat Suomeen mukanamme.  Se on tosi hyvää leipää ja aioinkin kotona kokeilla niiden leipomista, myös pataleipänä. Saa nähdä kuinka käy! Raapustan tänne vielä ennen kotimatkaa, jos raapustan. Riippuu siitä miten kiirus tulee tai sitten ei tule kiirusta lainkaan! On muuten ihan kiva päästä taas sinne kotomaahan ihan tämän netin käytön kannaltakin. Ei tarvitse koko ajan huudella, ootko netissä! Täällähän on meillä talon netti käytössä, mutta siinä voi olla vain yksi kone kerrallaan. Eihän se muuten haittaa, mutta jos olen päivittämässä blogia ja Seppo onkin netissä, ei homma onnistu!

Neulekerhon antia

vielä yhdet

aioin tehdä vielä yhdet kämmekkäät, mutta

lanka olikin liian paksua, joten

päätinkin tehdä sukat samalla pitsikuviolla

bolerokin valmistui

virkattu olkalaukku, johon leikkasin 

vuoren vetoketjutaskuineen vanhasta

pois heitettävästä käsilaukusta, kyllä

laiska keinot keksii... 

tässä vielä boleroa

31.3.2019 lauantai

Viimeiset päivät talvikodissa menikin kiireisinä, kuinkas muuten! Ehdin jopa altaalle loikoilemaan

ihan tunniksi ja tämä olikin ensimmäinen kerta viiden kuukauden aikana! Ja sitten tutut ja muut kyselevät, että miten saatte siellä aikanne kulumaan! Nämä viimeiset päivät olivatkin sitten pilvisiä ja sateisia eli oli ihan kiva lähteä kotiin. Tiistaina (lähtöä edeltävänä päivänä) piti vielä lähteä varastolle hakemaan 2 pihalaattaa, jotka Seppo jostain syystä vei sinne sen sijaan, että olisi säilyttänyt ne parvekkeella. Elikä kävelimme Beach Roadille, autoa ei voinut käyttää, koska sillä oli hyvä parkkipaikka, sieltä lavalla Hillin mäkeen ja kävelimme Seuralle. Siellä syötiin ja hyvästeltiin porukka, Seppo haki laatat varastolta, tilasin Grab-taksin ja menimme kotiin. Taksilla sen vuoksi, kun ne pihalaatat painavat julmetusti, ei niitä olisi jaksanut kannella. Laatat laitettiin sitten auton etupyörien alle ettei sadevesi jää lavalle vaan valuu ulos. Iltasella vielä kudoin sukkaa, otin kutimen, heitin lankakerän lattialle ja sitten - kädessäni olikin se lankakerä ja itse kutimen olin heittänyt lattialle! Sukat tulivatkin sitten valmiiksi.

Onneksi silmukat ei karanneet, lähtökuumetta kaiketi! Täällä voi pitää lankakerää lattialla, kotona ei koirien karvojen vuoksi! Lähtöpäivä meni pakatessa, järjestellessä, pyykin hakureissussa jne. Taksi haki sitten meidät kuuden maissa illalla ja kotimatka alkoi. Vähän jännitti tuo lento, lähteekö ajoissa ja milloin perillä, myöhässäkö! Tuo Pakistanin ja Intian tilanne sotkee vieläkin lentoliikennettä. Kentällä vähän ostoksia ja kävimme syömässä. Lento lähtikin vain puoli tuntia myöhässä ja laskeutui kuitenkin 10 minuuttia etuajassa, kaikki meni siis nappiin vaikka lennettiinkin pitempää reittiä kotiin! Loppu kuukausi (ihan 4 päivää) menikin laukkujen purkamisessa, pyykkäilyssä, pihahommissa, firman hommiakin jne.