MARRASKUU

3.11.2017

 R.I.P maailman paras isä

LOKAKUU

1.10.2017 sunnuntai

Malttakaa vielä odotella! Nyt vaan on kirjoitusinspiraatio kateissa, huolia lähipiirissä! Näinhän se on ettei vanhuus tule yksin eli kysehän on omista vanhemmistani! Kunhan asioihin saadaan vähän selvyyttä, jatkan kirjoittelua ja tietty tuo heinäkuu kummittelee mielessäni aina vaan 🤓. Olen tämän viikon mökillä koirien kanssa, Seppo läksi kaupunkiin auttamaan Handea hommissa, ensi sunnuntaina olisi minun vuoroni lähteä viikoksi kaupunkiin (ihmisten ilmoille, sori) ja Seppo jäisi tänne mökille koiria hoitelemaan. Koirien on paree olla täällä mökillä mahdollisimman pitkään, kaupunki on niille tylsä paikka ja onhan tuolla vähän matkan päässä Handenkin koirat meidän hoidossa! Syyskuukin on kirjoittamatta, vaan ei siellä paljon mitään kertomista olekaan, mutta raapustan sen kyllä aikanaan! Eniten kyllä löytyy tänne kuvia laitettavaksi, kuvaaminen on vaan niin kivaa, rauhoittavaa ja antoisaa! Siis tässä on nyt paljon ajatuksia järjesteltävänä pääkopassani, kunnes pääsen taas kirjoittelemaan, onneksi asiat on laitettu kalenteriin pääosin muistiin! En siis ole lopettanut blogin kirjoittelua, vaikka sitä on jo suoraan minulta kysyttykin. Blogia en lopeta niin kauan kuin sormet ja pää toimivat!

3.10.2017 tiistai

Lähdin päivällä Pieksämäkeen hoitelemaan äidin kanssa asioita. Ajelin Konnevedentietä ja yhdessä mutkassa näin vastaan tulevan mopon vilkku päällä vasemmalle. Ajattelin sen ehtivän hyvin kääntymään ennen kuin ehdin sinne, mutta tämäpä liikkui kuin hidastetussa filmissä. Ajoi lopulta samaa kaistaa kanssani, tosin minua vastaan! Jouduin tietty jarruttamaan ja mopoa ajeli vanhempi patu eli varokaahan heitä tuolla liikenteessä! Sitten Pieksämäen tiellä ajoin noin 90:ä, koska oli tosi kova tuuli ja autooni tuo tuuli iskee mukavasti. Takaa tuli kuorma-auto, joka lopulta "työnsi" minua, eikä missään ollut mitään levikettä, jotta olisin päästänyt sen ohi! Eikös kuorma-autoilla ole nopeus 80, jos en ihan väärin ole ymmärtänyt! Pääsin lopulta perille ja parin tunnin päästä lähdin paluu matkalle.  Matka meni sateesta huolimatta mukavasti, kunnes pääsin lähelle Hankasalmea. Edessä tukkirekka, jolla oli myös ihan omat nopeusrajoitukset ja se hurautti kirkonkylän läpi ettei muut perässä  pysyneet! Matka jatkui, tuli alamäki, josta näin hyvin seuraavaan isoon ylämäkeen ja siellä jotain tapahtui. Vastaan tuli toinen rekka ja tien vieressä oli joku polkupyörällä seisomassa keskellä mäkeä, tukkirekka joutui tekemään aikamoisen väistöliikkeen toisen rekan mentyä ohi, jonka jälkeen fillaroitsija jatkoi ajelua ostoskasseineen. Mitä sitten tapahtuikaan; polkupyöräilijä päätti mennä tien yli toiselle kaistalle (paikalliset näköjään tykkäävät ajella vastakarvaan) vilkaisemattakaan taakseen eli taas olisin ajanut yhden papparaisen yli, jollen olisi ollut tosi tarkkana! Pitäisköhän minun lopettaa ajelu täällä mökkikylällä vai kenen, välillä ihan hirvittää ja erityisesti tänään tuntui näitä suhareita olleen joukolla liikkeellä! Autokamerani oli muuten päällä, mutta enpä viitsinyt alkaa sitä tutkia, olisi näkynyt liikaa vaarallisia tilanteita. Kävin syöttämässä samalla reissulla Handen koirat ja kastuin sateessa, viluissani käytin sitten vielä omat koirat ulkona, eikä se kamera kyllä enää tullut mieleenkään!

17.10.2017 tiistai

Taas aika hurahti! Olen tässä etsiskellyt syystakkia, vaan en varmaankaan sellaista koskaan löydä! Miksi kaikki takit ovat mustia, punaisia tai muuten vaan tummia? Haluaisin ihan vaikka kirkkaan keltaisen tai räiskyvän pinkin, en kuitenkaan mitään urheilumallista takkia! Päiväsaikaan kun tuolla liikenteessä ajelen, ihmisillä on tummat vaatteet, he eivät kyllä näy minnekään! Siinä ei paljoa heijastimet auta, vain pimeän aikaan! Seuratkaapa tuolla liikenteessä tummavaatteisia jalankulkijoita ja huomaatte saman asian, ei näy! Osin tuon vuoksi olen kyllä nyt hylkäämässä mustata vaatteet. Vai olisko niin, että kun ikää tulee, haluan erottua joukosta ja olla oma itseni?
Veimme alkukuusta äidin kanssa Tikankoloon isän huoneeseen sohvan, pari tuolia, pikku pöydän, verhoja, taulun jne. Seuraavana päivänä isä sitten muutti sinne vakituisesti asumaan, ei tarvitse enää heitellä paikasta toiseen!
Mökillä löysin yläkerran terassilta vanhan tv-pöydän, jonka pesin ja puunasin. Se olisi tarkoitus hilata alakertaan uudeksi yöpöydäkseni, vaan miten? No, keksin laittaa aamutakin vyön pöydän ympäri (siinä oli sopivat koloset) ja valutin sen pikku hiljaa portaat alas. Tosin portaiden mutkassa oli pikku hommaa, oli jäädä itse siihen jumiin, mutta sain kuin sainkin sen pöydän alas, huh huh! Sitten vaan tyhjäsin vanhan pöydän, tavarat uuteen ja vanha autoon vietäväksi Sepolle kaupunkikotiin. Hänellä on siellä yöpöytänä jakkara, ei oikein hyvä siihen tarkoitukseen. Joo, Seppokin tuli perjantaina taas mökille!  Sitten lauantaina Pirjon-päivänä lähdin kirkolle ja sieltä Hankasalmen hankeretkelle. Se kesti noin 5 tuntia ja olipa kiva reissu. Ensin ajelimme ampumaradalle, sinne ei bussi mahtunut ajamaan, joten reipas kävely paikalle. Parin kiepsauksen jälkeen kävimme Sepän Galleriassa, enpä ole sielläkään koskaan käynyt, vaikka täällä on oleiltu jo kolmisen kymmentä vuotta! Siellä saimme pullakahvit ja katseltavaa oli joltisenkin, laitan kuvia myöhemmin! Sieltä ralliradalle, jonka ajoimme ympäri bussilla, hyvin meni! Ja sitten se mitä eniten odottelin, Murtoisten Observatoriolle! Olipa siellä pikkuisen iso kaukoputki, vähän isompi kuin minulla! Paluumatkalla pysähdyimme vielä raviradalla sekä kirkonmäellä! Maanantaina ajelin sitten taas kaupunkikotiin ja terkkarin kautta hakemaan se halvatun vyöruusurokote, vihdoinkin! Ja mitäs sitten - tietty satoi, satoi ja taas satoi! Illalla Joy laittoi hiuksiini värin, ei tällä kertaa minun tarvinnut sitä itse räpeltää. Sitten alkoi bussireittien tutkailu, kaikki reitit ja bussinumerot ovatkin muuttuneet. Tiistaina aamusta bussilla Malmille kampaajalle, kotiin ja myöhemmin bussilla stadiin. Siellä oli Kahvila Ekbergillä tapaaminen entisten Eläke-Varmalaisten kanssa, vihdoinkin pääsin osallistumaan siihen. Oli tosi kiva tavata tuttuja, heitä oli kymmen kunta ja aika vierähti nopsaan! Tämä tapaaminen on useamman kerran vuodessa, kevään tapaamisen missasin! Sitten taas kotiin vesisateen saattelemana! Keskiviikkona ajelin Linnaisiin serkkuni Paulan luo ja läksimme Selloon shoppailemaan. Tosin ei taidettu shoppailla kuin ruokapuolta ja katseltiin kyllä muitakin kauppoja! Sieltä Paulan luo kaffeelle ja rupattelemaan. Aika taas hurahti ja ajelin kotiin ruuhkassa, mutta kiva oli päivä! Torstai meni kotosalla, kunnes iltapäivällä lähdin taas bussiajelulle. Nyt bussilla Puistolan asemalle, junalla lentokentälle, miksikö? No, kaverilla Lea ja Pertsa lennähtävät Thaimaan kotiinsa ja menin saattelemaan heitä reissuun. Joimme kupposet kaffetta, vaihdoimme kuulumisia, kunnes heidän piti lähteä turvatarkastuksen kautta reissuun! Sitten taas junalle ja Puistolan kautta kotiin! Onpahan ajeltu uusilla linjoilla! Perjantaina lastasin auton ja ajoin Siltamäen uimahallille. Minulla on jäänyt käyttämättä liikuntaseteleitä ja ne vanhenevat nyt vuoden vaihteessa. Keksin mennä uimahallille lataamaan ne ostamalleni kortille kuntosalikäynteihin sekä uimakertoihin. Ne ovatkin sitten voimassa 2 vuotta eli ei menneet setelit hukkaan. Tosin tuo tarkoittanee, että lähden kuntoilemaan! Joo, ihan oikeasti aioin lähteä, koska huomaan iän karttuessa tarvitsevani lisää lihaskuntoa. Talvikodin pihassa on kuntosali, jota en ole koskaan käyttänyt, koska en osaa käyttää niitä laitteita. Olen käynyt kuntosalilla joskus 40 vuotta sitten ja laitteethan ovat siitä muuttuneet. Nyt otan täällä opastuksen ja ohjaaja tekee minulle myös ohjelman, sitten osaan varmasti käyttää talvikodinkin laitteita! No niin, sieltä ajelin vaihtelevassa säässä mökille. Lauantainahan alkoi hirvestys ja ekana päivänä tuli 2 hirveä, joista toisen ampui meidän Hande! Sunnuntainakin tuli 2 hirveä. Seppo vaihtoi lauantaina autooni öljy, jotta viikon päästä se voitaisiin katsastaa. Mutta mitä tapahtuikaan, jossain vesiletkussa olikin vuoto. Se oli johonkin vuosien aikana hankautunut ja oli melkein puhki, onneksi pääsin tänne mökille, enkä tiennyt tuosta mitään! Jonkun patentin Seppo sitten siihen teki, koska viikolla olisi tarkoitus lähteä äidin kanssa Ikeaan ja Matkukseen vaateostoksille. Maanantaina Seppo läksi taas kaupunkiin töihin, koska Hande jäi tänne mökille hirvestämää. Hän käski minun ajaa silla autollani kirkolle ja takaisin selvittääkseni auton toiminnan. No minähän ajelin sitten kirkolle kauppaan ja takaisin. Paluumatkalla tuossa Lampisen tieltä tänne kääntyessäni auto piippasi ja joku valo syttyi, hitsi sentään! Pihassa sitten huuhtelin autosta liejut, sehän täällä maalla pitää aina tehdä, muuten auto on kaamean näköinen ja rapainen. Sitten käynnistin auton ajaakseni sen parkkiin ja taas piippaus ja valo syttyi. Se siitä Ikean reissusta, siirrettävä ensi viikkoon! Nyt on sitten aikaa pihahommiin ja tähän kirjoitteluun. Eilen jo järjestelin tällä koneella kameroiden muistikortteja sekä muistitikkuja! Muistikortteja oli hirviä kasa, koska aina reissuun lähtiessäni laitan kameraan uuden kortin (kameroitahan minulla on monen monta, siten myös kortit tuppaavat lisääntymään) ja palatessa sama juttu. Niitä vajaita kortteja oli sitten pilvin pimein ja niitä sitten yhdistelin. Nyt on taas tyhjättyjä kortteja käyttöön. Sama pitäisi tehdä muistitikuillekin!
Mutta nyt riittää tämä raapustelu tälle päivälle, alas syömään jotain ja sitte pihahommiin, kun aurinkokin paistelee, eikä onneksi sada!

28.10.2017 lauantai

Hirvestys jatkuu ja Handepa ampui vielä 2 hirveä lisää! Yhtenä päivänä pakkauduimme Handen autoon, Hande kuskina, Onni, Joy ja minä ja ajelimme Pieksämäkeen nappaamaan äiti kyytiin. Suhasimme sitten Kuopioon kohti Ikeaa, jossa sitten ostelimme kaikenlaista tarpeellista! Hande osti kaapin mökilleen ja äiti osti vielä seinälleen peilin. Ei vaan meille tullut mieleen, josko koko peili mahtuu Handen autoon, maasturilla olimme siis liikkeellä! Hetken Hande katseli peiliä ja sai kuin saikin sen mahtumaan autoon, huh huh! Ehjänä se jopa tuli perillekin. Veimme äidin kotiin ja ajoimme takaisin mökille. Seuraavalla viikolla Seppokin tuli taas mökille ja tutkaili autoni. Hän oli pessyt sen moottorin ja jotkut anturit siellä valittivat ja sytyttelivät valon! Sitten auto huollettiin, pestiin, imuroitiin ja turhat romppeet talliin talteen ja ajoimme Pieksämäkeen. Siellä äidin kanssa teimme kaikkea sillä aikaa, kun Seppo kävi katsastamassa autoni ja laittoi peilin paikalleen eteiseen, poraahan siinä hommassa tarvittiin. Saatiin sitten nekin hommat hoidettua ennen talvea. Kävin vielä kerran äidin luona Pieksämäessä ja veimme isälle Tikankoloon lisää tarvikkeita ja sain ne verhot lopulta ikkunaan. Kylläpä huone yksillä verhoilla muuttui, tosin isä ei sitä kyllä havainnut. Itse asiassa hän on jo niin huonossa kunnossa, ettei edes tunnistanut meitä, surku!
Lokakuu kumminkin huitelee loppujaan ja ensi viikolla hurautamme sinne kaupunkikotiin. Kyllä me kumminkin vielä tänne tullaan, mutta välillä pois, onpa sitten taas kiva palata! Tänään ostimme vielä Veijon kala-altaalta yhden lohen, koska ne sieltä ovat lopuillaan ja Seppo halusi yhden lohen valmiiksi jouluksi. Hän sen perkasi ja sitten kävimme Handen mökillä laittamassa sen vakuumiin ja mökin pakkaseen. On varmasti tuoretta kalaa jouluksi! Olemme siis tänä Joulun Suomessa, sekä koko syksyn. Katsellaan nyt, kuinka tuo isän ja äidin asuminen alkaa sujua! Siihen on kyllä liittynyt kauhiasti paperihommia ja kaikenlaisia muutoksia, joita ei ihan heti tule edes mieleen ja mitä vielä onkaan unohtunut, aika näyttää! Juu, yhtenä iltana kovasti puhuttiin lehdissä, että nyt yöllä ulos katselemaan jotain meteoriittinäytöstä, taisi olla viikko sitten! No, minähän latasin kameran valmiiksi jalustalle, asetukset kohdilleen ja olinpa äkännyt, kuinka noita yö kuvia (tietsika väittää tuon sanan olevan 2 sanaa, itse olisin laittanut yhdyssanaksi) otetaan, laukaisu vain ajastimelle ja tarpeeksi pitkä valotus! Ja kuinkas taas kävikään - taivas pilvessä, kuten aina, kun olisi taivaalla kuvattavaa! Seuraava yö olikin sitten kirkas tähtitaivas, vaan ei enää mitään lentäviä meteoriitteja. Kiukuspäissäni en sitten ottanut kuvia tavallisesta tähtitaivaastakaan, vaikka kamera olisi ollut edelleen valmiina kuvaukseen! Täällä olisi sopivan pimeätä, ei turhia valoja, kuten kaupungissa. Ajattelin kyllä napsaista sähkötkin pois pääkytkimestä parempia kuvia ottaakseni, Seppo ei ehkä olisi tykännyt ideasta! Eipä niitä kuvia sitten saanutkaan, harmitus taas kerran! Vuoden päästä ne meteoriitit taas ilmaantuvat, ehkä sitten on parempi tuuri!
On muuten ollut kumma syksy, ei riesaa kärpäsistä. Yleensä meillä on täällä mökillä yläkerta täynnä kärpäsiä, ettei edes kärpäsansat tahdo riittää. Samoin Kutomo on ollut täynnä niitä, mutta ei tänä syksynä, mistä lie johtuu! Tosin ihan hyvä juttu, kun eivät koko ajan pörisseet joka paikassa. Nytpä pitää taas lopetella, kun päivällä huomasin, ettei ole mitään kaffepullaa ja päätinpä käyttää koirien piimät! Eli tekaisin pari piimäkakkua uuniin ja nyt pitää vähän käydä niitä katsastamassa, etteivät ihan karrelle pääse palamaan. Lisäilen muuten tänne kuvia jossain vaiheessa!







































































..........

SYYSKUU

kettu kylätiellämme

24.9.2017

Syyskuu meni sitten kovin sateisena, mutta tulipa kerättyä kaikki marjat puskista. Tänä vuonna herukat kypsyivät tosi myöhään tuon kylmän kesän vuoksi. Marjat olivatkin sitten tosi isoja, pakastin ne ja keitin mehuksi vasta kuun lopulla. Mehua tulikin reilut 20 litraa talven varalle. Kävimmepä kerran rangellakin palloa lätkimässä, siinä se tämän kesän golf-osuus! Ja sitten kuun alussa se tapahtui, äiti sairastui vyöruusuun ja se pahus tuli kasvoihin. Sairaalareissuhan siitä seurasi ja minä sitten järjestelin isän hoitoa paikasta toiseen. Äitihän on ollut isän omaishoitaja ja tuo homma tyssäsi tuohon sairauteen. Lopulta saimme isälle vakituisen paikan Tikankoloon. Se on Pieksämäellä ihan uusi syyskuussa avattu paikka, kaikki uutta ja huonekin reilut 20 neliötä. Sinne sitten aloimme hommailla muutamia huonekaluja, verhoja ja muita tarvikkeita. Minullahan oli tilattuna se vyöruusurokote Hankasalmen apteekkiin ja sinnehän se jäi odottelemaan päiviä parempia, kun läksin Pieksämäkeen kissavahdiksi äidin sairaalareissun ajaksi. Minunhan piti lähteä kaupunkikotiin viikoksi, mutta se siirtyi. Autoni oli ihan täynnä tavaraa kotiin menossa ja siellähän ne odottelivat kiltisti. Tällä reissulla kävin myös kyläilemässä ex-työkaverini luona, joka asuu samoissa taloissa, kuin äiti ja isä. Olipa kiva nähdä Eijaakin pitkästä aikaa. Viikon päästä äiti pääsi sairaalasta hyvin heikkokuntoisena kotiin ja uskalsin lähteä ajelemaan kaupunkiin. Siellä kävin sunnuntaina sitten Mervin kanssa Kansainvälisillä markkinoilla ja nehän olivat pienoinen pettymys. Sää oli kyllä kaunis aurinkoinen, mutta siellä oli pelkästään ruokakojuja, ei oikeastaan muuta. Eihän joka kojusta voinut syödä, olisi pitänyt joka päivä siellä käydä syömässä! No, sitten maanantaina kävin terkkarissa, Golfcenterissä, Tokmannilla ja kotiin. Golfcenterissä kävin laitattamassa lempimailaani uuden gripin ja kenkään uuden ruusukkeen, oli jonnekin kadonnut. Tiistaina kävin labrakokeissa (sen vuoksi alun perin kaupunkiin tulinkin), paluumatkalla tankkasin auton, kotona siivosin kämpän ja ajelin takaisin mökille. Tämä oli vähän sellainen pikakeikka, joka sen ei pitänyt olla, vaan asiat saattaa aina mutkistua. Mökillä sitten tämä kaunis sää jatkui eli satoi enemmän ja vähemmän alvariinsa! Handelta sainkin ämpärillisen puolukoita, siivosin ne ja keitin hilloksi. Sitten alkoi mökin terassin valokatteen teko portaiden ylle. Kylläpä tulikin hieno, ei sada enää portaille tai terassille ja tavarat pysyvät kuivina! Telkkari ei muuten toiminut meillä viikkoon, joku radiokeli menossa! Monella muullakin oli sama ongelma täällä kylällä ja ympäri suomenmaan. Tai siis telkkari kyllä toimi, kanavat eivät näkyneet. Jokusen ohjelman katsoimme läppärin kautta, piuha telkkariin ja ohjelma tuli sinne läppäriltä. Fox oli ainoa näkyvä kanava, mutta senkin ohjelmat alkoivat viikossa kyllästyttää! Tämmöinen syyskuu oli tänä vuonna!

Lisäilen kuvia myöhemmin......



























































............

ELOKUU

Heinäkuu tulee takaisin tänne pikku hiljaa, mutta nyt pitää päivittää elokuu ja huomenna on jo syyskuu!

31.8.2017 torstai

No, kukas käskee taistella tuon heinäkuun hääreissun kanssa! Jatkan sitä aina joutessani ja yritän nyt raapustaa tähän elokuulle jotain. Elokuu siis alkoi sataen monta päivää ja olihan siinä aina välillä poutaisia jaksojakin, mutta kuitenkin joka päivä satoi enemmän ja vähemmän aina tuonne kuun puoleen väliin saakka. Eipä me alkuun tehtykään muuta, kuin kuukauden rästiin jääneitä

mopojengi, Aino, Julia ja Veikko

Irma ja Pekka poikkesivat fillarireissulla

mökkihommia ja niitähän riitti! Reilu viikko oltiin siis mökillä ja taas nokka kohti stadia. Otimme omat koirat matkaan ja Handen koiria tuli Eetu hoitamaan. Lauantaina elokuun puolessavälissä lähdimme ajelemaan Saloon Hessun 7-kymppisille. Hessu on Sepon lapsuudenkaveri ja he tapasivat aikoinaan näin: Seppo oli mopotsupparina ja omisti Helsingin nopeimman mopon, kunnes eräänä päivänä yksi mopo ohitti ja kuskina oli Hessu! Siitä lähtien he ovat olleet kaveruksia. Olipa kiva käydä synttäreillä ja tavata siellä paljon tuttuja, tuntemattomia unohtamatta! Kotiin ajellessa

hauska varjo saunan

hyttysverhossa

jännäsimme sadetta, olihan luvattu oikea myrsky. Nähtävästi me ajoimme koko ajan myrskyn perässä, koska Vantaata lähestyessämme aloimme näkemään myrskyn tuhoja! Puita oli katkennut, osa kaduille, lipputankoja katkennut keskeltä poikki, mainoskylttejä pitkin poikin! Onneksi meillä kotona ei ollut mitään tuhoja, jopa se kaatumaisillaan ollut hopeapajumme oli vielä pystyssä. Sehän tuettiin juuri ennen Thaimaahan lähtöämme. Sunnuntaina suuntasimme taas kohti mökkiä ja tarkoitukseni oli ajella kotiin taas seuraavana viikonloppuna auttelemaan Joyta Ravintolapäivälle. Sittemmin kävikin niin, että se peruttiin ja osa tavaroitani jäi kotiin, kun luulin meneväni sinne takaisin, läppärikin, höh! No, viikolla sitten hajosi ruohonleikkuri ja Seppo kävi lainaamassa Handen mökiltä leikkurin, koska pikku alue jäi leikkaamatta. Sitten tulikin Thaimaasta tuttu Veikko kyläilemään ja viettämään Sepon kanssa joka kesäistä saunailtaa juoruilun merkeissä, ai niin, miehethän eivät juorua, vaan parantavat maailmaa! Eipä tässä elokuussa mitään kummallista, aurinkoa hiukan, vettä enemmän, tosi kylmääkin, marjojen keräystä, kameran kanssa ravaamista sinne tänne. On se vaan kumma, jos tuttuja tulee kävellen tai autolla vastaan, en huomaa, mutta jos jossain kaukana pellon laidalla on kurkia tai muita lintuja, ne kyllä äkkään heti! Kyllä nuo elukat ovat ihmeellisiä, Jyrykin jo tuijottelee terassilla pellolle, se tietää jänisjahdin alkavan huomenna! Jyry tosin on jo siitä hommasta eläkkeellä, se ei vaan aina sitä muista! Elokuu on kyllä ollut meikäläiselle yhtä taistelua tämän blogin kanssa! Heinäkuu on kadonnut jo kaksi kertaa, mutta nyt tämä näyttäisi toimivan eli olisiko vika ollut näppiksessä tai hiiressä. Molemmat on nyt vaihdettu, enkä enää luota noihin langattomiin vekottimiin, tämä nykyinen on Handelta saatu langallinen ja tuntuu toimivan. Oltiinpa tuossa Mikko markkinoillakin. Hande ja Joy pystyttivät torille thai-ruokakojunsa, alkuun vaan tuntui surkealta, satoi, ei ihmisiä ja niin meni puolitoista tuntia. Sitten sade loppui ja alkoi torille tulla nälkäisiä ihmisiä ja loppui sujui hyvin. Tosin markkina-aika oli turhan lyhyt, vain 10-14!

mansikoita tuli kerättyä ja ostettua pakkaseen

moporeissulla kuvattu eli testasin
Thaimaasta ostettua selfiekeppiä

siellä ne kaverini taas pellon perällä kiljuvat

Joy ja koju markkinoilla

hellittihän se sade

tässä osa kameroistani, arvatkaa mikä on paras -

no, tuo pinkki pikkarainen, ei uskoisi, mutta näin se vaan on

HEINÄKUU

27.8.2017 Ihan oikeasti, kaikki teksti taas hävisi, toisen kerran jo! Pitääkö mun ihan oikeasti luovuttaa?  Se tulostaminen ei olisikaan ollut yhtään huono juttu tai Wordiin kirjoittaminen, vaan kun ei ole Wordiä....

1.7.2017 lauantai

Päivä meni järjestellessä kaikenlaisia juttuja. Laukuthan olimme vieneet jo eilen kentälle, joten enää oli pakattavana lentolaukut. Sitten Hande tilasi meille taksin ja matkamme alkoi. Olipa kentällä näin kesäaikaan paljon porukkaa, eivät turhaan varoitelleet ja pyytäneet varaamaan aikaa kentän toimintoihin. Onneksi juuri sillä hetkellä oli turvatarkastuksessa tosi pienet jonot ja pääsimme nopsaan siitä läpi – kunnes Seppo huomasi koneeseen nousukorttinsa kadonneen. Se varmaankin jäi siihen muovilootaan, eikä sitä enää löytynyt. Sitten piti mennä Finnairin pisteeseen hakemaan uusi kortti. Sen jälkeen pääsimme kentälle tutkailemaan kauppoja ja syömään. Tulipa sitten mieleen, jotta jos joku matkalaukku katoaa ja laukun vastakappalelappu oli siinä kadonneessa lapussa! Sitähän ei siinä uudessa kortissa ollut ja jos jonkun laukun pitää kadota, olkoon se sitten toivottavasti se hernelaukku! Ruokailemasta lähdettyämme Julia nappasi makuvichypullonsa pöydältä, korkki irti ja vichyt mummon housuilla, lentokenttäsähellystä siis! Kone lähti sitten suhtkoht ajallaan ja lento menikin ihan mukavasti kuin koneessa nyt voi!

27.8. nyt on toinen näppis ja tuo yllä oleva kirjoitettu jollain Wordillä ja kopsattu tänne, sitten yritän jatkaa suoraan tänne, saas nähdä mitä tuleman pitää !

2.7.2017 sunnuntai

Perillä! Odottelimme laukkujamme ja hip hurraa, kaikki tulivat perille! Pääsimme jopa koko passintarkastus ja matkalaukkuruljanssin tosi nopsaan läpi, ekan kerran! Tosin emme ole ennen täällä käyneet kesällä. Tilatun taksinkin löysimme heti ja perillä talvikodissa olimme jo kymmeneltä, tosi liukkaasti kaikki sujui! Koskaan aiemmin emme ole olleet näin ajoissa perillä! Purimme laukut, tai siis lentolaukut sekä sen yhden ison, muissahan olikin vain herneitä ja sitten menimme pihakuppilaan syömään. Seppo kävi starttaamassa auton ja läksimme Big C:hen ostoksille. Ostimme myös puhelimiin nettiaikaa, Julia osti joitain vaatejuttuja sekä käsilaukun ja muuta tuiki tarpeellista! Ajelimme kotiin Jompparin Beach Roadin kautta Wat Boon Roadille, jonka katuremppa olikin jo ohi. Huomasimme myös Second Roadin kaamean liikenneympyrän puretuksi ja liikennevalot taas toimivat. Kotona tavarat kaappiin ja Julian kanssa uimaan. Onpa täällä kovin hiljaisen oloista! Vein Julian kanssa pyykit talon pesulan koneeseen ja samalla otimme pari pulloa vettä automaatista ja kävin kysymässä talon nettiä, vaan olipa sunnuntai, ei siellä ollut ketään sitä myymässä. Tunnin päästä pyykit partsille kuivumaan, Sevillaan iltapalalle ja ilta ysiltä vihdoin koisimaan pitkän päivän päätteeksi!

3.7.2017 maanantai

Yöllä heräsimme koirien äänekkääseen keskusteluun! Muuten nukuimme kellon ympäri, kuten aina ekan yön! Aamupalan jälkeen Seppo läksi autohommiin huoltsikalle ja pesuun, minä Julian kanssa altaalle. Kelluimme uusien pötkylöiden kanssa altaalla ja ihmettelimme väen vähyyttä, välillä otimme mollikkaa ja lueskelimme. Julian iho ja uikkarit värjäytyivät altaan vedestä ihan vihreiksi! Iltasella on tarkoitus lähteä vielä iltatorille syömään ja laukutkin pitäisi pakata huomista reissuun lähtöä varten, hyvin vielä ehtii. Eli hurautimme autolla Night Marketiin, söimme kalaa muusilla ja smoothiet päälle. Sitten Seppo jäi "vahtimaan" pöytäämme ja lähdin Julien kanssa kiertelemään toria. Julia osti kaikenlaista, Veikollekin tuliaisia ja itselleen jotain. Pois lähtiessämme ostimme vielä jäätelöt, se on täällä jotenkin niin hyvää! Kotiin, iltauinnille, tavarat laukkuihin ja seikkailu alkakoon aamulla hyvin nukutun yön jälkeen! 

4.7.2017 tiistai

Aamulla ysiltä starttasimme matkaan kohti Surinia ja siellä paikkaan nimeltä Sangkha. Kännyköiden google mapsit näyttivät reittiä pikku teitä pitkin Kambodian rajaa myötäillen, vaan nähtiinhän aitoa Thaimaata. Matkalla ei sitten näkynyt yhden yhtä Seveniä tai huoltoasemaa, josta olisi saanut ruokaa. Pysähdyimme kumminkin yhdelle paikallisten ruokapaikalle, jossa kokki tuli heti näyttämään isoa kattilaa ja hoki mai peth, mai peth eli ei maisteista, mehän olimme mausteisiin tottumattomia falankeja, luuli hän! Otimme kyseistä ruokaa (Julia ei uskaltanut) ja lisäsimme kyllä syödessä mausteitä, emmekä kyllä tienneet mitä ruokaa söimme, ehkä parempi niin! Hyvää se kumminkin oli. Mitä pohjoisemmaksi saavuimme, lisääntyivät riisipellot, lehmät, ankat, koirat, kanat ja vesipuhvelit. Lehmiä ja vesipuhveleita oli tosi paljon tienvierustaoilla ja jopa kaistojen välissä heinikoilla. Tosin niillä oli paimenet aina jossain mukana. Pääsimme vihdoin perille ja Hepen porukka oli autolla vastassa yhdessä risteyksessä, jossa oli iso tietyö ja kummallisia kiertoteitä. Seppo vilkautti heille auton valoja ja he ajoivat meidän edellä hotellille, joka olikin ihan siinä likellä tietyöristeystä. Hepen porukka lähti sieltä toimittamaan jotain hääjuttuja ja Julia hyppäsi heidän matkaansa, kun ensin olimme saaneet huoneidemme avaimet. Seppo sai oman huoneen ja minä jaoin huoneen Julian kanssa. Kävimme syömässä hotellilla muiden ollessa reissussa ja sitten hilasimme loput tavarat autosta huoneisiin. Olinpa taas ollut kaukaa viisas Jompparilta lähtiessämme, otin mukaan kasan henkareita. Huoneissa ei ollut vaatekaakeissa ensimmäistäkään henkaria ja saimmepa kuitenkin häävaatteet oikenemaan kaappiin matkarypyistä. Porukka tuli reissusta ja menivät hotellin pihalla olevalle oleskelutilaan/kahvilaan suunnittelemaan huomista. Minä jäin huoneeseen kirjoittelemaan blogia vihkoon, kun en välitä noista verenhimoisista hyttysistä, ne kyllä tykkäävät minusta. Muutaman kerran tuli vettäkin ihan kaatamalla, mutta onhan nyt sadekausi. Olipa hyvä, kun kirjoitin blogia vihkoon!

5.7.2017 keskiviikko
Aamiaisen jälkeen lähti Jinny Julian kanssa jonnekin Salonkiin ja kauppaan ja me muut jäimme lepäilemään päivän koitoksiin. Minä taas kirjoitin vihkoon blogia ja lueskelin kirjaa lukulaitteelta. Se on muuten kiva vekotin tuo lukulaite, vie vähän tilaan, vähemmän kuin yksi ainoa kirja, mutta laitteeseen mahtuu satoja kirjoja. Minullakin on siellä vajaa 200 kirjaa. Pakkaapa ne matkalaukkuun mukaan reissulle! Laitteessa on monta kirjaa eri kielillä ja aloin lukea englannin kielistä kirjaa, tosin se on aika hidasta sanakirjan kanssa, hällä väliä, hiljaa hyvä tulee!  Suosittelen laitetta kaikille ja varsinkin matkustavaisille! Puolen päivän jälkeen tuli porukkaamme lisää väkeä, Koratista pyyhälsivät Raukka, Bam ja hänen poikansa. Kun porukka oli kerran koossa, lähdimme ajelemaan 10 hengen voimin Kambodian rajalle suurelle markkinapaikalle. Paikka oli kyllä vähän hakusessa, mutta Jinny laittoi tiedot kännykän naviin ja alkoihan se paikka löytyä. Jinny huuteli takapenkiltä kuskille ajo-ohjeita ja kerran purskahdimme kaikki raikuvaan nauruun. Jinny sanoi kuskille, että aja vaan sinne ja tuo suomenkielellä! Eihän se kuskirukka mitään siitä ymmärtänyt ja Jinny kertoi ohjeen thaiksi! Pojat käyttävät aina reissuillaan tätä samaa Bangkokilaista kuskia, tosi rauhallinen tyyppi, eikä liikenteessä turhia hötkyile. Hänen nimensä on joko Choo tai Chuu ja se liittyy jotenkin kenkiin, koska pojat kutsuvat tätä kuskia nimellä Tennari!  Matkasimme kaatosateen kera, onneksi perillä se oli jo hiipunut tihkuksi. Tori oli tosiaan iso, asiakkaita vaan ei paljoa ollut. Iltaisin ja viikonloppuisin paikka onkin sitten ihan täynnä väkeä, kuulimme. Ostin sieltä 2 pikku pyyhettä hotellin kylppärin lattialle, koska siellä ei sellaisia ollut, eikä myöskään käsipyyhkeitä, pelkät kylpypyyhkeet vain. Kylppärin lattia oli kumminkin aika liukas suihkun jälkeen, enkä halunnut langeta kivilattialle koipi tai käsi murtuneena! Vettäkin jouduimme ostamaan lisää, oli tosi kuuma ilma. Kujilla piti kävellä varoen ohi huristavia mopoja, siellä ne ajelivat kansan seassa. Sitten lastauduimme taas autoon ja ajoimme Jinnyn kotiin hääpaikalle. Se talo. jonka pihassa ne juhlat olivat, on Jinnyn ihan oma talo. Siellä istahdimme tarjottuun pöytään ja pian alkoikin pöytään tulla ruokaa monen moista thaimaalaiseen tapaan. Myöhemmin alkoi tulla lisää vieraita lapsineen. Koiriakin oli paljon ja mehän syötimme niille kaikki läskit, kananluut jne. Kyllä ne meistä tykkäsivätkin! Parin kolmen tunnin päästä Tennari heitti meidät hotellille pankkiautomaatin kautta ja lähti sitten noutamaan muun porukan. Täällä häät vietetään erilailla, tänään oli syömingit talkoolaisille ja kylän väelle. Vieraat toivat kukin rahaa hääparin pöydälle, jossa kirjuri kirjasi ne tarkkaan ylös, nimi ja summa. Jos joku antaa vaikka 200 bathia ja joskus kutsun tämän päivän hääpari saa lahjan antajan häihin, joudut antamaan tuon summan tuplana eli 400 bathia. Tämä käytäntö ei ole koko maassa, mutta ainakin tässä osaa maata. Varsinaiset häät ovatkin sitten huomenna klo 09.09!

















jatkuu myöhemmin, jostain syystä olen saanut tästä tarpeekseni tänään ...
avasin jo tuohduksissani uuden blogin toisaalle, mutta katsotaan nyt ensin, josko tämä uusi näppis ja hiiri auttaisivat asiaa, en millään viitsisi opetella uuden blogin käyttöä tai no jaa, voishan siellä kirjootella käsityöjuttuja, hmmmm















































...........

KESÄKUU

Nyt otti ohraleipä ja tuli parku! Koko heinäkuu katosi ja nyt saatte odotella tosi kauan jatkoa!!!!!







2.6.2017 perjantai

Voihan vitalis, ei tää Suomi ole tarkoitettu asuttavaksi! +4, sataa lunta, räntää, rakeita, jääkylmää vettä, tuulee järkysti! Meillä pihalla ei ole mitään, ei kukan kukkaa ja kirkolla on jo kukkia ja kaikkea muuta kevätjuttua. Pikku hiljaa hiipii talvikotiin ikävä! Kuukauden päästä....

Pieksämäellä sisustuskaupan

eteisen koriste

Kutomo on jäänyt vaiheeseen, sinnehän jäätyy, pihalla ei ole mitään tehtävää, pääskysetkin ovat kadonneet, tintti vain on pesässään ylhäällä terassilla hirrenkolossa! Handen koiratkin pysyvät visusti kopeissaan, siis jääkausi tulossa! Tuntuu, ettei järkikään luista tässä kylmyydessä. Kävin tuossa äsken kirkolla kaupassa, en laittanut toppista päälle, kun totesin olevani autossa ja vain vähän ulkona. Juupa, olin umpijäässä, autohan oli kylmä! Aamulla satoi lunta ja Seppo tuumasi, jotta pääseekö autolla kirkolle, mutta onneksi lumi häipyi nopsaan. Olispa ollut noloa laittaa talvirenkaat takaisin auton alle :) Hepe ja Jinny ovat tänään tulossa viikonlopun viettoon tänne mökille ja kehotin pakkaamaan mukaan varusteet napajäätikköretkeä varten, hah haa! No, mökissä on lämmintä ja juuri otin uunista kuuman pataleivän jäähtymään. Vaarallista tämä kylmyys, tulee leivottua ja syötyä ajankuluksi. Eilen tuli viestiä puhelimeen, kyselivät jotta tulisinko Revontuleen töihin kesäksi! Tänä kesänä en kyllä saata mennä, kivaa se kyllä olisi ollut, mutta tuolla Pieksämäessä tarvitaan enemmän apuani! Viikon päästä on luvattu lämmintä, en usko ennen kuin näen!

virkkasin ampiaisen pesiä, yhden kun ripustaa katonrajaan, ei

tule muita pesiä, ampiainen ei tee pesää toisen reviirille ja tämä

konsti toimii, kokeiltu viime kesänä, suosittelen

on meillä isännänviirikin, vaan ei vielä lippu-

tankoa, sitä odotellessa lippu roikkukoon

saunan oven koristeena

Hande toi viikko sitten uuden läppärin mökille ja nyt voin tehdä firman hommat täällä mökillä, eikä tarvitse ajaa Helsinkiin sen vuoksi. Laskuja ei edes tarvitse postittaa, painan vain paria nappulaa ja ne lähtevät eteenpäin, ulkoistettu siis tuo postitus! Kyllä tekniikka on ihmeellistä toimiessaan, sekä ei toimiessaan!

tämä tintti istuu keinun päällä ja visertää aina kovasti, sillä

on pesä yläkerran terassilla hirrenkolossa - jossain ja se on

siellä joka kesä, mutta emme koskaan ole nähneet sen

poikasia, kuulemme kyllä niiden vaativat äänet

3.6.2017 lauantai

Äitini antoi viikolla minulle käsityökorinsa, koska ei enää ompele mitään. Hän sanoi, että tyhjennä kori, ennen kuin heität sen pois. No, enhän heitä hienoa koria pois, vaan se pääsee Kutomoon hyllylle. Sitten tutkin sisältöä ja löysin sieltä muistitikun, ihmettelin sitä hetken, kunnes törkkäsin sen läppäriin. Ja kuulkaa, se tikku olikin tosi aarre! Siellä oli todella ihania vanhoja valokuvia suvustamme ja ihmettelin, kuka sen tikun oli tehnyt. Kaikki kuvat selattuani, totesin, että tikku on serkkuni Göranin käsialaa, kiitos Göran! Tämä aarre pitääkin laittaa visusti talteen ja laitan joitakin kuvia tännekin näytille!

7.6.2017 keskiviikko

Palatakseni vielä tuohon lauantaihin, muistitikku on tallessa, en vaan nyt ihan heti muista missä, mutta tallessa on. Siis se on tallessa mun logiikan mukaan eli se saattaa olla missä vain!
On tässä jo värjötelty ihan tarpeeksi kylmässä ja nythän on tosi lämmintä. Seppo ajoi nurmikon ja Jinny uudelleen sunnuntaina. Veskukin käväisi lauantaina syömässä ja jatkoi sitten matkaa kotiin Rovaniemelle, hän kävi Helsingissä pikipäin. Yöllä olikin taas pakkasta - 2,5, mutta sunnuntaina paistoikin aurinko koko päivän. Seppo lähti iltasella ajelemaan kotiin, koska Hande lähtee huomenna lomalle Thaimaahan. Hepe ja Jinny lähtivät maanantai aamuna ajelemaan kotio. Eilen olin koko päivän Pieksämäessä. Kävimme kaupassa ja sairaalalla hakemassa isälle apuvälineitä, rollaattori, istuinkoroke tuoliin ja korotusjalat sohvaan. Sohvan korokkeisiin pitää vielä laittaa alle liukuestemattoa, täytyy leikata sopivat palat. Sitten ajoimme Koivurantaan, jonne isä vietiin kuntoutukseen viikoksi. Ajelimme kerran paikan ohi, kunnes oikea paikka löytyi. Jätimme auton puun varjoon parkkiin ja niinhän siinä sitten kävi, tutkimme alueen opaskarttaa pihalla, ja autohan jäi turhan kauas. Eihän se minulle paha juttu ollut, mutta äiti joutui kävelemään

ampparitkn ovat heränneet

rollaattorilla turhaan mäkeä alas ja sinne tänne. No, olemme taas viisaampia. Löysimme lopulta isänkin ja hän olisi heti halunnut lähteä sieltä kotiin, vaan ei nyt vielä! Menimme sitten Niilontielle, maksoin äidin laskuja ja siivosin tabletin turhista avoinna olevista sivuista. Laitoin myös kaksi lämpömittaria, jotta äiti näkee ulkolämpötilan. Molemmille puolille kämppää piti laitta yksi mittari, jotta näkee paljonko on varjossa lämpöä. Kotimatkalla vein vielä Koivurantaan isän verkkarihousut ja ulkotakin, ne äiti oli unohtanut. Ajoin sitten suoraan Eetvarttiin syöttämään Handen koiria ja sitten Mutkaan omien koirien luo. Iltasella koirat aloittivat konsertin terassilla ja siellähän pihalla olikin Irma. Tänään järjestelin kaikkea rompetta, pesin auton, pesin myös 3 mattoa, pesin 3 koneellista pyykkiä ja kävin skootterilla syöttämässä Handen koirat, enhän voinut ajaa sinne puhtaalla hiekkapölyttömällä autolla! Joo, laitoin matot nätisti maahan ja aioin kastella ne letkulla. No, vesi päälle, painoin liipasimesta ja halvattu sentään! Liipasimen peräpäästä irtosi joku osa ja jääkylmä vesi suihkusi päälleni, kivaa! Otin sitten koko liipasimen pois ja käytin pelkkää letkua, tosin sillä suihkuavalla liipasimella saa kyllä veden tuleman paremmin ja kauemmas. Olinpa sitten valmiiksi märkä, kun aloin pesemään niitä mattoja. Illalla läksin koirien kanssa ulos ja molemmat tuijottivat jotain puuvajan kyljessä, sinne oli vajan seinältä pudonnut hirven sarvet. Siinähän sitä koirilla haistelemista, vein ne sitten puuvajaan sisälle, siis ne sarvet, en koiria! Jatkoimme matkaa ja autotallin läheisyydessä on pienen pieni kuusi, ehkä reilun metrin korkuinen ja sieltä lehahti räksä kovalla metakalla. Sillä onnettomalla on pesä reilun puolen metrin korkeudessa siinä pikkuisessa kuusessa ja siellä oli jo poikasiakin. Toivotaan, ettei koirat hoksaa sitä pesää, eikä mikään petoeläin! Siinähän sitä touhua taas kerrakseen.

räksän pesä poikasineen

tuossa auton oikealla puolella pikku

kuusi ja siinä puolessa välissä on se

räksän pesä

8.6.2017 torstai

Kirkolla päivällä, kävin apteekissa ja kaupassa. Vein kirppikselle taas ison kassillisen tavaraa ja heti tuttu myyjärouva huuteli kahvihuoneesta minulle, että toitko taas tavaraa, kyllä toin. Tai ei hän siellä kyllä koskaan myyjänä ole ollut, selvitellyt takahuoneessa lahjoituksia ja hän ajelee aina sellaisella mopoautolla. Sieltä ostin nostalgisia kahvikuppeja (aseman kirpparilla vitosen kappale ja täällä euron) ja juutuin juttelemaan myyjän kanssa. Hän oli Helsingistä kotoisin ja muuttanut eläkeläisenä tänne. Häneltä kuulin, että Vierulan Risto

muutama letti

perheineen muuttaa Suomeen Thaimaasta, koska lapset menevät yläasteelle kouluun, olipa tuo yllätys! Risto on helluntailaispappi ja piti Jompparilla myös thaikielen kursseja, minäkin olin niissä opiskelemassa. Sitten tapoin aikaa yhdessä pikku liikkeessä, siellä oli lankoja, kirjoja, kenkiä ja kaikkea. Kun tuli puheeksi, että olen Helsingistä, kysyi yksi mies mistä päin olen. Kerroin missä olen melkein ikäni asunut ja hän kysyi, tunnenko erään naisen. Nimi oli tuttu ja lopulta selvisi, että se nainen oli sen miehen vaimo ja vaimolla paha Alzheimerin tauti. Tämän miehen edellinen vaimo oli kuollut samaan tautiin! Voi voi! Sitten hilpaisin naapuriin kampaajalle hiusten pesuun ja letitykseen. Kylläpäs kuulin taas kylällä paljon tietoa, ei juoruja kumminkaan, melkein tuntuu, kuin kuuluisin jo kalustoon.  Ja niinhän siinä sitten kävi, en voinut vastustaa puutarhan myymälää eli ostin kumminkin uusia kukkia paleltuneiden tilalle. Ne paleltuneet pelargoniat alkaa kyllä kasvamaan uudelleen, mutta kestää aikansa kukkimiseen. Myymälässä oli muutama kasvihuonekurkun taimikin, pieniä tosin, mutta taimia kumminkin. Aiemmin ostamani kuoli pakkasessa!


14.6.2017 keskiviikko

siirryin leipämoottoriin, jos vähän kuntoilis

Täytyy sanoa, että oikeasti lopetan tuon kukkien ostelun, tyydyn vastedes monivuotisiin. Kävi nimittäin niin. että uudet kukat rehotti viikonlopun ja tiistaina ne oli taas kuolleet, sama juttu kasvihuoneessa. Ei ole mun kukkavuosi! Meilläpä kävikin viikonloppuna vieraita (mitä vieraita, tuttujahan nuo olivat, kumma sanonta) ihan Tampereelta saakka, Lea sekä Pertsa Thaimaasta

Lea ja Pertsa

tuttuja ja toivat tuliaisina ihan mustaa makkaraa. Enpä ole ikänä moista maistellut, mutta maistuivat aikalailla samalle kuin ryynimakkarat! Hyviä nuo mustat olivatkin paholaishillon kera. Kerroin sitten Lealle löytämästäni korvasienestä ja niinhän sitä lähdettiin hakemaan ja löytyipä niitä reilusti lisääkin. Siinähän ilta menikin rattoisasti grillatessa, miesten saunoessa ja viimeisten juttujen tarinoinnissa. Huomaa, en käyttänyt sanoja, viimeiset juorut! Sunnuntaina vieraat lähtivät ajelemaan kotiinsa ja Seppo alkoi riehua ruohonleikkurilla, oli sen verta paljon taas voikukkia! Maanantaina yöllä satoikin jonkun aikaa ihan kaatamalla ja onneksi se loppui Sepon lähtiessä ajamaan kaupunkiin duuniin. Eilen läksin pikku tihkusateessa ajelemaan kohti Pieksämäkeä ja matkalla kovin vihastuin. Ajoin vähän kauempana edellä ajavasta rekasta ja henkilöautosta, koska inhoan sitä vesiroiskeen määrää, joka rekoista tulee ja eihän minulla minneen kiire ollut. Sitten näin rekan suoralla jarruttelevan ja ihmettelin mitä edessä mahtaa olla. No, keskellä tietä oli lehtokurppa poikasineen ja se yritti kovasti saada pesuettaan tien toiselle puolelle. Ohitettuani ne vilkuttelin kovasti valoja vastaantuleville, jotta varoisivat. Vaan

korvasieniä meidän pihasta

kuinkas kävikään, kyllä toiset autoilijat ovat täysiä paskoja! Jos minulle vilkutellaan valoja, alan heti varoa ja hiljentää, mutta nämä vastaantulevat - kaksi heistä alkoi heti minun mentyä ohi, hurjasti ohittamaan edellä ajavaa! Pahasti pelkään pesueen käyneen huonosti. Toivottavasti emo jäi henkiin hoitamaan mahdollisesti eloon jääneitä poikasia! Kyllä vaan sapetti! Kerran mökille tullessamme jossain Joutsan kohdilla kävi samantapainen juttu. Meille vilkuteltiin ja koko autoletka alkoi hiljentää, silloin meidän takaa lähti auto raivoisasti ohitukseen, vaan joutuipa tekemään hätäjarrutuksen, tie oli täynnä irrallaan juoksevia lehmiä! Olivat päässeet tien vieressä olevalta maatilalta karkuteille, siinä olisi voinut käydä tosi pahasti! Eli jos joku vilkuttelee sulle valoja, älä ainakaan paina kaasua, äläkä varsinkaan lähde ohittelemaan, koskaan ei tiedä mitä siellä edellä on!

verkkokasseja tekeillä

Tänään päivä valkeni aurinkoisena ja pomppasin pihalle ensin auton pesuun ja sitten kävin tuon leikkimökin kimppuun. Se on ihan ääriään myöten täynnä ja sainkin sen siivoon kuntoon. Ettepä muuten arvaa mitä sieltä löytyi - no, ne mun auton kaikki kateissa olleet tavarat navigaattoria myöten, sekä mun golfvaatteita! Mitähän hittoa ne muuten siellä teki, on taas lähdetty syksyllä vauhti päällä kotio ja sieltä talvikotiin. Kokeilin heti navigaattoria ja hyvinhän se toimi, ei ollut suuttunut joutuessaan pakkasen armoille. Tulipa samalla tsekattua mitä tuo mökki piti sisällään ja aika paljon romua meni roskikseen ja tilaa tuli tavaralaatikoita yhdistellen. Taas saapi kerätä sinne rompetta, apua, ei kumminkaan! Golfbägit nostin saunan terdelle odottelemaan lähtökäskyä, nythän sääkin täällä vihdoin lämpeni!

vaativia räksänpoikasia, ovat vähän kasvaneet viikossa

sireenit vasta nupulla, tosin monta viikkoa myöhässä

16.6.2017 perjantai

Kuulkaa, kun vieläkin näen sen lehtokurppaemon silmissäni, kuinka pääsen tästä ohi, voi voi!
Olen hiukan järjestellyt Kutomoa, saksinut pihan pensaita, laittanut kukkia isompiin multiin. Joillakin ihmisillä on tuo viherpeukalo, minullakin. Vaan oletteko tienneet, että sen viherpeukalon voi menettää? Näin on kyllä nyt käynyt minulle, kaikki kukat kuolevat! Nekin, jotka ostin paleltuneiden tilalle, ne nakkasin tänään metikköön! Kasvihuonekin on kurjassa kunnossa, perunoista ei voi

tyhjä pesä, räksät ovat lähteneet

maailmalle

puhuakaan! Olen muuten tosi punkkipelkoinen ja allerginen hyttysen pistolle, mutta jos jossain on kuvattavia eläimiä, unohdan kaikki punkit ja hyttyset! Tänäänkin hipsin tuonne tyhjälle tontille ja sieltä pellon reunaan pelkässä kylpytakissa ja saappaat, ne eivät silloin tulleet mieleenkään, pelkissä crockseissa sinne tallustin koko punkkiviidakon läpi! Oli pakko lähteä, kun siellä oli kurkipariskunta ja ne pitivät tosi kova metakkaa, voihan ne olla jo huomenna menneet menojaan. En ehtinyt ottaa isoa järkkäriä mukaan, koska siinä taitaa olla akku tyhjänä, pitäisi varmaan huomenissa laittaa lataukseen. Pokkarissani on aika hyvä zoomi ja sinne vaan menoksi. Pellolla olikin 2 kurkea, joita kuvailin, mutta siellä oli joku muukin. Olikohan jonkun koira päässyt karkuteille, ensin ajattelin, mutta sitten äkkäsin sen olevan kettu! Siellä se kurkien seassa lonksutteli ja meni lopulta menojaan. Aah, kettua en vielä olekaan saanut vangittua kameralla, illan kohokohta siis! Nyt kumminkin hyviä öitä kaikille kuvien kera!

kurkipariskunta

mikäs se siellä vasemmalla, koirako

kettuhan se siinä

27.6.2017 tiistai

kokko

Juhannussauna

Kylläpä aika taas vilistää, perässä ei tahdo pysyä! Juhannuskin jo meni menojaan vilpoisessa säässä, vaan ei paljoa haitannut. Veikko tuli Sepon kyydissä mökille ja Hepe Jinnyn kanssa Jussin viettoon. On se vaan kumma, kun Juhannukseksi pitää aina täyttää ruokakaapit ja sitten niitä ruokia syödään viikkokaupalla jälkeenpäin. No, kumminkin grillailtiin herkkuja juhannuspäivänä, Jinny teki aivan ihanan mansikkakakun ja aattona ajoi Prätkähiiret kokolle kylän perälle. Kari kutsuu meitä Prätkähiiriksi, kun aina neljällä vekottimella kruisailemme. Kokko tuli poltettua, tuttujen kanssa jutusteltua ja sitten jo ajoissa menimme nukkumaan. Sunnuntaina alkoi jo hiukan sadettamaan, Hepe ja Jinny läksivät kotiin. Maanantaina Seppo pakkasi autoon Handen koirat, Turon ja Rontin lähtiessään ajelemaan kohti kaupunkia. Me jäimme vielä Veikon kanssa siivoilemaan ja tehtiin mökille loppusilaus, lastattiin Nero sekä Jyry autoon ja käänsimme myös auton nokan kohti Helsinkiä. Matkalla tuli tosi paljon kovia sadekuuroja ja kerran tuli kunnon rakeita. Viereisellä pellolla alkoivat lehmät juosta navettaan rakeita pakoon, olipa erikoisen näköistä, ihan oikeasti! Tänään kävin kaupoilla ja hain Julian kasseineen meille. Kävimme läpi Julian reissuvaatteet ja omatkin pitäisi vielä valita! No, minulle häihin laitettavan mekon jo valkkasimme yhdessä. Olemme siis lauantaina lähdössä, Seppo, Julia ja minä Thaimaahan häihin ja reissussa olemme 2 viikkoa. On tässä vielä kaikkea pikku hommaa ennen ressuun lähtöä!

Juhannusyö

grilliruokaa

prätkähiiret

Hinnalla millä hyvänsä - elokuvan

VHS-nauhan voimalla räksien pelottelua

mansikkapläntiltä, toissa vuonna pelotteena
toimi Navaronen tykit!

Juhannuksen liputus

30.6.2017 perjantai

Loppuviikko hurahti laukkuja punnitessa ainakin sata kertaa ja niitähän oli meillä 3:t. Kahdessa oli taas Seuralle yhteensä 30 kg hernettä ja pari laattaa Tuoppi kotikaljauutetta. Varsinaiset matkatavarat mahtuivat yhteen isoon laukkuun eli meidän kolmen tavarat. Eihän parin viikon reissuun paljoa tarvinnut ja Sepolla ja minullahan on talvikodissa vaatteet, otimme vain juhlatamineet mukaan. Handekin tuli reissusta, Joy jäi vielä Thaimaahan kotikyläänsä pariksi viikoksi. Illalla veimme matkalaukut valmiiksi kentälle.

TOUKOKUU

6.5.2017 lauantai  +3

Niin se Vappu meni työn touhussa. Vaihdettiin mun autoon kesärillat ja laitoin sen taas liikenteeseen. On se vaan nykyään helppoa, kun kaikki toimii netin kautta. Missä täällä maalla muuten saisit auton

vähän erilaisia lintuja vaihteeksi mökin yli lentämässä

tämä lintu taas lensi kaupunkikodin ohi

taas hoidettua liikenteeseen, ei ole katsastuskonttoreita likimainkaan, pitäisi ajella Jyväskylään tai Pieksämäkeen, vaan milläs sinne ajaisit! Tiistaina sitten heti hurautin autollani Pieksämäkeen äiteen luo hoitelemaan kaiken maailman muuttojuttuja ja melkein kaikki saimmekin reilaan. Kävimme sitten Onnisella hakemassa Sepon valmiiksi tilaamat tavarat, ettei hänen tarvitse ajella Jyväskylään niitä hakemaan. Sieltä ajoimme sairaalalle isääni moikkaamaan, kovin hän jo haikaili sieltä kotiin ja sitten kaupoilla ja Tahiniemen kautta kotio. Keskellä viikkoa
Seppo kävi hommissa päivän ja minä koiraksien kanssa kotosalla järjestelemässä kaikkea ja tein ison satsin liha-makaronilaatikkoa Sepon toivomuksesta. Postikin toi 60 kiloa koirien ruokaa ihan pihaan saakka, on se helppoa! Torstaina ihan kiva sää +12 ja aurinko paisteli. Seppo purki pihasaunan löylyhuoneen lattian, nyt siellä onkin hyvä ilmanvaihto, tuuli kulkee! Lattiassa oli tekovika ja siihen tulee kevään aikana ihan uusi lattia, aina jotain pientä remppaa! Perjantaina läksin aamusella viemään kirppikselle taas vaihteeksi kasseittain tavaraa. Tarkoitus oli kyllä alun perin ottaa kirppispöytä ja mennä myymään romppeita. Sitten laitoin mietintämyssyn päähän ja totesin, ettei parin kympin vuoksi kannata. Varaa ensin pöytä, hinnoittele kaikki, roudaa autoon ja sieltä kirppispöydälle, ajele joka päivä siivoamaan pöytä ja vie samalla lisää tavaraa, matkaa noin 30 kilsaa edestakaisin, myynnin loputtua vie tavarat pois, irrota hintalaput ja vie loput roinat kirkon kirppikselle! Totesin, ettei kannata eli vien ne sinne kirkon kirppikselle ja meneehän tuotto hyvään tarkoitukseen. Jaa, mihin tarkoitukseen, täytyypä kysyä sieltä! Osan tavaroista taidan kyllä laittaa Huutonettiin tai Torille myyntiin; golfkenkiä, koiran pelastusliivi jne. Joo, ja samalla reissulla piti käydä kaupassa hakemassaa postipaketti, tilaamassa kampaaja ja hakemassa Sidalista valmista ruokaa kotiin. Siinä kävikin sitten niin, että kampaajalla sattui olemaan juuri silloin vapaa aika eli jäinkin

mopokelit alkoivat

sitten sinne hiuksia leikkauttamaan ja lopuksi laitettiin vielä kivat letit. Sitten sinne Sidaliin, tilasin kaksi kebappia riisillä mukaan ja sainkin vielä ison annoksen lounaspöydästä lasagnea siihen kaupan päälle, kun lounasaika oli juuri lopuillaan! Sidalissa on vaan kertakaikkisen hyvää ruokaa ja sitten kohti kotia katsastamaan, joko Seppo on kuollut nälkään, onneksi ei ollut! Lasagnea oli sen verran iso annos, että sitä riitti molemmille ja kebabit jäivät myöhempään käyttöön. Mutta sitten pieni takaisku; Sepolla on ihan kaamea flunssa! Toivotaan etten minä sitä saa, saattaa mennä Pieksämäen muuttohommat pieleen. Sinne en voi flunssassa mennä ja pidetään kaikki peukkuja, että flunssa ohittaa minut! Etsimme yhtenä päivänä "pihatalkkaria" täältä Hankasalmelta, ei löytynyt. Sitten äkättiin soittaa paikalliseen 4H-kerhoon ja sieltä löytyi heti apua. Täällähän nuo 4H-kerholaiset perustavat oman yrityksen koulun ohella ja sieltä saa aina apua. Niinpä Mikko tupsahti illemmalla meille pihan haravointiin. Lauantaina Mikko tuli jatkamaan haravointia ja istuttamaan perunat ämpäreihin. Seppokin vähän jotain pientä

uudet letit

puuhasteli, minkä flunssaltaan jaksoi ja minä laittelin kasvihuonetta kuntoon, sekä vähän siemeniä purkkeihin. Sää oli sitten tosi kylmä, vaikka aurinko paisteli, kylmä ja kova tuuli olikin sitten jäinen.
Viime vuonna kesä oli tiistaina ja olikohan se sitten tänä vuonna perjantaina! Toivottavasti ei, tosin pakkasöitä on taas tiedossa, sekä kylmää säätä, kääk!

kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen, joo joo....

iso sammakko on herännyt, se piti hätistellä portaiden

juurelta ojaan ettei koirat napsaa sitä

kurkia menossa jonnekin

yksinäinen kurki huutaa pellolla

24.5.2017 keskiviikko

Kiirettä pitää! Joskus ihmettelen, kuinka olen joskus ehtinyt käydä töissäkin! No, sitä on taas rampattu Pieksämäessä, kaupoilla ja siemeniäkin on tullut laitettua multaan paleltumaan, noh! Kuun puolessavälissä läksimme sitten Pieksämäkeen purkamaan lamput katosta, tiski- ja pesukone irti,

Kliivia kukkii vihdoinkin, sain tämän

15 vuotta sitten kukkivana ja nyt se

suostui kukkimaan uudelleen

haettiin uuden kämpän avaimet ja käytiin viemässä tavaraa uuteen kämppään sekä 2 tuolia huomista varten, jotta isä ja äiti voivat istua jossain muuttotavaraa odotellessa. Seppo jäi sinne laittamaan lamppuja ja minä äidin kanssa hakemaan lisää tavaraa ja pakkaamaan loput. Jäin Tahiniemeen yöksi ja Seppo lähti mökille. Aamulla tuli muuttoauto, pakkasin isän ja äitini taksiin matkalle uuteen kotiin ja lastasin autoni taas täyteen tauluja ja sen sellaista sekä ohjeistin muuttomiehiä. Uudessa asunnossa tyhjensimme pika pikaa muuttolaatikot, jotta saimme ne heti muuttomiesten mukaan. Osa laatikoistahan olikin meidän omia ja niitähän ei ole hoppu tyhjentää! Kahviakin teki jo mieli, mutta suodatinpussit jossain pakattuna. Ei hätiä mitiä, vanha konsti auttoi eli teimme suodatinpussin talouspaperista ja kahvi maistuikin tosi hyvälle! Kotiin pääsin iltamyöhällä ja tarkoitus oli seuraavana päivänä lähteä ajamaan Helsinkiin, mutta enpä jaksanutkaan, oli sen verran kädet kipeänä kantamisesta. Huilasin siis yhden päivän ja sitten läksin ajamaan kaupunkikotiin. Vasen käsi oli vielä kipeä ja ajoin melkein koko matkan oikea käsi ratissa, käy se niinkin, tosin hirvitti mitä tuo oikea käsi tykkää, kipeytyykö sekin. Piti lähtemäni kaupunkiin omalla autollani ja peräkärry perässä. Kokeilimme kärryä auton perään vaan eipä toimineet valot. Sitten kokeilimme samaa pakuun

thai herkkuja

ja valot toimi. Joku on siis ajanut autoni pistokkeen kiinni johonkin eli se oli särki. Kukahan sen on rikki peruuttanut, eihän sillä autolla ole kukaan muu ajanut, vain minä! No joo, läksin sitten liikkeelle pakulla, onpahan siinä vakionopeuden säädin ja ilmastointi, joita minun autossani ei ole, niin ja lukotkin toimivat! Täällä maalla ei autoni ovet olekaan koskaan lukossa, kaupungissa ne pitääkin sitten lukita yksitellen. Lukot ovat olleet monesti jo liikkeessä tutkittavana, vikaa ei ole löytynyt. Kerran kesässä toimii keskuslukitus oikein, pari kertaa siten, että laitan käsin kaikki nappulat alas, lukitsen kuskin oven avaimella ja kas, kaikki ovat avautuvat! Totesin sitten, että olkoot auki, jos joku autosta jotain vie, viepähän tarpeeseen, ei siellä kyllä koskaan mitään vietävää olekaan! Vaan olipa Helsingissä kevät jo edennyt, vihreää kaikkialla eli saan taas kokea kevään kaksi kertaa. Seuraava päivä menikin Ravintolapäivän ostoksia tekemässä ja muita järjestelyjä tehden. Sää suosikin sitten itse Ravintolapäivää ja kaikki menikin tosi hyvin. Tänä vuonna kävikin paikan päällä syömässä vähemmän väkeä edelliseen kevääseen verraten, mutta sitten mukaan ostajia

kerrankin pojat samassa kuvassa

olikin sitten roimasti. Moni lähti usean muovikassin kera kotiin syömään! Oli kiva taas nähdä monia tuttujakin, myös Mervi ja Helinä tulivat käymään. Mervihän on kaverini ja olimme Aurassa töissä jo 17-vuotiaasta saakka, Mervi on hoitanut lapsiamme ja on myös Handen kummi. Helinä taas on Thaimaasta tuttu. Kävipä siellä paljon poikiemme nuoruuskavereitakin ja heitäkin oli kiva nähdä, kuten Mikan perhettäkin. Mika taas on Sepon veljenpoika eli meidän poikien serkku.
Sitten pakkasin pari päivää autoa. Hande tuumasi, ettei autoon paljoa mahdu mökiltä tuomien penkkien lisäksi, koska nehän piti tuoda takaisin mökille. Noh, olihan autossa tilaan kattoon saakka ja sinne astihan minä tavaraa pakkasin. Tavara oli siis lankoja, lankoja, kankaita, ompelukoneita ja taas lankoja. Kävin vielä puutarhalla ostamassa marja-aronian ja tarttuihan mukaan pelargonioita ja pari muuta rehua. Marja-aronioitahan on kahta eri sorttia; marja-

saunan uusi lattia

aronia ja koriste marja-aronia ja minä halusin tuon oikean puskan, koska sen marjoja voi syödä ja muutenkin työstää. Kaupasta ostin lisäksi joitakin maustepuskia, ne voi ihan hyvin törkätä kasvihuoneeseen eli basilika, rosmariini, korianteri, persilja jne. Samalla piti lastata autoon pari puuhyllykköä ja purin yhden Lundian hyllyn, koska jonnekinhan ne langat mökillä Kutomossa pitää saada järjestykseen. Ompelupöytä jäi vielä kaupunkiin, mutta kun Seppo kesäkuun on siellä töissä ja hän tulee viikonlopuiksi mökille ja voi tuoda sen pöydän. Tiistaina sitten lastasin loput tavarat autoon, imuroin kämpän ja läksin ajelemaan mökille. Seppo oli sillä aikaa jatkanut mökin pihasaunan remppaa ja alkaa jo näyttää hyvältä. Tänään kävimme kirkolla ostamassa pihalle kukkia sekä yhden kurkun ja tomaatintaimen ja istutin ne saman tien paikoilleen. Uitin myös kasvihuoneen vedellä. Kasveja istuttaessahan hyvin näkee, onko multa märkää vain pinnasta ja niin se olikin. Pari pelargoniaa jäi vielä odottamaan isompaa ruukkua ja multaa, nehän säilyvät onneksi pitempään pikku ruukuissaan. Ehkä ostan vielä muutaman kukkivan kasvin, saas näkee ny! Illalla sitten lämmitettiin pihasauna ja kylläpä siellä on nyt hieno lattia! Nythän on ollut vajaan viikon todella hienot säät, lämmintä sekä aurinko on paistellut siniseltä taivaalta, toivottavasti jatkuu. Se kyllä tietää taas kastelua, mutta enää ei onneksi ole pakkasöitä, tai mistä sen tietää!

oranssi pipo, varattu

punainen pipo

valkea pipo, meni jo uuteen kotiin

pari pipoa lisää

sininen ja pinkki löysivät jo uuden kodin

31.5.2017 keskiviikko

Joo, koitti sitten sunnuntai aamu ja voihan paska, kaikki kukat paleltuivat, pakkasta -4.5! Kiukuttaa...
Noh, tämän vuoden kukkabudjetti oli siinä ja enempää en osta, varsinkin kun sää muuttui täällä täysin talviseksi! Kaksi amppelikukkaa säilyi, koska ne olivat korkealla ja pelargonioita yritin leikellä eli paleltuneet pois ja kukat sisälle. Saas näkee, tuleeko niistä mitään! Jos ja kun tämä sää tästä ehkä joskus lämpenee, törkin kuolleiden kukkien laatikkoihin ja purkkeihin jotain kukan siemeniä. Nythän on tosi kylmää, mikään ei edes idä! Siis kylmää, hrrr!

jokohan nää riittäisi