Helmikuun loppupuoli

16.2.2014 sunnuntai

Pilvistä edelleen vaan ei jaksa sataa! Järjestelin kylppärin kaapin uusiksi ja osa meni jo kotikassiin. Jokohan tässä alkaa lykätä koti-ikävä :) Seppo läksi kaverin kaa Jomtienin saunaan, minä jäin kotimieheksi. En nokkaani ulos laittanut, tai kyllä kävin parvekkeella soittamassa äiskälle, puhelin kuuluu paremmin ulkona. Ja juuri silloin tuli se sadekuuro, joka ei kyllä paljon kastellut vaikka kaatamalla satoikin hetken. Sitten oli taas pikku sähkökatsos, onneksi ihan lyhyt ja valoisaan aikaan. Kutimen kanssa olen päivän viihtynyt eli huilipäivä. Katselin samalla thaimaassa ajettua polkypyörien crossia tai jotain sellaista telkkarista. Pyöräilijät ajoivat yksitellen vaikeassa maastossa ja tosi kovaa menivätkin, välillä hyppivät kuten crossissakin, tytöt ajoivat ihan oman kilpailunsa.

17.2.2014 maanantai

Himassa vaan koko päivä, aina ei jaksa laukata, enhän kotomaassakaan ramppaa joka päivä jossain!
Ei riitä, että netti tökkii vaan telkkarikin lopetti toiminnan, näkyy vaan sinistä. En nyt viitsinyt mennä taas narisemaan managerille telkusta, juurihan se oli epäkunnossa. No, pidetään sitten tänään leffailta, kiekkoja löytyy kyllä läjäpäin. Ilmoitan sitten huomenna telkusta, jos ei tule muutosta aamuun mennessä. Eilen saunalla porukka valitti tuosta netin toiminnasta eli sama ongelma kaikilla täällä.


18.2.2014 tiistai
Shoppailupäivä Vimonin kanssa

Aamulla muumijunalla Beach Roadille, käveltiin klubin suuntaan ja kävimme matkalla kaffeella. Sitten klubille, Seppo jäi sinne, Atskilla "työpäivä" ja minä läksin Vimonin kanssa lavalle. Ajelimme 2. Roadin ja South Pattaya Roadin kulmaan, siihen mistä lähtevät lavat takaisin Jomtienille. Sitten kävelimme South Pattaya Roadia pitkin, kävelimme ja kävelimme. Kaikkea kivaa oli matkan varrella myynnissä, mutta Vimon sanoi, ettei kannata vielä ostaa, paluumatkalla sitten ettei tarvitse kantaa pitkään. Kävimme sitten pikkuruisessa paikallisessa kuppilassa syömässä, oli tosi halpaa ja hyvää ruokaa ja ovella (jos avoimesta seinästä siten voi sanoa) oli kokoajan jonottamassa ihmisiä vuoroaan. Sen verran pieni mutta suosittu kuppila sillä kulmalla. Syötyämme, annos maksoi 50 bth vesipulloineen, menimme tien yli ja kauppaan sisään. Enpä ollut tietoinen, että se kauppa vain jatkui ja jatkui eli oli kokonainen iso torialue. Siellä sitten oli myynnissä kaikkea maan ja taivaan väliltä myös koiria, kissoja, lintuja, kaneja ja ties mitä pikkuelikoita.

Oli vaatetta, ruokaa, kukkia, hedelmiä, tauluja ja jopa asuntoja, myös ensimmäinen täällä näkemäni Second Hand osasto. Nappeja ei löytynyt, niitä  olisin tarvinnut. Ostin pari tosi isoa, kivasta kankaasta tehtyä miesten kauluspaitaa. Kotona puran hihat ja kauluksen pois ja niin minulla on pari kivaa kesäyöpaitaa mökille. Jatkoimme matkaa ja kappas eksyimme kampaamotuotteiden tukkukauppaan. En eläissäni ole nähnyt enkä edes tiennyt niin montaa eri sorttia hiusvärejä olevan olemassa. Ostin tietty muutaman paketin tuttuja merkkejä ja käyn varmaan vielä myöhemmin hakemassa pari lisää. Ja sitten ne napit, Vimon tiesi siinä lähellä vielä yhden torin, ei kun sinne. Ja arvatkaa, astuin hetken päästä neulojan paratiisiin, lankakaupastahan ne napit löytyivät. Ja voi, voi sitä ihanaa lankamäärää! Ensi kesänä etsin muutaman mallin ja haen sitten torilta langat, joita ei Suomessa ole enää näkynyt, mutta täällä niitä oli kilokaupalla. Matka jatkui lava-asemalle ja köröttelimme ruuhkassa klubille. Atski ja Seppo siellä jo odottelivat meitä. Ristokin mokoma vinoili meille sanoen; ai, kuinka ihania ostoks... (äänensävyn voi jokainen itse kuvitella). Pääsimme sitten Atskin kyydissä kotio. Olipa kiva ostosreissu, opin myös monta uutta shoppailupaikkaa....
Onkohan tän koneen a-nappulassa joku vika, joskus a puuttuu tykkänään ja joskus niitä tulee roppakaupalla !!

Lankoja

ja lisää lankoja, kaikki ei edes mahtuneet kuvan...

Niin ja telkun kanavat alkoi taas näkyä. Eihän sieltä mitään koskaan tule, mutta jos mitään ei näy, niin heti maristaan....

19.2.2014 keskiviikko

Se oli taas golf-päivä. Atskin ja Vimonin kanssa solttukentällä ja olipa muuten tosi kuuma päivä. Ei kyllä kävellen olisi jaksanut 18 väylää. Pelaammekin vain tuon 9 väylää ja ilman autoa, siten ei mene koko päivää ja kerkee muutakin. Nyt on golfhatut pesty ja vaatteet kuivahtamassa, odottelemassa pääsyä pesulaan. Nyt lähden altaalle uimaan ja illalla taas tuo vesivetokärryshow, jäljellä vain pari pulloa. Golfaamaan lähtiessämme talon takana olevalla tiellä, joka on osittain ollut lähinnä "kaatopaikka" ja termiittien temmellyskenttä, oli kaivinkone hommissa. Kun tulimme kotiin, oli tie kaivettu tieksi, kaikki roskat ja betonirummut/möhkäleet oli viety pois. Kaikenlisäksi termiittien temmellystä ovat alkaneet vartijat tosissaan vahtimaan, eilenkin he kulkivat näiden venäläislapsien perässä koko illan, voi, voi!
Seppo totesi aamulla, että josko lähtis kotiin ajeleen traktorilla :)



Vastapäinen talo alkaa näyttää jo talolta, keittiökaappien
asennus käynnissä ja tuohon tien reunaan tulee kaiketi
aita, koska siinä on uima-allas heti tuon hiekan takana

20.2.2014 torstai

Vähän hehkutusta eilisestä lätkämatsista

Heti aamusta alkoi sadella, tihkuttaa ja välillä satoi ihan kovastikin, lämpöä kuitenkin + 26. Tänään oli tiedossa retkipäivä Atskin ja Vimonin kanssa. Autolla ensin Silver Lakeen, siellä tosin satoi tosikovaa, ettei alueella oikein voinut kävellä tutkimassa. No, se on kuitenkin sellainen viininviljelytila. Viiniäkin olisi saanut ostaa vaan oli huiman kallista, emme siis sortuneet siihen houkutukseen.


sisäänheittäjät, pitäiskö tehdä tälläiset mökin portille...

kaunista puistoa, tosin vähän sateista

Joimme siellä kaffeet ja söimme jädet. Sitten ajoimme hetken matkaa katsomaan kallioon maalattua isoa buddhaa, oli hieno ja onneksi sade hiukan laantui kuvausta varten. Hetken päästä buddhan pää oli pilven peitossa, onneksi ehdimme kuvata ennen sitä.

Seppo ja Atski

 

 

Sieltä sitten matka jatkui Sattahippiin syömään. Menimme sellaiseen ihanaan pieneen kalastajakylään, missä ei varmana ollut muita turisteja meidän lisäksi. Söimme rantapaikassa tosi hyvää ruokaa thaimaalaiseen tapaan, Vimon tilasi montaa sorttimenttiä.

 

mustekalaa, katkarapukeittoa, riisiä sekä monta kulhollista
maustelitkuja eri makuisia

paistettu kala ja chilinen papaijasalaatti, keitettyä salaattia
katkarapujen kera, friteerattu possu ei näy kuvassa

ruokalistan tutkiskelua mukamas, se oli thain kielinen

 

Sitten jatkoimme kylään tutustumista, tosin autolla, koska sateli. Menimme isolle temppelialueelle. Kuvailin varovasti temppeliä ja vahtimestari näytti kokoajan minulle kädellä, että mene, mene vaan sisään kuvaamaan kaikkiin paikkoihin.

tällä taisi olla kolme päätä

 

tästä mentiin temppelin alle, siellä oli
 mm. buddhia, tietysti

 

ja temppelin alla oli tämä puhuva, liikkuva paha
henki, aika karmaiseva, onneksi puhui thaita

 

jaa-a, kokeilkaapas porukalla samaa...

tämmöinen penkki sopisi mökin pihalle

 

tässä sitten se kameran akku lopahti

No, sitten se tapahtui, mitä minulle ei koskaan ole tapahtunut eli kamerasta loppui akku. Yleensä minulla on reissussa kaksi kameraa ja vara-akkuja, vaan nyt sateeen vuoksi otin vain yhden kameran. Onneksi Atskin autossa oli sellainen laturi, jossa oli kaikenlaisia irtopäitä ja saimme kameran kiinnitettyä autolaturiin, jee! Ajelimme vielä laivaston alueelle, sielläkin olisi ollut kuvattavaa, tosin en tiedä olisiko siellä saanut edes kuvata. No, kameran akkuhan oli latauksessa. Koko Sattahip on armeijan aluetta, jokapuolella aidattua lääniä. Kuitenkin siellä on aivan ihana kalastajakylä. Ostin pikku kaupasta muutaman simpukkaisen tuulikanteleen kotiin viemisiksi, kivasti helisevät kesällä mökin terassilla ja grillikatoksessa, ehkä myös saunan terdellä. Arvaapas siis montako niitä ostin! Sitten aloimme palailla kotiin päin. Pysähdyimme vielä yhdellä tosi isolla temppelialueella. Piti käydä syöttämässä kaloja ja yhtä koiraa siinä sivussa. Sille ei koiran ruokapapanat kelvanneet, piti saada tuoretta vaaleaa leipää. Alueella oli hurjasti koiria, isoja, pieniä, pentuja ja ne makoili keskellä tietä. Ajoimme tosi hiljaa ja minua pelotti, että ehtivätkö koirat siirtyä pois auton tieltä. No siirtyivät, koska kaikki jäivät henkiin. Pariin kuvaan kameran akku suostui, mutta eihän tuo temppelialue minnekään karkaa, siellä voi käydä joskus paremmalla säällä uudelleen.

ihan vähän isompi pasuunankukka kuin
 minun, ihan vähän....

kalojen ruokintaa

"leipäkoira" ja ilme; en koskaan ole saanut leipää....

 

Tää on niin hyvä, että oli pakko laittaa tänne

 21.2.2014 perjantai

 

Pikku tihkusateessa läksimme hakemaan tilaamiamme golfsilmälaseja reitillä muumijuna-lava-lava. Seppo sai lasinsa ja oli kovasti tyytyväinen, katsotaan sitten uudelleen kuinka ne golfiin sitten oikeasti soveltuu. Mun lasit ei olleet vielä valmiit, yllätys, yllätys! Arvasinkin, mulla kun on rilleissä miinusta ihan mukavasti, niitä ei vajaassa viikossa valmiiksi hiota. Lupasivat ne maanantaiksi, uusi yritys.

Kävimme sitten Big C-Extrassa hakemassa leivonnaisia, leipää ja löytyihän sieltä samanlainen autolaturi, jollaisella Atskin autossa latasin kameraani. Se maksoi viisi euroa, tarttiskohan meidän pojat sellasia, hmmmm! Sitten murkinalla MK:ssa.

Nyt siellä aulassa oli tarjolla Toyotaa ja Mitsubishin Miragea, siis hinnastot kassiin Sepolle illaksi selailtavaksi. Silläaikaa oli ollut kova sadekuuro, mutta hyppäsimme lavaan ja ajoimme Miken Shoppingmailiin, koska Big C:stä ei saatu Sepolle golfshortseja, nyt käytössä olevat ovat ihan liian paksua kangasta ja tosi kuumat. No, Mikeltähän niitä löytyi. Kävelimme sitten Second Roadia pitkin lava-asemalle ja matkalla kävimme kaffeella ja jädellä. Eksyin myös taas kerran siihen keittiövälinekauppaa, josta tarttui käteen silikoninen pullasuti toastikonetta varten. Siellä oli myös thaimaalaisia keittokattiloita, joissa alla on tuli sopan lämpimänä pitämiseksi. Olen sellaista vähän mökille tuumaillut, saas nähdä. Sellaisen kuva on ainakin eilisen päivän ruokakuvissa. Täällä se ei paljoa maksa, noin 12 euroa eikä ole mitään alumiinia. Alumiinistä tehtyjäkin löytyi, 2,5 euroa eli kymppi lisää, niin saisi kunnollisen.

Lava-asemalla oli oikeasti sadan metrin jono, jonka venäläiset siististi ohittivat. Otimme sitten 200 bathilla oman lavataksin kotio.

Aamulla tuohon avatulle hiekkatielle oli merkitty kaiketi naapuritalon aitaa varten tapit ja maalattu niiden ympärille punaiset ympyrät. Nyt päivällä sinne oli ajettu hiekkaa, lanattu ja jotain kaivurillakin tehty eli merkit ovat tipotiessään. Joku teki turhaa työtä.

Ja voi, voi, kun venäläispoika ei voi tehdä jekkujaan, eilen hän joutessaan meni meidän vieressä olevan vartijakopin katolla olevan valvontakameran eteen hyppimään ja ilmehtimään, kun vartija oli kierroksellaan. Satuin juuri olemaan partsilla sytyttämässä tuikkua hyttysmaljan alle. Tuo poika ilmeisesti asuu tässä talossa mummonsa ja vaarinsa kanssa, käy päivisin koulua ja nýt hänen vanhemmat tai jotkut sukulaiset ovat täällä, eikä poika ole päivisin koulussa lainkaan. Hänellä ei selvästikään ole iltaisin mitään järkevää tekemistä ja siksi täällä henkilökunta on liemessä hänen kanssaan.

Huomenna on mentävä kerholle hernesopalle, tosin minä syön salaattia ja munakasta (jos munakasta on tarjolla), rokkamittari on täynnä. Alkuun söin myös lettuja, mutta lopetin, kun en edes tykkää letuista, enhän syö niitä Suomessakaan, niin miksi sitten täällä. Kyllä ihminen sitten on joskus hölmö! Ai niin, miksikö pitää mennä sinne rokalle, vaikkei edes syö sitä? No, kun pitää käydä moikkamassa Helinää, hän lennähtää ensi viikolla kotimaahan ;) Näin täältä ihmiset pikkuhiljaa palaavat sinne Suomeen kuin muuttolinnut! Jokohan siellä on kevät tulossa??

 

Tuosta aaamullisesta lavareissusta piti kertomani mieleeni jäänyt asia. On ihanaa katsella, kun thaikut arvostavat vanhempia ihmisiä. Istuimme täydessä lavassa ja kyytiin tuli vanha mummo, heti nuori thaikkutyttö antoi hänelle paikkansa ja kun mummo jäi pois, toinen thaikkutyttö auttoi hänet pois lavalta. Ollapa Suomessa, kukaan ei nostasi ahteriaan penkistä, saati auttaisi mummoja ulos bussista !!! Täällä on kunnioitus vielä tallessa, saman huomasin aikoinaan Kreikassa. Olin anopin kanssa hänen 70-vuotismatkalla Samoksella viettämässä ortodoksista pääsiäistä, jonka hänen lapsensa olivat hänelle ostaneet. Kävelimme paljon pitkin katuja ja aina mummo väisti vastaantulevia nuoria. Sanoin hänelle, että täällä nuoret väistää vanhempia, eikä toisinpäin kuten kotimaassa, ikävä kyllä! Äkkiä mummokin oppi asian, nuoret väistivät ja mummo sai kävellä rauhassa kapeita kujia.

 

22.2.2014 lauantai

 

Aamulla pikku pyykkäystä, Saran toi asunnon rekisteröintipaperit, fillarilla klubille pesulan kautta. Helinä hyvästeltiin ja varmaan tavataan sitten kesällä Suomessa. Ajelimme taas pikkuteitä pitkin kotio, taas löytyi uusi tie. Illalla vesikeikka ja syömässä oman kadun uudessa kuppilassa. Mainitsin aiemmin, että rakentavat sen viereen jotain ja siihen tuli 3:n pöydän biljardisali, sellainen ulkoilmasali.

takana se uusi biljardipaikka

Paljon tuttuja nähtiin siinä iltakeikalla eli ei kaikki ole vielä lähteneet pois ja pari on jo ehtinyt tulla takaisinkin. Siinä se tämä päivä rauhallisesti meni.

 

23.2.2014 sunnuntai

 

Se oli tänään sunnuntain vietto Jompparin rannalla. Taisi tulla raittiin ilman myrkytys, kun vähän väsyttäis. Voitteko uskoa, että Seppo seisoi meressä melkein polvia myöten ja valitti, että onpa lämmintä vettä. Kohtahan se jo kastautuu meressä, no saahan sitä kuvitella.

Merivesi oli tosiaan lämmintä, kotona altaassa oli paljon vilpoisempi vesi. Kävimme kotimatkalla syömässsä oman kadun kuppilassa. Tilasimme riisit ja kalan, joka oli varmasti tuoretta. Kuppilan isäntä hyppäsi tilauksemme otettuaan mopon selkään ja hurautti 100 metriä iltatorille hakemaan sen kalan. Ja hyvää olikin!

kala oli kuorrutettu valkosipulirouheella

 

 

Huomenna onkin sitten hei hulinaa-päivä !

 

24.2.2014 maanantai

tämä on sitten viimeistä huutoa ainakin täällä Pattayalla, koirien vaatteet,
kaikilla ei kylläkään ole tämmöisiä rimpsuja, kuin tällä prinsessalla

 

Läksimme sitten kävellen Beach Roadille, matkalle heitimme lakanapyykkiä  pesulaan.

 

pesula

kukkakauppias

 

Hyppäsimme lavaan ja ajoimme Soi 1:sen kulmilla olevaan pankkiin. Maksoimme asunnon rekisteröinnin ja nyt se homma sekä talokirja on plakkarissa. Sitten Pattayalle hakemaaan niitä mun laseja, tosin matkalla sanoin Sepolle, että olisko kannattanut ensin soittaa optikolle! Atskikin soitti ja pyysi iltasella rangelle eli tuli hiukka kiirus, kun piti ehtiä viideksi kotio. Menimme siis vain optikkoliikkeeseen ja unohdimme muut ostokset, ehtiihän ne ensi viikollakin. Ja taas kävi huonosti, lasit olivat tulossa liikkeeseen kello viideksi, mutta meidän piti olla siihen aikaan jo rangella. Haen ne pahuksen lasit sitten joskus kun huvittaa. Huomenna kun on iltapäivällä Pattaya Suomi-seuran vuosikokous, sinne on ihan pakko mennä ja keskiviikko on golfausta. Katsotaan kuinka saisin lasit haettua, Pattiksen reissuun menee kuitenkin matkoihin jo tunti pari riippuen ruuhkasta. Paluumatkalla lavan kyydissä juuri ennenkuin jäimme pois, näimme Helinän Family Martin edessä astumassa vaakaan. Laitoin heti hälle viestin, jotta sinut on nähty, paljonko vaaka näytti!  Kotiin tullessamme takapihalla oli vedenpaisumus, vettä tuli "seinästä" solkenaan ja pelästyin ettei se vaan tule meiltä. Siihen sitten koko henkilökunta ihmettelemään, joku kait teki jotain ja vedentulo loppui. Mikä lie mennyt rikki. Sitä vettä oli ekan kerroksen käytävälläkin.

Sitten läksimme rangelle ja Atski sanoi, että voisimme hakea ne lasit illalla pallon lyönnin jälkeen, mutta Seppo oli ehtinyt laittaa pankkikortin kassakaappiin ja rahaa ei ollut tarpeeksi mukana. Olisi päästy helposti autolla, noh se on välillä tämmöistä! Rangella aika kului sutjakkaan, kun vuorotellen lätkimme palloa ja sitten ilta hämärsi, jolloin nuo hyttyset hyökkäsivät kimppuuni. Onneksi sieltä sai ottaa ötökkämyrkkyä tiskilta ja oliot pysyivät loitommalla. Yksi thaikkumies löi draiverilla kokoajan pallot yli verkon ja ihmettelin miksi hän ei löisi jollain muulla mailalla lyhyempiä lyöntejä, kukas ne pallot hakee verkon toiselta puolen, ei kukaan. Itse löin ja löin palloja ja ihmettelin miksi en saa sataan metriin palloja. Silloin Seppo ja Atski tuumasivat, että se merkit rangella tarkoittavat jaardeja. Hah, enpä heti älynnyt, täällä kaikki ilmoitetaan jaardeina. Hyvä minä hölmö! Sitten kotio kasin pintaan ja kaamea nälkä. No, vedenkeittimestä kuumaa vettä nuudelipurkkiin ja purkista nuudelit vatsaan, sillä se nälkä lähtee. Nuudelipurkkeja pitää aina olla kotona varalla. Päivä siis meni ihan huiskauksena.

 

range, verkot ympärillä, koska oikealla ihan liki kulkee vilkas tie

Vimon vauhdissa

pallonkeräyskone

 

 25.2.2014 tiistai

 

Mervi lähetti Sametin kuvia, yritän laittaa niitä tänne sekaan, jos netti suostuu...

 

Koh Samet

Aamulla Pattayalle optikolle ja nyt oli lasit valmiina. Kävimme vielä ex-Carrefurissa syömässä Santa Fessä ja Home Prosta tarttui taas olkkariin uusi matto. Edellinen pääsee edelleen keittiöön, koska siinä nyt oleva matto on tosi liukas. Näissä uusissa on pohjassa sellainen liukuestepinta. Sitten tien yli lavalle. Sepolla on ihan uusi tienylitystapa, tosin hiukka vaarallinen, en aio matkia; tuli paljon mopoja ja Seppo muka vahingossa työnsi sen mattorullan liikaa kaistalle ja mopo joutui pysähtymään, onneksi ne ajoivat tosi hiljaa, koska juuri kääntyivät kun suora liikenne seisoi punaisissa valoissa. Sieltä tuli kovasti venäläisiä ärräpäitä, oletan, ja Seppo kiitti kiltisti englanniksi kuskia pysähtymisestä. No, huh huh, pitää varmaan alkaa tarkkailla noita mattotemppuja tarkemmin. Köröttelimme juuri sopivasti klubille puoli kahdeksi, siellä oli tänään vuosikokous ja olin lupautunut kokouksen sihteeriksi. Saimme kaffetta ja tuoreita korvapuusteja. Aamulla siellä oli paisteltu myös karjalanpiirakoita, joita olimme varanneet parikymmentä kotiin vietäväksi. Kokouksen jälkeen kävin kadun toisella puolen Vimonin kanssa apteekkikeikalla. Atskin kyydissä sitten pääsimme kotio. Hetken hengähdettyäni aloin kirjoittaa pöytäkirjaa ja kas, eihän koneessani ole lainkaan Wordiä tai muuta sen kaltaista ohjelmaa. Nou hätä, kirjoitin sitten pöytäkirjan sähköpostiini ja lähetin sen toiseen s-postiini, jonka sitten huomenna avaan kerhon koneella ja toivottavasti saan kopioitua siellä wordiin, saa nähdä. Aikaahan tuossa säveltämisessä hiukan meni, mutta voisihan tuon aikansa huonomminkin käyttää. 

 

26.2.2014 keskiviikko

Mun synttärikakku Rogerin baarissa, Roger muuten
kävi sen kaupasta hakemassa ja söimme sen kimpassa

Vimarnin mökkimme terassilla

 

Herätys kuudelta ja kahdeksalta lähtö kentälle. Golfkierros tehtynä ennen puoltapäivää ja sitten kotiin. Hengähdystauko ja sitten fillaroitiin klubille lohisopalle.  Ja yllätyksiä sattuu, Liisakin tuli käymään, olipa kiva. Kävin sitten kerhon koneella hakemassa sen pöytäkirjan sähköpostistani, vähän jouduin wordissä muokkaamaan, mutta valmista tuli. Sitten höpöttelin Liisan kanssa ihan neljään asti, klubi meni jo sulki, piti siis hypätä fillareille ja suunta kotiin päin. Keräilin sitten litimärkinä olleita  partsilla kuivaneita golfvaatteitamme pyykkikassiin, märkinä ei voi pyykkikassiin laittaa. Seppo alkoi jotain saumoja korjailla partsilla sekä tiskipöydällä. Aina löytyy jotain fiksattavaa, mun sortsien takataskikun oli revennyt, todennäköisesti pesulassa, koska painonappi oli tipotiessään. Korjattavahan se taskukin sitten oli, nyt on taas ihka uusi, kunhan ei liian läheltä ala saumaa tutkimaan. Pääasia, että pysyy kasassa.

 

27.2.2014 torstai

 

tuosta takana olevasta talosta ostan asunnon heti
kun saan sen ison lottovoiton....

 

Ja vaihteeksi netti tökkii, ei suostu kuvan kuvaa lisäämään. Eipä niitä tällä siunaamalla tarvitsekaan ilmestyä, ehdin lisätä vaikka kotomaassa niitä. Oikein odotan, jotta pääsen reilun kuukauden päästä käyttämään kunnolla toimivaa nettiä Suomeen.

No niin, heti aamusta kämpän siivous ja ilmastointilaitteiden puhdistus, joiden puhdistukseen menee sama aika kuin kämpän siivoukseen. Lähdimme sitten fillareilla klubille, syötiin siellä ja jätimme fillarit siihen pihalle. Beach Roadilla hyppäsimme lavaan ja ajoimme Pattayalle Second Roadin kiinalaiskeittiökauppaan ostamaan Hot Potin. Seppo on tosi hidas kävelemään, mutta kaupoista ulos se kyllä lähtee kuin tuli olis persuuksissa, kumma juttu! Jatkoimme sitten toisella lavalla optikkoliikkeeseen, Sepon lasit ovat vähän löysät ja siellä ne laitettiin kuntoon. Laitatin samalla kaksiin omiin laseihini isommat silikonitallat, kun lasini ovat painavat ja nenänpieli siitä silmien välistä on taas ihan punainen. Laseja pitää aina vaihdella ja ilman en voi olla kuin yöllä, tosin silloinkin näen joskus unia "ilman silmälaseja", ärsyttävää. Tallat eivät maksaneet mitään!

Unista puheenollen, kerran vuosia, vuosia sitten näin unta, että pakkasin tavaroita ulkomaanmatkalle ja läksin kentälle. Ja juuri ennen kuin unessa selvisi minne olin lähdössä, soi pahuksen herätyskello eli se siitä. Siihen aikaan ei vielä ollut kännyköitä vaan herätys tapahtui herätyskellolla, kuka niitä vielä muistaa. Sittenpä vaan takaisin klubille lavalla, fillareilla Seveniin, vesilastit kyytiin ja kotio.

 

Hot Pot
 

 28.2.2014 perjantai ja helmikuun viimeinen päivä

 

mopokoiruus

Aamulla puoli 11 fillareilla klubille tekemään Riden kanssa vähän tietokonehommia ja syömään maksapihvejä, nam, nam. Tietokonehommissa vierähtikin sitten kolmisen tuntia, mutta hommat saatiin aika hyvin kuntoon. Onneksi klubilla oli jonkun verran kävijöitä, jotta riitti Sepolla juttuseuraa. Tuli muuten tiedoksi yksi myytävä autokin...Sitten taas omaan koppiin ja uimaan. Laskujakin piti vähän maksella, nyt kun nettikin toimii hiukan liukkaammin kisojen loputtua.

 

mopokoira ja sen emäntä

koira odottelee kiltisti mopon penkillä

Täällä muuten kuulee ihan hirveitä juttuja termiiteistä. Ne on syöneet yhden suomalaisen miehen kodin ja remonttiin on mennyt jo 2 miljoonaa bathia. Samoin ne riiviöt ovat syöneet yhden poliisikopin Beach Roadian liepeillä, se vaan lopulta romahti koko koppi. Park Lanessakin oli viime vuonna termiittejä ja ne söi kaiken missä on selluloosaa. Hui, vähän alkoi hirvittää. Mekin on hommattu tänne myrkyttäjä, mutta se myrkky ei tehoa termiitteihin, Ja nyt puhun oikeista termiiteistä, en niistä venäläislapsista, joita Seppo aina tervehtii; helou termiitit. En tiedä ymmärtävätkö he, mitä Seppo heille sanoo, mutta hän on ainakin kohtelias ja tervehtii heitä. Me kyllä molemmat tervehdimme aina kaikkia, toiset vastaavat, useimmat eivät ole kuulevinaan.



Helmikuun alkupuoli

Kiinanruusu kukkii

1.2.2014 lauantai
Pattayan kävelykierros

 



 Jaahas, tuli kaapeli-tv maksu,
huomaa Sepon uusi nimi :)



Tässä kaikki pieneen tilaihmeveskaani mahtuvat

tavarat ja vielä jää tilaakin, usko tai älä....           

Ravintolalaiva

Temppelikuvia

 

Hienot kaidepuut

 

 

2.2.2014 sunnuntai

 

Kello herätti viideltä aamulla ja Seppo keitti kahvit ja vaille 6 läksin pihalle odottamaan minibussia, joka tuli samaan aikaan portille kanssani. Oli muuten piha tosi, tosi pimeä ja koko kaupunki oli pimeä, kun kiersimme autoa täyttämässä. Kyytiin tuli 11 henkeä plus kuski. Ja niin matka alkoi kohti Kambotsean rajaa kilpa-ajona, kaikki minibussit halusivat äkkiä rajalle ettei tarvitsisi siellä jonottaa. Matkalla pysähdyimme tankkaamaan ja kuski keräsi passimme, silläaikaa joku kävi vessassa, ja kuka missäkin. Matka jatkui ja tuli Thaimaan raja, jossa parkkeerasimme monen muun minibussin lailla parkkipaikalle. Kuski antoi passimme, jotka hän oli tsekannut valmiiksi. Sitten passintarkastukseeen ja kuski taas keräsi passimme. Hän meni yhden ison tiskin luo ja täytteli papereita, jonka jälkeen mopolähetti sai passit mustaan muovipussiin. Hän ajoi sen pussin kanssa Kambotsean passintarkastukseen ja toi toisen nipun passeja takaisin ja näin jatkui edestakaisin lähetin ajo. Joskus sitten tuli meidänkin passit sieltä mustassa muovipussissa, kuskimme jakoi ne meille täytettyään maihinnousukortit valmiiksi (hyvää palvelua) ja sitten taas Thaimaan passijonoon. Minulle virkailija laittoi ensin vain 14 päivää lisäaikaa ja onneksi hän huomasi virheensä. Olin juuri aikeissa mainita siitä. No, tuli siis 3 kuukautta lisää oleskelua. Paluumatkalla kävimme syömässä ja se kuului matkan hintaan. Kova oli ruuhka maantiellä ja kuski taas ajoi tosi reippaasti ja osasi aina ajaa liikennevaloissa kiilaten ensimmäiseksi, kukaan ei muuten siitä häiriintynyt eikä soitellut torvea. Jossain pikku kaupungissa oli näin äänestyspäivänä mielenosoitus, muualla emme niitä nähneet.  

Tämän lähemmäs Kambotseaa emme päässeet. Edessä piikki-
lanka-aita ja keskellä kuvaa ajaa mopo mustien passipussien
kanssa poispäin, huomaa oikeanpuoleinen liikenne

 

Tässä passikioski, jossa odottelimme passejamme. Keskellä punaisella

 jakkaralla tekee kirjoitushommia kuskimme, tuo valkeapaitainen

 

Autonlavallinen nukkuvia rakennuspoikia liikennevaloissa vieressämme

  

Illalla Mervin kanssa paikallisessa syömässä. Paikalliset kuppilat olivat vihdoinkin avoinna, monet viettivät kiinalaista uutta vuotta ja täällä meidän kulmilla oli suorastaan pulaa ruokapaikoista.

 

kuppilassa keittiö

 

 

3.2.2014 maanantai

Shoppailupäivä Mervin kanssa, Seppo lähtee omille retkilleen!

Ja niin meni päivä mukavasti shoppaillessa. Olisi vaan tarvittu joku peräkärry ja sille hoitaja, kun piti kesken kaiken lähteä kotiin. Emme näet jaksaneet kantaa enempää tavaraa ja kun vielä söimme herkkuruokaa ähkyksi asti, oma vika!

No huh, huh! Kävimme illalla taas toisessa paikallisessa syömässä ja olipa hyvää Kaupatkai siellä. Kävelimme kotikatua takaisin ja tuolta hökkelikylästä kuuluui kaameita huutoja. Sanoinkin Merville, että ketähän siellä tapetaan. Pihalla sitten Seppo jäi tapansa mukaan höpöttämään vartijan kanssa, toinen puhuu thaita ja toinen suomea, siihen sekaan pari sanaa englantia ja elekieli ja hyvä tulee. No, vartija oli kertonut, että hökkelikylässä oli juuri tapettu yksi kampotsealainen duunari!

Minneköhän ihmiset ovat täältä kaikonneet vai eikö tänne tule turisteja noiden Bangkokin mellakoiden vuoksi! Ihan oikeasti täällä on vähän väkeä, saa ainakin päivällä kävellä jalkakäytävillä melkein yksikseen ja kaupoissakaan ei ollut ruuhkaa. Seppo käveli Jomtienin rantaa ja siellä oli moni rantapaikan pitäjä jättänyt aurinkotuolit kasaan, mitä niitä availemaan, jos ei ole auringonottajia. Tälläistä tällä kertaa.

kauppa kadun vieressä

täältä löytyy kaikki tarpeellinen

4.2.2014 tiistai

 

tämä rantakaistale valittiin lippujen vuoksi ja oikeasti puhuivat
jonkun verran suomea

 

Aamulla rannalle ja iltapäivällä kotio. Sitten Seppo läksi kokoukseen ja minä Mervin kaa shoppailemaan. Ensin lavalla Footmartin viereen ostamaan Merville bussilippu Suvarnabumin kentälle torstaiksi. Sitten pieni seikkailu ruuhka-aikaan kadun ylityksissä ja hengissä selvittiin. 

Alkoi se varsinainen shoppailu. Kaikenlaista "tarpeellista" taas löytyi. Kävimme myös yömarkkinoilla pällistelemässä tavarapaljoutta. Sitten lavan kyytiin ja temppelin kohdilla jatkui taas shoppailu. Tapasimme sitten sovitusti seitsemän maissa Sepon Italialaisen kuppilan nurkilla ja menimme syömään. Senjälkeen kotio ja jalat ei kyllä olisi enää yhtään tykänneet kävelystä.....

 

kevätrullia, kerrankin ilman katkarapuja

vesi vielä korkealla

 

5.2.2014 keskiviikko

 

Pattayan uutiskanavalla : Pattayalla parakkikylässä on tapettu kampotsealainen vetämällä veitsellä kurkku auki, viety kultainen kaulakoru kaulasta ja 1700 bth. Vaimo löysi uhrin kotiin tultuaan ja 2 naapuria on pidätettynä.

Siinä syy maanantain parakkikylästä kuuluneeseen huutoon. Uutisissa ei mainittu tarkkaa paikkaa, mutta mehän sen tiedämme, että se tapahtui tuossa meidän vieressä. Tässä syy miksi en halua kulkea täällä pimeässä varsinkaan yksin.

 



 

Aamulla läksimme taas taapertamaan päiväksi Jomtienin saunalle. Kävimme Mervin kanssa hierojalla ja sitten höyrysaunassa. Tosin minulle se oli lyhyt yskittävä vierailu. Illalla sitten lavalla Beach Roadin eteläpäähän Seafoodiin syömään. Minä tosin katkarapuallertikkona en voinut syödä mitään ja voin pahoin koko illan niitten rapujen hajusta. Saimme onneksi lavataksin kotiin, koska se tien loppupää on tosi pimeä.

 

iltaruska

 

 

6.2.2014 torstai

 

Aamulla klo 7.30 ulkona + 27 eli "talvi" meni menojaan. Tv-korjaajat kävi aamusella korjaamassa telkkarin antenninjohdon ja taas näkyy kuva. Sitten iltapäivällä läksimme Mervin kanssa lavataksilla bussiasemalle. Mervi lähti lentokentän hotellille ja huomenna lento kotiin. Kävimme klubilla kahvilla ja hain kirjastosta pari kirjaa luettavaksi.

Mervi lähdössä Bangkokiin

 

 

7.2.2014 perjantai - golfpäivä

 

Ihan kiva golfauspäivä, tosin kuumeisena se ei ihan niin kivaa ole kuin terveenä. Sen jälkeen sitten nukuinkin koko illan ja yökin meni siihen samaan pakettiin.

Vimoni, Atski ja Seppo

 

8.2.2014 lauantai

 

Siivouspäivä naapurissa ja sitten kauppakeikka. Ulkona on tosi kuumaa. Viime kausi oli hiukka sateinen, tämän kauden alku kylmää ja mitähän ensi kausi tuo tullessaan. Sepon mielestä lunta, vaan taitaa jäädä täällä haaveeksi. Hah, olishan se muuten aika hauskaa kuvitella mitä täällä Jompparillakin se lumi aiheuttaisi....

 

9.2.2014 sunnuntai

 

Ikkunoidenpesua, vaan nyt pitää varoa, ettei kävele partsin oven läpi, on niin puhdas! Muuten vietettiin ihan löhöilypäivä ja iltapäivällä käytiin syömässä tuossa oman kadun varteen parissa päivässä rakennetussa kuppilassa. Siinä on ihan 6 kahden hengen pöytää, mutta ruoka on tosi hyvää.

 

keittiö

6 kahden hengen pöytää

 

Sen viereen rakennettiin parissa päivässä toinen kuppila ja toiselle puolelle on rakenteilla jotain, ensi viikolla selviää mikä. Ja taas vetokärryllä vettä kaupasta...

Tämän maan on valloittanut telkkarin kautta jalkapallo ja harmittaa hiukka, kun talvikisoja ei tule lainkaan. Olemme siis täysin netin varassa tulosten kanssa, mutta sehän ei ole sama kuin näkisi kisat telkusta, harmi! Jalkapalloa tulee kyllä ainakin kuudelta kanavalta, kääk :)

No, ensi viikolla on taas paljon hommia ja menoa ettei kisoja kerkeisi katsoakaan, kait....

 

10.2.2014 maanantai

 

Ja heti aamusta koko kämpän siivous, ikkunathan sai likalähdöt jo eilen. Sitten klubille syömään uunimakkaraa ja muussia. Otin ison Tupperwarepurkin mukaan, koska kuulin eilen tarjolla olevan tänään myös kaalilaatikkoa. Sitä purkkiin ja huomisen ruoka valmiina jääkaapissa. Läksimme fillareilla ja olipa ne pölyisiä, piti ensin putsailla. Tokihan ne oli makoillut tuolla ulkona reilun kaksi viikkoa, johan siinä itsekin pölyttyisi. Oli kiva ajella pyörillä kun on näin kova helle, kävellen olisi tullut jopa hiki. Ja kun kerran pyörillä oltiin liikkeellä, hain kirjastosta ison pinon kirjoja, ei tarvitse niska vääränä hikipäässä niitä kassissa kantaa, antaa fillarikorin tehdä hommat. Kun ajoimme oman talon portista ulos, näytin portinlukijaan kulkukorttia, puomi aukesi ja silloin vartija nosti peukkua ja sanoi JES. Tulipa mulle hyvä mieli! Täällä porukka on autolla tai mopolla ajaessa sen verran uunoja, että jäävät portille odottelemaan jotta vartija avaa puomin. Tarkoitushan ei ole se, vaan jokainen asukas avaa puomin sekä ulko-oven omalla kortillaan ja vartijat hoitavat muut kulkijat. Samalla tulee tsekatuksi luvattomat kulkijat. Mutta kun kaikki ei ole olleet paikalla, kun järkeä jaettiin! Toissapäivänä eli lauantaina kipaisin apteekista antibiootit ja pikkuhiljaa alkaa taas elämä maistua, kuume poissa. Joku bakteerihan vatsassani on jo pitkään tullut ja mennyt, toivottavasti nyt matkaa jonnekin vaikka mereen tai ihan minne vain pois täältä. Kun on ollut vieras luonamme, sitä on vaan pitänyt jaksaa vaikka kuumeessa. Kuviakin olisi ladattava tänne, mutta ehkä huomenna.

 

tätä siivoojat ovat kuivattaneet muurilla meidän partsia
vastapäätä jo viikonpäivät, mitä lieneekään...

 

 

Käväistiin vielä illalla hakemassa kärryllinen vettä. Raitilla oli huimasti väkeä, enimmäkseen kambotsealaista raksan väkeä. Heillä taisi olla tänään liksapäivä, koska tienvierustat olivat täynnään kaikenlaisia kauppakojuja ja Sevenissä mustanaan väkeä. Kävelimme suosiolla seuraavaan kauppaan, Tescoon ja siellä oli muutama ihminen, tosin hyllyt aikalailla tyhjennettyinä. Vettä saimme kuitenkin, sitähän läksimme hakemaankin.

 

11.2.2014 tiistai

aika hienoja kuorma-autot täällä

 

Pitäis lähteä käymään Immigrationissa, Sepon pitää ilmoittautua 90:nen päivän välein.Minunkin pitäisi vaan kävin juuri mukamas Kambotseassa ja olen ollut sen mukaan Thaimaassa vasta pari viikkoa. Jostain syystä tämä lähteminen on tervaa, se virasto vaan on niin vastenmielinen paikka :(

Kirjoitan vielä pari postikorttia, kun posti on siinä virastoa vastapäätä. Saas nähdä meneekö ykskään kortti perille. Viime vuonna tai siis toissa vuonna eivät joulukortit löytäneet koskan perille.

Fillareilla matkaan ja Immigrationiin. Mutta yllätys, yllätys, siellä meni tasan 2 minuuttia! Oltiin varauduttu pitkään istumiseen helteessä vesipulloin ja sitten homma menikin nopsaan. Lähdimme sitten etsimään sitä postia, ajoimme tien päähän, emmekä oikealla puolella huomanneet mitään toimistoa vaikka sen piti olla ihan siinä lähistöllä. Tien päässä sitten pähkäiltiin kunnes äkkäsin taksimopon kuskin ja kysyin häneltä toimistoa. Posti oli kuin olikin tulosuunnassamme, vaan emme sitä huomanneet. Menin sitten sinne ostamaan niitä postimerkkejä. Toimistossa oli kolme kassaa ja reunimmaiset oli valloittaneet hollantilaiset monen paketin kanssa, lähettivät monta kymmentä pakettia Hollantiin ja lattialla oli myös muoviin käärittyjä matkalaukkuja 8 kpl. Onneksi keskijono meni kuitenkin suht nopsaan ja olin pihalla Sepon luona. Asiat hoituivat tosi nopeasti ja soitimme Liisalle ja Sepolle, josko sieltä saisi kaffeet. Juu, tänne vaan kahville, sanoi Liisa, jonka sain puhelimen luuriin ja olivat kuulemma juuri aamiaisella! He asuvat siinä ihan lähellä Mosaiikkitalossa. Siis sinne fillaroimaan leipomon kautta, ostimme croissantit tuliaisiksi. Parin tunnin päästä sitten ajelemaan kotia kohti. Hyvin pääsimme melkein kotiin asti, kun omalla kadulla oli ruuhkaa. Ajoin vasenta puolta kuten kuuluukin, oikealla oli joku auto parkissa ja valkea auto pyrki vastaaan sen parkissa olevan ohi, mutta silloin näin silmäkulmasta viereeni tunkevan mustan auton. Kolari siinä olisi tullut, jollen olisi painanut kaikki jarrut pohjaan ja pysähdyin muurin viereeen. Mulkaisin kuskia äkäisesti kiroten, vaan mulkaisuhan meni kuskin vieressä istuneelle naisihmiselle, koska kuskihan istui oikealla. Toivottavasti kuski edes pelästyi aiheuttamaansa lähes onnettomuutta! Kuski muuten oli tästä meidän talosta, koska tänne ajoi ja Seppo perässään aikeenaan vähän rähjätä kuskille. Huusin Sepolle, että anna olla. Illalla sitten taas golfbägit kuntoon huomista varten.   

Että sellaista tänään.

 

12.2.2014 keskiviikko

 

Se oli hauska golfaus päivä Atskin ja Vimonin kanssa. Illalla taas vesikeikka, sitä täällä riittää :)

 

13.2.2014 torstai

 

Aamulla isolle kylälle ostoskeskukseen. Lavataksissa taasen istuivat jotkut niin leveästi, ettei muut ihmiset meinanneet mahtua kyytiin. Leveästi tarkoittaa sitä, että jätetään seuraavan väliin noin 40 senttiä, ettei vaan kosketa toisia tai pidetään kasseja vieressä. No, kuskit kyllä monesti saattavat pysäyttää auton ja komentaa tiivistystä. Kuskeilla on tuo auto eli elinkeino vuokralla ja he maksavat autosta 10 000 bth kuussa vuokraa plus muut kulut päälle. Matkustus maksaa 10 bth per nokka eli siitä jokainen voi laskea kuinka paljon kuskin pitää ajaa ja kesällä ei sitten olekaan matkustajia kuin nimeksi, useimmiten paikallisia työssäkävijöitä. Mutta, mutta, venäläiset luulevat, että auto on tarkoitettu leveästi istuen 4-5:lle hengelle, kun oikeasti autoon mahtuu vähintään 9-10, joskus enemmänkin. Pääsimme sitten Pattayalle ja minulla oli aavistus, että tämä auto ei mene Klangille asti vaan heittää matkustajat ulos hyvinkin pian. Ja niinhän siinä sitten kävikin, me pomppasimme tottuneesti ulos autosta, hyppäsimme seuraavaan, mutta venäläiset vaan istuivat autossa niitten isojen kaljapullojensa ja kassiensa kanssa. Kyllä kuski heidät sitten varmaankin sai ajettua ulos, autoilla kun on aivan omat määrätyt reittinsä. Kävelimme sitten parikymmentä askelta Klangilla pois jäätyämme ja pujahdimme Pattaya Opticalin ovesta vilpoiseen kauppaan. Sepon piti ostaa golfia varten omat lasit ja niinhän siinä kävi, että minäkin tilasin semmoiset. Ovat muuten täällä puolet halvempia kuin Suomessa ja Pattaya Opticalissa on suomea puhuva optikko ja laseihin tulee vuoden takuu joka hoituu myös Suomessa. Ensi vuonna kyllä tilaan sitten tavalliset silmälasit, tosin siinä kaupassa oli niin paljon kehyksiä, että tulee valinnanvaikeus. No, minulla on tätä miinusta sen verran paljon, että se karsii heti yli puolet kehyksistä pois kuten kävi niissä golflaseissakin. Löytyi kuitenkin yhdet punaiset kehykset. Tykkään punaisista kehyksistä, koska ne jotenkin näkyvät pöydältä tai missä sitten lienevätkään, koska olenhan melkein sokea ilman laseja. Tosin nyt iän myötä miinus on vähentynyt lukuosaston tultua mukaan eli kaksiteholasithan minulla on. Aikoinaan töissä minulla oli pelkät miinuslasit ja tuli hetki jolloin en nähnyt lukea, siis Tiimariin ja ostin pluslasit, laitoin ne omien lasien päälle ja vot, taas pystyin lukemaan ja kirjoittamaan. Työkaverit tietysti aina hekottelivat tuplat nähdessään, mutta pitäähän töissäkin jotain hauskaa olla. Se sitten loppui, kun sain oikeat kaksiteholasit. Sitten hyppäsimme lavalle ja ajoimme ex-Carrefuriin ostoksille ja pankin seinästä piti ottaa myös hiukka hynää. Home Prosta matto olkkariin, verhojuttuja (taas), turvaketjua, "hattutelinettä" jne. kaikkea tarpeellista, Bic C:stä vähän murkinaa ja tulostimeen piti saada väriä, vaan oli loppuneet. Tarttuihan mulle tietty pari nippua orkideoita maljakkoon laitettavaksi sekä miniuuniin sopiva uunivuoka, lasinen. Kaupassa sattui olemaan myynnissä samanlainen uuni ja juoksin muutamaan otteeseen sovittelemassa vuokia uuniin. Se kun on miniuuni, sinne ei kovin suuri vuoka mahdu. Pois lähtiessämme kävimme syömässä ja sitten Seppo jäi tutkailemaan autoja. Tavaratalossa siis myydään myös autoja, tälläkertaa oli esittelyssä Suzukit. Päästiinhän sitten kotiin vihdoin ja taivas on muuten täällä pilvessä, saas nähdä aikooko lykätä sadetta, olis kyllä jo tarpeen! Ai niin, kävin tietty ostamassa tähän nettikorttiin kuukauden lisää aikaa, siksihän sinne isolle kylälle alkujaan piti lähteä, meinasi unohtua kertoa se pääasia. Kerran kuussa nääs pääsen ostoksille tuon kortin varjolla. Nyt Seppo porailee niitä turvaketjuja partsin oveen ja jostain syystä tuli pari ärräpäätä! Mitähän nuo termiitit (kutsumme venäläisten lapsia tuolla nimellä, niitä jotka asuvat täällä, eivät pelkästään lomaile) ovat taas tehneet. Näin uimasta tultuani sen isoimman rälläävän tuossa pihassa mopolla, sellaisella pikkuisella. Siinä suditteli ja katsoi ylös meidän ikkunaan, tekee muuten aina niin pahojaan tehdessään. Seppo on niin monta kertaa ojentanut niitä lapsia. Vartijat kiertelevät pihassa ja managerin väki, mopopoikaa vaan ei näy....Kirjoitan tätä partsilla ja nyt äkkiä sisään, hyttyset tykkäävät leikkiä nilkoissani.

 

14.2.2014 perjantai Ystävänpäivä ja Makha Bucha päivä Thaimaassa

Onnea Benitalle :)

 

Seppo asensi makkariin "hattuhyllyn", saa kypärät hyllylle kuivumaan, nehän ovat aina fillarilenkin jälkeen litimärät. Parit henkaritkin saa siihen roikkumaan, kun haluaa jonkun vaatteen yön aikana siliämään.

 

Kaapissahan se ryttyyntyvät, koska täällä on tuo kosteus. Porailun jälkeen sitten koko kämpän imurointi ja saimme vaihdettua uuden maton olkkariin, vanha pääsi keittiön tiskipöydän eteen. Pesin pikkupyykkiä ja isommat viedään pesulaan. Kun täällä majailee näinkin pitkään, pitää olla jotain arkiaskarettakin tehtävänä, pelkkään lomailuun kyllä äkkiä kyllästyy. Tosin nytkin jo lipsahtelee, että kun ollaan kotona Suomessa, niin sitä ja tätä. Olemme kuitenkin täällä vielä reilun puolitoista kuukautta. Kaikki on suhteellista! Sitten Seppo halusi lähteä fillaroimaan ja lähdimmekin. Viimeksi putsasin pyöräni pölystä, Seppo ei putsannut vieläkään, kehtaankohan enää ajella noin pölyisen fillarin kaverina... Ajelimme sitten Watboon Roadia aina Beach Roadille asti ja kokeilimme voiko siellä edes ajella. Tänään on Thaimaassa pyhäpäivä, joku budajuttu ja ajattelimme ruuhkan olevan vähäisempi. No, liikenteessä ei kyllä pyhää huomannut. Aikamme ajeltua, käännyimme takaisinpäin, koska sisämaan puolella näkyi mahtavan mustia pilviä. Kävimme matkalla "peltikaupassa" etsimässä termoskannua, ei ollut, joten jatkoimme matkaa iltatorille. Sieltähän Seppo äkkiäsi kivan mintun värisen kannun ja mulle tarttui 4 pikkuista chilikastikekippoa mukaan mökille vietäväksi. Nytpä alkoi telkusta BTV:N Pattaya uutiset (klo 19.15) joten terve vaan huomiseen!

Joo, näkyy uutisissakin olevan tuota budajuttua, ainakin näin alkuun. On muuten tutun näköisiä temppelialueita telkussa, onhan nämä tietty Pattayan alueen uutisia. Näyttivät muuten eilen uutisissa tuon parakkikylään tapetun ihmisen. Tappo tapahtui noin 40 senttisellä samurailla, sekin näkyi telkussa. Täällä näytetään rikoksentekijät televisiossa ja kerrotaan heidän tekosistaan, tuo tappajakin oli näytillä. Täällä ei piilotella huppareiden taa, kuten Suomessa.

 

15.2.2014 lauantai

 

Suomessa ei varmaan saisi tälläisellä bussilla ajella, etuikkuna ihan teipattu

 

Nyt tämä blogin päivitys hiukka hidastuu eli välttämättä en joka päivä voi kirjoittaa puhumattakaan kuvien lataamisesta. Netti on tosi tahmeakulkuinen, ai miksikö, no kun kaikki ulkomaalaiset täällä katsoo netin kautta kisoja!

 

Fillaroimme sitten klubille hernerokalle ja katsastamaan, josko Ikean lista on ilmestynyt. Jos reissu sinne tulee, lähdemme kuitenkin mukaan. Joku kertoi olevansa lähdössä tuohon lähelle katsomaan prätkänäyttelyä, mutta kun olimme fillareilla, menimme mieluummin sitä rautakauppaa etsimään. Ja Ikean listaan tuli laitettua nimet, matkaan lähdetään kunhan minibussi on suunnilleen täynnä. Klubilta sitten ajelimme (ja taas ruuhkassa) pitkän reitin mukaan, kun tuli kerran syötyä yksi lettukin, etsimään Second Roadilta rautakauppaa, Seppo tarvitsi jotain poranteriä. Selvisimme taas ruuhkaiselta kadulta välillä pyöriä taluttaen ja välillä ajaen rautakauppaan. Sieltä löytyikin terät ja matka jatkui. Ihan siinä vieressä oli se rautakauppa, jota oikeasti haimme, mutta homma hoitui näinkin. Sitten näin jotain aivan kummallista ajavan ohi ja jäin vähän ihmettelemään. Hetken päästä päristeli kummallisia prätkiä ohitsemme ja ne kurvasivat bensa-asemalle. Toisin sanoen me saimme ihka oman prätkänäyttelyn, koska ne olivat siinä asemalla tankkaamassa ja porukka otti kovasti kuvia niistä, tietty minäkin kaivoin salamana kameran esiin. Siellä oli parkisssa myös se kummajainen, en tiedä miten sen prätkän nimeäisin. Laitan kuvan siitä tänne, kunhan netti on taas suosiollinen. Kotikadulla sitten haimme pyykkikassin ja kotona käväisin uimassa. 

sarvipyörän takaosa

 

 

Ha haa, sainhan ladattua tämän sarvipyörän!
Tosin lataus kesti 10 minuuttia

Kuvat on ladattu, mutta korjailen sijainteja ja lisään tekstit myöhemmin. Netti ei tykkää tänään näistä kuvista, se siirtelee niitä ihan minne sattuu, eikä tottele minun komentoja....