keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

HEINÄKUU



1.7.2015 keskiviikko


Veikon taidekuva

maisema duunista





















22.7.2015 keskiviikko, kaiketi :)

Heissan kaikille, olen ollut hiukan hiljaiselossa tai sanotaan paremminkin tämä blogi on kärsinyt hiljaisuudesta. Sovitaanko, että blogi on lomaillut, minä en! Kesäkuu meni menojaan vauhdikkaasti, töissä ja lapsenlapsien kanssa. Paljon en ehtinyt bloggailla ja yksi suuri syy siihen taisi olla se, että nuo lapset käyttivät meidän nettikortin piikkiin  (Netflixiä, kaikenlaisia latauksia jne.) eli se lakkasi toimimasta, kun katto tuli vastaan. Yritin sitten käyttää nettiä iPhonen kautta sillä seurauksella, että
Thaimaan tuttuja kyläilemässä, Vimon
sekin meni tappiin. Blogit ja pankkiasiat saivat jäädä hoitamatta. No, jotkut neuvoivat hankkimaan jonkun toisen merkkisen kortin, jossa ei ole kattoa, vaan mitäpä sellaisella tekisi, kun täällä toimii vain ja ainoastaan Sonera ja tämä ei sitten ole mikään mainos. Julian ja Veikon puhelimissa on joku muu liittymä ja ne sitten täällä tökkivät ja siinähän syy, miksi mummon nettikortti oli kovassa käytössä! Ja kun netistä ei voinut lukea uutisia, piti ne yrittää katsoa telkusta. Siis näin se meni, aloitit kuuden uutisista, sitten seiskan uutiset, puoli ysiltäkin tuli jotkut  ja viimein kymmenen uutiset. No, niistä ei sitten tullut minkäänlaista kuvaa tapahtumista, aina joku jotain hösläsi, iltapalaa piti saada juuri puoli ysiltä, koirat riehuivat ja kympin uutisetkin menivät osittain "metsään". Olimme siis


matkalla Big Wheelsiin
hetken myös osittaisessa uutispimennossa. Mutta mitäpä tuosta, ainahan voi esimerkiksi todeta tärkeimmän uutisen eli sään katsomalla ulos, siellähän aina satoi ja tuuli. Onneksi Seppo tuli kesäkuun lopulla mökille ja sain huokaista. Sain rauhassa käydä töissä, eikä tarvinnut keksiä lapsille päivän ajaksi kaikenlaista hommaa. Meillä oli uunin kyljessä oikealla puolella lappuja, joissa luki kaikenlaisia askareita lapsille mm. lenkitä koirat, hae posti, leipokaa vaikka jotain, likaiset vaatteet pyykkikoriin, pelatkaa sulkapalloa, ajelkaa fillareilla, siivotkaa aitta jne. Tehdyt laput siirrettiin aina vasemmalle ja arvatkaa mikä lappu köllötti aina vaan oikealla? No, tietty se siivotkaa aitta! Jossain vaiheessa lapset sitten muuttivat kimpsuineen ja kampsuineen asuntovaunuun, kun se tuotiin pihaan. Kävinpä yhtenä iltana Julian kanssa ulkoiluttamassa golf-palloa yhdeksän reiän verran. Pikkuisen oli
tihkusadetta, mutta ei se meitä paljon haitannut ja peli meni ihan hyvin, pääsisi vaan useammin. No, ei se paljon harmita, kun ei useammin ole päässyt kentälle (tuulee, kylmää, sadetta), onhan edessä kohta taas koko talvi lämmössä golf-kenttien luvatussa maassa. Vesku Lapista olikin tulossa Akun ja Artun kanssa kyläilemään, joten he sitten majoittuivat aittaan, enemmän tilaa. Tämä tapahtui viime viikon perjantaina ja lauantaina menimme porukalla Pieksämäkeen, ensin isän ja äidin luo ja sieltä kävelimme keskustaan katsomaan Big Wheelsiä. Se on sellainen jokavuotinen vanhojen jenkkiautojen tapahtuma, joka muuten on tätä nykyä paisunut ihan tungokseen asti, hui sentään. Äiti oli reissussa potkurollaattorin kanssa ja isäni sellaisella kolmipyöräisellä sähkömopolla. Yritin pysyä isän mopon takana (se kulkee ihan kävelyvauhtia) ja ihan oikeasti pelkäsin koko ajan, että isä törmää sillä ihmisiin tai niihin hienoihin autoihin. Hän kun ei oikeastaan näe mitään ja yritin sanoa, että varo edessä olevia, käänny hieman oikealle, edessä on
tolppa, lastenrattaat,  jne. Vastaus oli aina  - joo, joo, näen kyllä eli tuli ihan mieleen Julia, hah, hah! Vesku ja lapset kulkivat omia
kromi kiiltää
reittejään ja minä kävelin sitten hiljakseen isän ja äidin kanssa kotia kohti. Kylläpä sattui tosi hyvä sää tälle päivälle, ihan tuli kävellessä kuuma. Sillä aikaa oli mökille tullut lisää vieraita, Thaimaasta tutut Atski ja Vimon asuntoautollaan. Siinä sitten illalla saunottiin ja grillailtiin. Seuraava päivä olikin sitten taas ihan normaali eli satoi! Kävin aamulla Julian kanssa Kihvelikirkossa, kun Julialle alkoi tulla kiire noiden kirkossa käyntien kanssa eli arvasitte oikein, hänellä alkaa rippikoulu. Mutta olipa erikoinen kirkkohetki, siellä laulettiin ihan koko ajan ja palvelus kesti vain puoli tuntia. Ehkä se johtui siitä, kun oli Kihveliviikonloppu ja sehän on sellainen musiikkivoittoinen tapahtuma. Tälläkertaa emme sitten käyneet Kihvelin konserteissa, koska pitää joka vuosi valita Big Wheelsin ja Kihvelin välillä. Onneksi nuo tapahtumat ovat joka vuosi, vaikkakin samana viikonloppuna. Päivällä sitten läksimme ajeluretkelle Atskin ja Vimonin kanssa ja tietty minun autolla, se oli ainoa jonne kaikki neljä mahduimme. Alkoi sataa, ajoimme hiekkateitä ja arvaahan sen minkä näköinen auto sitten oli. Julia sekä Veikko lähtivät sitten Handen matkassa kohti kotia. Ja sitten se tapahtui, vessa meni ihan totaalisesti tukkoon. Onneksi täällä oli kaksi putkaria ja Atski apuna ja loppujen lopuksi putki saatiin ulkokaivon kautta auki ja vetämään. Vessan lattia lainehti ja viskasin sinne kaikki käden ulottuvilla olleet pyyhkeet ja
vautsi...
rätit, kun matot olivat jo ihan märkiä (vessassa ei siis ole lattiakaivoa). Se tiesi siis pyykkiä...
Maanantaina menin sitten töihin sillä kuraisella autolla, ihan hävetti, mutta en ehtinyt sitä pestä sateessa ja maanantaina olikin ihan kuiva sää. Töissä ollessani oli sitten loputkin vieraat lähteneet kotimatkalle. Kotona sitten pyykkikone pyöri ainakin neljästi, koska tiistaiksi oli luvattu hyvää säätä ja sain pyykit pihalle sekä sen autonkin pestyä. Tiistaina töiden jälkeen sitten pesin taas yhden koneellisen pyyhkeitä ja kone alkoi tökkiä, se vaan pysähtyi kesken ohjelman ja punainen valo syttyi jakoavaimen kuvaan. Seppo sitten painoi resettiä ja kone alkoi taas rullaamaan. Tosin se pesi koneellista tuonne puoli kahteentoista saakka ja olisin jo mieluusti vetäytynyt yöpuulle, mutta eihän sitä konetta voinut yksikseen jättää eli oli vaan valvottava ja katsottava Beckiä silmät lurpahdellen. Tänään sitten kävimme Jyväskylässä hakemassa se aiemmin tilattu keittiön kaappi, kun minullakin oli sopivasti  vapaapäivä ja sopivasti tuli sadekuuroja. Tarkoitan siis, että sadepäivinä on kiva ajella Jyväskylään ostoksille ja asioille, kun mökillä ei voi kuitenkaan oleskella pihalla. Tulipa tuossa työmatkoista mieleen yksi raivostuttava asia; ajelet
huimaa kyytiä
ajelua pallossa

rauhassa ja yxkax edessä ajava jarruttaa, ihmettelen mitä nyt tapahtuu. Edessä ei näy mitään! Sitten se edessä ajava hyväkäs vaivautuu laittamaan vilkun päälle. Miksi ei voi laittaa ensin vilkkua ja sitten vasta jarruttaa, tietäisi takana ajavakin mitä on tapahtumassa. Ihan pikku juttu, mutta kun törmäät siihen joka päivä, alkaa nyppiä!
Tässä tuli nyt kerrottua blogin lomailun ajan tapahtumat pikana. Lisäilen vielä muutaman kuvankin, kunhan avaan tuon yläkerran ison koneen. Se on aina näin ukkosten aikaan pois pelistä, varmuuden vuoksi. Täällä tuo ukkonen, siis salamat saavat paljon tuhoa aikaiseksi. Meilläkin on vuosien mittaan hajonnut pari sähköpatteria, yksi telkkari, kaksi pyykinpesukonetta, mikroaaltouuni eli olen oppinut nyppimään töpselit irti seinästä, kun koneet eivät ole käytössä.

28.7.2015 tiistai

Olipa päivällä sormet ja varpaat ihan jäässä, kun oli mökin ovi avoinna. Seppo paklasi ovesta koirien kynsien jäljet ja maalasi sitten koko höskän. Niin, siis on kesä ja ainakin täällä meidän notkossa on tosi kylymä, mitähän tuo elokuu tuo tullessaan. Taitaa tämä kylmä kesä olla seurausta, kun hetken mielijohteesta hain kesätyöpaikan ja viileässä säässä on mukavampi tehdä hommia. Onhan tämä kesätyö ollut mielenkiintoinen kokemus. Täytyy hiukka marista asiakkaista, älkää koskaan tehkö näin hotellissa! Kun käyt suihkussa, heitä läpimärkä pyyhe sängyn päälle ja vielä niin, että se osuu
petarille sekä peitolle, ei haittaa, jos seuraava nukkuja nukkuu märällä petarilla ja vetää märän peiton korvilleen! Jos sinun kuuluu itse siivota huone lähtiessäsi, mainosta sen olevan siistimpi kuin tullessasi. Eihän siivoojan työstä tarvitse välittää. Tosin olen käynyt tämmöisessä huoneessa ja jouduin kyllä jälkiä parsimaan, että se siitä asiakkaan hyvästä siivouksesta. Ja roskathan kannattaa heittää terassille, mitäs siitä jos tuuli viskoo ne pitkin pihaa ja rikkinäiset vaatteethan kandee myös jättää terassille lojumaan. Jos sisätiloissa loiskahtaa viiniä lattialle tai pöydälle, kyllä siivooja sen siivoaa sitten joskus. Tässä vain osa jutuista, joihin olen törmännyt. Mietin joskus, että minkälaista näillä ihmisillä mahtaa olla kotona! Joskus asukkaat ovat kasanneet yöpöydälle kivan pyramidin oluttölkeistä ja toisinaan ovat latoneet tölkit siististi johonkin kaappiin eli aina on kaapit tutkittava. Kerran jouduin pesemään huoneen lattian kahdesti, ennen kuin pystyin sinne astumaan ilman, että kengät olisivat tarttuneet lattiaan. Mutta muutaman kerran on asiakkaat kehuneet, että olipas siisti vessa ja tuoksuikin puhtaalle. Nämä kehujat ovat järjestään olleet golfareita!

grillausta

Julia ja Veikko keinussa

kova aallokko

isolla järvellä

Seppo rakensi kaivurit Akulle ja Artulle

kovaa kyytiä...

lähtisitkö kanssani järvelle....


 

maanantai 1. kesäkuuta 2015

KESÄKUU

1.6.2015 maanantai
Onnea Ulla

Aah, taas aamuherätys ja duuniin! Tänäänpä olikin kiva ja erilainen työpäivä. Sain avukseni opetettavaksi kaksi kesäapulaista, toinen Johanna on koko kesän ja Jasmin 2 viikkoa. Meille tulee noita ysi-luokan päättäneitä koko kesän aina kahden viikon jaksoissa. Täytyy sanoa, että näpsäköitä likkoja ovat ja omatoimisia. Elikä meitä oli sitten 4 henkinen (Tuomas mukaan lukien) vikkelä siivouspartio ja jälkeä syntyi. Hyvin kuitenkin sain organisoitua hommat, ettemme kompuroineet toisiimme pienissä huoneissa. Siinä on kyllä aina hetki mietittävä, kuka menee minnekin ja mitä tekee. Alpokin (Revontulen golf Pro) oli ilmestynyt maisemiin ja oli ihan kiva hänenkin kanssaan hetki jutustella. Mehän vietämme talvet Thaimaassa ja Alpo taas Espanjan auringossa. Juu, tuli tuossa mieleen, että veinköhän tässä töihin mennessäni jonkun hankasalmelaisen työn, hmm! No, ei täältä tekijää kumminkaan löytynyt, joten taidanpa tuommoiset mietteet lopettaa!
Huomenna taas näkee, miten saamme työt lutviutumaan. Johanna on sitten kovassa paikassa keskiviikon sekä torstain, kun minulla on vapaapäivät. Minäkin hiukka sähläilin ekan kerran yksin ollessani, mutta kyllä ne asiat sitten nopsaan oppii. Pitäisi muuten jostain löytää tänne mökkiin
Rontti loikoilee auringossa
tupaan yksi kappale nojatuolia ja sen pitäisi olla pieni ja sievä. Minullahan on tuolla autotallissa vanha retrotuoli, mamman ja papan perintöä, mutta se pitäisi viedä ihan entisöijälle. Se vaan ei taida olla ihan halpa juttu, joten täytyypä vielä odotella. Täällä Hankasalmella on entisöijä ja taidanpa jossain vaiheessa käväistä kysymässä kustannusarviota sieltä, sittenpähän sekin selviäisi. Käyn kyllä ensin tsekkaamassa kirpputorit ja sitten vaikka Ikeaan. Kuvastossa oli pari sopivan näköistä tuolia, tarvitsen vain yhden tuolin, kaksi on liikaa. Aamupäivän paisteli aurinko ja sitten pilvistyi, jopa hiukan ripotteli vettäkin. Pahin juttu on tuo kova tuuli, ei kiva. Täällä tuulee niin kovin, että joka nurkassa kolisee. Ai niin, tänään sitten pakkautui Handen porukka koneeseen suuntana Bangkok, kivaa lomaa heille. Se oli muuten hilkulla tuon Veikon lähtö. Hänellä oli tämä samainen flunssa, joka meilläkin riehui. Veikko sai sitten jonkun jälkitaudin, tulehdusarvot huitelivat tuolla 200:ssa. Onneksi antibiootit auttoivat, vielä tänään ennen lähtöä piti vielä käydä labrassa tarkistamassa arvoja, jotta sai lentoluvan, hyvä niin!

2.6.2015 tiistai
Turo luolakoira harjoittelee tyhjän ruokasäkin kanssa
Eilen päivä töissä meni sukkelaan. Illalla värjäsin muutaman valkean vaatteen. Pitäisi varmaan lukea värjäysaineen ohjeet, ennen kuin lykkää aineet koneeseen. Meni siis muutaman vaatteen värit hiukka huonosti, täytynee värjätä joku päivä uudelleen vähän tummemmaksi. Noh, tekevälle sattuu, varsinkin tämmöisten huimien työpäivien jälkeen. Kävin vielä illalla syöttämässä Handen koirat ja keräsin siellä voikukan lehtiä kanille. Handen mökillä kasvaa paljon mehevämpiä lehtiä, kuin meillä. Matkalla tuossa vastapäätä Laurilaa lentää aina tien yli lokki ja pelkään sen törmäävän autooni. Sillä taitaa olla siinä kohtaa pesä, miksi se muuten aina siinä kohtaa lentäisi niin matalalla! Iltapäivällä alkoi kova tuuli, oikein myrskytuuli, taas vaihteeksi. Illalla tuossa keinun päällä istuskeli ihan kaikessa rauhassa pääskynen. Kysymys kuuluukin, missä pesä! Yläkerran terassi on kyllä "vuorattu", mutta aika näyttää, minne se on majoittunut....

3.6.2015 keskiviikko
hylätty fillari-parka
Tänään onkin sitten vapaapäivä ja on muuten huomennakin. Aamu menikin kaikenlaisten juttujen järjestelyssä ja muutama pitempi puhelukin tuli otettua. Ensin soitin terveyskeskukseen ja sitten soitin valituspuhelun Tokmannille. Viikonloppuna äitee osti Vantaan Tokmannilta kelloradion isälle ja kotona huomasi kotelossa olevan ainoastaan laturin, ei itse kelloa. No, hän meni sitä sitten vaihtamaan Pieksämäen kauppaan ja siellä oli hiukka huonoa palvelua, josta soitin sen valituksen. Sitten piti tutkailla ulkoilmaa, että tuli sopiva välikkö viedä koirat ulos kuivana, samoin Handen
Turo
koirien ruokkiminen onnistui kuivana. Tänne meidän kylälle on tulossa uudet sähkölinjat ja tänään alkoivat kaataa puita tien vierestä aina viiden metrin säteeltä. No, eihän siinä mitään, mutta kun kävin Handen koiria syöttämässä, ei sitä lokkia enää näkynytkään. Eli taisivat kaataa puut ja samalla meni sen lokinkin pesä, nyyh! Ulkona on tosi kylmää, vain +11.Tänään kaivoin leipäkoneenkin esiin ja sijoitin sen uunin päälle. Kone sai heti paistella leivän maustettuna valkosipulilla ja parmesaanilla. Hyvää tuli. Nyt en ole jaksanut leipoa "oikeasti", kun piti tunkea tuonne kesäduuniin, kaikkea minä sitten keksinkin. Noh, tähän kohtaa sopii sanonta; vierivä kivi ei sammaloidu! Ja ken leikkiin ryhtyy, leikin kestäköön... Kirkonkylän S-marketissakin on tosiaan tavarapula, kun uusi hieno kauppa aukeaa ihan näinä päivinä ja uutta tavaraa ei enää vanhaan tuoda, paitsi ihan pakollisia esim. leipää, maitoa, juomia ja sen semmoista. Karkkihyllykin ammottaa tyhjyyttään ja moni muu hylly. Enpä kylläkään paljoa kaupasta tarvitse ja työpäivinäkin syön töissä kunnon ruuan ja kotona sitten pärjää vähemmällä. Varsinkaan vapaapäivinä ei edes huvita ajella kirkolle, ostokset täytyy tehdä työmatkalla. Kovasti odottelen kamera kourassa milloin tuo uusin omenapuu kukkii, nuppuja on jo. Muutaman vuoden vanhempi omppupuu ei kuki lainkaan, miksiköhän? Luumupuissakaan ei vielä näy nuppuja, marjapensaissa sitä vastoin on paljon nuppuja.


4.6.2015 torstai ja vielä vapaapäivä

siellä se tulee...

Hip heijaa, tänään on tulossa vihdoinkin se odotettu Kutomo. Laitan sitten kuvia....

KUTOMO

ja paikalleen....



Kyllä se mökki meni hienosti paikalleen, kun oli ammattimies sitä tekemässä ja avustajina Pekka, Irma ja minä! Kun kuorma-auto läksi kotimatkalle, pomppasin heti Kutomon ovelle ja kuinkas sitten kävikään; ovi lukossa ja avaimet Helsingissä! Saan siis malttaa huomiseen, kun Seppo tulee tänne viikonlopuksi. Päivällä kävivät iskä ja äiteekin kaffeella. Sitten imuroin koko kämpän, jotta jaksaa taas huomenna töissäkin siivota, kjäh, kjäh! Onneksi se lokin pesä ei sittenkään tuhoutunut, se jäi nätisti omalle paikalleen kiven päälle. Tämän kuulin Irmalta ja ohi ajaessani näin sen omin silmin, tosin lokki ei nyt lentänyt tien yli. Päivällä juorusin puhelimessa melkein tunnin Helinän (Thaimaan tuttu) kanssa kuulumisia. Tai siis, eihän me juoruttu vaan pidimme tilannekatsauksen! Sitten huomasin pääskysten olevan viimevuotisessa pesässään kurkihirren päällä ja aloin viritellä parempaa estettä harsoverhoista, ettei terassi ole taas lintujen vessana. Saa nähdä auttoiko tuo toimenpide :)

13.6.2015 lauantai
6.6. Onnittelut Markolle Thaimaahan

Onpas mennyt turhan monta päivää ilman blogin päivitystä. Onpa hiukka kiirusta ollunna.

mökillä pihakävelyllä eräänä iltana
 nappaistu kuva
Koko edellinen viikko on sitten odoteltu kauppaa mökille. S-marketkin suljettiin viimein, eihän siellä enää mitään ollutkaan, vain vihaisia asiakkaita ja itkeviä myyjiä. Eihän se myyjien vika ole, jos johto töpeksii. Siis töistä kotiin mennessäni kaupassa ei ollut leivän leipää ja K-marketissahan oli väkeä. Menin siis kotiin leipomaan leipää ja hyvää tuli. Illalla Seppokin porhalsi mökille kaupungista, siis puhe on viime viikon perjantaista. Lauantaina taas töihin ja illalla laitoin firman kirjanpitomapin kuntoon, jotta Seppo sai sen mukaansa kaupunkiin ja kirjanpitäjälle. Sunnuntaina töihin ja mittari näytti päivällä jo +17, mutta aina vaan tuulee ja illalla se äityi oikein myrskyksi asti ja vettä, sitähän sitten tulikin ja maailma pimeni. Maanantaina olikin tosi kova työpäivä ja illalla olin aikeissa ottaa hedelmäkulhosta ihanan ison mehevän päärynän, mutta mitä ihmettä! Kulhossa oli ainoastaan omenoita ja kolme päärynää oli kadonnut. Seppo ei niitä ollut mukaansa ottanut (tarkistin asian Sepolta) eli syyllisiä olivat koirat, mokomat! Seuraavana päivänä töissä ollessani oli koiria varmaankin alkanut ne päärynät närästää, koska olivat silpunneet paketillisen Rennietä. Sitten piti alkaa suunnitella matkaa Helsingin kotiin, torstaina siivosin kanin asumuksen ja laitoin tarpeeksi ruokaa sekä vettä, Irma lupasi käydä välillä katsastamassa sitä, kunnes tulen takaisin. Torstaina ajelimme kotiin ja innostuin sitten taas tyhjentämään alakerrassa erään sottapytyn huonetta (lue kaatopaikka) ja siinähän meni koko viikonloppu, pyykkikone pyöri ja onneksi oli lämmin tuulinen sää ja sain kaikki hyvin kuivaksi. Harmi, kun en älynnyt ottaa siitä kaaoksesta ensin valokuvaa. Aika paljon sieltä taas löytyi meikäläisen tavaroita, kuinkahan ne sinne alas vyöryykään! Perjantai olikin sitten menoa labraan verikokeisiin, kampaajalle, kaupoille ja Eetukin kävi ennen huomista Thaimaahan lähtöään moikkaamassa. Siinähän se päivä hurahti ja pyykinpesukin jatkui. Tänään sitten aloin väsäämään niitä firman juttuja, joiden vuoksi tänne tulinkin. Huomenna jo pitääkin lähteä ajamaan sinne mökille takaisin. Tämä viikonloppu onkin ollut tosi lämmin ja kesäinen, vaikka tuo tuuli on edelleen kovaa, täälläkin. Huomiseksi on sitten luvassa taas viileämpää ja sadetta.

14.6.2015 sunnuntai

Aamulla taas firman hommia ja sainkin kaikki hoidettua. Ja vaihteeksi sataa, onneksi perjantai sekä lauantai olivat tosi lämpimiä. Turo ja Ronttikin sammuivat lauantaina kuin saunakynttilät, riehuivat koko päivän ulkona ja sisällä, kivaa niillä olikin, kunnes väsähtivät. Sunnuntaina sitten satoikin ja
ja omppupuu kukkii
jouti nukkua pitkään, koirienkin. Onneksi iltapäivällä sade taukosi ja sain pakattua auton kuivana, siis pysyin itse sekä tavarat kuivina. Mökille siis matka taas käy, koirat autoon ja menoksi. Oli kiva ajella pohjoisen suuntaan rauhallisesti ilman ruuhkia, kun vastaantulevien kaistat olivat tupaten täynnä autoja. Matka sujui joutuin ja Toivakassa sitten taas alkoi sataa. Mökillä ajoin auton ihan mökin terassin eteen, hain mökistä sadetakin ja saappaat (olin liikkeellä sandaaleissa, onneksi autossa oli lämmitys, ei varpaat paleltuneet), koirat pihalle ja sitten sisään, kanille pihasta lehtiä ruuaksi, tavarat autosta mökkiin, ruiskutin suurimmat hiekat autosta, lastasin työjutut leikkimökistä takaisin auton takakonttiin ja sitten mökkiin syömään nuudeleita. Seinäkellokin oli lakannut käymästä ja piti soittaa Sepolle, en koskaan muista kummasta reiästä tuo kello pitää vetää. Piti ihan laittaa kännyyn hälytys, kun kello pitää vetää, se oli siis pysähtynyt varttia vaille yhdeksän. Se on kovin vanha kello ja Seppo on tosi tarkkana, että sen viisareita ei saa siirrellä, vaan pitää laittaa se käyntiin samaan aikaan, jolloin se on pysähtynytkin. Känny siis hälytti äsken ja nyt seinäkello raksuttaa kotoisasti. Ulkona on sitten
tosi kylmää, +12 ja märkää myös. Toisaalta (uskallanko edes kertoa) töissä on mukavampaa tällä kelillä. Eihän tämä kylmä sää vaan johdu tästä mieltymyksestäni, ei kai! Tämä vaan on nyt tämmöinen kesä... No, kolme päivää töitä, 2 vapaata ja sitten Juhannuspäivänä taas töihin seiskaksi ja sunnuntai jatkoksi. On kuulkaa eka työpaikka meikäläisellä, jossa ollaan viikonloppuisin töissä. Onpahan sekin sitten koettu. Pitäisi jossain vaihteessa ehtiä keräämään noita risuja, onneksi ne eivät karkaa minnekään, vaikka olisi kiva herätä jonain aamuna ja ne olisivatkin jonnekin kadonneet! Huomenna töissä pitää muistaa merkata kalenteriin pari päivää, jolloin en jouda töihin eli Big Wheels ja Kihveli. Ovat sopivasti samana viikonloppuna, Big Wheels Pieksämäessä ja Kihveli Hankasalmella. Ja juuri nyt - ulkona sataa kaatamalla ja on pimeää :( viileä sää on ihan ok, mutta tuo kylmä sade ei!

15.6.2015 maanantai

Ja kylmää on ja vettä riittää! Duunien jälkeen aloin kitkeä ja siivota tuota pikkuista mansikkapaikkaa, kun sattui sateeton hetki ja voi hyvä ihme, mansikat ovat täynnä nuppuja, muutamat jo auenneet. On siis kesä, mansikat, omenapuut ja luumupuutkin ovat jo kukassa.
mansikat kukkivat, kun ei vain
 tulisi enää hallaöitä
Ne eivät kait välitä tästä kylmyydestä, vettä ovat ainakin saaneet. Kasvihuoneessa vaan kasvit hiukka kituuttavat viluissaan. Kävin muuten töistä kotiin tullessani tuossa uudessa hienossa S-Marketissa. Siellä olikin aika paljon asiakkaita, ostin vain vähän hedelmiä, jotka kyllä sitten huomenna piilotan koirilta. Kassapaikkoja taisi olla neljä, näin pikaisesti muistellen, mutta vain kaksi oli käytössä ja aika pitkät jonot. Taitaa jonot viikon mittaan vain pidentyä, kun Juhannus lähestyy. En sen enempää kauppaa tutkaillut, kun koirat odottivat kotona ulospääsyä, mutta isommalta ja väljemmältä siellä näytti. Alanpa nyt tutkailla päivän postia ja sitten öitä kaikille, aamulla taas aikainen ylösnousu ja matka töihin:)

22.6.2015 maanantai

Hups, niin taas viikko hurahti, sateessa ja kylmässä. Torstaina kävin varaamassa kirppari pöydän asemalta ensi viikoksi ja illalla tulivat Seppo, Julia, Veikko ja koirat jussin viettoon. Aattona tulivat isä ja äitikin Pieksämäestä. Koko päivän siis satoi ja grillattavat joutuivat sitten sähköhellan uuniin,
tarhakalliokielo
koska ketään ei huvittanut istua pihalla kastumassa ja palelemassa. Illalla Seppo ja Veikko kastuivat pahanpäiväisesti tullessaan kokolta, satoi kaatamalla. Sellainen on tämä Suomen kesä! Lauantaina sitten töihin ja olipa tosi kova sumu. Onneksi oli vain 5-tunnin työpäivä. Hinnoittelin illemmalla kirppistavaroita. Sunnuntaina oli taas työpäivä ja illalla sadekin taukosi muutamaksi tunniksi ja sain pestyä vähän pyykkiäkin, jotka melkein kuivuivat pihalla tuulessa. Tänä aamuna läksin taas töihin ja Seppo lähti ajelemaan Helsinkiin vielä viikoksi töihin. Toisin sanoen, ei mitään uutta, kylmää, sadetta jne. Töistä tullessani soitin S-marketin pihasta lapsille kysyäkseni tarvitaanko kaupasta jotain ja Julia lupasi laittaa tekstarin. Tekstari tuli ja arvatkaa mitä siinä luki - karkkia, suklaata kaikenlaista, kettukarkkeja, irtokarkkeja, keksejä montaa sorttia ja taas suklaata! Tarkoitin kyllä aivan muuta ja ostin yhdet karkkipussit molemmille. Olipa muuten kiva tulla pullan tuoksuisen kotiin, Julia oli Veikon kanssa leiponut voisilmäpullia. Paistoimme broiskuja ja uusia pottuja, jälkkäriksi pullia. Illemmalla sitten touhusimme monta tuntia tsekaten golf-bägiemme sisältöjä ja sovitellen golf-kenkiä. Nyt taas ikäväkseni pitää tämä kirjoittelu lopettaa, ukkostaa. Katson samalla telkusta leffaa ja loppu taitaa jäädä näkemättä, kuva palikoi tosi pahasti. Ai niin, Veikon puhelin putosi sohvan väliin ja sinne se jäi. Koko sohva pitää purkaa kolmeen osaan ennen kuin sen saa sieltä pois eli pitää odotella kunnes Seppo tulee mökille, koska sohva on tosi painava, emmekä saa sitä itse purettua.

25.6.2015 torstai

Sataa, tuulee, sataa, tuulee, sataa ja jos aurinko pilkistää, on hetken lämmintä. Kesä vaan yrittää tulla, loppuisi edes tuo sade. Keskiviikkona vein tavaraa tuonne kirkonkylälle kirppikselle. Täällä viikon pöytä maksaa 14 ekeä, kun stadissa viikko maksaa 36 ekeä, juu-u! Tavaraa oli juuri sopivasti, eikä pöytä tullut liian täyteen. Sitten ajoin takaisin mökille ja olihan ne lapsetkin jo heränneet. Tarkoitus oli, että olisimme yhdessä vieneet ne tavarat ja jatkaneet sieltä matkaa Pieksämäkeen. No, eihän Julia ja Veikko heränneet ajoissa. Pääsimme sitten kuitenkin matkaan ja Pieksämäessä joimme kaffeet pizzan ja taivaallisen hyvän mustikkapiirakan kera. Sen jälkeen lähdimme hiukka tutkimaan paikallista kirpputoria ja Veikko jäi vaarin kanssa katsomaan telkkaria. Sieltä sitten matka jatkui Revontulen
sapuskaa Dinerissä
Dineriin syömään. Se on sellainen jenkkityylinen hampurilaisravintola. Annokset olivatkin sitten tosi isot ja veimme yli jääneet sapuskat dogibägeissä koirille. Ihan hyviä ruuat olivat, mutta nyt se on kokeiltu ja tuskin menemme toista kertaa sinne, koska ruoka oli siellä kovin kallista, vaikka sainkin henkilökuntahintaan ne, mutta silti tosi hintavaa. Plussaa oli se, että  pihvit olivatkin ihan oikeaa jauhelihaa kuten broiskukin, ei mitään prässipihvejä. Onpahan sekin nyt kokeiltu, itse kyllä söisin mieluummin "oikeaa ruokaa", jos näin voisi sanoa. Tänä aamuna sain tehtyä kaikenlaista tarpeellista hommaa ennen kuin lapset kömpivät puolen päivän maissa aitasta. Kävimme taas kirpparilla ja tavaraa oli jonkun verran mennyt eli raahasin sinne kassillisen lisää tavaraa. Sitten loppuillan istuskelimme mökillä sohvalla rivissä pelaamassa tietokonepelejä, kun ulkona satoi vaihteeksi. Lasten mentyä aittaan nukkumaan, hinnoittelin tavaroita valmiiksi ja vein yhden kassin jo autoon. Käyn kirppiksellä  sitten huomenna töitten jälkeen. Nyt siis öitä kaikille ja aamulla taas duuniin.

akileija

akileija






















Veikko vähän taiteili kameralla ja tässä
 meidän hieno sauna


kuvaaja itse


















 

perjantai 1. toukokuuta 2015

TOUKOKUU


1.5.2015 perjantai


Hieno sää koko päivän. Veikko ajeli mönkkärillä ja välillä mopolla, ettei unohdu ajotaito, näin hän itse sanoi. Julia on edelleen tosi sairaana omalla mökillään, vietiin vähän rohtoja hänelle. Sitten
koirankopin siirto
Seppo otti traktorilla koirankopin aitauksesta. Kaikki meni ihan hyvin, mitä nyt aitauksen portin lukko vääntyi aika pahasti traktorin pyörästä. Koppi nostettiin sitten mönkkärin peräkärryyn ja Veikko ajoi sen omalle mökilleen, tosin Seppo ajele hänen jäljessään koko matkan traktorilla. Pitihän se koppi nostaa taas uuteen koiratarhaan. Päivällä oli ihan lämmintä +14. Nostelin kaikki pikku taimeni terassille päiväksi. Onneksi pihasauna on taas käytössä ja saan taimet lastattua yöksi sisäsaunan lauteille, vielä niitä ei voi jättää ulos paleltumaan.





4.5.2015 maanantai

Veikko hommissa
Lauantai - satoi melkein koko päivän. Sunnuntai koitti ja lämpöä + 5 korvilla, siis kylmää edelleen ja tulipa sadekuurojakin. Kaikki läksivät kotimatkalle stadiin ja minä jäin tänne koirien kanssa. Iltapäivällä tuli terassille vieras mies ja koirat haukkuivat raivokkaasti. Se mies oli avaamassa terassin porttia, mutta kuuli koirien mekkalan ja laittoi äkkiä portin kiinni ja jäi ulos odottelemaan. Viisaasti tehty, koska en oikeasti tiedä, mitä koirat tekisivät, jos joku ventovieras pyyhältäisi noin vain sisään, kuten täällä maalla on tapana. No, tämän miehen tapaan kerran vuodessa yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Osallistuin keräykseen ja sitten koirat juoksivat koirannamihyllyn luo, he kun olivat omasta mielestään ansainneet hyvästä vahtimisesta keksit ja saivathan ne sellaiset, tietysti. Illalla läksin niitten kanssa vakiolle iltapissakierrokselle tuohon viereiselle tyhjälle tontille. Nero sai siellä jonkun vainun, yritti suunnistaa nokka kohti taivasta suoraan metsään. Sain komentaa sitä oikein kunnolla, Nerohan tottelee normaalisti melkein ajatuksestani, nyt piti komentaa oikein tiukasti. Jyrykin alkoi sitten vainuta sen, mikä lie otus sitten siellä metsässä olikaan, en jäänyt odottelemaan. Hepe tuossa pääsiäisen tienoilla sanoi, että aitan nurkilla oli ollut yöllä joku otus ja Seppo näki alkuviikosta, että siinä ulkohuussin vieressä on majaillut joku eläin. Sillä on isommat tassut, kuin meidän sakemannilla ja se elukka oli riiputtanut häntää maassa, koska yksissä jäljissä näkyi se häntä selvästi. Silloin oli maassa lunta ja jäljet näkyivät tosi hyvin. Ainakaan se ei ole ilves, joita täällä on nähty, koska sillähän ei ole pitkää häntää, olisko kettu! Ilta pimeni ja taivaalle ilmestyi täysikuu. Menin sitten terassille kuvaamaan sitä (miksiköhän sitä pitääkin aina kuvata, onhan noita kuukuvia jo tarpeeksi) ja silloin metsästä kuului aikamoinen ryske. Siellä siis mellasti joku elukka, hirvi tai peräti karhu.  Maanantaina olikin sitten kello 10 aamulla työhaastattelu Revontulessa ja sain kuin sainkin kesätyön lomamökkien siivoilun merkeissä. Jee, saan jopa vähän omaa rahaa ja pääsen ihmisten pariin täältä koirien seasta. Kuka se sanoikaan, ettei tämän ikäinen saa enää mistään töitä, häh! Tämmöinen osa-aikatyö kesäisin sopii minulle oikein hyvin.
Nythän en saa mitään mistään, työkkärikin oli sitä mieltä, että olen yrittäjä ja epäsi päivärahan. Tämä kaikki siksi, että Seppo omistaa puolet yrityksestä ja silloin minäkin olen yrittäjä, hah, hah! Kuinka joku yrittäjien keskusliitto hyväksyy tämän, olinhan yli 30 vuotta vieraan palveluksessa, enkä ole koskaan ollut yrittäjä. No, tämmöistä se on. Kelahan onkin sitä mieltä, että kaikki yrittäjät ovat rikollisia. Tästähän oli aikoinaan kohua eli näinhän he oikeasti ajattelevatkin. Päivällä sitten käväisivät isä ja äiti kaffeella Pieksämäestä. Kovin oli taas isällä kuitenkin kiirus taas paluumatkalle. Ai niin, aamulla oli meillä pakkasata -3.3 astetta, päivällä onneksi aurinko välillä paisteli ja lämmitti.

uusi paikka kopilla Handen pihassa
Ja kiitokset Julialle kamalasta flunssasta, tuntuu yskittävän keuhkot pellolle... Jospa parantuisi ensi tiistaiksi, silloin alkaa työt. Facebookissa kerkesin jo hehkuttaa kesäduunin alkua, mutta se alkaakin 12.5. tiistaina! Onneksi silloin, eikä nyt, kun olen näin kipeä.

6.5.2015 keskiviikko
Eilen kävin Pieksämäessä kaffeella ja kävimme Gigantissa ostamassa iskälle uuden puhelimen. Vanha oli jo aikansa elänyt ja uudessa on isompi näyttö sekä isommat näppäimet, sellainen senioripuhelin. Kävimme myös apteekissa ja ostin ison läjän flunssalääkkeitä ja yskänlääkettä. Kotimatkalla kävin vielä kirkolla optikolla korjauttamassa vanhat silmälasini, jotka hyvin vielä

esikko pihalla
toimivat. Vaihdatin niihin juuri ennen mökille lähtöä uudet silokoniset nenätallat, mutta sitten toisesta irtosi se pikkarainen ruuvi ja nenätalla putosi. Niin, sain siis siihen sen ruuvin ja taas pelittää. Onhan minulla ihan uudehkoja silmälasejakin, mutta niissä on miinusvahvuuksia ihan liikaa eli en näe kunnolla. Joskus näinkin päin eli kun plussaa tulee lisää, miinus pienenee. Onneksi kävin eilen Pieksämäessä, tänään siitä ei olisikaan tullut mitään. Sen verran on kurja flunssainen olo. Menin eilen illalla nukkumaan jo puoli 10 illalla ja tänään heräsin puoli ysiltä eli kunnossa en ole ollenkaan. Aamulla vein koirat tuonne takatontille ja siellähän pellolla se kurki ylväänä pöyhisteli. Hyvähän sen oli siellä pullistella, kun minulla ei ollut kameraa mukana. Nyt se olisi ollut tarpeeksi lähellä ja zoomikin olisi riittänyt, mokomakin otus. Kyllä minä sen vielä "vangitsen". Tänne blogiin lupaamani kuvatkin ovat vielä kameroissa, mutta nyt ei vaan jaksa niitä alkaa latailla. Ulkona on muuten jo tosi lämmintä, +19 näyttää olevan varjon puolella. Koiratkin viihtyvät auringon lämmössä pihalla. Kasvihuonetta pitäisi siivota, mutta nyt kyllä maltan, ettei tule mitään kamalia jälkitauteja. Ei se kasvari minneen katoa ja huomiseksihan jo luvattiin sadetta, vaihteeksi! Pikku taimetkin pääsivät terassille ulkoilemaan. Eilen kannoin pelargoniat terassin pöydälle totuttelemaan ulkoilmaan ja unohdin ne sinne yöksi. Näkyvät olevan ihan kunnossa, eivätkä tainneet saada isompaa shokkia pihalle laitosta. Toivotaan, ettei enää tulisi niitä yöpakkasia. Telkkaristakaan ei tule kunnon uutisia, aina vaan jääkiekkoa uutisten paikalla, onneksi netissä on aika kivasti noita säätietoja. Kello on puoli kaksi ja taivas täyttyy pilvistä, aurinkoa ei enää näy, tosin lämpöä riittää. Taitaa tulla kesä, vai olisko se kuitenkin vaan sateen tekoa!

12.5.2015 tiistai


koivuja kevätasussaan
Flunssa vaan jatkuu ja jatkuu, yskittää keuhkot pellolle, korvaan sattuu. Tämmöistä tautia ei ole vielä ollutkaan. Torstaina illalla katkesi sähköt 45 minuutiksi, niin taisi olla kova tuuli. Perjantaina kyllästyin raahaamaan pikku taimia saunasta terassille ja vein ne kaikki siivoamattomaan kasvihuoneeseen ja peitin kasvuharsolla, ettei aurinko (mikä se aurinko on) polta niitä. Ehkä pakkasta pitäisi enemmänkin pelätä! Olkoon kasvit siellä. Seppo tuli sitten illemmalla ja nyt se kaamea flunssa oli iskenyt häneenkin ja Handeen myös. Kani pääsi vihdoin mökille, tosin se jäi koppeineen autoon yöksi, kun emme jaksaneet nostaa sitä ulos paikalleen. Illalla tuli vielä ukkoskuuro, jota tuijottelin ihmeissäni. Lauantaina saimme kanin koppeineen paikalleen ja se oli innoissaan saadessaan leikkiä taas Neron kanssa. Tosin kani hyppii kopissaan ja Nero loikkii kopin edessä. Kani oli iloissaan saadessaan kuivatettua leipää nakerrettavakseen, narske vain kuului. Kävin kirkolla kaupassa, oli pakko hakea vähän täydennystä vaikka ei olekaan ollut nälkä. Ikävä kyllä olen joutunut heittämään ruokaa roskiin, kun sairaana ei ruoka maistu. Päivällä tuli sadekuuroja ja lämpötila on ollut jo



monena päivänä alle kymmenen, siis kylmää riittää. Sunnuntaina olikin vihdoin aurinkoinen sää, lämpöä riitti jopa + 12. Ensimmäinen pääskynen ilmestyi pihaan, mutta ei mennyt yläkerran terassille, koska ehdin virittää vanhat cd-levyt roikkumaan  ja ne auringossa kivasti heijasteli eri värisinä. No, voihan ne vielä sinne ilmestyä, mutta sitten kyllä keksin jonkun "pitsiverhon" sinne, etteivät ne pääse paskomaan koko terassia. Terassi jää muutoin koko kesäksi käyttämättä, harmi! Päivällä lähdin ajelemaan Pieksämäkeen äitienpäiväkahville, Seppo jäi huonokuntoisena kotiin ja siten ei pääse tartuttamaan tautiaan. Matkalla tuli sitten minulle tosi huono olo, mutta sain ajettua kuitenkin perille. Puolisen tuntia istuin nojatuolissa, ennen kuin olo parani kahvipöytään siirtymiseen, huh, huh! Kotimatka meni sitten onneksi paremmin. Maanantaina ei jaksettu tehdä ruokaa, joten ajelimme kirkolle Sidaliin ja käytiin myös apteekissa. Minulla kun meni e-resepti vanhaksi, en tämän sairauden aikana jaksanut käydä alkuviikosta apteekissa. Onnistuu se uusiminen täälläkin ihan hyvin. Siitä tuli muuten Suutarilan terveysasemalta uusimistekstari jo samana iltana, tosi nopeaa toimintaa, koska lupaavat sen viikossa. Illalla sitten katseltiin, kun pikkuinen oravanpoikanen touhusi saunan terassilla. Piti kyllä käydä hätyyttämässä se ulos pukuhuoneesta, siellä kun se riehui ja pudotteli
tavaroita ikkunalaudalta. Sitten se kiipeili pitkin golf-bägejä, joten piti laittaa niihinkin huput päälle, ettei se orava putoa sinne lokeroihin mailojen sekaan. Illalla sitten laitoin duunivaatteet valmiiksi pinoon ja työkassin kuntoon. Aamulla kello soi jo kuudelta, suihkuun, aamiaiselle ja ehdin hyvin lukea uutisetkin netistä ja sitten autoon ja menoksi. Oli tosi kiva 7-tunnin työpäivä, paljon uusia työkavereita, enkä tuntenut itseäni yhtään vanhaksi, vaikka vanhin olinkin. Ensin esiteltiin koko Revontulen alue, siivottiin yksi saunatila ja sen jälkeen vajaa 20 pientä huoneistoa ja lopuksi vielä kävimme tutkimassa mökkejä, lopuksi yhden niistä siivosimme. Eli paljon työtä näkyy olevan, merkkasin työvuorolistalta vuoroni, tosin kesäkuuta en vielä merkannut. Kesäkuussa onkin sitten paljon hommia, kun Eija jää lomalle ja lomailijoita on mökeissä ja huoneistoissa reippaasti. Ette muuten usko, kuinka taivaallisen kauniina ja ihanan vihreänä golf-kenttä näyttäytyi. Onneksi oli sadetta, silloin en kyllä lähde pelaamaan, enkä näin kylmällä säällä. Onhan tässä ollut kohta 2 kuukauden pelitauko ja kyllä pitäisi jo kohta päästä kentälle kokeilemaan kotimailoja. Juu, ja taas koko päivän satoi, kuinkas muutenkaan. Jaa-a, saisinkohan vaikka huomenna vihdoinkin ladattua ne valokuvat kameroista, eihän niitä kovin paljon ole, mutta joitakin kumminkin. Aina vaan lupailen ja kohta kukaan ei niitä lupaamia kuvia enää edes odota ja silloin yllätän!

13.5.2015 keskiviikko

Sataa, sataa, on kylmä! Sain vähän siivoiltua ja yllätys, yllätys, kuvat on ladattuna yläkerran koneelle. Kyllä ne sieltä aikanaan blogiinkin ehtii. Ai niin, pitäisi varmaan soitella kampaajalleni Helenalle. Varasin ajan hiusten leikkaukseen kesäkuulle, mutta sitä pitääkin luultavasti siirtää työvuorojen vuoksi. Tämä varoituksena Helena, tiedän sinun lukevat tätä blogia! Soittelen ensi viikolla... tai sitten en soita;)


14.5.2015 torstai
(Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi)

Tuo ylläoleva muistutuksena, jos helatorstai ja helluntai ovat hakusessa!

riistakameran kuva

Hirvenlihasoppa muhimassa, kämppä imuroitu, koirien pedit pestynä, vaan missä me nukutaan, sanoo koirien ilmeet! Kun vielä ilma lämpenisi ja voisi alkaa laitella kukkajuttuja. Tutkailtiin taas noita uusia riistakameroita ja toinen kuvaa ihan hyvin ja toisessa taitaa olla patterit lopussa, ei mitään. Kyllä se talvella oli hyvin kuvannut eli ei pitäisi olla ainakaan rikki. Kun vielä oppisi laittamaan vekottimiin oikean päivämäärän sekä kellon ajan. Piti laittaa tuo yksi kuva, jossa lintunen on tietämättään päässyt kuvaan. Joo, sohvalla on kolme sohvatyynyä ja Jyry kampesi niiden päälle nukkumaan, mitäs veit oman pedin pois!


16.5.2015 lauantai

En valita, mutta tänne jäätyy, +9 edelleen ja kylmä tuuli! Telkkarissakin pyörii joku luonto-ohjelma ja siellä käskettiin kuvata omassa pihassa kevään tuloa, mitähän täälläkin kuvaisi, lämpömittariako! No, eilen kuului käen kukunta, onhan sekin jo jotain. Telkkarista tulee taas Jethron seikkailuja, taidan mennä Espanjaan, siellä on ainakin lämmin - jos ei olis noita koiria, voisin mennäkin... Ai niin, olenhan töissä, eipä onnistukaan, mutta tulevaisuudessa, jos tämä jääkausi on joka keväistä.
Onneksi päivällä oli poutaa ja sain pyykit kuivumaan pihalle. Tehtiin pihalla risuhommia eli kerättiin tuosta tien vierestä risuja, jotta se olisi vähän kauniimman näköinen ja alkaisi vihertää. Perunatkin on laitettu taas ämpäreihin kasvamaan, kasvihuoneessa ei taida tapahtua mitään, liian kylmät yöt (päivätkin) vaikka siellä on kynttilä poikineen palamassa...

20.5.2015 keskiviikko

Sunnuntaina  keräiltiin lisää risuja ja Seppo jätti peräkärryn tuonne tyhjälle tontille, jotta voisin sieltä kerätä lisää noita risuja. Illemmalla porukka läksi sitten ajelemaan takaisin stadiin ja duuniin. Tähän asti olikin muutama päivä poutaa, lämpö tosin alle kympissä. Illalla sitten tuli aivan kaamea kaatosade. Maanantaina taas aikainen herätys ja menoksi töihin. Alkupäivä meni mukavasti ja sitten iltapäivällä tulikin hoppu, kun huoneisiin alkoi vyöryä ihmisiä, eikä millään ehditty siivouksen kanssa mukaan. Yhdessä huoneessa olikin sitten lappu väliovessa; älä laske koiraa karkuun. Siellä oli sellainen pieni sievä silkkiterrieri. Sisään pääsin ihan hyvin ja mietiskelin siinä siivotessani, että kuinkahan tuo poistuminen sujuu, mutta pääsin sitten hyvin ulos ja koira jäi sisälle. Niin ja koko päivän taas satoi! Päivän päätteeksi pyydettiin töihin myös tiistaiksi eli tiistaikin meni työn merkeissä sateessa. Tosin pyysivät keskiviikoksikin töihin, mutta isä ja äiti olivat silloin tulossa mökille. Pitäisi kirjoittaa isän tilauksen peruutuslappu eli lupasin sitten mennä töihin torstaina. Aluksi oli merkattu työvuorolistaan minulle vain maanantait ja sunnuntaiaamut, näin se luistaa. Tänään sitten nukuinkin ihan ysiin asti, raskas työ vaatii tottumattomalta veronsa ja ulkona ropisi mukavasti taas sade. Puolenpäivän maissa tulivat sitten Pieksämäkeläiset ja tarjosin heille hirvenlihasoppaa ja sitten raapustimme sen peruutuslapun ja pääsin vähän antamaan sinne palautetta. Lupasin viedä kirjeen tuonne meidän postilaatikkoon posteljoonin mukaan otettavaksi. Vieraat lähtivät sitten kotimatkalle ja kirjoitin vielä adressin Åkelle poikien puolesta (he eivät pääse hautajaisiin, yksi asustaa Lapissa, toinen on jo silloin Thaimaassa ja Hande on tuomassa koiria tänne mökilleen minun hoitooni kuukaudeksi), sekä tulostin vakuutuspapereita lähetettäväksi kaupunkikotiin. Ja sitten, se postiauto tuli ja meni tunnin etuajassa, onneksi näin ikkunasta sen pois menon. Pikkuisen olin kirota, mutta sitten oli pakko kuitenkin lähteä ajelemaan kirkolle postilaatikolle, koska se vakuutuskirje oli pakko saada postiin tänään. Puhelin soi juuri ja Hande kyseli sitä vakuutuskirjettä, kiire se on hänelläkin; tämä viikko koulutuksessa, ensi viikko töissä ja matkajärjestelyitä. No niin, lähdin siis sitten ajelemaan kirkolle viemään niitä kirjeitä ja lastasin koiratkin kyytiin, kun taivas oli pilvessä eli niille ei tulisi kuuma autossa. Pääsin sitten Lampisentien päähän, käännyin asfalttitielle ja sitten - ne kirjeet, ne jäivät keittiön pöydälle. Pari kirosanaa ja auto ympäri. Hain sitten ne kirjeet ja kuinkas ollakaan, aurinko alkoi paistella ja koirat kyydissä! Ei auttanut muu, kuin availla ikkunoita. Mun autossahan aukeaa takimmaiset ikkunat ulospäin, joten ne voi hyvinkin olla avoinna, kun se ilmastointi on edelleen rikki. Kävin sitten pikaisesti nakkaamassa kirjeet laatikkoon ja pyörähdin ruokakaupassa, kun kerran kirkolle asti ajoin. Sitten vaan takaisin mökille, Jyry aitaukseen ja Nero juoksenteli pihalla. Jyry ei paljon kyllä aitauksessaan viihtynyt vaikka aurinko paisteli +13 asteen voimalla, vaan ei tainnut olla tarpeeksi lämmintä vanhukselle. Sellainen päivä tänään ja huomenna taas töihin.

21.5.2015 torstai
Onnea Lappiin Veskulle (onneksi vaan nuo lapset vanhenee, minä en...)

Siis aamulla koirien kaa lenkille, aamiaista  ja eväiden teko. Sitten ajelemaan duuniin. Paljon oli taas hommia Eijan kanssa. Aamupäivä oli pilvessä, siis taivas oli pilvessä, ei me, mutta ei tuntunut kovin kylmältä, ehkä se johtui siitä kun järveltä ei tuullut lainkaan. Siivosimme myös ns. aittoja leirialueella talven jäljiltä. Muutamassa aitassa oli jo vedet päällä, joten niitä saattoi siivota. Sitten tämä putkimiehen eukko suihkautti pesuainetta pönttöön ja hetken päästä oli aikomus harjalla pyöräyttää, vaan harja menikin pöntöstä läpi. No, sellaista sattuu, kun sinne jää vesi talveksi jäätymään. Saimme tosi paljon aikaiseksi kahteen mennessä, jolloin minun  työaikani päättyi. 
Tää kone taas tökkii, kirjoitukset katoaa jonnekin bittitaivaaseen. No, kirjoitetaan sitten tuplasti.
Lähdin siis ajamaan kirkolle ja rangen kohdilla 9-tiellä huomasin taskussani työavaimet. No, auto taas ympäri (taitaa tulla tavaksi) ja avaimet omalle paikalleen. Sitten ajoin kirkolle kukkakauppaan, kylän ainoalle sellaiselle tilaamaan loppukuulle hautavihkoja. Tuo hautavihkon värssy sitten alkoi mietityttää ja pitkään mietinkin. Se pitää olla sellainen oikea ja aito, joka kuvastaa edesmenneen suhdetta kukkavihkon kantajaan, sitä ei saa huitaista tuosta vain. Sitten tuli nuo toivottajat, ei mitään sukunimiä, naapurukset niitä laittaa. Mehän olimme tosi läheisiä ja silloin kyllä tuo sukunimi saa jäädä pois, sehän vaan etäännyttää ja vaikuttaa tosi kylmältä. Sitten joku sanoo, että eihän ne muut vieraat tunne sinua, mutta enhän minä siellä ole heidän takiaan, vaan setäni Åken ja hän kyllä tuntee minut ilman sukunimeäkin! No, tästä aiheesta voisin kirjoittaa enemmänkin, mutta nyt en kyllä jaksa odottaa, kun tämä kone kirjoittaa taas jälkijunassa. Ehdin katsella pitkän tovin telkkaria, ennen kuin teksti näkyy koneella, jos näkyy. Läppärillä on tänään tämmöinen päivä ja joskus teksti soljuu ihan sutjakkaasti. Onneksi tämä ei ole leipätyöni, menisi hermot alta aikayksikön.
Sieltä kotiin, koirat ulos, työvaatteet saunalle ja pihalle kukkien siemeniä upottamaan multaan. Sää nimittäin äkkiä kaunistui ja aurinko mukavasti lämmitti. Jyväskylän suunnalla oli kyllä armottoman mustat pilvet, tietty ne tuli meille ja kastuimme, koirat ja minä. Tunnin päästä alkoi taas aurinko paistella ja takaisin pihalle siemenien sekaan.  Ensin päivä raskaassa siivoustyössä ja sitten kotona lapioimaan multaa, nostelemaan painavia ruukkuja, niin se vaan menee! Ja kuulkaa, tuli ensimmäinen palkkakin, yhdeltä päivältä, jee! En edes osannut odottaa, mutta postilaatikossa oli palkkanauha, tosin se kiersi Helsingin kautta tänne. Ja nyt, hyvää yötä kaikille!

24.5.2015 sunnuntai ja Helluntai

Hei, tiiättekö miksi tänään ovat kaupat suljettuna? Koska on niin paljon on tapahtumia tänään! Kuulin erään ihmisen sanovan näin, kun toinen kysyi, että miksiköhän tänään kaupat on suljettuna!!!!

tämmöisiä  piha täynnään
No niin, perjantaina olikin sitten vapaata töistä ja aivan hieno ilma pihahommille. Kun on raskas työ, pitää olla raskaat huvitkin! Siis mullan lapiointia, multasäkkien ja painavien ruukkujen kantoa, marjapensaiden siistimistä ja siemeniä multaan, fiksua siis! Koiratkin olivat tosi väsyneitä oltuaan koko päivän pihalla. Seppokin pyyhälsi viiden maissa mökille. Hieno päivä, ihan +16 päivällä ja aurinko mollotti lämmittäen. Lauantaina sitten taas töihin ja olipa Lyyli-myrsky menossa. Kova tuuli ja duunissa tupsahti heti sähköt pois. Meidän piti siivota remontissa ollut huone, vaan milläs aloitat
Lyyli-myrsky oli niin kova,että
 yksi prätkä kaatui tuulessa

imuroinnin ilman sähköä. Keittiössä kokki touhusi otsalampun kanssa, teki ruokaa kaasulla, eikä näyttänyt olevan millänsäkään, vaikka keittiö oli pilkkopimeä. Sitten vaan siivoilimme huoneita, joihin onneksi tuli vesi. Puoliltapäivin tuli sitten ne sähköt ja pääsimme remppahuoneen kimppuun. Vihdoin pääsimme lähtemään kotiin ja matkalla minulla oli tosi kova nälkä ja ajattelin kotona tehdä pyttipannua, sehän on tosi nopea ruoka. Pääsin kotiin, Seppo istui saunan terassilla ja kertoi Irman ja Pekan juuri lähteneen kotiin aikansa minua odoteltuaan. Menin sitten sisään sitä ruokaa laittamaan ja mitä ihmettä, ei sähköä! Onneksi aitan terassilla on kaasuhella, yksilevyinen ja se viritettiin sähköhellan päälle ja pyttärin teko saattoi alkaa. Jälkiruuaksi keitin siinä vielä vettä ja valutin suoraan suodattimen läpi kuppiin kahvit. Seppo laittoi aggregaatin laulamaan autotallin nurkalle, jolloin saimme jääkaapit ja pakastimet toimimaan. Juu ja nettimokkula sekä puhelin lataukseen. Sähköt olivat sitten loppujen lopuksi nelisen tuntia poissa. Tänään läksin töihin jo seitsemäksi ja aloin heti imuroimaan isoa ruokasalia, siinä menikin kummasti tunti ja hiki valui hiuksistakin. Sitten tuli koko sali täyteen aamiaisvieraita ja tuli kova kiire tyhjentää pöydistä käytetyt astiat, koska porukka vaihtui tiuhaan. Siinä astioita kerätessäni tuli melkein itku, kun katsoin millaiseksi lattia puolessa tunnissa muuttui. Ihan kuin en olisi lainkaan imuroinut, ääh! Sellaista se vaan on. Sitten vaihdoin vaatteet, menin syömään ja siellä olivatkin syömässä jo Seppo, Irma sekä Pekka. Syötyämme läksimme rangelle palloa lyömään. Revontulessa oli tänään Kaverista golfari-päivä ja siellä sai opetusta. Irma ja Pekka ovat kovasti innostuneet ja haluaisivat oppia pelaamaan. Sää vaan oli kamala, tuuli luihin ja ytimiin asti. Pois lähtiessämme matkalla parkkikselle alkoi sitten sataa rakeita ja kylläpä ne olivatkin kylmiä päähän jäädessään. Kotona sitten melkein heti saunaan puita ja sitten lämpöön lämmittelemään.

26.5.2015 tiistai

Päivä meni taasen töissä. Kotimatkalla auton mittari alkoi piipittää, löpötys ihan vähissä. Käväisin myös apteekissa ja ruokakaupassa. Sääkin alkoi mukavasti lämmetä +19.7. Kävimme illemmalla myrkyttämässä Handen mökillä koirien aitaukset, siis ne ruohot maasta, koirat kun tulevat tänne kesäkuuksi hoitoon. Ne ovat kyllä omalla mökillään tarhoissa ja käyn siellä niitä hoitelemassa. Sisälle mökkiin veimme muurahaisansoja, ettei muurahaiset ihan pääse riehaantumaan. Eilen olikin tosi hieno ilma, taas + 19.6 varjossa. Laittelin sitten siemeniä aitan edustalle ja pikku taimia ruukkuihin. Tarkoitus oli laittaa myös kasvihuone kuntoon, mutta sen olikin vallanneet nuo pahaiset muurahaiset. Siis vähän murkkusirotetta ja odottelua ainakin huomiseen. Grillikatoskin tuli siivottua. Ja sitten nuo pääskyset tulivat katsastamaan yläkerran kattoparrua, siellä niitten pesä on aina ollut. Onneksi ehdin laittaa noita CD-levyjä kattoon välkkymään ja sitten viritin vielä vihreän harson, ettei ne linnut sotke terassia, toivotaan. Kävivät ne viime vuonnakin ensin katsastamassa ja sitten myöhemmin alkoi pesänrakennus. Tosin me tulimme viime vuonna tänne vasta kesäkuussa eli pääskyset saivat ihan rauhassa rakennella. Viime syksynä siivosimme meikäläisen kukkaruukkujen varastoa ja minä tyhmä taas uskoin Seppoa eli heitin paljon pikkuruukkuja roskiin. No, nyt olisin niitä tarvinnut. Taimet pitää ensin istuttaa pikkuruukkuun ja sitten myöhemmin isompaan tai ihan maahan. Jos taimen laittaa liian isoon ruukkuun, se kasvattaa vain juuria eli näin nyt sitten käy minun taimilleni. Mikä oli tarinan oppi, älä usko toisten neuvoihin. Sepon mielestä kaikki minun tavarani ovat liikaa, hänen romunsa (autotallillinen ja vähän ylikin) ei ole tarpeetonta romua! Taitaa olla kyllä ihan normi-ilmiö. Vastaisuudessapa olen viisaampi.

31.5.2015 sunnuntai

Keskiviikkona Hepe lensi Thaimaan koneeseen kuuden viikon lomalleen. Torstaina sain vihdoin kasvihuoneen kuntoon, tosin jotkut taimet on ostettava uusiksi, eivät tykänneet kylmästä. Kävin myös kirkolla ruokakaupassa ja laitoin tukkaan väriä. Jossain vaiheessa menin terassille ja hui kauhia, portti oli sepposen selällään ka Jyry sisällä. Onneksi se ei huomannut avointa porttia, olisi heti häippäissyt jänöjen perään. Kehuin kyllä hiukan Seppoa, hän sen portin jätti auki, mitä lie ajatellut ulos lähtiessään. Päivällä lämpömittari näytti mukavasti +18 ja aurinko mollotti sinisellä taivaalla. Perjantaina hyppäsi autoon ja suhautin Pieksämäkeen hakemaan äitiä ja jatkoimme matkaa Helsinkiin. Isä jäi kipeänä kissavahdiksi. Illalla lähdimme Sepon tultua kotiin koirat kyydissä, äidin kanssa vielä kaupoille shoppailemaan ja siinähän se ilta menikin. Äiti majoittautui alakertaan Handen plantaasille. Hande lähti Hankasalmelle koirien kanssa ja ne jäävät sinne Handen mökille omiin tarhoihinsa minun hoitooni. Lauantaina keräilin listani mukaisia tavaroita vetokärryyn mökille vietäväksi, kunnes oli aika lähteä hautajaisiin Malmille. Sieltä sitten Paulan ja Raimon luo Linnaisiin muistotilaisuuteen. Illalla läksimme vielä äidin kanssa ajelemaan Pieksämäkeen ja sieltä jatkoin kotiin ja koirat olivat kyydissä, siis Nero ja Jyry. Seppo jäi sitten stadiin duuniin, kun Hande lähtee maanantaina lasten kanssa Thaimaahan lomalle ja tapaavat Hepen jossain etelä-Thaimaassa. Eli aika rankka ajorupeama oli! Tänään aamulla sitten oli herätys kello viisi ja sitten taas autoon ja duuniin. Työpäivä meni ihan mukavasti, mutta illalla olin kyllä aika poikki. Kuvia ei taaskaan ole lisättäväksi, lisään niitä, kunhan joskus jaksan kavuta tuonne yläkertaan paremman tietokoneen kylkeen. Siis kyllä niitä on tulossa, ei paljoa kuitenkaan, missä välissä niitä olisin ehtinyt ottaa....


 

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

HUHTIKUU

2.4.2015 torstai

Kirjoitinpa pitkän stoorin iPadilla ja sinne se katosi taivaan tuuliin. Mitä tästä opimme, en tee sitä toiste vaan kirjoitan läppärillä tai pöytäkoneella. Läppärin jätin kotiin mutta täällä on onneksi pöytäkone yläkerrassa, siis jatkoa seuraa myöhemmin...

Elikä eilen läksimme ajelemaan kohti Hankasalmen mökkiä. Olipa hieno keli ajella, ei autoja ja puolessa välissä matkaa alkoi aurinkokin porotella. Kirkolla ei ollut lunta enää nimeksikään, mutta mökillä voisi päästä vielä vaikka hiihtelemään. Mökkimme sijaitsee pienessä kylässä, Ristimäki, joka on aika korkealla verrattuna kirkonkylään. Siksi täällä on aina lunta, kun muualla ei enää ole, siis tällä seudulla. Tavarat raahattiin sitten mökkiin ja hetihän Seppo hyökkäsi traktorin kimppuun ja hyvinhän se lähtikin käyntiin talvilevolta. Vähän sillä piti myöskin ajella ja lopulta hän malttoi katsoa sitä minun autoani. Sekin lähti käyntiin ja todettiin siinä olevan kesärenkaat. Saapi sitten nähdä jääkö se vielä tänne mökille vai pääseekö Helsinkiin asti, riippuu ihan keleistä. Mökillä olikin sitten ihan uusi matto tuvassa, lattia täynnään kuolleita kärpäsiä, kääk! Ei kun imuri käyntiin ja sehän myös täyttyi heti kohta koiran karvoista, mistähän niitäkin meille siunaantuu! Saunan pieni ikkuna oli aika kamalan näköinen, Jyryhän sen raastoi talvella ja sai kuin saikin auki karaten siitä ulos pakkaseen. Huonosti oli käynyt myös mökin ulko-oven verholle sekä makkarin ikkunan verholle. Makkarin

traktorihommia
verhotanko oli muotoutunut ihan uuteen malliin ja siinä roikkui vain muutama verhonsuikale, loput oli lattialla ihan riekaleina. Ulko-oven verho oli onneksi paksu ja se oli vain pudonnut lattialle. Siinähän heti jouduin vähän siivoskelemaan. Tänä aamuna sitten heräilimme lumisateeseen, hiljakseen lunta ripotteli. Lähdimme sitten ajelemaan kirkolle kaupoille, lumisadekin loppui parahiksi ja kirkolla olikin jo ihan täysi tohina päällä, hyvä kun parkkipaikka löytyi. Joka kevät päätän etten osta siemenpusseja ja joka kevät se päätös menee pieleen. Taaskin tarttui pusseja matkaan, mutta kun keijunmekon siemeniä on tosi vaikea saada ja olihan silloin ihan pakko ostaa, kun hyllyllä se mukavasti köllötteli. Tarttui matkaan myös värinokkosen siemeniä, myöskin nykyisin vaikea saada ja sitten pusseittain krasseja, papuja sekä joitain sipuleita. Siitäpä tulikin mieleen siemenperunat, täytyypä ensi viikolla käydä ostamassa sellaiset. Mökille tultuamme Seppo lähti taas, jaa kun sanotaan autoilemaan, niin kuinkas sama sanotaan traktorista? No, joka tapauksessa hän lähti taas sillä vekottimella, tällä kertaa Handen mökille lumitöihin. Auts, vilkaisin ikkunasta ulos ja siellähän taas hiljakseen ripottelee lunta.  Ja myöhemmin hän keräsi pilkkikisatarpeet kasaan huomista varten. Seppohan on iät ja ajat pitänyt seuran pilkkikisoissa puffettia, grillimakkaraa ja kahvia. Joo, ja uunissa paistuu lammas- ja possunpaistit! Handekin tuli iltasella Eetun kanssa mökilleen koirineen.

6.4.2015 maanantai, toinen Pääsiäispäivä
Onnea Anjalle (äitini) sekä Samille Thaimaahan (ikäero päivälleen 40 vuotta)

tänään 6.4.2015
Pilkkikisat perjantaina meni sitten ihan mukavasti, sääkin suosi, ei tullut taivaalta mitään märkää. Hepekin tuli iltapäivän aikana ja taivasteli, että täällähän on täysi talvi! Ja niinhän täällä on. Facebook tuuppasi heti aamutuimaan sivulleni kuvan, joka oli otettu tasan vuosi sitten ja otin samasta paikasta kuvan tänään, laitan ne molemmat tähän näytille. Katsokaahan eroa lumen määrässä. Lauantaina lähdin ajelemaan Hepen autolla Pieksämäkeen. Olipa kylätie surkeassa kunnossa ja paluumatkalla vielä pahempi. Taidanpa jättää autoni edelleen tuonne talliin vappuun asti. Hepellä on citymaasturi ja mun auto on Berlingo eli tosi matala maavara ja kesärenkailla se jää tuonne tielle jumiin. Stadissa voin kulkea bussilla, fillarilla (kunhan joku sen ensin kasaa), Sepon pakulla ja ehkä Hande lainaa "Masaa" minulle. Auton tarvitsen oikeastaan vain sitä siemenperunoiden hakua varten, niitä en ala raahaamaan bussilla tai fillarilla. Juotiin äitini synttärikaffeet ja kävimme Cittarissa. Tuumin kyllä, että taitaa Cittarissa olla väkeä pilvin pimein, kun Hankasalmella oli kauppojen pihat ihan
vuosi sitten 6.4.2014
tukossa. Äiti vaan tuumasi, että ei täällä ketään ole, kaikki on maalla. Ja niinhän se olikin, liikennettä ei ollut nimeksikään ja Cittari melkein tyhjänä. Sitä ihmetellessäni äiti totesi, että Pieksämäki on kaupunki ja Hankasalmella on paljon mökkiläisiä, niinpä! Ajelin sitten takaisin mökille ja joitain asioita jäi kumminkin äitin ja iskän luona tsekkaamatta, ensi kerralla sitten. Tuli tarkistettua ja opetettua heille digiboxin kautta tallennus, valokuvataulun käyttö ja isän laite, jolla voi kuunnella äänikirjoja. Hän sai sellaisen, koska näkö on mennyt niin huonoksi, onneksi ei kuulo. Sitten otin kuvia äidin rollaattorista, sen laitan Torille myyntiin tarpeettomana. Hepe kertoi heti aamulla huonoja uutisia, eräs yhteinen tuttumme oli saanut aivoinfarktin perjantaina. Harmillista, kun 4-kymppiset jo sellaisen saavat. Onneksi hän ei taida olla kovin pahasti sairaana, koska pystyy tekstareita kirjoittamaan sekä Facebookiin kirjoittamaan. Lääkäri sanoi, että puhumaan hän kuitenkin joutuu uudelleen opetelemaan, onneksi muuta ei tullut. Tosin liuotushoitoa ei voinut enää tehdä, koska oireet alkoivat jo torstaina ja sairaalaan hänet vietiin vasta perjantaina. Tarkkailkaa hyvät ihmiset läheisiänne ja ottakaa selvää aivoinfarktin oireista ja heti kyyti sairaalaan, mieluiten Yliopiston sairaalaan, siellä onnistuu parhaiten liuotushoito. Ainakin

Nero
viimeisin tietoni sanoo näin, voihan olla, että sitä hoitoa saa jo muuallakin, ambulanssikuskit kyllä tietävät. Lähipiirissämme on nyt ollut näitä infarkteja ihan liikaa! Tänään taas heräsin aamukuudelta joutsenien mekastukseen eli niitä on jo tänne tulossa, kevään varma merkki. Päivälläkin niitä lenteli, mutta en koskaan kerennyt kuvaamaan niitä, joko ne lensivät väärältä puolelta mökkiä tai muuten vaan liian vilkkaasti. Kamera oli kyllä käsillä koko ajan, mutta en ulos viitsinyt mennä päivystämään, täällä kun oli aamupäivän pakkasella. Kerran Seppo ilmoitti yhden helikopterin kokoisen lentävän pellon päällä, en nähnyt, HARMI! Minä kun tykkään kuvailla lintuja, parhaat otokseni niistä ovat se lapinpöllö ja metso. Molemmat ovat nähtävillä Facebookin sivuillani ja se pöllö jopa etusivulla kunniapaikalla. Mutta sen "helikopterin" olisin
Jyry
kyllä halunnut vangita kamerallani! Päivällä sitten tulivat Hande, Eetu ja Hepe syömään ennen kotimatkan alkamista. Handen koirat kyllä protestoivat kovin äänekkäästi autossa, nekin olisivat varmaan halunneet ruokaa. Ai niin, se actionkamerani - en heitäkään sillä veslintua. Sen videot ja kuvat saa näkyviin mökin pöytäkoneella eli se kamera toimiikin. Täytyy vaan kotona asentaa sama ohjelma läppäriin ja Hande lupasi sen ladata. Samoin huomasimme, että riistakameroiden kortteja ei saa näkyviin minnekään, kunnes Seppo kysyi, että mitäs näillä piuhoilla on virkaa! Selvisi, että ne täytyy ladata koneelle piuhan kautta. Se muuten luki käyttöohjeissa, Seppo siis tyypilliseen miesten tapaan ei ollut lukenut ohjeita ja asia valkeni minullekin kokeiluni jälkeen ja kun ylimalkaisesti lukaisin ohjeita, niin siellähän se selvästi luki. Otanpa ne ohjeet kotiin ja tutkin paremmin. Kylläpä olemme taas niin viisaita!

12.4.2015 sunnuntai
Onnea Julialle

No niin, tiistaina mökin siivous, romppeet autoon ja nokka kohti etelää, kotiin siis. Olipa taas kiva ajella ilman ruuhkia pikku tihkusateessa, joka onneksi sitten lopahti ja se minun autoni jäikin sitten sínne mökille.  Ja sitten torstaina iltasella kävimme Kirkkonummella katsastamassa Atskin pihamaalla olevaa pikku mökkiä, joka oli edelliseltä asukkaalta jäänyt hiukan keskeneräiseksi. Matkalla kävimme myös päivällä suorittamassa kansalaisvelvoitteen vai olisiko se kuitenkin kansalaisoikeus, päätä itse! Samalla, kun kerran kirjastossa äänestettiin, palautin kirjoja sinne ja otin uusia matkaan. Ensi viikollahan tuo meidän kirjasto ennakkoäänestyksen jälkeen sulkeutuu koko kesäksi remontin vuoksi, tai melkein koko kesäksi. Onpa kiva lainata kirjoja, kun niissä on palautus vasta 15.7. Niin se mökki, olisi tosi kiva saada se mökki ja saisin siitä sen kauan toivomani käsityökopin itselleni. Vimon oli tietysti laittanut pöydän koreaksi thaikkulaiseen tapaan ja hyvää olikin. Eipä tarvinnut ruokaa ajatellakaan koko loppuiltana. Seppo sitten soitteli mökin kuljetusta mökille ja ilmeni, että se ei sitten olekaan ihan helppo juttu, täytyy vielä kysellä ja soitella sinne tänne. Kuljetukseen vaikuttaa mökin mitat ja saapi sitten nähdä, kuinka se onnistuu ja saako sen kuljetukseen luvan ja kuinka! Perjantaina pesin pyykkiä ja pihalla liehui tuulen mukana pyykit telineessä kuivumassa. Ihanaa, kun saa ne ulos kuivumaan! Lauantaina, no kaikkihan sen huomasivat, aurinko porotti koko päivän. Seppo kasasi mun polkupyörän ja pääsin sitä jopa vähän kokeilemaan, kun vaan ilmat hiukan lämpenisivät. Siis, huomiseksi ei olekaan enää näin hienoa säätä luvassa. Illalla sitten grillattiin kesän ekat makkarat ja kylläpä ne taas maistuivatkin hyville pitkästä aikaa. Lämpömittari näytti +13 ja kauempana sisämaassa oli kuulemma ihan +15. Tässä rannikon likellä meillä on aina vähän viileämpää tuon meren läheisyyden vuoksi.

grillimakkaraa ja sidukkaa
Tänään sitten ei oikeastaan tehtykään mitään, kun sitä sadetta oli luvassa. Veikon kanssa oli tarkoitus lähteä rangelle palloa lyömään, mutta hänen piti iltapäivällä lähteä jalkapalloa pelaamaan. Hande täytti Veikon jalkiksen ja se pamahti puhki, joten he lähtivät kauppaan uuden pallon hankintaan ja golf sai jäädä. Olisi kyllä ollut hyvä päivä pallojen hutkintaan, koska se luvattu sadekin alkoi vasta tuossa viiden maissa, eikä puolilta päiviltä, kuten sääennustukset  lupasivat. No, pitää sitä kait joskus vähän huilatakin. No joo, mun tää läppäri taas temppuilee. Julia on sitä viikolla käyttänyt ja se meni loppuviikolla jotenkin juntturaan. Hande sitä sitten selvitteli, vaan jäi tähän vielä jotain jumiin... Mitä tästä taas opin; käyttäkööt jokainen omaa konettaan eli muut ei tähän enää koske, ugh!

14.4.2015 tiistai

Jippii, kone taas toimii! Tähän oli livahtanut joku haittaohjelma ja nimenomaan tänne blogiin. Se ei näkynyt muiden koneissa, vain tässä minun koneessa ja häiritsi ihan oikeasti koko ajan, oikea nimi siis sillä - haittaohjelma. Hande sai läppärin tänään korjattua ja taas kelpaa kirjoitella. Juu, läksin tänään fillaroimaan, tarkoituksena käydä vielä kirjastossa. Sehän sulkee ovensa aina heinäkuun
se mökki
puoleenväliin asti remontin vuoksi. No, puin vaatteet päälleni ja laitoin pyöräilytakin, sehän on veden-ja tuulenpitävä. Lähdin sitten reippaasti ajelemaan, mutta jo Himmelitien päässä käännyin takaisin, satoi räntää ja korvat paleltuivat kypärän alla tai eihän ne korvat edes ole kypärän alla ja siksihän ne palelivatkin. Tietty kaaduin lahjakkaasti pihassa, kun takin helma tarttui satulaan takaata! Käteen vähän sattui, enkä meinannut ylös päästä. Tässä iässä, ikävä kyllä, joutuu tuollaisessa tilanteessa kaksi kertaa miettimään tuota ylösnousemista. Sitten sisälle, etsimään korvien peittävää fleecehattua ja löysin kuin löysinkin pyöräilyasuun kuuluvat housut. Sitten vaan uusi yritys, tulkoon vaan vettä taivaan täydeltä (ei sitten enää tullutkaan) ja hyvin onnistui. Kirjastosta lainasin ison pinon kirjoja, olihan niissä nyt tosi pitkä lainausaika. Pyörähdin myös apteekissa, Seppo on valitellut iskiasta. Vuosia sitten hän mökillä sai tosi pahan iskiaksen ja pyysi minua ostamaan apteekista vaikka buranaa. Apteekissa sitten kerroin apteekkarille Sepon vaivan ja hän sanoi, ettei mitään buranaa vaan B-vitamiinia. Sillä se iskias muuten sitten lähtikin ja myöhemminkin. Tänään sitten kysyin Siltamäen apteekista, että mikäs B-vitamiini se olikaan siihen vaivaan, mutta myyjä ei oikein tiennyt ja silloin paikalle pyyhälsi toinen myyjä ja näytti heti purkin hyllystä. Sen jälkeen ajelin sitten kotiin, mutta olipa kylmää kyytiä. Huomasin myös nyt pitemmän matkan ajeltuani, että muutamaa juttua pyörässä pitää vielä rukata. Satulaa pari senttiä ylös, satula on liikaa etukenossa, tuntuu, että valun siitä pois ja ohjaustankoa pitää hiukan kääntää ylöspäin. Illemmalla sitten tuli mökille lähtööni muutoksia eli taidankin jäädä sinne jo vappua edeltävänä viikonloppuna. Ensi viikonloppuna tulee sorakuorma ja siitä tehdään peti "mökilleni" ja itse mökki tuleekin seuraavana perjantaina ja heti kohta onkin jo se vappu eli minun ei kannata ajella edestakaisin. Lämpenisivät vaan nuo säät ennen sitä, hrrr! No, mökillä sitten vaan puita uuniin, siitähän se lämpenee, mutta mitähän sanovat taimet, ei niitä näin kylmällä voi kasvihuoneeseen laittaa. No, se on sen ajan murhe sitten!

19.4.2015 sunnuntai
peruutus

Torstaina pakattiin auto ja menoksi mökille. Koko matkan satoi lunta ja räntää, onneksi oli hiljainen liikenne, rekkoja vaan suhasi edes takaisin pohjoisesta etelään ja toisinpäin. Perjantaina ajelimme Pieksämäkeen isän synttärikaffeelle, 87 vuotta tulee täyteen ensi tiistaina. Hain äidin kanssa Cittarista ostoksia ja
Viivi
kakun, sillä aikaa Seppo huolsi isän menopelin. Hänellä on sellainen sähkömopo ja siinä riitti hetkeksi hommia. Pesukoneen alla oleva pikkuinen jalka vaati myös huoltoa, koska isä oli moponsa kolaroinut sen pesukoneen kylkeen. Heillä on onneksi iso kylppäri, jonne se vekotin mahtuu säilytykseen, isä ei halua sitä säilyttää ulkona tai kellarissa. Mutta kylläpä on ulkona kylmää. Välillä aurinko paisteli ja sitten tuli taas lumiräntää. Mökillä alkoi sitten hommat. Ensin Seppo vei traktorin kauhassa Handen mökille koiratarhaelementit, jotka kuorma-auto jätti meidän pihaan. Tähän oli helpompi ne jättää. Sinne ne meni sitten jopa ihan ehjänä, Hande saa vappuna laittaa tarhan kasaan.


Lauantai menikin sitten pihahommissa. Seppo teki hiekkapedin ensiviikonloppuna tuotavalle pikku mökille, jolle naapurin Kari antoi jo sopivan nimenkin, Kutomo! Olkoon siis Kutomo:) Minä siivosin pihasta kaikki vanhat kukanvarret mönkkärin peräkärryyn, tosin oli hankala kerätä niitä, kun siellä kummitteli Neron pihanalle. Nero toi sen aina roskakasan päälle, jotta jättäisin pihahommat ja alkaisin heitellä sitä lelua Neron kanssa. Kysyin Sepolta, että minne kuorma viedään ja hän sanoi, että tyhjälle tontille ja peruutat vain töyräälle ja tyhjennät. No, siis minäkö peruutan peräkärryn kanssa? En ole eläissäni peruuttanut mitään peräkärryä, enkä paljon autoakaan. Ok, sinne sitten vaan ja osasinkin muuten ihan itse peruuttaa tuon yhdistelmän (heh, heh), tosin en kerro kuinka kauan siihen aikaa kulutin.  Kesäksi oli taas ihan hyvä muistella, kuinka tuo mönkkäri toimii, risuja ja pölkkyjähän riittää pinoon ajettavaksi koko kesäksi. Ja siellähän ne pellolla taas mekastivat, joutsenpariskunta. Niitähän piti heti joutua
kuvaamaan, koska illaksi ne taas jonnekin katoavat. Tämä samainen (luulisin, että ovat samat) tulevat joka kevät tuohon pellolle. Kumma juttu, ollaan oltu kotimaassa jo 4 viikkoa, enkä ole vielä koskenut kutimiin. No, kyllä niihin vielä ehtii tarttua, viimeistään kun hyttysiä ilmestyy illoiksi. En paljon kesäiltaisin ulkona viihdy hyttysaikaan, koska olen allerginen niitten pistoille. Ensimmäiset leivätkin jo ehdin paistaa. Katselin telkusta kaikessa rauhassa Jethron toilailuja ja seurasin samalla kelloa. Piti sitten ottaa leivät uunista, tosin ihmettelin, kun ne eivät lainkaan alkaneet tuoksua. Mitä ihmettä, en ollutkaan laittanut niitä uuniin! Paremmin kyllä paistuisivat uunissa, siis törkkäsin ne sinne, olivatpahan ainakin kunnolla nousseet hellan päällä. Hyviltä ne sitten iltapalalla maistuivatkin. Tänään sitten taas romppeet kasaan ja kotia kohti, kuitenkin kahdella autolla. Tämä autojuttu kun tuntuu joka päivä muuttuvan. Ensi viikonloppuna olenkin kotona lapsenlikkana ja koiriakin on hoidettavana 4 kappaletta. Hande lähtee nääs synttäreille. Tulisi vähän lämpimämpää, niin voisi lasten kanssa käydä palloa lätkimässä ja sunnuntaina Mosa herää! Toivakan kohdalla sitten se jysähti tajuntaan, ne leivät! Soitin Sepolle toiseen autoon, eipä ollut hänkään ottanut leipiä kaapista eli sinne ne mökille jäivät. Kotona hän sitten kertoi soittaneensa naapuriin ja he lupasivat lykkäistä ne meidän pakastimeen. Huh, huh, eivät siis menneet ihan hukkaan. Nimitin tuossa Jethron touhuja toilailuksi, mutta taitaa täällä ihan läheltä löytyä myös yksi toilailija, katse vain peiliin. Mökillä oli +4,5 lämmintä (ai lämmintäkö!) ja täällä stadissa on jopa +13 eli paljon lämpimämpää ja sen oikein ulkona huomaa. Sisällä olikin sitten +17.8 ja laitoin telkkarin heti päälle, sehän tuottaa kovin lämpöä, ihan totta. Menepä seisomaan taulu-tv:n viereen, niin huomaat lämmön, kun se on ollut jonkun aikaa päällä. Itse en sitä aluksi uskonut, mutta Seppo käski kokeilla ja niinhän se on oikein lämpöpatteri. Helteellä ei hyvä, mutta näin kylmällä tosi hyvä. Meillä täällä yläkerrassa on kylmää aina, kun olemme monta päivää poissa. No, kesällä se ei vaikuta mitenkään, silloin on aina kuuma auringon porottaessa koko päivän, onneksi olemme kesät mökillä. Piti muuten lisäämäni pari kuvaa tänne, mutta nepä ovatkin mökin koneessa. Täytyy ajaa ne kamerasta vaikka huomenna. Kohta pitää parkkeerata sohvan nurkkaan seuraamaan vaalituloksia...

25.4.2015 lauantai

Höh, niin ne vaan on jääneet kuvat laittamatta kameroista tänne. No, ei hätiä, kerkeehän nuo. Tämä viikko on ihan hurahtanut mennessään ja on jo lauantai. Se on tätä aina, kun on lähdössä jonnekin pitemmäksi aikaa eli keskiviikkona (kaiketi) lähtee karavaani taasen kohti Hankasalmea koko kesäksi. Ainakin kerran minun pitää täällä käydä tekemässä firman laskutusta, kun Hande on siellä Thaimaan reissullaan. Tavaraa on koko viikko pakattu ja toivon, että osa niistä jää mökille. Huomasin kuskaavani niitä edestakaisin ihan turhaan, täällä ei ole vielä kesä ja kun palaan ei taaskaan ole kesä. Siis miksi raahata kesärytkyjä sinne tänne.

Nyt käväisen välillä tekemässä vähän pöperöä. Oikeasti uusia pottuja, keitettyjä munia, silliä ja tonnikalaa salaatin kera, potut ovat espanjalaisia. Tänään tämmöistä kesäruokaa, ulkona kun ei voi vielä grillata kylmyyden vuoksi.

Liisa ja Seppo
No niin, tuossa ruuanlaiton aikana tuli surutekstari Thaimaasta. Ystäväni Liisa on tiistaina menehtynyt keskellä Immigrationin pihaa, luultavasti sydänkohtaus, eikä elvytys onnistunut. Aamulla juuri ajattelin Facebookia katsellessani, että miksiköhän Liisa ei ole kirjoittanut mitään kotiin lähdöstä, heidän piti lähteä sieltä kotiin Tukholmaan vappuna. Kävi näin ikävästi ja olimme tunteneet Liisan ja Sepon vasta muutaman vuoden. Mutta näinhän se on, kaikilla meillä on tuo lähdön aika määrätty. Jäät Liisa muistoihini iäksi!

Viikko siis hujahti vikkelään. Joka vuosi päätän, etten sotkeudu mihinkään kevätkylvöihin, mutta niinhän siinä taas kävi, maanantaina  ilmestyi purkkikaupalla siemeniä laatikkoihin. Erilaisia kukkia, chilejä, kurkkua, tomaattia, maissia jne. Tiistaina olikin sitten hammaslääkäripäivä. IPhonesta on akku sökönä ja samaan aikaan hajosi sen laturi, olisiko asioilla joku yhteys! Olen lukenut, että uusi akku maksaa satasen verran, mutta sitten Hande tutki hetken nettiä ja Jumbossa on kuulemma uusi liike ja siellä akku maksaa 29 euroa asennettuna. Siis matka illalla sinne ja puhelin sai uuden akun. Keskiviikkona kävin ajelulla Laaksolahdessa serkkuni Paulan luona. Kotimatkalla ihmettelin, kun autossa kuului kummaa kolinaa ja mainitsinkin siitä Sepolle toteamalla, että pitäisikö koko rotisko vaihtaa uudempaan. Illalla tuuli vain yltyi, kattopellit kolisi niin, ettei omia ajatuksiaan kuullut! Torstaina tein kaikenlaisia kotihommia sekä pakkailin kesää varten tavaroita mökille. Perjantaina taas tien päälle, tällä kertaa ihan bussilla. Ajelin ensin 72:lla keskustaan ja sieltä 4:sen ratikalla Munkkaan. Helinä tuli pysäkille vastaan ja menimme hänen sievään pikku kotiinsa. Siis aivan ihanasti remontoitu vanhassa kerrostalossa oleva koti. Oli jätetty avaruutta poistamalla kaikki seinät ja turhat ovi aukot. Kävimme sitten lounaalla Ukko Munkissa siinä lähellä ja täytyy sanoa, että oli todella maukasta ruokaa. Muutaman tunnin siinä parantelimme maailmaa ja aloin lähteä kotimatkalle. Olin saanut Helinältä Thaimaan kämppämme avaimen, Helinähän asusteli siellä vajaan kuukauden pois lähdettyämme. Pysäkille kävellessämme satoi ihan jopa lunta, ainakin musta sateenvarjo oli täynnä valkeaa. Hyppäsin sitten vaihteeksi bussiin numero 52 ja se kierteli pitkin poikin ja saapui lopulta Haagan ja Maunulan kautta Kustaankartanolle, jossa vaihdoin bussiin 72 ja pääsin ihan kotiovelle, melkein. Lähdin sitten vielä autolla käymään Cittarissa kaupassa, eipähän tarvitse viikonloppuna kahlailla kaupoilla. Illemmalla jatkui tavaroiden pakkaus, koska huomenna lastataan niitä peräkärryyn. Ai, miksi ihan peräkärry? No, pakuun tulee kanin häkki ja se on tosi iso häkki, keittiön uusi työtaso, golfbägeja viisi/kuusi kappaletta, kirpputorille monen monta kassia, lankoja laatikoittain ja kaikkea muuta tarpeellista. Minun autoon tulee sitten kaksi koiraa ja ne taimilaatikot, orkideat, pari amppelikukkaa, kaikki kamerani, tietokoneet ja valikoima puhelimia. Puhelimet siksi, että joku niitä kesällä latailee, muutenhan niiden akut menevät sököiksi. Ne on muuten talvikodin puhelimia, ei suomipuhelimia niin kovin montaa ole, mutta kun kaikki ynnätään, on niitä sitten 6 kännyä yhteensä, ainakin. Lisäksi pitää ennen lähtöä kerätä kaapeista kuivatuotteita mukaan, ei niitä täällä kukaan puoleen vuoteen käytä ja sitten kaikkea muuta tilpehööriä! Lauantaiksi olikin luvattu poutaa, joten pyykit koneeseen ja pihalle kuivumaan. Päivä hujahti taas ihan kotosalla, tosin Seppo kävi apteekissa minun autollani, kun se oli hänen autonsa edessä. No, kauppareissun jälkeen hän alkoi tutkia sitä auton kolinaa (eihän minun sanomalla sitä voi tutkia) ja syy vihdoin löytyikin. Autoon vaihdettiin korjaamolla syksyllä ennen talvimatkalle lähtöä iskarit ja korjaamolla oli laitettu toinen etupyörä huonosti kiinni. Se olisi voinut vaikka irrota minun ajellessa. No, nyt se on kunnossa, eikä autoa tarvitsekaan vaihtaa uudempaan. Entäs, jos se rengas olisikin irronnut ensi viikolla mökille mennessäni! Huomenna sitten on luvassa sadetta ja toimistohommia. Öitä kaikille!

28.4.2015 tiistai

Käytiinpä sunnuntaina Veikon kanssa päivällä Jumbossa ostoksilla. Oli siihen hommaan sopiva sääkin, sataa losotti, tosin moni muukin oli havainnut saman asian. Illemmalla soi sitten puhelin, ei numeroa. Ensin en ajatellut vastata lainkaan, mutta Seppo sanoi, ettei puhelinmyyjät soittele sunnuntaina ja heillä näkyy nykyään jo numerokin. Onneksi vastasin, se puhelu tuli Thaimaasta ja siellä oli Liisan mies Seppo. Hän halusi vielä itse kertoa Liisan menehtymisestä ja hänellä on lento kotiin Tukholmaan huomenna. Ikäviä uutisia siis!  Maanantaina soitin sitten ajan "taikurille" eli kampaajalleni. Hyppäsin bussiin aikani jahkailtuani mennäkö bussilla vai fillarilla. Päädyin sitten bussiin, koskapa oli iltapäivälle luvassa sadetta, kuten sitten sade alkoikin ja jatkui aamuun asti. No, joka tapauksessa hiukset ovat nyt tosi hienot, kampaajani on siis oikea taikuri! Illalla sitten

olispa kiva ajella tämmöisellä pitkin pikku
teitä lintuja kuvailemassa
pakkasimme tavarat Sepon autoon ja peräkärriin. Hän lähteekin huomenna koirien kanssa mökille, koska keskiviikoksi on luvattu kovaa sadetta ja myrskyä, keskelle maata jopa lunta. Kani matkustaa kesälaitumille vähän myöhemmin, sitä ei voi laittaa vielä ulos, koska ainakin mökillä on niin kylmää, varsinkin öisin. Minä lähdenkin sitten vasta torstaina mökille, kun sää selkenee. Saan myös ihan rauhassa siivota kämpän, kun koirat ovat pois jaloista. Jyry varsinkin huutaa koko ajan, kun imuri käy. Illemmalla kävin vielä Handen kanssa Gigantissa ja Expertillä ostoksilla. Seuraava yö meni tosihuonosti, näin painajaisia, että joku omainen on kateissa. Aamulla (tiistai) sitten olo oli ihan nuutunut, ehkä tuo ihmisten poismeno mietityttää sekä sairastumiset, joita on tänä keväänä ollut ihan liikaakin. Seppo pääsi sitten ysin maissa matkaan ja kymmenen maissa soi puhelin. Äitini soitti ja kertoi lisää suruviestejä. Isäni veli eli setäni Åke oli menehtynyt sairaalassa viime yönä. Tämä vuosi ei nyt vaan ole alkanut oikein hyvin, toivotaan näiden ikävien viestien nyt olevan tässä. Päivä oli tosi lämmin, ihan 17.7 astetta täällä rannikolla. Sain pestyä koirien patjat ja kuivattua pihalla. Muuten päivä ei oikein luistanut, onneksi suurin osa lopuista tavaroista on jo kasseissa, kukat vielä laatikkoihin ja autoon. Nyt on muuten minulle palanut tuo ärsyttävä asia, nimittäin korvien soiminen. Ne ovat soineet koko päivän ja se on rasittavaa. Taitaa se oikea nimitys olla tinnitus ja silloin on pidettävä telkkari tai radio auki päivälläkin. Se auttaa, ettei kiinnitä siihen soimiseen huomiota, ainakin hetkittäin se unohtuu. Joskus soi vain toinen korvista ja toisinaan molemmat, kuten nyt, kääk! Sanovat, että pitäisi kuunnella kuulokkeiden kautta klassista musiikkia ja sen pitäisi auttaa. Minulla on vain yksi klassinen CD-levy tai on niitä samoja kolmekin (yksi mökillä, yksi Thaimaassa ja yksi kotona) ja sehän on tietty Tshaikovskin iki-ihana Pähkinänsärkijä, täytyypä kaivaa se esiin. Nyt nuo korvat soivat niin kovaa, että teen koko ajan kirjoitusvirheitä eli täytyypä pitää tauko. Oikeastaan pitäisi alkaa tarkkailemaan, milloin nuo korvat alkavat soimaan eli olisiko siihen joku laukaiseva tekijä, koska voi mennä montakin kuukautta ilman soimista, njaah... Eli nyt soi liikaa ja jatketaan juttua vaikka sitten vapun korvilla! Oikein mukavaa Vappua kaikille:)

30.4.2015 torstai



Eilen kävin Handen kanssa Jakomäen Aasia-kaupassa ja kylläpä jaksoi sataa koko päivän vettä ja räntää. Sitten tänään puolenpäivän maissa, itse asiassa tasan kello 12 starttasin matkaan mökille. Veikko ja Julia ovat molemmat kipeinä, eikä auta muu kuin ottaa heidät mukaan. Veikko lähti siis minun matkaan ja Julia Handen kyytiin. Matkalla bongattiin Veikon kanssa tien poskessa hirvilauma, peuroja sekä muutama haukka. Tai minä bongasin ekaksi nuo hirvet ja oikeastaan Veikko nuo loput otukset. Illalla tulivat vielä Irma sekä Pekka vapun viettoon keräämään matkakuumetta. Näillä näkymin he lähtevät ensi syksynä matkaamme Thaimaahan muutamaksi viikoksi. Vappu siis sujui ihan mukavasti, vaikka hiukan vilpoista tuolla ulkona onkin, +3.8.