MARRASKUU

6.11.2016 lauantai

Taas sama virsi, kyllä aika menee nopsaan. No, nyt on kaikkea reissuun ja viisumeihin liittyvää! Koko viikko siihen on hurahtanut; passikuvia, rikosrekkarin tilausta, eläketodistusta, rahatodistusta, lääkärintodistusta... Sitten vielä hammaslekuria, herneitä ja muita tarvikkeita Seuralle jne. Niin ja lumitöitä! Täällähän on jo sadellut luntakin ihan lumitöiksi saakka ja näin se loppui meikäläisen fillarointi! Torstaina läksimme ajelemaan kohti Saloa. Hessu ja Maikki muuttivat sinne ja mökkireissu on enää vain parikymmentä minuuttia. He asuivat Martinlaaksossa ja siellä oli huima vuokra ja kun jäivät eläkkeelle, tuntui muutto sopivalta. Salossa oli muuten lunta vain väriksi ja meillä sai jo tehdä oikeasti lumitöitä! Loppuviikko menikin sitten taas ihan kotosalla. Minulla on tavaraa reissuun laitettuna muuttolaatikoihin, kävin ne taas läpi ja taas tuli yksi muuttolaatikollinen "hylkyjä". Saas nähdä, paljonko saan vielä raakattua roinaa lähtöpäivään mennessä. Sunnuntaina kävimme tukussa ostelemassa Seuralle tavaraa, ensin alkuun 40 kg herneitä, 4 purkkia kardemummaa, sinappia, Tuoppia, nämä näin ens alkuun! Jukka ja Arja lähtevät viikon päästä ja heille viemme yhden kassin, jossa on 20 kg hernettä, Riitta lähtee päivää ennen meitä ja heille mahtuu 10 kg per nokka eli 40 kiloa. No, siinä ne herneet sitten olivatkin, tukussa ei ollut enempää, mutta ensi viikolla pitäisi tulla lisää. Meidän pitää vielä saada itsellemme, Liisalle ja Veikolle vietäväksi niitä.

lumikinokset portille

8.11.2016 tiistai

Onnea Julialle 16v

Maanantaina tuli serkkuni Paula hakemaan minut ja ajelimme Kaareen shoppailemaan. Tällä kertaa minulla olikin ostoslista mukana. Ensin Clas Ohlsonille ja sieltä ostin sellaista muovia, joka laitetaan ikkunaan näkösuojaksi. Tätä on pakko laittaa makkarin ikkunaan, kun koirat räyhää ulkonaliikkujia. Sitten kaikkea muuta tarpeellista, joulujuttuja, kortteja, läppärille suojapussi jne. Veimme ostokset autoon ja sitten kaffeelle. Tosin emme kumpikaan juoneet kahvia, vaan vettä suolapalan kanssa, mutta kahvilassa kumminkin kävimme! Sitten Prismaan ja sieltä haeskelin Samariinia. Sen vien Thaimaahan, koska siellä ei myydä vichyä ja joskus sitä tekee mieli ja Samarin ajaa saman asian! Ja sitten ostin kaupan Atamon ja kurkkusäilykejauhevaraston melkein tyhjäksi. Ai miksikö, no ne menevät sinne Seuralle, jotta saavat säilöä kurkkuja.

Niitäkään ei Thaimaasta saa, siis säilykeaineita tai maustekurkkuja. Tänään sitten kävimme Tikkurilan Mehiläisessä hakemassa lääkärintodistukset viisumeita varten ja huomasin, että tällä viikolla siellä on "tarjouksessa" influenssarokotus, 25 euroa, normihinta 45 euroa. No, otimme ne siihen samaan syssyyn. Eipähän tarvitse lähtöviikolla mennä terveyskeskukseen jonottamaan. Meillä rokotus alkaa juuri sillä viikolla! Ja kuulkaa, sitä lunta on sitten satanut enemmän ja vähemmän jo kaksi päivää, lumitöitä on siis tehty. Portille oli valtavat kinokset ja iltapäivällä tein lumityöt portailta kadulle saakka. Se on minun hommani, miehet tehkööt muut! Tulipahan päivän jumppa tehtyä samalla.

15.11.2016 tiistai

Vanha virsi taas tähän alkuun, enpä edes kirjoita sitä! No, kävimmepä hammaslääkärissäkin, vaihdoimme lääkäriaseman Tikkurilaan. Se sijaitsee ns. Ollimarin talossa, jos joku sellaisen kaupan Tiksistä muistaa! Nyt siinä on kaiketi K-Supermarket tai joku. Auton saa hyvin parkkihalliin ja

riistakameran kuva

hissillä vaan ylös. Onneksi lähdimme liikkeelle ajoissa, siellähän oli tietöitä ympäriinsä, emmekä olleet löytää koko parkkihallin sisäänajoa, onneksi lopulta löytyi! Seppo kävi ensin tarkastuksessa ja sitten minä. Minun ajallani Seppo rimputti viereisen Kiinteistöhuollon ovea ja odotteli siellä minua. Maksettuani minäkin soittelin ovikelloa ja siellähän tuttu Karita istuskelikin tiskin takana. Olimme aikoinaan paljon tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa, kun he siinä asuivat, mutta kaikki muuttuu aikanaan, joku lähtee ja joku jää. Ei siitä sen enempää, muistot jääköön! Oli kuitenkin ihan kiva rupatella Karitan kanssa kuulumiset pitkästä aikaa. Sitten kävimme Mosassa Julialla syömässä ja Seppo heitti minut Mosan (Tapanilan) asemalle. Kävin siis maistraatissa hakemassa



mökkitie

nimenvahvistuksia viisumeita varten. Olipa kiva sää, lunta tuli taivaan täydeltä. Stadissa hyppäsin kuutosen ratikkaan ja se torvelo ei pysähtynyt siinä Bulevardilla teatterin pysäkillä vaan hurautti Hietsun torin laidalle. Kävele siinä sitten, tai siis kahlaa lumessa pari pysäkin väliä perille. No,

näpit jäässä asentelin,
mutta onhan kiva pari
päivää nauttia näistä valoista
ja jääköön sitten kyläläisten iloksi

maistraatissa kaikki sujui taas nopsaan ja läksin kotimatkalle. Ulkona silmäilin Hietsuun päin, ei näkynyt ratikkaa, joten aloin käppäillä aseman suuntaan. Ei huvittanut edes käydä ostoksilla, kun sitä lunta tuprutti siihen malliin. Pääsin lopulta asemalle ja bussiin. Oli niin huono ajokeli, että ehdin siinä matkalla napsia kaiken maailman Pokemoneja Veikolle esiteltäväksi. Veikko on sitä mieltä, että Pokemon peli tekee hyvää muistille! Seuraavana päivänä taas hyppäsin bussiin, Malmille junaan ja siihen kutosen ratikkaan Bulevardille Thaimaan lähetystöön. Sieltä kävelin taas keskustaan ja kotiin, vaan jalkapöytä ei tykännyt moisesta tarpomisesta. Se turposi ja oli tosi kivulias eli taas marssimurtuma, eikä oikeastaan



ihmekään, sen verran surkea kävelykeli ja ehkä hiukka huono kenkävalinta! Pidän sisällä crockseja tossuina ja nyt ei puhettakaan, että niitä olisi voinut jalkaan laittaa, sattui. No, taas löytyi avuksi varvassukat ja varvastossut, ne ei painaneet jalkapöytää ollenkaan! Perjantaina kävin aamulla labrassa, thyroksiini kun pitää mittauttaa vuoden välein, minulla kun ei ole sitä kilpirauhasta. Sitten vaan kotosalla jalkaa lepuuttamassa.
Lauantaina tukku, Lidl ja Cittari. Kaikenlaista hommattavaa on reissulle, sellaista jota ei sieltä saa. Jukka ja Arja haki 20 kiloisen matkalaukun vietäväksi Jompparille täynnä herneitä, jotta saamme Seuralla joka lauantaisien hernesopan. Olemme ostaneet jo 100 kiloa herneitä, osan veivät Jukka ja Arja, osan vie Riitan porukka, osan Liisa, osan me ja myöhemmin Veikko. Eli ne kilot on jaettu sinne tänne, mutta perille menevät ja tarpeeseen. Illalla kävivät Hepe ja Jinny isänpäiväkahvilla. Sunnuntaina sitten pakattiin auto ja läksimme mökille. Lunta on tullut tänne kaupunkiin paljon, lumilinko on saanut kyytiä, taitaa olla tällä hetkellä Suomen lumisin paikka! Olipa sunnuntaina kova liikenne meitä vastaan, siis mökeiltä ja kuka mistäkin tulossa. Maanantaina kello herätti aamulla ja lähdin Pieksämäkeen äiteen ja iskän luo. Laitoin yhden verhon olkkarin oveen, tutkin isän puhelinta ja äiteen iPadia, kaikki kunnossa. Sitten äiteen kanssa kaupoilla ja kävimmepä Hesburgerilla syömässä hampurilaisaterian. Sitten ajelin mökille, kun täällä tuo pimeys tulee kovin aikaisin, eikä se mitään, mutta kun ei ole katuvaloja, niin on ihan todella pimeää! Kotiin päästyäni olin sitten ihan puhki ja odottelin vaan milloin voisi mennä koisimaan. Ja äiti soitteli perääni, yksi pussukka unohtui heille. Siinä oli lapsenlasten joulujuttuja eli siellä on vielä käväistävä! On se muuten kiva kokea tämä talvi vielä ennen talvikotiin lähtöä! Tosin en ehtinyt kaivaa suksia esiin! Kävin yhtenä päivänä läpi riistakameroiden kuvat, elukoita löytyi parikin. Kuvat alla

jonkun ajokoira nuuskimassa, ei meidän koira

joku otus, olisiko supi....



otinpa kuvan, kun lunta vielä on, vaan kuinka kauan....

16.11.2016 keskiviikko

kotiakkunassa

Plussakeli ja tosi märkää tuo lumi pihalla, lits, lots! Käytiin päivällä kirkolla ostoksilla ja sitten laitoin pihalla vaahteraan valot, en jouluvaloja vaan talvivalot! Näpit siinä kyllä jäätyi ja sain taistella Neron kanssa, kun se sotkeentui valojen johtoon. Neron kun piti jahdata mun jalkoja, jos sieltä vaikka lentäisi lumipallo, pallohullu koira! Tarkoitus oli saada niitä valoja ihan puun latvaan, mutta en ylettänyt, jos vaikka ensi vuonna laittaisin ne vähän aikaisemmin sinne latvukseen, enkä näin pakkasessa!

20.11.2016 sunnuntai

Torstaina jatkui plussakeli ja vettä räntää losotti. Perjantaina läksin vielä käymään Pieksämäessä ja tuo meidän mökkitie olikin sitten ihan luistinratana, onneksi auto pysyi tiellä, kun tarpeeksi hiljaa ajelin. Isolla tiellä olikin sitten helpompi ajaa. Pysähdyin kirkolla ostamaan äiteelle talviset

se siitä talvesta, saimmepa

muutaman viikon kumminkin

talvesta nauttia

varsilenkkarit (kyllä se talvi vielä tulee) ja saappaat, löysinkin oikein kevyet sellaiset. Tekevät nuo kumisaappaat tosi painaviksi ja äitee valitti, ettei sellaisilla jaksa edes jalkaa nostaa! Sitten kävin vielä ostamassa äiteelle potkukelkan, tosin sovimme, että se on vielä minun, jos äiti ei sillä pärjääkään. No, nythän sillä ei kukaan pärjää, kun lumet hävisi, mutta saas näkee kuin käy! Tuonne Pieksämäkeen on tuo reitti tosi tylsä, ei oikein mitään näkemistä ja Sepon autossa ei radio toimi, kun hän ei ole sitä viitsinyt korjata. Aika hiljaista siis ajelu, mutta minullapa olikin juttuseuraa; käänny takaisin, jos mahdollista, käänny takaisin, 200 metrin jälkeen käänny oikealle, tee u-käännös ja niin jatkui loputtomiin. No, minähän vastailin sille navigaattorille ja matka sujui suorastaan hupaisasti. Navigaattorissa oli joku kohde laitettuna ja paluumatkalla se selvisi. Navi ei yhtään komennellut minua, kun menimme oikeaan suuntaan eli takaisin mökille! Lauantaina sitten pakkasimme autoon tavarat ja koirat ja suuntasimme kaupunkikotiin. Edelleen sataa losotti melkein koko matkan, eikä lumesta ollut tietoakaan. Saimmepa kumminkin kokea talven ennen talvikotiin lähtöämme, tosin suksia en ehtinyt kaivaa esiin! Julia soitteli, että olemmeko mihin aikaan kotona ja sanoin seiskalta olevamme, niin näytti navigaattori. Matkaa näytti sitten olevan noin 84 kilsaa ja aloin ihmetellä, kuinka siihen matkaan voi mennä kaksi tuntia! Selvisihän se lopulta, navigaattorissa oli vielä kesäaika, hah! Ei kun äkkiä Julialle uusi aika eli vähän ennen kuutta olimmekin jo perillä. Tänään sitten taas, kuinkas muutenkaan satoi vettä ja välillä yöllä tuli oikein kovaakin, katto vaan ropisi tai oikeastaan kolisi. Kävimme iltapäivällä viemässä Riitalle Jokelaan 40 kg herneitä, kun hänen porukkansa lähtee reissuun päivää ennen meitä. Vaan olipa synkkää ajaa illalla sieltä kotiin, sade ja pimeys vei kaiken valon autoista ja katuvaloista, kääk! Onneksi Seppo oli ratin takana, minä kun inhoan ajaa sellaisella säällä, koska en sitten näe paljon mitään. Se oli sellainen viikon trippi mökillä vielä tänä vuonna!

26.11.2016 lauantai

Sataa, sataa! No, olipa maanantaina  hyvää aikaa järjestellä kaikki nuo vempaitten laturit ja johdot. Joo, johdot, aina sikin sokin. Nyt laitoin ne sievästi rullalle ja sellaisella tukkanipistimellä kasaan, pysyvät nyt järjestyksessä! On mulla jossain kuvakin kikasta, mutta missä lienee, tässä kun on kaikki roinat sekaisin. Tiistaina läksin stadiin hakemaan niitä passeja, jotta yleensä pääsis loppuviikosta matkaan. Olis se noloa, kun kentällä hoksaisi passien jääneen hakematta lähetystöstä! Keskiviikkona käytiin Jumboilemassa ja Seppo Handen kanssa hoiteli firman juttuja siellä. Kotona kirjoitin joulukortit valmiiksi. Torstaina sade vaan jatkui. Tsekkasin taas matkatavaralaatikkoni ja raakkasin puolet hylkylaatikkoon. Seppo taas on sitä mieltä ettei hänellä ole paljoa tavaraa lähdössä, mutta mutta! Kyllä sitä vaan hänellekin on kertynyt, on peruutustutkaa, 2 autokameraa, tablettia, puhelimia, arsenaali erilaisia lääkkeitä, t-paitoja, kalsareita! T-paidat ovat kuulemma ihan turha viedä reissuun, mutta minäpä olin eri mieltä, en siis suostu kulkemaan Sepon kanssa, jos hän vetää ne virttyneet ja auringon polttamat rievut päälleen, ugh! Siis uudet t-paidat pakattiin kuin pakattiinkin laukkuun! Perjantai meni edelleen matkavalmisteluissa, punaista väriä päähän, laukkujen pakkailua jne. Tänään läksin heti aamutuimaan Malmille kampaajalle ja taas Helena teki hiuksille ihmeitä. Ensi yönä en varmaankaan voi nukkua tai sitten se pitää tehdä nojatuolissa. Helena näet taikoi hienon lettikampauksen päähäni ja hartaasti toivoisin sen kestävän maanantaihin saakka, kahtotaan! Kävimme sitten autoilemassa Handen työautolla ja käytimme sen pesulla. Kävimme myös syömässä Motorestissa, vaan olipa hyvää ruokaa, huomenna syömmekin sitten kaikkea jämäruokaa jääkaapista ennen lähtöä! Juuri kotiin päästyämme tupsahtivat Hepe ja Jinny kaffeelle! Saimme 3 laukkua

valokoristeet kentällä

pakattua valmiiksi ja päätimme viedä ne valmiiksi kentälle ettei tarvitse raahata niitä huomenna, pois käsistä vaan. No, huomiseksi jäi vielä 2 laukkua, kun niihin laitamme pakkasesta lanttusurvokset seuralle vietäväksi jouluruokaan. Ai, miksi meillä on 5 laukkua? Noh, 2,5 laukkua seuralle kaikkea herneistä alkaen ja 2,5 omia. Ei omiakaan niin paljoa olis, mutta ne Sepon tavarat, heh, heh! Oli siinä mukaan lähdössä kaikkea tavaraa ja puurohiutaleitakin. Veikko kun tulee jouluksi sinne, pitää olla riisipuuroa sekä mannapuuroakin! Itselleni paketti ruishiutaleita, kun en neljää kuukautta jaksa syödä kaurapuuroa, vaikkakin sieltä ostettu aussi kaurapuuro on tosi hyvää, suomikaura ihan kalpenee rinnalla! Vaihtelu kumminkin virkistää! Teinpä taas firman hommiakin kellarissa ja väsäsin Handelle kunnon ohjeet vuodenvaihdetta varten, en kumminkaan vääntänyt rautalangasta, en! Tuosta tämän viikon touhuilusta vielä, kiva touhuta kun kaksi isoa koiraa pyörii koko ajan jaloissa eli ne tietävät meidän kohta lähtevän taas reissuun, kyllä koirat vaistoaa! Ja on se kumma, että aina kun viemme kentälle laukkuja, alkaa sataa kaatamalla eikä eteensä näe, tänäänkin kävi niin! Nyt ei sitten enää sada niin paljoa, sade varmaan toivottaa meille terve menoa omalla tavallaan! Katotaan, josko vielä huomenna saisin tänne laitettua muutaman kuvankin, ennen kuin lätkäisen kannen kiinni ja avaan sen talvikodissa joskus, kunhan saan hommattua sieltä nettikortin. Thaimaassa ei saa sellaisia kortteja, joihin olemme täällä kotomaassa tottuneet. Siellä nettikortti on voimassa 30 päivää ja sitten pitää käydä lataamassa toiset 30 päivää, hankalaa! Nettikorteista juolahti mieleen, että joka syksy poistan netissä puhelimista puhepaketit sekä teen dataeston, ettei vahingossakaan Thaimaassa lähde netti kilkuttamaan euroja puhelimista. Vaan nytpä en netistä löytänytkään sitä kohta! Ei kun chattaamaan siellä jonkun virkailijan kanssa ja lopulta tämä virkailija soitti minulle ja enää ei sitä palvelua olekaan nettisivulla, toisinpäin se kyllä onnistuu sitten keväällä. Asia saatiin hoidettua puhelimitse, hyvä juttu ja olipa hyvää palvelua! Pitäiskö mainostaa, no en taida!

27.11.2016  (oikeasti nämä kirjoitukset kirjoitettu 3.12.)

Sunnuntaina kaikkea puuhaa ja 2 laukkua pakattuna, toisethan vietiin eilen jo kentälle! Kentällä tapasimme sitten Lissun, Sepon siskon, joka lähti matkaamme pariksi viikoksi.  No, laukkuja sitten vietäessä virkailijat olivatkin sotkeneet kirjaukset, piti olla Sepolla eiliset 3 laukkua ja minun tämänpäiväiset 2 kpl. Saatiin sitten asia selvitettyä ja pääsimme turvatarkastuksen läpi terminaaliin eli loma alkoi! Lopulta pääsimmekin koneeseen, jonka lähtö sitten viivästyi puolisen tuntia. Ruumasta pita etsiä yksi laukku, jonka omistaja ei sitten jostain syystä tullutkaan koneeseen. Matka menikin sitten ihan hyvin ja laskeuduimme kuitenkin Bangkokiin ihan ajallaan vain kymmenisen minuuttia myöhässä. Se ei kyllä haitannut, koska emme kentällä heti edes päässeet rampille, jouduimme hetken odottelemaan toisen koneen poistumista. Kentällä olikin taksimme jo odottelemassa ja pääsimme pian matkaan kohti talvikotia Pattayan Jomtienille. Perillä rahasimme laukut kämppäämme ja Liisan laukut hänen majapaikkaansa samaan kerrokseen. Purimme laukkuja ja kävin Lissun kanssa monen monta kertaa uimassa, ettei väsy iskisi liian aikaisin. Haimme myös aamiais tarvikkeita Sevenistä, kävimme Sevillassa syömässä ja iltatorilla ihmettelemässä. Sitten vihdoin pääsimme nukkumaan, koneessahan tuo nukkuminen ei oikein luonnistu. Tiistaina olikin päivän mittaan vähän väliä lyhykäisiä noin tunnin sähkökatkoksia koko kaupungissa, mitähän korjauksia tekivätkään. Pakkasimme autoon (pölyiseen sellaiseen, pesulassakaan ei ollut sähköjä) kaikki tarvikkeet ja roudasimme lastin Seuralle, sekä tyhjät matkalaukut säilöön. Hah, tulipa kämppään tilaa! Nälkäkin jo alkoi vaivata, vaan olimmehan Seuran tiloissa ja siellähän on ruokaa, siis lautaset nokan eteen ja taas jaksaa! Lea ja Pertsakin kävivät siinä meitä moikkaamassa ja rupateltiin kuulumiset. Sieltä hipsin Lissun kanssa rantaan etsimään Arjaa ja Jukkaa, jotka olivat siellä aurinkoa palvomassa. Seppo tuli perässä auton kanssa ja sai hyvin parkkipaikan Beach Roadilta, siitä huomaa täällä olevan vähän porukkaa. Sieltä sitten hyppäsimme autoon ja hurautimme Big C:hen ostoksille ja tärkein juttuhan oli nettiin sim-kortit! Kyllä me ostimme myös ruokaa, ei netillä nälkä lähde! Keskiviikkona läksimme tallustamaan rantakadulle ja takaisin katseltuamme joitakin vaatekauppoja. Noh, parit koltut tarttuivat ihan väkisin minun ja Lissun laukkuihin, minkäs teet! Sitten kämpille uimaan ja mollikkaa ottamaan altaalle. Seppo jäi ruokaperäisille ja fillareita huoltamaan. Tunnin verran saimme Lissun kanssa rauhassa paistatella, kun siihen tupsahti mies venäjää puhumaan ja kömpi Lissun viereiseen aurinkotuoliin, tosin pariin kertaan horjahdellen tuolien väleissä, ei sentään pudonnut altaaseen. Hän siihen tuoliin sitten nukahti örisemään ja me pujahdimme altaaseen ja sieltä sitten kotio! Tämän jälkeen läksimme autoilemaan, tällä kertaa Pratamnakille hakemaan Riitalta ne 40 kg herneitä, jotka hänelle männä viikolle Jokelaan veimme. Samalla saimme naapuritalosta haettua polkupyörän, jona ostimme Marjolta, hän tosin on tällä hetkellä Suomessa. Onneksi löysimme miehen joka tiesi missä fillari sijaitsee. Fillari vaan autoon ja taas menoksi. Eli veimme ne herneet heti Seuralle ja samalla söimme siellä, Seppo hernerokkaa ja me naiset salaattia. Hei muuten, nyt on Seuralla potun kuorijoita, joten meidän ei tarvitse enää niitä kuoria - kait, saas näkee!

LOKAKUU

hetki ennen auringonnousua

1.10.2016 lauantai
Onnea Joy

No, nyt on sitten pirteä olo kunnolla nukutun yön jälkeen!
On se kumma, kun tilasin yksiä juttuja Verkkokaupasta. Osa on jo postissa ja yksi tuote lähetettiin eri paketissa ja nyt se vaan seilaa



tässä toinen aamukuva

ympäriinsä. Siinä oli tullut joku lajitteluvirhe ja se meni Kouvolaan, höh! Sieltä sen tulo kestää näköjään ainakin viikon! Sehän ei tietty ole Verkkokaupan vika vaan postin, mutta kun laskukin pitäisi kohta maksaa, vaan tuotetta ei näy! En kyllä aio maksaa, ennen kuin saan ko paketin kätösiini! Paketinseurannan mukaan sen piti saapua 29. päivä, sitten 30. päivä ja nyt saapumispäivä onkin 4.10. saas näkee kuin käy! Juu, sitten laitoin Kutomoon verhot ja koriste-esineitä ikkunalaudoille. Ensin piti poistaa ikkunasta täyteen ahdetut asunnot eli ikkunassa oli 6 kärpäspaperia ja ihan mustanaan kärpäsiä. Monta kärpästä odotti ikkunalla pöristen pääsyä asuntoihin, vaan täynnä olivat! Laitoin sinne muutaman tyhjän ja heti alkoi tulla asukkaita! Kutomosta tulikin ihan söötti ulkoa katsottuna. Sitten pyykkiä koneeseen ja ulos kuivumaan sateeseen. Tietty alkoi heti kuurotella, kun laitoin pyykkejä narulle, mutta huomiseksi on luvattu sateetonta, kuivukoon ja kastukoon! Illemmalla sitten pakastimme hirvenlihoja.


2.10.2016 sunnuntai

Aamulla -2.4 ja aurinko paistelee täydeltä terältä ja sisällä pörrää vielä noita halvatun kärpäsiä, jotka ei älyä lentää kärpäspaperiin! Voi ärsy sentään! Aamupäivällä sitten pihahommissa, kukkia hunttaan

tämmöinen sievä grillikota
tuli Handen pihalle

ennen pakkasia, vastahan ne istutin!! Niin se kesä hujahtaa. Sitten kesken hommia soi puhelin, yleensä en kuljeta puhelinta mukana pihahommissa vaan jätän sen tuvan pöydälle tai jonnekin, jotta saan taas etsiä sitä! Puhelimessa olikin vanha tuttumme Osku moottorikerhon ajoilta. Hän on kotoisin Hankasalmelta ja nuorena muutti Helsinkiin ja myöhemmällä iällä rakensi hissukseen tänne Hankasalmelle eläkeläiskotiaan. Nyt hän siis asustelee täällä möllipitäjässämme ja tuli kaffeelle. Olen tuntenut Oskun ihan 17-kesäisestä saakka, siis vanha tuttu, minähän en ole vanha! No niin! Siinä se sunnuntain iltapäivä menikin kaffitellessa ja jutustellessa, onhan me toki Oskua tavattu tuolla kylällä tapahtumissa ja muutoinkin.

6.10.2016 torstai

Ja viikko alkoikin sitten hyvin, olipa -5.8 pakkasta maanantaina aamulla ja pihahommat jatkuivat. Pakkanen olikin jäädyttänyt aitan ulkopuolella olevan vesikraanan, että silleen! Onneksi mitään muuta ei ollut jäätynyt! Laitoin kukkia talvehtimaan kasvihuoneeseen ensin siivottuani vanhat rääppeet pois, nämä ovat siis monivuotisia kukkia, joita en muka ehtinyt koko kesän aikana minnekään istuttaa! Sitten menimme Eetvarttiin laittamaan koirien koppeihin uudet "oviverhot". Turon kopissa on sellainen musta kuminen oviverho ja se silppuaa sen aina päreiksi. Hoksasimme, että se kumi varmaankin sattuu sen kuonoon sisään mennessä, koska Turohan suorastaan syöksyy aina koppiinsa. Kankainen verho ei satu. Laitoimme myös Rontin koppiin sisäoveen verhon, koska siellä ei ollut sitä lainkaan. Sen jälkeen lisäsimme puruja molempien koppiin makuualuseksi ja kylläpä ne molemmat alkoivat heti sisällä myllätä puruja paikoilleen, kolina vaan kuului! Vesipumppu kaivon päältä päätyi tyhjennettynä saunan lauteiden alle odottelemaan ensi kesää. Tiistaina

sumua tiellä

jatkui hommat Eetvartissa, kävimme purkamassa rempassa olevasta makkarista kaikki irtain seiniltä, sähköjohdot karmit jne. Olipa kova homma, nälkäkin siinä tuli! Kurkkasin Handen jääkaappiin, ei syötävää, ei leipää, ei edes hapankorppua! Onneksi löytyi tasan kaksi välipalapatukkaa, yök kuinka olivat makeita, mutta veihän nälän hetkeksi! Taisivat olla Veikon pötkylöitä, vaan enää niitä ei ole! Sitten omalla mökillä hilasin kaikki kaktukset terassilta saunaan suihkuun ja odottelemaan kuivumista. Joten keskiviikkona ne sitten pääsivät sisätiloihin omille paikoilleen talveksi. Irma käy niitä talven aikaan muutaman kerran kastelemassa, kaktuksethan ei paljoa vettä vaadi! Läksimme viemään kaatikselle romuja, kävimme Sidalissa syömässä, kauppaostoksilla ja kirppikselle jouti taas kassillinen rompetta, haettiin postista lopultakin ne tilaukseni. Sidalissa on muuten tosi hyvää safkaa, sitä pitää turkkilainen pariskunta, oikein mukavia, puhuvat suomeakin. Törmäsimme kaupan pihalla Irmaan ja Pekkaan ja sovimme että he tulevat iltasella kaffeelle turisemaan. Elikä illemmalla sitten taas kahvittelimme jäätelökakkuja maistellen. Torstaina olikin pakkasmittarissa jo -6 astetta ja läksin ajelemaan Pieksämäkeen. Heti kohta isolle tielle kääntyessäni tulikin vallan ruuhkaa, vastaan tuli kolme pakettiautollista thaikkuja. Olivat varmaankin menossa Tikkakoskelle, sieltä varmaankin alkoi heidän kotimatkansa. Tämän kesän marjat ja sienet on siis plakkarissa! Ajelin kirkonkylän läpi ja voi kauhistus, sitten olikin niin kova sumu, ettei eteensä nähnyt, ehkä näkyvyys oli 20 -30 metriä. Vastaantulevat autot vaan sukelsivat yxkax sumusta vastaan, onneksi ei mitään elukoita syöksähdellyt tielle. Tulin sitten Jari-Pekan risteykseen ja sumu hävisi, tai ei hävinnyt vaan se oli korkealla puun latvojen tasalla, eikä siis enää haitannut näkyvyyttä.

sumua nousee lammen pinnalta, tämä sama kohta lampea
on esiintynyt täällä blogissa useampaan kertaan eri asussaan,
oletko muuten huomannut

Matkalla hain taas croissanteja Moilaselta ja joimme kaffeet perillä, laitoin Viivi-kissan koppaansa

pakkasaamu -6

siksi aikaa (lue pikku taistelun ja terävien kynsien jälkeen), koska meillä oli lähtö eläinlääkärille rokotukseen. No, teimme sitten lähtöä, kissaa ei missään! Kopasta oli yksi vetoketju jäänyt himpun verran auki ja kissa käytti sitä hyväkseen. Kyllä sitä kissaa sitten etsittiin, ei missään! Olin jo soittamassa eläinlääkäriin peruutuksen, mutta sitten näin sen kiilusilmät tv-tason hyllyllä. Sieltä sain sen napattua, koska tv-tasossa oli takaseinä eli ei kovin hyvä piilopaikka kumminkaan, mitä nyt Viivi oli eri mieltä asiasta ja toinen käteni naarmuilla, etusormesta olisi voinut ottaa verikokeen valmiista reiästä ja puserossa pikku viilto! Viivi siis ilmaisi mielipiteensä kissankopasta! Pääsimme kuitenkin lopulta matkaan ja ehdimme ihan ajoissa. Olispa muuten ollut noloa, kun perillä olisi huomattu kissan puuttuvan, mitähän lekuri olis tuumannut vai olisiko soittanut meille hölmöille piippa-auton! Olipa hyvä eläinlääkäri, kissa kopassaan pöydälle, rokote valmiiksi viereen ja kopan ovi auki! Sieltä Viivi tiiristeli hetken, yksi tassu kopasta ulos, toinen varovasti perässä ja pikku hiljaa se hivuttautui ulos, jolloin lekuri pisti piikin, eikä Viivi edes huomannut. Katsottiin vielä hampaat ja takaisin koppaan. Mahtoi Viivi ihmetellä, että mitä tää nyt olikaan, ihan iisi juttu vai ovatko nuo ihmiset ihan pöllöjä! Vietiin sitten kissa kotiin ja läksimme tavanomaisille kaupoille, apteekki ja City-market. Ai niin, käväistiin myös sairaalassa äidin Marevan-kokeen otossa. Sitten kotio, kaffeelle ja läksin ajelemaan taas mökille.


12.10.2016 keskiviikko

omppupuu Eetvartissa

Taas meni viikko ja ensi viikolla häämöttää kaupunkiin lähtö! Tässä viime aikoina on tehty talven varalle pihahommia ja kaikkea sen sellaista. Seppo innostui laittamaan tuohon olkkarin seinälle ilmalämmityspumppua. Sillä tavalla saisimme tasaisen lämmityksen. Nyt on yksi lämppäri tuossa portaikossa ja se lämmittääkin sitten yläkerran tosi kuumaksi, koska alakerrassa on viileämpää ja pumppu yrittää saada alas myös lämpöä eli pieleen menee! Kunhan Hande tulee mökilleen ja laittaa sen toimimaan, näemme kuin käypi. Täällä mökillä on joka yö ollut pakkasta ja Handen koirien

auto puunattu talvea vasten

vesiämpärit ovat joka aamu jäässä, talvi on siis tulossa! Läksin eilen aikaisin aamulla ajelemaan Pieksämäkeen ja tarkoituksena lähteä äiteen kanssa Kuopion Ikeaan ja Matkuksen ostosparatiisiin. Lähdin siis ajelemaan sankassa sumussa ja joissain kohtaa oli jopa liukasta. Varoittivat muuten siitä illalla telkkarissa uutisissa ja ajoinkin tosi varovasti. Liukkaus kesärenkailla ja sankka sumu, eikä nähnyt eteenpäin paljoakaan ja piti varoa, ettei metsästä loiki mitään hirviotusta tai jotain! Pääsin hyvin perille ja sumu katosi tykkänään ennen Pieksämäkeä. Isä ja äiti katsoivat minua ihmeissään kertoessani sumusta, luulivat kai, että olen höpsähtänyt! No, läksimme ajelemaan kohti Kuopiota ja kuinkas ollakaan, sillä suunnalla oli taas kova sumu ja ihan lasinpyyhkimiä joutui käyttämään. Puolisen tuntia ajeltuamme jouduin pysähtymään levarille. Seppo on teroittanut päähäni, että aina jos autoon syttyy joku merkkivalo, pitää pysähtyä ja tutkia asia. No, mittaristoon syttyi jakoavaimen kuva ja soitin heti Sepolle. Se valo oli onneksi vain huollon ilmoitusvalo eli saatoimme jatkaa matkaamme. Vähän alkoi Kuopiota lähestyessämme jännittää, josko sumussa ajaisimme koko Matkuksen liittymän ohi. Onneksi se oli hyvin merkattu ja pääsimme Ikeaan. Siellä kiertelimme ja löysimme melkein kaikki tarvitsemamme ja kävimme syömässä, jotta jaksaisimme koluta vielä Halpa-Hallin. Ikeassa ei sitten ollut ensimmäistäkään lettupannua, äiti olisi sellaisen tarpeessa ollut. Totesimme, että ruottalaiset ei varmaankaan sitten koskaan paista lettuja! Kiersimme vielä halpiksen ja olipa se iso kauppa, oikein hallin kokoinen. Olipa yksituote niin korkealla, etten ylettänyt sitä ottamaan. Katselin ympärilleni ja näin ulkomaalaisen näköisen pitkän miehen. Siispä pyysin apua englanniksi ja hänpä vastasi suomeksi! Mutta yhtä kaikki, ennen vanhaan en olisi kuuna päivänä puhunut englantia, mutta tämä talvikotimme on opettanut puhumaan englantia ja nimen omaan antanut uskallusta - kun on pakko tulla ymmärretyksi! Matkuksessa on sitten kaikki mahdolliset kaupat, mitä saattaa tarvita ja me kiersimme vain ekan kerroksen. Mitähän olisi ollut yläkerrassa, se tutkitaan sitten ensi kerralla. Kotona ja Jyväskylässäkin on näissä isoissa ostareissa

kirkonkylän raitti syysvärissä

aina City-market ja Prisma, mutta sellaisia ei Matkuksessa ollut lainkaan. Ruokakauppa löytyi Halpa-Hallista. Kotimatkamme alkaessa ei enää sumua ollut, niin luulimme! Hetken matkaa ajeltuamme se saamarin sumu oli taas siellä haitaten näkyvyyttä. Juuri ennen Pieksämäkeä on Anolan golfkenttä ja tuumasimme, josko siellä on sumussa lainkaan pelaajia. Kävikin niin, että sopivasti pari kilsaa ennen Anolaa se sumu taas katosi eli Pieksämäki oli taas sumuton paikka. Läksin mökille ja sielläkin oli taas se sumu ja oli ollut koko päivän. Tänään siivosin yläkerran ja roudasin kotiin lähteviä kasseja Kutomoon pois jaloista. Toivottavasti niissä ei ollut mitään jäätyvää. Alakerran siivous saa jäädä huomiseksi, paitsi että Seppo äsken keksi, että ajellaankin huomenna Pieksämäkeen. Autossa on äiteen sohva paketissa, Ikeasta kun se ostettiin ja se pitäisi kasata ja samalla tuomme peräkärryllä isän mopon tänne mökille talveksi säilöön. No, siivous jääkin sitten perjantaiksi! Olen muuten ostellut jo vähän joululahjoja, koska olemme tämän joulun taas talvikodin maisemissa. Ai niin, varasin meille kolmelle (Liisallekin) joulukuun alkuun reissun Kwai-joen retkelle. Jussi Pattaya Suomi-seuralla oli laittanut retken Facebookiin tiedoksi ja heti piti soittaa ja ilmoittautua. Joo, ja meilläpä satoi tänään koko päivän tihkumalla lunta, mutta sehän suli heti maahan osuessaan. Olihan se vähän sellaista hyhmäistä vettä, aika hauskan näköistä. Menin jopa ulos mustan pannulapun kanssa ja kyllä sen päälle jäi lunta, pienen pieniä hiutaleita, jääpalloja. Se suli kyllä siihenkin tosi nopsaan, en ehtinyt edes ottaa kuvaa siitä!

24.11.2016 maanantai ja YK:n päivä

peijaisissa

Kirjottelen nyt tällä pikku läppärillä ja aika näyttää meneekö tämä hylkyyn (siis Handelle reissukoneeksi) ja ostanko uuden, isomman ja tehokkaamman koneen! On meinaan sen verran keljuillut Windows kympin jälkeen ja olen tutkaillut nettiä, tämä muuten on se hitain kone! Pitäisi olla vähintään Pentium luokan kone, jotta kaikki pelittäisi kunnolla. Olen jo yhden sopivan mallin tsekannut valmiiksi, katsotaan mihin päädyn!

Veikko lähdössä hirvimetsälle

Joo, taas on aika vierähtänyt, sori Helena! Helena huolestuu, jos on kirjoituksissa liian pitkä väli. Elikä taas huristeltiin Pieksämäkeen kasaamaan uusi sohva ja lastattiin isän mopo peräkärryyn pois jaloista talveksi, sillä ei kuitenkaan kukaan ajele talvella ja äiti halusi sen pois olohuoneesta töröttämästä. Sitten mökillä siivoiltiin talven varaksi ja Seppo väsäsi koirankoppiin lämpöpatteria. Illemmalla tulivat mökilleen Hande, Joy, Veikko, Julia ja Eetu syysloman ajaksi. Illalla sitten pimeässä näkyi kolmen mopon ajovalot ajelevan edestakaisin. Lauantaina olikin hirvipeijaiset Peuranlinnassa, siellä se ilta menikin soppaa ja kakkua syödessä. Heti syysloman alkajaisiksi Veikko ampua töräytti metsällä Handen kanssa ekan jäniksensä. Kyllä oli Veikon naama kuin Hangon keksi Handen lähettämässä kuvassa! Ja äitini joutui taas sairaalaan Pieksämäkeen! Tiistaina Handen porukka läksi kotiin ja Veikko jäi meidän mökille. Seppo viimeisteli koirankopin lämpöpatterin ja hain Veikon kanssa mopoilla Eetvartista purua kopin pohjalle. Aika iso oli se purusäkki, mutta tungin sen mopoon ja pääsin jopa ehjänä takaisin mökille. Keskiviikkona ajelin taas Pieksämäkeen tsekkaamaan kuinka isä siellä voi, kun äiti oli vielä siellä sairaalassa. Vaihdoin heidän sänkyyn lakanat, pesin ne pesutuvassa, vähän lakaisin lattioilta kissan vessan hiekkoja sekä siivosin sen kissan vessan. Kissakaan ei enää pakoillut minua, koska viimeksi tungin sen sinne koppaan ja rokotukseen. Olen siis saanut sen anteeksi! Sitten nappasin pöydältä äidin kauppalistan ja 

purunhakureissu, näinhän

Thaimaassakin tavaraa

kuljetetaan, tosin kyydissä

on enemmän tavaraa, sekä

lapset ja koiratkin

hurautin Cittariin ja takaisin, hain postilaatikosta postit, ladoin ostokset oikeille paikoilleen, syötin isän ja kissan, tilasin isälle netin kautta äänikirjoja ja suuntasin sitten takasin mökille. Nero oli päivällä ajanut ison kissan puuhun. Mökillä liikuskelee sellainen iso kissa ja se on kuulemma villikissa. Perjantaina pakkailin tavaroita kaupunkikotiin lähtöä varten ja onneksi äitee pääsikin jo sairaalasta kotiin. Lauantaina olikin herätys jo heti kuuden jälkeen, kun Veikko lähti aamupäiväksi hirvimetsälle. Olipa tosi kylmä sää, hyytävän kylmä tuuli! Puolen päivän jälkeen haimme Veikon tien varresta ja ajelimme kaupunkiin. Kävimme syömässä Leivonmäen Tepiksellä ja pian sen jälkeen Veikko tsippasikin ja nukkui melkein koko kotimatkan. Eilispäivä sitten menikin tavaroita purkaessa ja paikoilleen laittaessa. Hande ja Veikko oli Turon kanssa metsällä luolissa. Turon saalis oli 2 mäyrää ja 2 supia, on se vaan huima koira tuo Turo! Mäyrätkin ovat kolme kertaa Turon kokoisia, mutta Turoa se ei haittaa, kimppuun vaan luolissa! Turo on siis musta sileäkarvainen mäyräkoira. Tänään Hande vaihtoi omaansa ja työautoonsa talvirillat, milloinkahan Seppo kerkeää sen tehdä! Meikäläisen autoon vaihdettiin talvirenkaat mökillä ja ajettiin se talliin talveksi. Koskaan ei tiedä tarviiko sillä ajaa liukkailla vai ei, paluulento on 30.3. ja monesti silloin on vielä talvikelit. Kaupungissa sitten tuli eteen loppuihin autoihin talvirenkaiden vaihto, ettei talvi pääse yllättämään. Onpa kulunut joka syksyinen sanonta, tosin tuntuu pitävän aina paikkansa! Päivällä järjestelin kaikki puikkoni ja koukkuni. Siinähän se aika nopsaan kului. Osa puikkoja mökille, osa talvikotiin ja osa jäi tänne kaupunkiin. Koukkuja on sitten joka lähtöön alkaen koosta 1 aina kokoon 12, pyöröpuikkoja on vielä enemmän, pyöröjä on koosta 2 tuonne kokoon 12 saakka ja joka kokoa kolme eri pituutta, laske siitä sitten paljonko niitä kertyy. Sitten vielä sukkapuikot, niitäkin alkaen 2:sta ihan 12:sta saakka. Niin ja näitä kaikkia puolen numeron välein! Sitten Seppo aina taivastelee, että miksi niitä puikkoja pitää olla noin paljon, edellähän on siis selitys. Mutta onhan ruuvimeisseleitä ja muita vempaimiakin montaa eri kokoa, nih!

29.10.2016 lauantai

No, onpahan ollut taas sateista! Taas on se aika vuodesta, jolloin alan paketoimaan joulupaketteja, kohta tulee niiden kanssa ihan kiirus! Tämän joulunhan olemme talvikodissa, joten paketit pitää saada kondikseen ihan näillä metreillä! Olen myös tsekkaillut noita viisumipapruja ja ensi viikolla alkaa se urakka, ensin pyydettävä kaikenlaisia todistuksia sieltä täältä, passikuvat, lääkärintodistusta jne. Firman toimiston hommissakin tuli oltua päivä, kävin Malmin Novassa silmälaseja korjauttamassa ja tein bataattivuokaa. Löysin sen ohjeen lehdestä ja heti piti kokeilla, ihan hyvää siitä tuli, mutta seuraavana päivänä se vasta hyvää olikin muhittuaan yön yli! Eilen tutkailin korujani ja hopeiset olivat muuttuneen ihan mustiksi. Netistä katsoin ohjeita, kuinka ne saisi kiiltäviksi ja sieltä se löytyi. On minulla sellainen hopeanpuhdistusliina, mutta ei sillä saa noita pikkuruisia kohtia puhtaaksi. Elikäs vuorasin kulhon alumiinifoliolla, kaksi ruokalusikallista soodaa ja kuuma vesi päälle. Sinne sitten tipautin ne korut ja jotkut puhdistuivat hetkessä ja pinttyneimmille piti käsittely uusia ja hyvä huuhtelu päälle. Kätevää, mutta se soodahöyry ei ollut kivaa! Siinä foliossa, soodassa ja kuumassa vedessä tapahtuu joku kemiallinen reaktio, jolloin hopea kirkastuu. Kylläpä ne korut ovat nyt fiinejä! Lauantaina käytiin Jyskissä ostamassa äidille yksi pimentävä verho ja itselleni flanellinen pussilakan. Olipa helppoa tehdä nuo ostokset, edellisenä iltana varasin ne netin kautta ja sitten vain kävin noutamassa maksun kera! Tänään sitten olen pessyt pyykkiä ja oikeastaan muuta en sitten tehnytkään. Seppokin löhöili vain päivän, koska hänellä alkoi selkä vihoitella. Siis ilta telkkarin ääressä ja siirsin ennen nukkumaan menoa pari kelloa valmiiksi talviaikaan. On muuten nykyisin ihan turha siirto.Ei sillä, että se meikäläiseen mitenkään vaikuttaisi muuten kuin, että  nuo kaikki kellot pitää siirtää oikeaan aikaan ja niitä kellojahan meillä on! Juu ja enpä taidakaan ostaa uutta läppäriä, vaan otan sen vanhan taas käyttöön. Molemmat koneethan ovat aika uusia ja reilu vuosi sitten ostin tämän koneen ja edellinen meni Handen käyttöön. Nyt vaihdamme taas toisinpäin nämä koneet. Hande ottaa tämän pienen reissukoneeksi ja minä sen ison takaisin, koska sillä isolla on parempi kirjoittaa tätä blogia. Tässä pienessä on joku 11.5 tuuman näyttö ja blogia kirjoitettaessa näyttö on vain puolet siitä eli vähän enemmän näkyvyyttä haluaisin. Isompi kone on kyllä painavampi, mutta olkoon!

31.10.2016 maanantai

Sunnuntaina käytiin Cittarissa ja siellä ollessa soitteli Liisa, Sepon sisko ja läksimme sitten käymään hänen luonaan Pähkinärinteessä. Siinä jutusteltiin reissujuttuja ja läksimme kotiin. Liisahan lähtee meidän matkaan pariksi viikoksi marraskuun lopulla. Maanantaina tilailin kaikenlaisia viisumijuttuja ja näin saatiin lokakuu kulutettua!

SYYSKUU

yhtä en vaihda - varvastossuja

8.9.2016 torstai (kaiketi, menee päivät jo sekaisin)

Alkukuu on sitten mennyt raksakatoksen maalauksessa, Kutomon sisärempassa, puolukoiden kanssa touhutessa ja Pieksämäen reissuissa! Ai niin, ja melkeesti joka päivä on sadellut, vaan ei haittaa, on kumminkin ollut mukavan lämmintä. Jänisjahtikin alkoi männä viikonloppuna ja sen kuuli, koirat

haukkui metsässä. Viikolla olin kirkolla auton kyydissä istuessani napannut pari Pokemonia ja palloja niiden nappaamiseen, ettei Veikko pääse sanomaan mitään pelaamisestani. No, Veikko pyyhälsi perjantaina mökille tultuaan kyselemään Pokemon tilannettani. Onneksi olin tehnyt jotain, ei tullut sanomista, Veikko tosin oli jo jossain 17 levelillä! Ajelin taas Veikon kanssa (sattui lauantaiksi poutasää) mopoilla ympäri ämpäri, haettiin myös omppuja. Illalla 

tää on mun Pokemon

oli kumma juttu, digiboxi oli mykkä, kyllä siinä "valot" oli, mutta muuten se oli ihan kuollut. Telkkari sitten, se palikoi koko ajan, katso siinä sitten ohjelmia! Sunnuntaina kumpikin vekotin toimi taas kuin unelma, ihme juttu! Niin, ja sunnuntaina olikin taas ihan normi sää, satoi! Tulipa sitten katsottua digiboxista putkeen monta jaksoa Remontti vai muutto- ohjelmaa, ihan hyvällä omalla tunnolla. Ennen sitä tuli Yleltä harvinaista herkkua, balettia! Meikän sydäntä lähellä on tuo baletti, olinhan balettikoulussa Kansallisteatterissa. Mutta kun on selässä

Veikko nappasi Pokemonin
kylätiellä lehmää kuvatessani

vikaa, lopetin sen homman, ei olisi minusta tanssijaa tullut sen vuoksi. Pienenä tykkäsin rakennella legoilla. Laitoin kaksi pohjaa vierekkäin ja rakensin pikku paloilla talojen pohjapiirustuksia, se oli kivaa. Mitään muuta en niistä rakennellutkaan. Ennen vanhaan oli Hesarin asuntomyyntisivuilla kaikista myytävistä asunnoista


balettia

pohjapiirustukset ja niitä tykkäsin kahlata läpi. Vieläkin katselen asuntomyyntisivuilta huvikseni ilmoituksia, varsinkin jos niissä on nuo pohjapiirustukset. Aikoinaan myös tilasin kotiin talojen ja kesämökkien oppaita, talokirjoja, niitä sai myös messuilta. Minä hullu raahasin niitä kotiin niska vääränä, kunnes älysin ottaa messuille "mummokärryt". Ne talokirjathan ovat tosi painavia, niitä sitten tutkiskelin. Kaikenlaisia hullutuksia! Tämä siis selityksenä Remontti-ohjelmille! Kävinpä sitten Pieksämäessä äidin kanssa markkinoillakin. Seppo ei lähtenyt katsomaan niitä kymmeniä

lakukauppiaita. No, totesimme siellä tosiaan olleen ainakin nuo kymmenen lakukauppiasta ja vaatekauppiaitakin oli reippaasti. Kesävaatteet olivatkin kaikilla alennuksessa, mutta kukapa niitä talveksi tarvitsee! Tosin minä tarvitsen, mutta samoja rättejä saan talvikodin nurkilta paljon halvemmalla ja sitä paitsi, ne kaikki markkinoilla myynnissä olleet vaatteet olivat niitä samoja kuin Aasian maissa. Ostimme sitten ne pakolliset


pakkasta -3.3 ja puolet kukista
paleltui

markkinamakkarat ja kylläpä se maistuikin hyvälle! Olimme tällä kertaa varautuneet, äidin potkurollaattori oli mukana, koska olin liikkeellä pakulla. Sieltä sitten ajelimme yhdelle kirpparille, sinne mistä ostin itselleni sen nojatuolin. Minulla oli sellainen etiäinen, jotta siellä saattaisi olla tällä kertaa sellainen nojatuoli äidilleni. Ja niinhän siinä sitten kävikin, tosi kiva tuoli löytyi ja se roudattiin autoon. Sitten Cittarin kautta Tahiniemeen retuuttamaan autosta rollaattori, ostokset ja se nojatuoli. Sain kaikki sisään ja vanha tuoli ulos. Sen on tuo Viivi-kissa kovin raapinut "verille" ja siksi äiti halusi

markkinamakkarat

uuden. Sen ulos raahaaminen olikin helpommin sanottu kuin tehty! Lopulta sain retuutettua sen ulko-ovesta lievää väkivaltaa käyttäen, vaan kuinkas siitä autolle? Ei auttanut muu kuin pyöritellä se ja sitten autoon, huh huh! Sitten kotimatkalle ja illalla olikin jalat, kädet ja selkä vihaisella tuulella, en ole tottunut tuollaiseen nosteluun. Rollaattorikin nosteltiin monen monta kertaa autoon ja ulos. No, liikuntaahan se vaan on! Ja illalla tuli taas kaatosade! Tänään sitten vielä vähän puolukkahillon tekoa ja Seppo suolasi sieniä. Äsken hän tuolla alakerrasta huhuili, että niitä voi myös maustaa valkosipulin kynsillä, johon minä, että mistäs tiiät? Luin netistä, tuli vastaus mieheltä, joka aikoinaan vastusti koko nettiä, vaan kuinkas

Hande remppaa hirvikopilla
ja kax neuvoo :)

sitten kävikään! Nyt hän lukee netistä uutiset ja etsii milloin


markkinaheppa

mitäkin, jopa Thaimaassa paikallisilta sivuilta, tosin ei Thaimaan kirjaimilla kirjoitettua. Facebookiin en ole vielä saanut houkuteltua, ei ikinä kuulemma! Päivällä soitteli Jonekin Jompparilta, meidän naapuri siellä. Sepon kanssa he turisivat kaikki asiat läpeensä! Viime keväänä talvikodista lähtiessämme unohtuivat ilmastointilaitteet kuukaudeksi päälle ja siitähän tuli 1400 bathin lasku, kääk! Onneksi Risto kävi siellä ennen Suomeen lähtöään ja sulki vekottimet. Sama pää kesät talvet ja näin käy. Ensi keväänä olemmekin ehkä tarkempia. Asian kyllä ymmärtää, kun herätys on kolmelta yöllä ja auto tulee hakemaan vartin vaille viisi! Kysyin äsken Sepolta, että laitoitko sieniin sitä valkosipulia. Vastaus; enhän mä mikään idiootti ole, sienten pitää maistua sieniltä! No ni, se siitä!

valmis

9.9.2016 perjantai

puolukkajuttuja

Aamusella kirkolle kaupoille ja törmäsin parkkiksella Ninaan, tuttu Revontulesta. Siinä sitten vierähti varmaan tunti höpötellessä kuulumisia! Kotona siivosin Kutomon ja pesin ikkunatkin. Sitten


Kutomo

roudasin sinne tavaroita lähinnä talvisäilöön. Ensi kesänä laitan sisustuksen kuntoon. Illemmalla otin makkarin oven naulakosta jotain, en enää muista, koska tapahtui katastrofi - kamera putosi lattialle suoraan objektiivi lattiaan läsähtäen, tai oikeastaan kolahtaen. Se roikkui pussukassa samassa koukussa kuin se joku, mitä en enää muista. Tietty se kamera ei sitten enää toiminut, pah! Onneksi meikäläisellä on noita kameroita ja tämä oli sellainen vanhempi, mutta toimiva Nikon, ei mikään pokkari kumminkaan, meikäläisen ihan eka kunnon zoomikamera, siksi hiukka harmittaa! Jos jollakulla on tuttu kamerakorjaaja, ilmoittakoon siitä minulle eli voisi tsekata kannattaako sitä edes yrittää korjata tai jos joku haluaa koko kameran, niin voi hakea sen minulta!

meidän söpö ulkohuussi

10.9.2016 lauantai

kovan onnen leipä

Koko päivän on satanut! Laitoin eilen pataleivän nousemaan uuniin, kuten aina. Tänään laitoin uunin lämpiämään lohen paistoa varten ja hirvitys sentään, unohdin ottaa sen leivän sieltä pois!  No, se oli sen kipon meno, täytyy käydä hakemassa Motonetistä uusi kippo. Se oli tosi hyvä kippo, koska siihen ei taikina tarttunut kiinni kuten toisiin kippoihini!
Onneksi veimme tavaroita eilen Kutomoon, koska tänään ei voi mennä lainkaan ulos. Tosin jänisjahtilaisia se sade ei haittaa! Kutomo on talven varastona ja ehkä ensi kesänä se saa kaikki nämä minun langat sekä ompelujutut sisuksiinsa. Kotona on pari kaappia, joissa on monen monta pikku lokerolaatikkoa pikku tilpehööreille. Ne pitää tuoda tänne valmiiksi parin viikon päästä, kun palaamme kaupunkireissulta. Lähdemme siis ensi viikolla reiluksi viikoksi välikotiin! Iltasella läksimme sitten Peuramäkeen Eilan 80:sille. Olipa siellä väkeä, tuttuja ja muutama tuntematonkin. Siinä se ilta vierähti mukavasti! Kovasti on kostea ilma, illalla niin kova sumu ettei tuo Antin vuorikaan näkynyt meidän mökin edessä. Aika lämmintä kuitenkin vielä riittää, jatkuis vaan! Yritin muuten viikolla ostaa kärpäspapereita, vaan ne on joka paikasta finito. Myyjä kertoi, että valmistajalta ne on loppu juuri nyt kun niitä tarvitsisi ja sama juttu joka syksy. Laitoin siis puhelimeen muistutuksen ensi kevääksi, että ostan niitä valmiiksi jo pinon! Nyt on vaan kärsittävä niiden pörräämistä sekopäisinä!


Juhlissa

tämän verran vielä vai pitäiskö
jo lähteä ettei mene enempää
kameroita ja taikinoita :)  :)

19.9.2016 maanantai

Onnea Seppo ja Katri

koirat nauttii auringosta

terassilla

No niin, oli tarkoitus viime viikolla käydä  golfaamassa, mutta Seppo innostui raksalla ensin raivaamaan Handen pihalta turhat sireenit (ei turhia mun mielestä, mutta minkäs teet) ja sitten hän levitteli 2 päivää sepeliä siellä. Keskiviikkona tuli puhelu Jonelta Thaimaasta, meidän kämpän palovaroitin oli herättänyt koko talon! Suomen palohälyttimet alkavat piipata, kun patteri alkaa loppumaan ja sitten ovatkin ihan hiljaa.

yö

No, Thaimaasta ostettu varoitin myös piippasi, mutta sitten se antoikin kunnon hälytyksen, hui! Onneksi Kirsi ja Jone olivat paikalla omassa kämpässään ja kävivät poistamassa patterin hälyttimestä, heillä kun on avaimet sinne! Pattereita ei siis saa jättää varoittimeen kotimaahan lähtiessämme.  Jone myös siirsi automme toiseen paikkaan parkkiin, koska siinä katospaikassa olikin lappu, että autot pitää siirtää syyskuun loppuun mennessä pois, koska se rakennelma puretaan. Suuri kiitos siitä Jonelle! Keskiviikkona oli tosi kaunis ilma ja päätin joutessani pestä autoni, koska Seppo hääri siellä Handen pihalla. Hienohan siitä taas tuli, mutta torstaina ajelin Pieksämäkeen ja tietysti satoi. Ainahan alkaa sataa, kun olet pessyt ikkunat tai auton! Matkalla tankkasin auton kirkolla, vein S-marketiin tyhjiä pulloja, Paltasella pysäytettiin kaikki autot molempiin suuntiin - rengasratsia. Minun renkaat olivat kunnossa ja sitten Moilaselle ostamaan croissanteja, ne sitten ovat hyviä. Niitä äiti ja isä aina odottavat mennessäni heille. Kävimme äidin kanssa vakioreissut, apteekki, Tokmanni ja Cittari. Heillä kotona laitoin suihkuverhoon pari koukkua, kun ne olivat jonnekin jossain vaiheessa hävinneet, ehkä muuttohässäkässä. Koko kesän etsimme niitä kaupoista ja nyt, kun emme

rengasratsiassa

enää etsineet, sattuivat ne eteemme Tokmannilla. Samalla laitoin muutaman stopparin verhotankoihin. Kotiin ajellessani alkoikin taas aurinko paistella. Perjantaina lastasimme auton täyteen ja ajoimme kaupunkikotiin. Kaupunkikoti on kyllä parempi nimitys kuin välikoti, jonka nyt hylkäsin, siis sen nimityksen! Koko illan sitten purin kasseja, kaikkea niistä löytyikin, lopulta olin ihan sekaisin ja sänky täynnä rompetta. Paikoilleenhan ne oli laitettava, muuten ei olisi päässyt nukkumaan. Illalla vielä pelasimme Veikon kanssa Riistavisa-peliä. Veikolla on edessä metsästyskortin suorittaminen ja pelissä on kaikkea siihen liittyvää. Kiva tapa opetella tärkeitä asioita! Lauantaina menimmekin sitten Linnaisiin serkkuni luo jokavuotiseen sukulaistapaamiseen, Veikkokin lähti mukaan. Kiva, kun joku viitsii tällaisia järjestää! Sää vaan oli aika viileä, ei voinut istuskella ulkosalla. Sunnuntaina lähdin Veikon kanssa Stadiin Kansainvälisille suurmarkkinoille, meikäläisen kolmas kerta noilla markkinoilla tänä kesänä. Sää suosi meitä tällä kertaa, aurinko paisteli ja oli kiva kierrellä markkinoita. Teimme ostoksia ja söimme kaikkea hyvää. Veikko halusi ostaa kaulakorun itselleen, sellaisen mopon ketjussa. Tietty Pokemoneja myös saalistimme, niitähän kaupungilla oli riittämiin. Kolmet markkinat olen kiertänyt ja täytyy sanoa, että kaikki olivat erilaisia. Nämä

riistavisa

suurmarkkinathan kiertävät kesän aikana ympäri Suomen. Tää ei ole mitenkään kotiinpäin, mutta Helsingin markkinat olivat kyllä näistä kolmesta parhaat! Illemmalla ajelin vielä Veikon kanssa Hong Kongiin ostamaan äidille uuden pyykinkuivaustelineen ja kynttilöitä mökin lyhtyihin pimeneviin iltoihin. Olipa hieno sää, aurinko paisteli koko päivän ja lämpöäkin oli 17 astetta! Tänään olikin sitten Sepon synttärit ja hänpä olikin päivän töissä. No, kyllä minäkin olin puoli päivää kellarissa toimistohommissa. Reilun viikon vielä möllistelemme täällä ja lähdemme sitten takaisin mökille joksikin ajaksi.





25.9.2016 sunnuntai

Viikko on mennyt kämppää järjestellessä ja kuinka paljon sitä rompetta löytyykään! Tosin olen välillä tehnyt oikeita löytöjäkin. Nyt pitäisi löytää lasipurkki kuivattuja sieniä varten, vaan en muista missä sellaisen näin, täällä huushollissa se jossain piileskelee. No, kyllä siihen taas törmään,

kyl se syksy vaan tulee

toivottavasti! Tiistaina Veikko suoritti metsästyskortin, onnittelut siitä! Siinä selitys aiemmin pelaamaamme Riista peliin, josta tuo kuvakin! Sää on suosinut ja kävin jopa fillaroimassa. Ajellessa kaipasin fillarin peilejä, Thaimaan fillareissahan sellaiset on. Pitäisi varmaankin hommata sellaiset tännekin! Kävin terveyskeskuksessa näyttämässä kämmenen pattiani, ei ole vaarallinen, ilkeä kumminkin. Se on sellainen geeliä sisältävä patti jänteessä, voi tulla ja mennä. Lekuri kertoi kuinka se ennen vanhaan poistettiin: raamattu kämmenen päälle ja sitten joku läjäytti siihen vasaralla ja patti tiessään eli puhkesi! Sen voi kuulemma punkteerata, mutta sitten kämmen on pitkään tosi kipeä tai sitten se voidaan leikata ja se patti tulee todennäköisesti siihen uudelleen! No, siinähän sitten oleilee, tosin välillä se särkee, pikku juttu kumminkin! Lauantaina mentiin Helsinki Caravanin 40-vuotisnäyttelyyn katsomaan matkailuautoja. Olihan niitä siellä, mutta sitten kävimme yhdessä Hobbyssä, siis matkailuvaunussa ja sydän jäi sinne, auto on nyt unohdettu! Katsotaan sitten ensi keväänä tuleeko sellainen hankintaan vai ei! Hirvimiehet ovat saaneet jo 2 vasaa ja 2 isoa hirveä. Sunnuntaina saimmekin yllätysvieraan, Sepon sisko Liisa tuli Pähkiksestä Jokeribussilla meille. Siinä sitten rupateltiin Jompparin reissusta, Liisahan lähtee meidän matkaan marraskuun lopulla pariksi viikoksi tutustumaan Thaimaahan. Sitten läksimme kolmistaan Motorestiin syömään ja sieltä Tammiston City-marketiin ostoksille. Tietysti piti sitä tarjouskahvia ostaa ja leipääkin, mutta kun oli sunnuntai ei ollut tuoretta leipää, siis illalla pataleipä nousemaan. Veimme sitten Liisan Pähkikseen kotiin ja kävin hänen kotonaan, en ole ennen käynyt vaikka Liisa on siinä asunut jo kymmenisen vuotta. Tosi kiva asunto ylimmässä kerroksessa ja valoisa! Sitten kotiin koiria syöttämään!
Hirvimiehet saivat taas 2 vasaa ja yhden ison hirven, hyvin menee!

26.9.2016 maanantai

Näin kuulkaa yöllä unta, että joku vei jonnekin kaikki käsilaukkuni, siis kaikki! Aivan kamala uni!

hieno kuva, en ole itse ottanut

Tuossa naapuritontilla on talonrakennus menossa ja nyt siellä tasoittaa pihaa sellainen härveli, jotta koko tämä meidän talo välillä tärisee, ääk! Onneksi se on kohta tehty ja varmaan alkaa pohjat olla valmiina talopaketin tuloa varten. Tuosta tärinästä vielä, tämä aluehan on vanhaa merenpohjaa eli savea ja muuta tuolta maan alta löytyy. Meidän taloa ei aikanaan ole paalutettu, mutta kuulemma paalutetut talotkin täällä tärisevät. Eniten taloja tärisyttävät nuo bussit, onneksi bussiliikenne vähenee ensi vuonna huimasti, yksi linja loppuu kokonaan ja tuo toinenkin kulkee vain aamuisin ja iltapäivisin työmatkalaisille. Bussilinjat muuttuvat kokonaan ja sitten ne kulkevat tuosta sadan metrin päästä, kyllä sinne jaksaa kävellä! Aikoinaan piti kävellä pysäkille melkein 2 kilsaa, että tuon sata metriä pitää jokaisen jaksaa kävellä. Naapurin pappa taivasteli kävelymatkaa, hänellä on auto, ei tarvitse kävellä metriäkään, hah! Osa porukkaa valitteli, kun koululaiset joutuu kävelemään jopa parisataa metriä, ihan oikeasti! Hei haloo, eikös juuri koululaisille tekisi hyvää vähän liikkua, mitä! No, eipä sen kummempaa, ajelin fillarilla kauppaan !

300.9.2016 perjantai

Alkuviikosta olikin tosi lämmintä, +18 ja kävinpä sitten fillarilla Malmin kaupoilla. Oli kiva sää ajella ja tulipahan harjoitusta talven varalle, talvikodin nurkillahan ajelemme fillareilla ahkerasti.
Keskiviikkona pääsin vielä ajelemaan aamupäivällä, kun sitten iltapäivällä alkoi myrsky ja vettä tuli. Olinkin sitten kellarin toimistossa tekemässä firman hommia. Torstaina roudasin kasseja kellariin mökille lähtemään, siis portaita ylös alas ainakin 100 kertaa! Iltapäivällä alkoi taas matka mökille.
Pääsimme perille loistavassa syyssäässä ja mökillä alkoikin sitten heti sataa losottaa oikein kaatamalla. Olipa kiva käydä illalla koirien kanssa lenkillä, koirilla sadetakit päällä, valopannat kaulassa ja minulle kunnon sadetakki päälle ja menoksi otsalampun kera! Olipa pimeää ja hiljaista, jos ei lasketa sateen ropinaa. No, se oli kyllä enemmänkin kuin ropinaa, niin paljon sitä vettä tuli! Sitten koitti perjantaiaamu, heräsin viideltä ja yritin jatkaa unia, vaan ei! Lopulta olin nukahtanut ja herättiin kasilta, tosi myöhään meikäläisen mittapuun mukaan. No, päivä menikin sitten ihan

Handen kota

metsään, en varmaankaan herännyt koko päivänä. Läksin sitten ajelemaan Pieksämäkeen. Kävimme äidin kanssa apoteekissa, kirppareilla ja lopuksi Cittarissa. Kirpparilta ostin parikin käsveskaa euron kappale. Leikkaan niistä vuoret taskuineen päivineen ja ompelen itse virkkaamiini laukkuihin vuoret. Kätevää, vetskarit ja taskut valmiina! Laiskuuttako, kenties! Huomasin sitten unohtaneeni ottaa mukaan äidin uuden silitysraudan ja heidän vanhan läppärinsä. Sillä äiti olisi voinut katsella CD:ltä valokuviaan. Ensi kerralla yritän muistaa nuo! Sitten pitikin jo lähteä ajelemaan mökille kuvaamaan Handen uutta grillikotaa valoisan aikaan. Ihan kuin sitä ei olisi kerennyt kuvata seuraavana päivänä! Oli se kota kyllä aikas siisti laitos ja söpö! Illalla sitten laitoin netissä autoni talviunille eli nyt sitten ajelen vaan pakulla, jos on tarvis! Se oli sitten siinä, tuo syyskuu!



tässä vielä tärkeä ja ajankohtainen muistutus