SYYSKUU

 

26.9.2023 tiistai

hauska ufokuva

Se olis 41 päivää lähtöön👍. Pikku hiljaa pitää alkaa hommaamaan tarvikkeita reissuun. Osahan on vielä Pieksämäen kodissa; matkalaukut, joku mekko ja mitä lie muuta! Aika lämmintä säätä on pitänyt, silti tyhjäsin jo kasvihuoneen ja onpa taas läjäpäin vihreitä tomaatteja. Osan kyllä lähetin Handen porukalle ja silti niitä vielä on yli oman tarpeen! Nythän tosin kävi huonosti, käsi kipeytyi ensin olkapäästä ja sitten

satoa kasvihuoneesta, paljon
pieniä makeita rypäleitä

kyynärpäästä eli olen nyt jo toista viikkoa ollut neulomatta ja virkkaamatta. Särkylääkekuuria vaan lykkää, eikä kädellä voi paljoa mitään tehdä, särkee olkapäästä sormenpäihin😡. Yöllä voin nukkua vain oikealla kyljellä (oikea käsi on sen sopimuksen irti sanonut käsi) ja käsi sivulla koukussa ja ”tervehdykseen” nostettuna, silloin ei ole särkyä. Jos laitan käden johonkin muuhun asentoon, on olkapää tulessa! Nyt pitää vaan saada käsi kuntoon ennen reissua, mitäpä talvikodissa iltaisin muuta kuin neuloa tai virkata😁. Aitassa kävin vähän ompeluhommissa, se jotenkin onnistuikin. Ompelin pellavamekkoni valmiiksi ja aiemmin ommeltuihin mekkoihin taskut. Yksi tasku jäi ilman mekkoa, mekko kun on talvikodissa! Otan taskun mukaan ja ompelen sen kiinni siellä😀. Sitten asiaa, olen todella kiitollinen, että olen syntynyt Helsingissä, asunut ja käynyt töissä pääkaupunkiseudulla! Ai miksikö? Olen nyt joutunut seuraamaan näitä pikku kylissä asuvia! He tietävät asiani paremmin, kuin minä itse😳. Kaikki tuntevat minut, mutta minä en ketään! No, kyse ei ole kylläkään minusta, kunhan niin kirjoitin, no pikkuisen kumminkin! Tällä mökkikylällämme eräskin oli kirkolla töissä, kunnes meni töihin Pieksämäkeen, siellä kun kukaan ei häntä tuntenut, saa tehdä rauhassa töitä, ja kuinkahan moni muu on tehnyt saman liikkeen!

se pellavamekko,
silittämättä vielä

Tämä ei koske pelkästään Hankasalmea, vaan kaikkia Suomen pikku kyliä! Onneksi Pieksämäki on isompi kaupunki verrattuna tähän mökkikyläämme. Pääkaupunkiseudulla asuessa ei ollut aikaa vahtia muita asukkaita, ei niitä edes tuntenut, sen verran paljon asukkaita! Tällä kylällä huomataan, jos autosi on parkissa erikoisessa paikassa, lainasin nääs sitä eräälle tyypille ja heti sekin havaittiin, miksi autosi oli siellä parkissa😳. Tämän takia poistin blogini linkit Facesta ja Instasta! Ventovieraatkin täällä tietävät kaikki juttusi, ei kiva! Ja mikä pahinta, koskee ainakin naisväkeä, he sitten ovat kateellisia muualta tulleille ja jos vielä muualta tullut onkin enemmän koulutettu, niin ei muuta tarvita! Suolaa suolaa lisätään kokin keitoksiin, ja ihan sanan mukaisesti, ilkeyttähän se on! No, ei siitä sen enempää, kaikkien pikku kylissä asuvien pitäisi harrastaa hiukka itsetutkiskelua! Oikeasti sitä pitäisi varmaan harrastaa kaikkien ja vähän miettiä miltä toisesta tuntuu! Juu, tulipa tuossa mieleen, että samahan se on tuolla meidän talvikodin maassa eli piiri pieni pyörii 😂. Alanpa nyt tosissani kypsymään tähän koronatukkaani, jotain olisi kyllä tehtävä. Se ulottuu jo ristiselkään ja on aika painava, en kyllä jaksaisi enää sitä hoitaa! Ehkä se on pätkäistävä ennen talvikotiin lähtöä🤔, tai - työnnettävä väripurkkiin! Meikäläisen tukka kun on harmaantuessaan aivan väritön! Yhden tuttuni tummat hiukset muuttuivat iän mukana aivan valkoisiksi, olen hiukka kateellinen! Ehkä sittenkin menen ostamaan pari väripakettia, loppuis tää väritön elämä 😂😂😂. Jos pitkät hiukset tekee tämän ikäisen tosi mummoksi, saisi edes hiukset olla leiskuvat, juu ensi viikolla värikauppaan👍. Katsotaan mitä mieltä sitten asiasta olen ensi viikolla 😁, täältä mökiltä ei viitti ajella joka päivä kirkolle kauppaan, matkaa tulee parikymmentä kilsaa eestaas ja sitäpaitsi ensi viikolla hurautan kaupunkikotiin isompien kauppojen äärelle!

14.9.2023 torstai

siinä kukat terassilta, etummaisena pasuunankukka
jo vajaan metrin korkuiseksi kasvaneena, tosin
kesällä pätkäisin sitä reippaasti

Juu, piti eilen lähteä mökille vaan vettä tuli taivaan täydeltä☔️. Enhän saanut vietyä tavaroita autoon kastumatta, puhumattakaan  tavaroiden kastumisesta, ei auttanut kuin odotella. Ai miksikö niin paljon tavaraa? No, on taas se aika, jolloin pitää sitä talvikotiin lähtöä valmistella. 2 kassillista tavaraa lähti kotoa, mökillä sitä on myös kassillinen ja sitten saan taas moneen kertaan karsia mukaan otettavaa😂. Sadetutkan mukaan sateen piti loppua kello 11 ja niinhän se vähän vaille loppuikin! Tavarat autoon ja suuntana ensin Tokmanni,

ja Thaimaan kävi- 
jät, ottakaahan tämä
huomioon!
Klikkaa kuva auki,
näet paremmin
kuvan tekstin

sieltä pari muovista kanisteria ja sitten Ysirautaan hakemaan kanoille kalkkia ja ruokaa. Sitten huristelin mökille, vaan säkit jäivätkin sitten autoon, kukas niitä olisi nostellut! Seppo ei saa vielä moneen viikkoon nostella noin painavia, enkä minäkään jaksa nostella, kananruokasäkki painaa 15 kg ja kalkkisäkki 40 kg. Tänä aamuna lähdin Turon kanssa aamulenkille ja paluumatkalla kuului Kotomon suunnalta tömähdys ja linnun rääkäisy! Olin Turon flexin kanssa valppaana ja tiirailin maastoa. Kutomon päädyssä nökötti käpytikka siivet levällään, oli nähtävästi lentänyt seinään, onneksi Turo ei sitä huomannut! Sen jälkeen aloin kantaa kaktuksiani terassilta sisälle, koska isoon  chiliin oli taas iskenyt kirva-armeija. Tosin kirvat kyllä jättävät kaktukset yleensä rauhaan, mutta terassilla oli myös iso pasuunankukkani, joka keväällä koki kovia, pakkasta ja roskiin heiton uhkauksen! Siihen voisi kirvat hyökätä, siis pelastin sen myös sisälle! Seuraavaksi nakkaan nuo chilit pihalle ja terassin portailta tilalle pelargoniat, ne eivät pikku pakkasta hätkähdä! Kuten huomasit, odottelen jo pakkasia, kyllä ne sieltä joku kaunis aamu tupsahtavat🥶. Kasvihuonekin tyhjenee tällä viikolla ja sitten voikin syksy tulla🍂🍁. No jaa, onhan sitten vielä iso urakka edessä; kanojen ja ankkojen siirto Handen navettaan! Ankoilla onkin menossa tauko, eivät muni lainkaan ja kanoistakin vain yksi muniia, selvä syksyn merkki! Ai niin, kävin tsiikaamassa Kutomon takaa sitä käpytikkaa, se olikin vironnut ja lentänyt tiehensä! Ulkona on tosi kaunis aurinkoinen päivä, tosin tuulee aika reippaasti. Hyvä niin, nurmikko kuivuu ja Seppo aikoo sen ajella huomenna, leikkuria kun ei tarvitse työntää, istuskella vaan ajettavan päällä! Saas nähdä onnistuuko se huomenissa, sitä ootellen! Tuo viereinen kuva onkin tosi tärkeä huomioitavaksi! Thaimaahan ei saa viedä eläinkunnan tuotteita, kuten ei moneen muuhunkaan maahan. Mekin olemme sinne aikoinaan viety juustoa, meetvurstia jne. Onneksi nykyisin saa Siamburgista (tuo on sen kaupan nimi) lähes kaikkea mihin me länsimaalaiset olemme tottuneet. Hyviä juustoja, makkaroita, kinkkua, ihan mitä vaan! Sieltä mekin haemme kaikkia noita ja on siellä kaikkea muutakin herkkua! Ainoa mikä sieltä puuttuu on hedelmät, ne on ostettava muualta. 

12.9.2023 tiistai

Läksin eilen tänne kaupunkikotiin ja olin jostain syystä tosi väsyksissä, en jaksanut lähteä edes kaupoille. Nurmikon kyllä sain ajettua. Sitten piti ajaa trimmerillä paikat, joihin ei leikkurikoneella pääse. Noh, enhän saanut sitä toimimaan. Äly hoi, akkukäyttöisessä trimmerissä tarttee tietenkin olla akku

kiinnitettynä😳. Kiinnitin sen akun ja sainkin trimmattua tupsut, aidan alta heinät, eikä katkennut kuin yksi liljan oksa, toinen jäi vielä pystyyn 😂. Toivottavasti kukaan ei nähnyt, kun yritin ilman akkua saada trimmeriä käyntiin😅. Laitoin sitten solarvalot pihalle, lykkäsin ne vaan pöydän päällä olevan tekokukan sekaan, illalla sitten näen toimiiko ne! Tänä aamuna sitten oli aika terveyskeskukseen luominäyttöön. Leikkauksen jälkeen on käytävä viisi vuotta näyttämässä kerran vuoteen luomet. Nyt en ole huomannut mitään poikkeavaa luomissa, mutta selän puolelta en kyllä näe mitään ja yksi kohta on välillä kutissut. Olipa nuori naislääkäri, mutta tarkka ja hän sitten kuvasi 3 luomea ja sanoi tutkivansa paperiaikana (mitä se sitten tarkoittaakaan, ehkä aikaa, kun pääsee eroon potilaista) ja lupasi laittaa tekstiviestiä tulemaan. Samalla oli puhetta näistä peukaloistani ja sieltä tulee tekstiviestinä oma lääkäriaika nivelrikkoon/reumaan. Sitä ootellen🌞. Särky nimittäin on alkanut lisääntyä, välillä on pitänyt neulomista ja virkkausta vähentää, ompelukonehommiin ei vielä ole tuolla ollut vaikutusta, onneksi! Kyllä edelleen neulon ja virkkaan, mutta en enää tunti tolkulla putkeen vaan pieniä aikoja kerrallaan! Tulin sitten kotio syömään ja läksin äiteen luo lataamaan k-kaupan sovellusta hänen luuriinsa ja lopulta se onnistuikin. Kävimme sitten ostamassa äiteelle pari uutta tyynyä Jyskistä ja sieltä Cittariin. Joimme siellä kahvit ja äiti sai ensimmäisen kuitin puhelimeen ja pois lähtiessämme menimme itsepalvelukassoille ja sieltä tuli paperikuitti, koska sillä pääsee ulos kassa-alueelta, mutta myös puhelimeen tuli kuitti! Se on tätä nykyaikaa, ei paperikuitteja! Vein äiteen kotio ja läksin leikkaamaan kadun puoleisen nurmialueen. Sitten touhusin kaikkea pientä ja ihmettelin, kun ulkona oli niin pimeää viiden maissa. Apua, kello oli kylläkin jo puoli yhdeksän ja tuli kiirus lähteä kuvaamaan suihkulahteitä, ne vaihtelevat pimeällä väriä. Sainkin hyvin kuvia ja otin myös kuvia isosta vanhasta männystä, joka myös oli valaistu eri värien vaihtelulla siinä rannan vieressä puistossa. En sitten siitä puusta montaa kuvaa saanut, kun siihen tuli kirkkaine valoineen poliisiauto. Puistossa on aina hiukka epämääräistä porukkaa, oli aamu, päivä tai ilta ja aina näyttäisi olevan sama porukka. Huomenna sitten taas mökille ja tyhjennän täällä tuon pikku pakastimen ja vasta ensi kerralla laitan sen sulamaan ja talveksi pois päältä. Aikas lämmintä kumminkin, päivällä oli +22.7, mutta huomenna pitäisi alkaa sade ja sää viilentyä! 

Luulin, etteivät nämä aurinkokennovalot edes toimi, mutta

kyllä ne vaan illalla syttyivät! Täytyy laittaa valot paremmin

tekokukan sekaan ettei tuuli niitä vie mennessään!

9.9.2023 lauantai

Mikkelin kirkkopuisto

Tiistaina läksimme kaupunkikotiin ja keskiviikkona Seppo kävi labrakokeissa. Meidän piti jäädä tänne loppuviikoksi, mutta eihän Seppo malta olla kaupungissa, eli kävin äiteen luona ja sitten matkasimme takaisin mökille😳. Perjantaina olikin sitten herätys puoli 5 ja läksimme ajelemaan kohti Mikkeliä viideltä. Seppohan ei saanut syödä mitään, joten en minäkään syönyt, tosin ei siihen aikaan kyllä olisi maistunutkaan. Matkalla selvisi myös miksi kaikilla täällä maaseudulla on autoissa apuvalot, eihän teillä näe mitään pimeässä. Kaupungissa asuessa sitä ei älynnyt, siellähän on katuvalot joka paikassa. Nyt täytyy kyllä saada minunkin autoon sellainen apuvalo, Handella kuulemma on yksi ylimääräinen. Tulin kerran hämärän aikaan Toinilasta (Hepeltä) ja ihmettelin, kun auton valot olivat niin huonot, syy löytyi eilisaamuna! Olimme sitten ajoissa sairaalalla ja löysimme sieltä oikean paikan. Parkkihalli on Mikkelin sairaalassa yliveto, se on kadun toisella puolella ja putkea pitkin pääsee sairaalaan. Halliin ajaessa laite kuvaa auton rekkarin ja pois lähtiessä laitat pankkikortin lisäksi maksuautomaattiin rekkarin ja homma ok!  Tosin kone tarjosi sitä rekisterinumeroa jo parin kirjaimen jälkeen, näppärää! Läksin sitten seiskan maissa etsimään sairaalan kuppilaa, kahvia olisi saatava, jotta heräisin, oli zompien olotila! Tietty se kuppila aikesi vasta puoli kasilta eli piti puolisen tuntia ootella, mutta kylläpä virkisti kahvi ja voikkari! Läksin sitten kävelemään ulos, ensin löytyi puisto, sitten kauppahalli, joka oli tosi pieni ja kauppakeskus Stellan jatkeena. Sieltä sitten torille, koska kaikki kaupathan olivat vielä suljettuna, halpa reissu! Torilla oli muutamia kojuja ja niissä myynnissä metsän antimia eli marjoja, sieniä, kukkia jne. Istahdin sitten

reittini,
näkyy paremmin, 
jos klikkaat kuvan auki

torikahvilaan kahville ennen matkan jatkumista. Paljoa ei näkynyt liikehdintää, muutamia ihmisiä ajeli fillarilla torin poikki, kaiketi työmatkalaisia. Oli tietty lintuja, varpusia ja variksia, mutta olin sen verran tylsä etten syönyt mitään, ne lähtivät muualle etsimään nokittavaa😎. Lähdin sitten jatkamaan matkaa ja näin yhden risteyksen jälkeen kauempana Clas Ohlsonin, kävelin sinne ja yllätys yllätys, se oli sulki. Olin siis aivan liian aikaisin liikkeellä, eipähän tullut törsättyä mihinkään. Kävelin takaisin puiston suuntaa ja koska kello oli jo yhdeksän, käväisin Via Dian myymälässä, ainoa joka oli siihen aikaan auki, vaan eipä siellä ollut mitään kiinnostavaa. Puiston laidassa tiirailin kännykän karttaa ja yritin etsiä missä on Naisvuori. Kävelin puiston poikki ja se vuorihan olikin juuri sen kadun varressa, josta tulin, Vuorikatu, tietysti! Nytpä tiedän mistä tuo katu on nimensä saanut, sehän vie ylös vuorelle ja taisipa tulla hiki sinne kävellessä. Puolessa välissä piti huilata, mutta päätin tarpoa ylös saakka, siellähän on näkötornikin. Perillä huomasin näkötornin olevan suljettu, mutta kyllä sieltä vuorelta oli aika hyvät näkymät Mikkeliin ja sen ylikin. Sieltä sitten kuvia otettuani kävelin alas toista reittiä ja suuntasin sairaalalle. Tosin jouduin kiertämään koko sairaalan ympäri, kun tallustelin yhden risteyksen liikaa alaspäin, ei sairaalan takana ollut sisäänkäyntiä. Eli taas piti tarpoa ylämäkeen, niitä tuntuu Mikkelissä riittävän. Yhden maissa sitten pääsimme lähtemään kotio ja Sepon leikkaus meni hyvin. Ai niin, siinä käytävällä Seppo ootellessa vähän jaloittelin ja tuli vastaan yhsi vanha mies rollaattorilla etsien hissiä. Neuvoin hissille ja silloin hänen kassinsa putosi lattialle. Nostin sen ylös hänen rollaattorin päälle ja silloin mies kysyi, että tiesinkö mitä nostin lattialta. No, en tietenkään tiennyt ja silloin hän näytti kassin sisällön. Siellä oli iso pahvi ja siihen oli kiinnitetty monta mitalia ja ne oli myös nimetty. Hän kertoi niiden olevan hänen Suomen mestaruus mitaleita eri urheilulajeista, mahtavaa! Onnittelin häntä noista saavutuksista ja hän jatkoi matkaa syksyn toivotuksin hissille! Pääsimme sitten lähtemään paluumatkalle mökille ja koska leikkauksen jälkeen ei saisi pariin päivään ajaa autolla, olin minä kuskina. Illalla ei paljon tarvinnut nukkumattia kutsua😴.

Kauppahalli

kauppahalli, pieni sellainen

jatkui tänne Stellaan

Kauppakeskus Stella

Kauppatori

ja kaffeet

Kivoja puutaloja

ja lisää

oli pakko kuvata tämä ihana vanha
kyltti ja sopiva syy hengähtää
tarpomisessa ylämäkeen🥵

Naisvuoren näkäalatorni

Mikkeli kuvattuna Naisvuorelta

ja lisää puutaloja

ja jatkuu

Se on hauskaa tai tylsää jopa raivostuttavaa, kun saat aseteltua kuvat hyvin oman mielesi mukaan blogiin, painat päivitystä ja kas, kuvat ovat miten sattuu blogin itse määräämässä järjestyksessä😡😡.  

Pariin otteeseen järjestin kuvat uudelleen, mutta blogin oma tahto voitti, plääh 🙁.

Olipa muuten Trafin toiminta nopeeta, tein sen ajokorttijutun maanantaina ja uusi kortti oli postilootassa jo perjantaina. Korttihan kaiken lisäksi meni ensin Pieksämäen postiin ja sieltä siirtona tänne mökille 😎Tai no, kyllähän tuo postikin toimi tässä aika vikkelään, Trafihan vaan lykkää kortin postiin ja posti hoitaa loput😂.

Nyt on kortti voimassa vuoden 2029 alkuun 🌞

4.9.2023 maanantai

Syksy tulee vääjäämättä! Keräsin terassilta kaikki tomaatit ja varret nakkasin mönkkärin peräkärryyn menoksi hunttaan. Tomaatit ladoin kananmunakennoihin (jostain syystä niitä on meillä kasapäin) kypsymään! Nyt muuten saan taas ajella autolla reilut viisi vuotta huoletta, ai miksikö? No, avasin Traficomin tietokoneelta, pari klikkausta, maksoin 24 euroa ja ajokortti tuli uusittua, posti tuo aikanaan! Vuosia täytän vasta talvella, mutta ajokortin voi uusia jo puoli vuotta ennen syntymäpäivää, jolloin en tarvitse lääkärintodistusta. Niin, ja talvenhan olemme talvikodissa, joten kortti oli uusittava ajoissa, jotta saan sen mukaani, saatan tarvita sitä reissussa, vaikka meillä on thaiajokortit, mutta koskaan ei tiedä! Parempi varautua kuin katua! Sää on kyllä tosi syksyinen ja koivut kohta ilman lehtiä! Toinen omenapuista on kohta tyhjä, se makeampi ja toinen vielä kypsyy, tosin sen omeniin pyrkivät ampiaiset eli pitää olla varovainen, kun niitä poimii! Olemme siis popsineet sen toisen puun omput, pieniä ja makeita.

Oman pihan puolukoita

ELOKUU

 

31.8.2023 torstai

makeita pieniä omppuja

Oi, kylläpä taas aika rientää! No, täällä on tehty talveen valmistumista monta viikkoa, kun ensi viikolla on se Sepon leikkaus ja sitten vaan odotellaan talvikotiin lähtöä! Marjapuskat on tyhjennetty ja mehuksi

Teinpä Airfryerillä ekan kakkuni, 
hyvä tuli, vuoka lähtee mukaan
talvikotiin

keitetty, kantarelleja on kovin kuivateltu kuivurissa ja tehty niistä kastiketta ja piirakkaa. Nyt vaan oleillaan sisällä, kun monena päivänä on tullut kaatamalla vettä ja pihasauna laitetaan kiinni tänään, alkaa sisäsaunan käyttö! Leikkauksen jälkeen ei suositella peseytymistä kaivovedellä ja mökkiinhän tulee osuuskunnan puhdas vesi. Viikko sitten kävi edesmenneen serkkuni Paulan mies Raimo meillä pikavisiitillä ja olipa kiva nähdä hänet, Paulaa vaan tuli ikävä! Maanantaina alkoi sitten se syysmyrsky vai oliko elomyrsky, se katkoi parimetrisen auringonkukkani poikki, 2 jäi jäljelle, yksihän katkesi jo aiemmin, mutta eivät nuo ehdi kukkia, olemme niin kylmässä kolkassa. Tomaatteja olen kerännyt sisälle kypsymään, ei yksikään ehdi kypsyä pihalla, tulee taas mieleen, että kaupasta saisi helpommin! No, kasvihuoneesta tuli sentään 3 kurkkua! Omenoita kyllä tulee reippaasti, toisen puun omput ovat jo kypsiä, makeita ja aika pieniä, toisen puun omput saavat vielä rauhassa kypsyä. Eilen huomasin yhden koivun Kutomon takana kaatuneen juurineen myrskyssä suoraan Neron haudan päälle, toivottavasti talvivalot ovat säilyneet ehjinä. Onneksi ei ole suuren suuri koivu, täytynee kaataa sen sateen loputtua, täällä siis taas sataa! 

kanaset

tomaatteja

Jatkan kirjoitusta (jos kerkeän) myöhemmin tabletilla. Tämän kirjoitin pöytäkoneella, jotta sain ladattua kamerasta kuvat, tabletissa on enemmän kuvia valittavaksi. Nyt menen vispaamaan mustikkaista vispipuuroa!

Tässä se koivunretale Neron haudan päälle kaatuneena

Tulipa hyvää puuroa, ei aina puolukasta, sitähän voi tehdä mistä marjoista vaan tai mehusta! Näyttäisi muuten sadekin loppuneen tällä erää💦. Siirryin siis tabletin pariin. Toivon kovasti, että ensi viikon perjantaina olisi poutapäivä Mikkelissä. Joudun odottelemaan Seppoa sairaalassa 2-4 tuntia ja luulen tuon 4 tuntia olevan lähimpänä arvausta. Aion näet kävellä sairaalalta Mikkelin kauppahalliin ja siitä sitten

tää on Thaimaassa ihan normia, 
tosin vasemman puoleisesta
puuttuu vielä koira

torille, jollen eksy😀. Onpahan kännykässä Waze, joka kyllä ohjaa takaisin sairaalalle. Vuosi sitten odottelin sairaalan käytävällä, kun Sepon ranne leikattiin ja olipa se tylsää se odottelu, ei mitään tekemistä. Niin, ja sitten on kyllä mielenkiintoista, josko löydän sairaalassa takaisin oikealle osastolle, se on sen ajan murhe! Olen ottanut jo osan kaktuksistani ulkoterassilta sisälle. Ne kukkivat aina huimasti, kun pääsevät ulkoota sisälle, mutta aina olemme lähteneet talvikotiin ja kukat ovat jääneet näkemättä eli olen ottanut ne sisään liian myöhään. Nyt yritän ottaa niitä sisälle hiukan aiemmin ja eri aikaan. Jos olisin jättänyt chilien saannin omien taimien varaan, olisin jäänyt ilman, niissä nimittäin näkyy jo nuppuja 😂😂. Aitassa odottaa mekko viimeistelyä. Ostin viime kesänä Huutonetistä pellavaisen helmalakanan, harmaa väriltään. Mietin pitkään mitä siitä tekisin ja lopulta siitä tuli samalla kaavalla mekko, joita olen tehnyt jo useampia. Mutta kyseessä onkin pellava, joten sitä on hieman enemmän entrattava, tavallisissa lakanoissa ei niin hyvin näy, jos malli ei oikein ole istuva, pellava onkin eri juttu. Muokattava hiukka olkaa ja kädenteitä. Ompelin myös yhden taskun siihen, mallin otin vanhasta pellavamekosta. Kaavassa olisi ollut sivutaskut, mutta kun en tykkää niistä, joten leikkasin ja ompelin päälitaskun ja sen yläreunaan leveän pitsin, harmaaseen vähän piristysta. Aikomukseni oli ommella myös helmaan pitsiä, mutta enpä taidakaan, liika on liikaa! Laitan siitä kuvan, kunhan saan sen valmiiksi. 

ankkaset

vähintään tämän verran tulee munia joka
päivä, ylinnä kanojen ja alinna ankkojen

kova sumu, Antinvuorta ei edes näy sumun takaa

koivut jo kellastuvat

Tässä vielä kakun ohje Airfryeriin. Lopussa on lisätty suklaahippuja, mutta eihän sellaisa meillä ollut ja löysin laatikosta suklaisia nonparelleja, ajoivat asiansa kakussa. Ohjehan on tehty pikkuista kakkuvuokaa varten, minun vuokani halkaisija on 16 cm. Vien sen talvikotiin ja ostan mökille uuden, joka on halkaisijaltaan 18 cm, mahtuu hyvin Airiini

18.8.2023 perjantai  (aamulla +6 lämmintä, syksy)

No niin, taas alkoi hirveä homma syksyn tullessa ja suurin hommien aiheuttaja on Sepon lähestyvä leikkaus. Kutsua ei vielä ole tullut, mutta soitto sairaalaan antoi päiväksi 8.9. ja eilen tupsahti Sepon luuriin tekstari ja siinä kutsu verikokeisiin 6.9. Eli kyllä luultavasti se päivä pitää kutinsa ja kaikki syyshommathan pitää taas tehdä ennen sitä. Viime syksynä olikin sama homma tuon käsileikkauksen kanssa. Sitä kutsukirjettä odottelemme, koska meillä on postinsiirto kotoa tänne mökille ja kestää postin tulo hiukan aikaa eli viikon verran! Nykyisin kun ei kirjeitä edes jaeta joka päivä! Kävinpä viime viikolla siellä silmälääkärissäkin. Näkö oli hiukka muuttunut, mutta ei kannata ostaa uusia linssejä, miksikö? No, lääkäri katsoi jollain koneella silmiäni ja vasenta silmää jopa kolme kertaa. Hän ihaili vasenta silmääni, kun siellä oli kauniita kimaltavia kristallikiteitä 😳. Hän sanoi nähneensä sellaisen silmän uransa aikana vain kerran aiemmin ja sellainen silmä on kuulemma erikoinen ja harvinainen. Ei tiedetä mistä tuo johtuu, mutta kaihileikkaus vie ne kristallit mennessään eli hoksasitte varmaankin, että sellainen leikkaus on meikäläisellä edessä. Hän käski tilaamaan ajan hänelle jo ensi maaliskuun alkupuolella huhtikuuksi, jotta hän tekee lähetteen leikkaukseen Mikkeliin  ja pääsen leikkaukseen ennen seuraavan syksyn talvikotiin lähtöä! Sitten lääkäri etsi netistä kuvan kristallisilmästä ja se näytti samalta, kuin ilotulitusraketit olisivat räiskyneet silmässä! Olen myös hiukan ehtinyt aittaan ompeluhommiin, mutta nyt on tuo aika kortilla, ainakin siltä tuntuu! Maanantaina kävin Handen kanssa Kuopiossa ja tietty Ikeassa tutkailemassa, sieltä sitten Biltemaan ostamaan lämminvesivaraaja, koska Handen varaaja oli alkanut vuotamaan kuin seula! Asuntovaunukin on jo viety takaisin talvisäilöön. Tänä vuonna teimme jopa yhden reissun sillä Lappiin. Keskiviikkona lähdin Hepen ja Jinnyn kanssa autoajelulle, ensin Sumiaisiin kyläkauppaan. Jinny halusi nähdä suomalaisen kyläkaupan ja olihan siellä nähtävää. Kassan lähellä olikin sitten Jinnylle ihmettelemistä, siinä oli vanhanaikainen vaaka, jollaisia ennen vanhaan oli joka kaupassa. Sen toimintaa piti sitten hänelle selittää! Sieltä ajoimme Konnevedelle hiukan ympäristöajelua ja kävimme parissa kaupassakin! Satamassa kävimme syömässä ja sitten takaisin mökille, siinä se päivä hurahtikin! Eilen sitten aloin pesemään mökin terassin plexejä ja olikin jo aika se tehdä! Viimeksi ne pestiin Sepon synttäreille ja siitä onkin jo 5 vuotta eli ehkä olikin aika ne pestä. Nyt näkyy hyvin niiden läpi maisema😂. Tänä aamuna olikin tosi kylmää, vain +6 astetta ja auringon noustessa tippui vesitippoja katoilta, yöhuurua! Vesku laittoi viestiä, että Lapissa oli aamulla kuudelta -1,2 pakkasta. Kyllä jo eilen totesin syksyn tulleen, luonto on hiljaa, ei yhen yhtä linnun laulua ja koivuissa jo runsaasti keltaisia lehtiä. Taaskaan ei ehtinyt yksikään tomaatti kypsyä, pitänee kerätä ne koriin lehden päälle, toinen lehti tomaattien päälle ja yläkertaan hämärään kypsymään. Kasvihuoneesta tuli sentään kaksi kurkkua syötyä, saas nähdä tuleeko yhtään lisää. Joskus vaan tuntuu, että tämä meidän mökki on täysin väärässä paikassa, kylän kylmin kolkka! Tänään keräsin 2 puoli herukkapuskallista mustia marjoja, huomiseksi jäi vielä toiset 2 ja puoli puskaa, sitten mehumaija laulamaan! Kuuntelin samalla äänikirjaa, jonka aloitin viime kesänä marjoja kerätessäni. Nyt se jäi tosi jännään kohtaan ja huomenna pääsen taas kuuntelemaan jatkoa! Näköjään kuuntelen vain herukoita kerätessäni, vaan pitäisikö alkaa kuuntelemaan useammin. Lentokoneessakin jäi kuuntelematta ja siellähän sitä aikaa olisi! 

Pikkuruinen sievä leikkimökki
Konnevedellä

Esiintymislava

Tuolla kävimme syömässä 

Konneveden satama

Sumiaisten venesatama

9.8.2023 keskiviikko

Takajärvi Ranualla, olimme siis menossa
väärään suuntaan eli Posiolle

Keskiviikkona lastattiin asuntovaunu valmiiksi ja torstaiaamuna Hande toi Onnin ja läksimme ajelemaan kohti Kivitaipaletta, se on Rovaniemellä. Menomatka menikin ihan hyvin ja aikaa siihen kului 8 tuntia. Illalla sitten vaunu paikalleen ja grillattiin makkaroita ja saunakin lämpisi. Perjantai sitten kuluikin sateen merkeissä vaan eipä haitannut, mutta sitten yöllä alkoi neljältä kaatosade, joka ropisi vaunun kattoon ihan kahdeksaan asti aamulla! Lauantaina iltasella taas vaunu kuntoon aamua varten ja sunnuntaina saimme aamukahvilla mansikkaista täytekakkua, onhan ensi viikolla Akun  (17v) ja Artun (15v) synttärit! Sadekin oli loppunut ja tiedossa hyvä ajosää. No, ensin tankkasimme auton Ranualla ja tietysti ajoimme sen jälkeen harhaan, käännyimme vasemmalle, kun olisi pitänyt ajaa suoraan. Olimme sitten menossa Posiolle, mutta onneksi tuli hyvä kohta, jossa saimme yhdistelmämme kääntymään ympäri. Tee u-

Emo syöttää tiellä poi- 
kastaan

käännös, jos mahdollista, olisi navigaattori sanonut jo ajoissa, mutta sitähän meillä ei ollut käytössämme. Sitten matka jatkui kohti Pudasjärveä ja näimme muutaman poronkin. Sitten se tapahtui, Sepon silmälasien toinen sanka irtosi! Kaikki osat kyllä löytyivät, mutta emme saaneet niitä korjattua, tarjouduin ajamaan, mutta en kelvannut! Onneksi siinä Pudasjärven laitamilla oli iso Tokmanni ja Seppo pyyhälsi ostamaan hätävaralasit. Optikko sanoi hänelle aikoinaan, että pidä aina mukana +2:sen lasit ja niin ne haettiin. Kiva lähteä ilman varalaseja matkaan, tosin sain pitkän listan kaikesta mitä muutakin unohtui matkasta. Ensi reissuun on sitten kattava lista mukaan otettavaa. Ensinnäkin unohtui tuiki tärkeä juttu, joka pitäisi aina olla mukana Lappiin mentäessä, hyttyskarkote ja paljon muutakin jäi!  Matka jatkui Tyrnävälle ja siellä pysähdyimme murkinalle. Matkalla tuli tosi paljon asuntovaunuja, matkailuautoja, henkilöautoja ja tietty rekkoja vastaan. Ihmettelimme alkuun liikenteen paljoutta, mutta sitten äkkäsimme, olihan Jyväskylän rallit loppuneet ja porukka valui koteihinsa. Sen jälkeen alkoi takaa vaunun suunnasta kuulua kummaa kolinaa kuopissa! Piti sopivaan paikkaa pysähtyä, mutta Seppo ei keksinyt syytä kolinaan, jatkoimme siis matkaa. Käännyimme sitten Konginkankaalle ja se olikin virhe! Tie oli mutkainen ja

Rolle tiirailee
ikkunasta;
hyvä kun 
vieraat lähtee 😂

kuoppainen, lopulta se muuttui hiekkatieksi, matkanteko hidastui! Lopulta pääsimme Konneveden tielle, joka vie mökkitielle. Konnevedentiekin on julmetun reikäinen, siis ei kuoppainen vaan ihan oikeita reikiä asfaltissa. Kyllä tiet täällä ovat tosi huonossa kunnossa! Lopulta pääsimme mökille ja Joy tuli juuri skootterilla sienimetsästä ja Handekin siihen tupsahti. Onni lähti sitten Joyn kyydissä kotio ja Hande toi Turon tullessaan! Vaunua sitten vähän tyhjäiltiin ja siellä oli Trumaticin (lämmityslaite) etupaneeli pudonnut lattialle, mutta se ei ollut sen kolinan syy. Kolina on vielä jonain aikana tutkittava. Eilen oli tosi tuulista täällä ja pieni sadekuuro, onneksi ei sitä myrskyä, jota povailtiin. Maanantaina aamulla mittari näytti kuuden maissa +21 ja päivällä +29.6, tiistaina aamulla +21 ja illalla+25, tänään aamulla +11 ja päivällä +22! Huimat erot yhden vuorokauden aikana, mutta sehän on ihan normaalia täällä Suomessa, sää on joko tai, eli kylmää tai hurjan kuumaa! 

Rolle

Monopoli menossa

Veskun ja Minnan ajopelit

Akun menopeli

Meidän ajopeli

Suomaisemaa Ranuan ja Pudasjärven välissä,
ei muuta maisemaa

Pikkelöityjä punasipuleita ja herkkukurkkuja

Ja taas yksi huivi

1.8.2023 tiistai

Näin se elokuu meillä alkaa! Elikäs katon vuotokohtaa korjaillaan ja selvisi, että huopapala oli valunut harjalistan alta vaikka se oli liimattu ja naulattu😳. Mihinkään ei voi nykyään luottaa😂😂. Olipa hyvä se kaatosade, jolloin vuoto huomattiin ja saadaan se korjattua ennen talvea! Onneksi meillä on hyvä remppamies käytettävissä, muuten ei tulisi mitään. Seppohan ei voi katolle kiivetä, tulisi hetimiten sieltä vauhdilla alas! Tänään on ohjelmassa myös asuntovaunun siivous, lastaus jne. Teen myös pikamaustekurkkuja Riston mainiolla ohjeella sekä pikkelöityjä punasipuleita tuliaisiksi Lapin reissulle. Onnikin lähtee mukaan matkaan, pääsee vielä ennen koulujen alkua touhuamaan Akun ja Artun kanssa. Täällähän koulut alkavat jo ensi viikolla, niin nopsaan se kesäloma meni menojaan! Meidänhän piti tuo vaunuressu maalata tänä kesänä, mutta jäipä taas tekemättä, ehkä ensi keväänä uusi yritys! 

 Siinä se meidän pieni vanha vaunuressukka, mutta se toimii ihan hyvin ja on juuri sopivan kokoinen meille. Seppo tykkää, kun sitä ei tarvitse katsastaa, se on sen verran pieni ja kevyt, että on niin sanotusti katsastusvapaa! Jospa saisi ensi keväänä sen maalattua ja minä aion maalata sisäpuolelta kaappien ovat, uusia verhot ja putkitrikoolla päällystäisin sohvan selkänojat ja istuimet.