SYYSKUU

1.9.2018 lauantai

oli lämmin kesä, toinen poikue

Siivosin yläkerran partsin, kun nuo pääskysetkin ovat kadonneet! Aika kamalan näköinen tuo olikin! Veikko tuli siivoamaan Sepon auton, joten Sepon piti lähteä minun autollani lohen hakuun tuonne lohialtaalle! No niin, mitäs sitten? Takaisin tullessaan sain ajokiellon, autollani ei kuulemma saa ajaa enää metriäkään! Olivat kuulemma siellä altaalla ukot tutkineet autoani ja siinä on vaihdelaatikko irtoamaisillaan! Hallelujaa, jokos minua uskotaan! Läksin siis skopella viemään Handelle toisen niistä kaloista. Kirkolle en kyllä lähde sillä ajamaan. Siis miksei koskaan minua uskota, minähän sillä autolla ajelen ja kyllä huomaan viat! Ensi keväänä taidan kyllä laittaa tuon auton vaihtoon - tai sitten en, saapi nähdä!

löysin kätköistäni väri-

shampoon ja hupsista

11.9.2018 tiistai

Laitoin siis autoni seisontaan, eihän sillä voi ajaa! Sain lainaksi Handen Jarpan, hän itse ajelee sillä metsästämässä viikonloppuisin ja viikolla saan minä sillä ajella. Täällä mökillä on auto ehdoton kapine, varsinkin jos on yksin mökillä. Seppohan lähti viikoksi kaupunkiin duuniin. Ajelin heti äiteen luo ja tilasin samalla Moilaselta kakkuja ja muuta murua juhliin. Mökillä sitten pesin ja imuroin Handen auton ja kylläpä siitä tulikin hieno! Tosin se on sen värinen, ettei lika edes näy. Eipä sitten muistettu, että tällä viikolla olisi ollut Pieksämäen markkinat. No, keskiviikkona lupasin ajaa uudelleen äiteen luo ja mennä hänen kanssaan sinne markkinoille. Keskiviikkona koittikin sitten herätys kello 4.30,kun Rontti haukkui seitsemään saakka, en tiedä miksi! Läksin sitten äidin luo, kävimme markkinoilla ja sitten vein äidin kotiin. Juuri, kun äiti avasi ulko-oven kuului kaamea pauke! Apua, mitä sisällä tapahtuu? No, keittiön aika painava kattolamppu putosi pöydälle ja siitä lattialle. Onneksi äiti ei istunut pöydän ääressä, vaan oli kanssani markkinareissulla. Tuo lamppu oli

ei ollut markkinoilla

tungosta

sellainen retrolamppu, paksua lasia ylä- ja alapuoli, vaan kumma kyllä ei se edes särkynyt. Siitä oli vuosien mittaan rapistunut se ripustin, joka oli katkennut ja lamppu siis putosi! No, täytyy joku päivä siis käydä lamppukaupassa. Loppuviikosta Seppokin taas kotiutui mökille ja alkoi kova juhlien valmistelu. Yhtenä  päivänä putsasin ja jynssäsin kolme Moccamasteria, olipa kova homma! Autotalliin ripustettiin vaaleat pressut seinille, koska sinne rakennettiin pitkä pöytä! Traktoritalliin tulee myös pöytiä ja tuoleja, sekä pihalle pystytettävään isoon telttaan. Vieraita on tulossa nelisenkymmentä eli istumapaikkoja tarvitaan. Pöytiä ja

valoja

tuoleja on lainattu pitkin kylää, penkeille laitan niitä räsymattoja, jotka tuossa kesän aikana ostin Hankasalmen nettikirppikseltä! Grillikatos on tyhjennetty ja siitä tuli mopotalli juhlien ajaksi, pesimme myös terassin pleksit ulkoa, sisältä varmaankin huomenissa. Sitten vielä virkkasin kaksi kulhoa serveteille, huomasin sellaiset puuttuvan. Vielä yksi pitäisi näpertää, se vaan käy olkapäihin ja peukaloon, se paksu nauha siis, kympin koukulla virkaten! Keräsin kasaan kaikki valonauhat ja tsekkasin niiden toimivuuden, hyvin pelittivät kaikki. Pihalla on iltasella jo aika pimeää ja juhliin pitää saada valoja! Sitten piti lähteä viemään autokorjaamolle, auto taas käyttöön ja iltasella taas pois käytöstä. Auton saa ajaa katsastukseen ilman vakuutusta, mutta pitää olla varattuaika sinne. Fennia ja Trafi varmaan tykkäävät minusta, saa nähdä millaisia laskuja sieltä taas tuleekaan! Mutta juhlajärjestelyt vaan jatkuvat, onneksi Sepon sisko Liisa tulee huomenna junalla ja käyn iltapäivällä hakemassa hänet asemalta.

30.9.2018 sunnuntai

No niin, juhlat on kasattu, juhlittu ja purettu! Kuvat kertokoon puolestaan!

Seppo 70v

vieraiden vastaanottoa

 nuorin juhlija, Onni

ruokaakin

 stand up esitys

äitini ja Lissu, Sepon sisko

myöhemmin opeteltiin jopa jenkkaa

Juhlien jälkien purkamisen jälkeen lähti Seppo viikoksi kaupunkiin töihin ja minä jäin mökille järjestelemään ja pakkailemaan! Käväisin myös äiteen kanssa Varkaudessa ostoksilla!

ELOKUU

1.8.2018   keskiviikko

Helle vaan jatkuu! Kävimme tänään Jyväskylässä Prismassa ja voi kauhistus, melkein sekosin siellä! Kaikkea ihanaa koko iso kauppa täynnään, täällähän ei kaupoissa ole siihen verrattuna yhtään mitään!
Niin, sain siis ihan yksikseni siellä kierrellä, kun Seppo haki vain maalia ja meni autoon odottelemaan. Illalla kotona kaikkea pikku hommaa ja kumma juttu, Nero ei pyrkinyt ulos. Se lähti myöhemmin hetkeksi Sepon kanssa pihalle ja jonkun ajan päästä se istui terassilla tuijottaen sisälle. Kun en heti älynnyt avata sille ovea, nosti se tassun oven ikkunalle, sitä se ei ole ikinä ennen tehnyt. On siis niin kuuma ettei koirakaan viihdy ulkona. Turo ja Ronttikin makailevat koppiensa takana varjoissa! Taidan minäkin laittaa huomenna yläkertaan ilmastoinnin päälle ja alkaa hommiin siellä, kun tämä sää ei kerran tästä muutu! Turha ootella, tai sitten sää heti muuttuu, kun näin aattelen!
Olenpa nyt ihan täysin kyllästynyt tähän pitkään tukkaan. Taidan pätkäistä sen ja kasvattaa uudelleen ilman värjäyksiä. Minkähän värinen siitä mahtaisikaan tulla! Kasvaahan tuo sitten taas uudelleen. Saa nähdä jaksanko odotella kuun loppuun, kun aion käydä kaupunkikodissa vai käynkö jossain täällä. Kaupungissa olisi luottokampaajani Helena, mutta tiedättehän (ainakin naiset tietävät), että kun hiukset pitää leikata, sen pitää tapahtua heti, mieluummin jo eilen! Yhtenä päivänä olin laittanut letit, ja oli hilkulla etten ottanut saksia ja leikannut ne poikki. Seppo tuumasi, että oletko hullu ja se torppasi aikeen toistaiseksi! Että mä tykkään telkkarin Nissan automainoksesta, tai oikeastaan sen musasta, tuli juuri telkasta tuo! Mun ikäluokan tyypit kyl tietää miksi! Talvella kysyin Veikolta mikähän tuon kappaleen nimi mahtaa olla, en muistanut. Sanoin sitten, että se oli hitti mun nuoruudessa ja netistähän Veikko sen sitten kaivoi. Vinkki oli kuulemma juuri tuo mun nuoruusaika. Ai, että tunsin itseni vanhaksi! Mutta musan nimi selvisi, Black Sabbath se on ja Paranoid! Ai että, sitä kuuntelen vieläkin mieluusti! Toinen suosikkini on Johnny Cash, naisista Tanita Tikaram, muita ei sitten tarvitakaan!

19.8.2018 sunnuntai

Näin sitä taas ollaan kaupunkikodissa. Tosin ennen tänne tuloa oli kova marjankeruuhomma, pakko kerätä vaikka oli tuskaisen kuumaa. No, ne tuli mukavasti kerättyä, kun samalla kuuntelin kännystä äänikirjoja, sellaisia tunnin mittaisia kertomuksia. Yksi kertomus ja yksi puska, näin se meni. Kävimmehän me pikkuruisen matkailuvaunumme kanssa Mansessa kyläilemässäkin. Ihan hauska reissu ja ekan kerran oltiin kylässä Ikurissa Lean ja Pertsan luona, Thaimaasta tuttujen luona.

mustikkahillo

Thaimaassa käydään useammin ja täällä kotomaassa nyt ihan ekan kerran. Vaan olipas rattoisa ilta heidän luonaan! Sitten huurruteltiin takaisin mökille marjahommiin. Hepe ja Jinny oli siellä reissun ajan koiria hoitelemassa! Marjoista tein mustaherukkahilloa, mehua tuli 13 litraa punaista ja 18 litraa mustaa. Mustikkahilloakin keittelin, kun Joy toi ämpärillisen mustikoita. Kasvihuoneestakin tulee julmetusti kurkkua ja tomaattia sekä valtavia paprikoita, tämä ihan helteisen sään ansiota. Normaalisti kasvarista tulee paljon tomaattia, eikä yhtään kurkkua ja toisena kesänä toiste päin. Tänä kesänä tuleekin sitten kaikkea runsaasti. Joo, nyt on sitten jo ihan hiki, huh huh! Täällä kotona kun on lämpöä sisällä , oota hetki, kun tarkistan; juu +26. Siinä syy, jos blogi laahaa perässä, tämä läppärikin hehkuu lisää lämpöä! Matka tänne kotiin meni ihan sujuvasti aina liittymään, josta ajetaan Lahteen päin motarille. Liittymässä kaamea jono, joku ajoi siinä 50:ä ja jatkoi sitten motarilla hurja vauhtia, ihan jopa 60:ä!

Uutisista olen lukenut, että tulee uusia liikennemerkkejä, jopa alhaisin nopeusmerkki. Tässä se olisi ollut tarpeen, vaan kukas niitä nopeuksia

sitten valvoo! Liikenteen vaarantamista tuo ainakin oli. Sitten tästä ruuan haaskaamisesta. Kumma, kun ihmiset tekevät ruokaa ja sitten nakkaavat yli jääneen ROSKIIN, ihan oikein luit, roskiin! Luulin tunteneeni vain yhden tämmöisen henkilön, mutta nyt tiedän niitä ainakin jo 3! Törkeetä sanon minä! Marttojen oppiin vaan kaikki! Sitten nämä samat ihmiset ihmettelevät, kun ruokaan menee niin paljon rahaa! Kyllä meillä syödään tasan tarkkaan kaikki, ylijääneistäkin keksii vaikka mitä herkkuja! Juu, piti nyt viikonloppuna käymäni autolla kirppiksellä ja kaupoilla, mutta enpä sitten käynytkään, vaan kävellen lontustelin lähikauppaan. Handella oli täällä menossa talon katonpesu katon maalauksen vuoksi ja piha, sekä katu täynnä apureiden autoja. En kerta kaikkiaan saanut autoa pois parkista ja jos olisin saanut, olisin joutunut katuparkkiin! Säästyin myös autoni imuroinnilta, Veikko pientä korvausta vastaan imuroi kotteroni. Vielä täytyy käydä pyyhkimässä pölyt tai hiekkaa se kaikki taitaa olla. Siinä huono puoli maaseudusta, täällä kaupungissa ei auto ole täynnä hienoa hiekkaa. Ai niin, takakontin matto roikkuu tuulettumassa tuolla pihalla, täytyypä käydä hakemassa pois, jottei kastu. Huomiseksi on luvattu sadetta!

Julian kanssa kävin Jumbossa syömässä,

olipa mehupillitkin jo muuttuneet pahvisiksi

Tässä vielä kuvia hiuksista, huomenna ne ovat kadonneet tai no, ainakin lyhentyneet ja kasvatus alkaa uudelleen:

Helenan tekemä luomus

letit

Julian väsäämä letti

ihan ite tehty letti

tämä kuva perjantailta

tämä jäi muistoksi !

uusi frisyyri

kylläpä pää keveni :)

31.8.2018 perjantai

siinä se kuvaamani kuu

Kesä lähenee loppuaan, tosin monesti on syyskuukin vielä lämmin. Toivottavasti tänä vuonnakin, koska parin viikon päästä olisi täällä mökillä juhlat! Kaupunkikodissa meni aika joutuin ja taas piti lähteä ajelemaan mökille. Kyllä taidan hommata ensi keväänä toisen auton, samanmoisen haluan, vähän tuoreemman. Tähän nykyiseen kun on alkanut ilmetä kaikenmoisia pikku vikoja! Pelottaa ajella pitkiä matkoja, jos vaikka jättää tielle kesken matkan! Mökillä sitten vahdin vaihto, Seppo läksi ajelemaan kaupunkiin töihin viikoksi. Kuun viimeinen viikko alkoikin mukavasti. Handen koirat ulvoivat aamu neljältä sekä kuudelta, nuku siinä sitten. Taisivat ikävöidä Handea ja metsäjuoksuja. Illalla sitten läksin ulos yöllä aamutakki päällä, kamerat kainalossa ja kameranjalka matkassa kuvaamaan kuuta. Jippijaijee, tällä kertaa kuva onnistui tosi hyvin, eikä niitä pilviäkään ollut riesana!
No, tiistaiaamuna soi joku puhelin (thaikkupuhelin) neljältä. Olin ladannut siihen puheaikaa, laitoin laturiin ja unohdin laittaa äänettömäksi, sitten Handen koirat taas ulvoivat kuudelta, huh huh! Näinhän se menee mukavasti. Ladoin aamulla pesukoneen täyteen lautasia ja ladoin ne puhtaina muovilaatikkoon ja kansi päälle odottelemaan juhlia sekä aikanaan lisää lautasia. Keskiviikkona ei sitten kukaan herätellyt, koiratkin luovuttivat. Läksin Irman kanssa pelaamaan golfia, kun luvassa oli hieno sää. Otimme golfauton ja kiersimme koko kentän. Olipa tosi kiva pelata ja huomata Irman pelin kehittyvän koko ajan. Golfin oppii siis pelaamalla, ei poppakonstien kautta! Kylläpä illalla sitten saunan jälkeen uni tipahti nopsaan silmään! Loppuviikko menikin golfmailojen pesussa, taas lautasia tiskikoneeseen, värjäsin lempimekon, keittelin kidneypapuja, osa sitten pakkaseen myöhempää käyttöä varten. Siinähän sitä kuun viimeiselle sateiselle päivälle askaretta kyllikseen! Perjantaina muuten satoi täällä 15 mm vettä! Handen porukkakin tuli mökilleen ja Seppokin pyyhälsi illan pimetessä tänne!

Irma pelaamassa

golfkärrymme

Kuka muistaa aiemmista teksteistäni lankojen loppumisen talvikodissa! Itselläni ei ollutkaan tarvittavia värejä ja sitten alkoikin niiden metsästys! Toin tuon oranssin langanpätkän mukanani mökille, ei ollut oikean väristä lankaa jemmassa ja se halvatun langanpätkäkin katosi sen siliän tien! Nou hätä, Joy toi uuden pätkän, kun olivat kesällä talvikodissamme ja olin ostanut netistä useamman oranssin mohairkerän ja kuinkas ollakaan, juuri oikeaa väriä! Tuonta valkeaa, jossa on kullan värinen nauha seassa ei sitten mistään ollut löytyä, kunnes löysin yhdestä kaupasta ale-lootasta juuri ja vain yhden kerän, enempää en tarvinnekaan! Talven käsityöt pelastettu!

Kävinpä autolla tuossa Ristimäen koululla ostamassa Jäätelö autosta vähän jätskejä, uskalsin ajaa autolla sinne. Autoni ei ole kunnossa, mutta eipä nuo miehet usko minua! Se pitää kummaa ääntä, moottorin varoitusvalo palaa, peruutettaessa pitää outoa narinaa ja sitten se nykii mennessään!

saalis jäätelöautosta

HEINÄKUU

16.7.2017 maanantai

Heinäkuun helteet! Onpahan pesty toistakymmentä mattoa, kun Seppo rakensi minulle hienon matonpesutelineen.Vaan kylläpä eilen oli kädet ja koko kroppa kipeänä, tuli siis pestyä niitä mattoja ja roikotettua märkiä kuivumaan, huh! No, nyt ne on pesty, ei taas vähään aikaan tarvitse siihen

matonpesuteline

hommaan ryhtyä. Seppokin pääsi mökille lomailemaan, kun Hande tuli reissusta. Tai niinhän sitä luulisi, mökkihän on sellainen työleiri, aina jotain näprättävää. Nyt on menossa tuo terassin kesäkeittiön rakennus! Toisaalta hyvä tämä kaamea helle, ei voisi kumminkaan lähteä golfaamaan tällä tappokelillä, tuleepa tehtyä muita hommia. Tällä viikolla pitäisi bygätä tontille lipputankokin, vihdoinkin! Tanko on jo tuossa pihalla odottelemassa pystytystä. Kutomon järjestely taas seisoo, on tätä muuta hommaa ja se on sisältä oikea pätsi päivällä ja sitten ampiaiset pörräävät oven päällä. Ovat tehneet pesän välikattoon. Yritä siinä sitten järjestellä, kun ovikin pitää olla kuumuuden vuoksi auki, en halua niitä pörriäisiä sisälle. Siis se homma taas odottelee aikoja parempia! Tein viime  kesänä niitä valeampiaispesiä, hyvin toimivat, mutta kyllä ne silti paikan pesälleen keksivät! Pääskyset poikasineen lähtivät jo maailmalle, mutta sitten ilmestyivät takaisin. Nyt ne rakensivat uuden pesän eli taitavat tehdä vielä yhden poikueen! Syynä taitaakin olla tämä lämmin ja aikaisin alkanut kesä. Koirillekin olen rakennellut tarhoihin aurinkosuojia. Löysin käyttämättöminä olleita pimennysverhoja ja nehän olivatkin oivia suojia.

25.7.2018 keskiviikko

Rakennettiin vihdoin se "kesäkeittiö" tuohon terassin toiseen päähän. Nyt saan sinne kaappeihin kaikki riisinkeittimet, yleiskoneen, thai-grillin ja muut sähkövempaimet. Niitä kuitenkin käytetään terassilla, ei sisäkeittiöön mahdu. Vaan kylläpä siitä tuli hienoja tosi siisti! Sitten koitti kesä, ai kuinka niin? Seppo laittoi ensimmäisen kerran jalkaansa sortsit ja t-paidan, silloin täytyy olla kesä ja mittari näytti + 30.8 ja päivämäärä 17.7.2018! Hah! Helle siis jatkuu ja siksipä lähdin äiteen luo Pieksämäkeen pakulla, siinä on sentään ilmastointi kunnossa. En viitsi kuljettaa äitiä kuumassa autossani, tosin pakua on hankalampi pyöritellä ja parkkeerata kaupungissa, mutta näin nyt! Meidän mökkihän sijaitsee kylän kylmimmässä notkossa ja siksipä saamme mökin öisin viilennettyä. Illalla ikkunat auki, kun ulkona on kylmempää kuin sisällä ja aamulla taas kaikki räppänät visusti kiinni. Yö lämpö siinä 9-15välillä. Tosin nyt on pakko pitää ilmalämpöpumppu viilentämässä päivisin ja yöksi

sen suljemme. Torstaina tulivat Paula ja Raimo lipputankotalkoisiin. Tämä oli sovittu jo vuosia sitten ja niin he tulivat hommiin. No, hommia tekivät Seppo ja Raimo, Paula ja minä olimme kannustusjoukoissa ja Nero työnjohtajana! Tuomas kävi muutamaa päivää aiemmin kaivamassa kuopan valmiiksi. Siihen sitten valu, jalusta valmiiksi ja pari päivää valun kuivumista. Seuraavana päivänä he lähtivät kotiin puunkaatoon ja mittari näytti päivällä varjossa +31. Lauantaina oli Kihvelitori, ajelimme asemalle, mutta siellä oli tosi paljon väkeä, ajoimme ohi, ei parkkipaikkoja! Viikonlopuksi luvattiin kovia sadekuuroja, vaan meille tuli yksi 5 minuutin kuuro, siinä se! Me vaan kasteltiin kukkia, pottuja ja uutta nurmea! Kosteusprosentti oli 78, huh! Sunnuntaina nostimme lipputangon jalustalleen. Vähän pelotti kaksin sen nosto, mutta hyvin se meni. Tangon suoristus ja lopulta isännänviirin nosto salkoon. Maanantaina uhmasimme lämpöä ja läksimme golfaamaan, aika oli 17.30. Eka väylä meni todella hyvin, toinen väyläkin, kolmas jo hikoilutti, neljäs oli helppo, viides helpohko ja sitten piti huilata. Kutonenkin meni ihan hyvin, mutta seiska ei, kasi jäi vähän kesken, koska ilma loppui tykkänään ja edessä oli korkea mäki. Päätimme säästää viimeiset voimat viimeiselle väylälle, joka alkoi sieltä mäen päältä ja siellä oli taas happea ja jopa pieni tuulenvire.
Ysi pelattiin reippaasti loppuun saakka. Sitten alkoi taas ylämäkeen tarpominen, jotta pääsimme parkkipaikalle. Ei enää näin kuumalla pelaamaan, ainakaan kävellen, autolla ehkä! Tänään on tehty kaikkea pientä ja huomenna Pieksämäkeen.

se on siinä

31.7.2018 tiistai

Viimeistä viedään, siis heinäkuun päivää! Joo, perjantaina valmistauduin iltaan tai oikeastaan yöhön. Olihan tulossa odotettu verikuu taivaalle ja mahdollisesti Marskin näyttäytyisi. Läksin siis vähän ennen yhtätoista skootterilla ajelemaan ja etsimään sopivaa kohtaa, josta näkisi horisonttiin, sieltä se kuu kuulemma nousisi. Oli siellä muitakin ihmisiä fillareilla samalla asialla. Vaan ei näkynyt kuuta, taisi olla liian alhaalla näkyäkseen meille. Ajelin sitten vielä pikku teitä, jotain metsäteitä ja olinpa

tehnyt lähtiessäni pikku mokan. Otin päähäni kypärän, jossa tummennettu visiiri, joten enhän sitten hämärtyvässä yössä tahtonut nähdä mitään. Visiiri taas oli pidettävä alhaalla kaikkien lentävien öttiäisten vuoksi. Ajoin sitten kotiin ja puolen yön maissa mietiskelin lähteväni uudelleen ajelemaan, vaan enpä sitten viitsinytkään, Seppokin kävi jo yöpuulle. Uni vaan ei tullut heti silmään ja yhden maissa Turo ja Rontti alkoivat kovan elämöinnin. Siinä sivussa kuuluin myös jonkun toisen koiran ääni, jota siinä ihmettelin. Koirat hiljenivät ja yö meni huonosti nukkuen. Ulkona jyristi isoja kulkupelejä, ja ihmettelin miksi Juha ajelee traktoreilla keskellä yötä. Näin myös sinisten vilkkujen kajon, mutta kuvittelin nähneeni unta. Aamu valkeni ja kylällä olikin ollut tulipalo. Handen naapurissa paloi navetta ja ajokoira oli tarhassaan pulassa, kunnes palomies haki sen turvaan. Koira oli kaivanut tarhansa nurkkaan poteron, jossa se kerällä makasi. Palo oli niin kuuma ettei kukaan muu saanut tarhan ovea auki, onneksi koira selvisi hengissä. Navetassa ei ollut eläimiä, tavaraa kylläkin. Siinä vieressä paloi poroksi farmariauto omistajan lompsa ja tietokone mukanaan, moottorikelkka, mönkkäri ja ties mitä kaikkea muuta. Onneksi selvittiin ilman henkilövahinkoja, eikä itse asuin talo palanut, metsästä puhumattakaan. Että tämmöinen verikuuyö täällä!

löytyihän se kuu parin päivän päästä, vaan ei 

ollut enää punainen

Ja sitten pitää antaa nuhteita äiteelle. Hän on innostunut lukemaan Remeksen kirjoja ja olen niitä hänelle ostanut kirppiksiltä. Sitten löysin Tori.fi:stä 16 Remeksen kirjaa pilkkahinnalla, 25 euroa koko satsi ja kaupanpäälle tuli vielä 4 muuta kirjaan, hyvä kauppa siis! Ne olivat Kivistössä ja Seppo kävi ne noutamassa tänne mökille tullessaan. Eihän niin isoa painavaa satsia voi postissa lähettää. Vein niistä sitten äidille häneltä puuttuvat kirjat ja pidin itse loput. Sitten erehdyin lukemaan yhden kirjan ja jäinpä niihin kirjouhin niin sanotusti koukkuun! Toisaalta, eikös se olekin ihan huoletonta hommaa tällä helteellä. Tässä helteessä on myös yksi hyvä juttu verrattuna sateiseen viime kesään; pyykkiä voi pestä milloin vain,  eikä vain sateiden mukaan! Viime kesänä se sateeton päivä meni aina pyykätessä! Nyt jäin toiseen juttuun koukkuun, nimittäin Pintereskiin. Olen siellä ollut jo kokeilumielessä jonkun vuoden ja nyt taas innostuin uudelleen. Sitten on hauska seurata Googlessa, Facessa ja  Ingstagramissa kaveripyyntöjä, keskustelunalkuja noilta jenkkiläisiltä solttumiehiltä, jotka esittävät ties olevansa ties mitä, en kyllä niihin tikullakaan koske, naureskelen vaan! Olen niistä kuullut ja nyt niitä on alkanut ilmestymään. Tämä oli sitten tämmöinen hellekuukausi ja nyt se on purkissa, huomenna elokuu!