MARRASKUU

 29.11.2020 sunnuntai

On sitten rampattu Haapakujan kodissa joka viikko muutama päivä. Turokin, Handen mäyräkoira oli mukana, kun kävimme terveyskeskuksessa verikokeissa, tai ei siis ollut siellä terkkarissa vaan kotona 😀. Haluavat kaikki tietomme, kun vaihdoimme maakuntaa. Kanta.fi:ssä näkyy tietomme, mutta labrakokeet ei näy heille, Huslabin tiedot ei näy Islabille, höh! Emmekä voisi kannan kautta uusia reseptejä, ilman ertä ne viedään sinne uusiksi uuden terveyskeskuksen kautta! No, jätimme Turon yksin uuteen kotiin, koska meillä oli sama aika, klo 8 aamulla ja tietty Turo mekkaloi sen aikaa, noin 1,5 tuntia! Onneksi emme asu kerrostalossa 😀 No sitten takaisin mökille ja illaksi Eetvarttiin Onnin ja Veikon seuraksi, kun Hande ja Joy olivat stadissa töissä. Onni kävi antamassa kanoille ja ankoille illalla salaattia naposteltavaksi. Seuraavana aamuna menin seiskalta herättämään Onnin kouluun, kurvasin autolla pihaan ja hui kauhistus! Auton valokiilassa tepasteli 6 ankkaa 😳 Äkkiä sisälle hakemaan Veikko avuksi ja saimme ankat takaisin tarhaan. Onni oli laittanut portin hiukka huonosti kiinni ja yöllä oli kova myrsky, joten portti oli auennut! Onneksi ei pihaan sattunut susia tai kettuja, ankat jäivät henkiin! Kävin sitten vielä tsekkaamassa kanat, ne oli kaikki tallessa. Me muuten saamme ensi kesänä sieltä kesäkanoja, jee! Täällä maalla siis sattuu ja tapahtuu! Ajoin sitten autolla Onnin tienristeykseen odottelemaan koulutaksia. Meillä on aina kaikkea jutustelua odotellessa. Kerran Onni kertoi, että häneltä oli irronnut maitohammas, kun hän oli englanniksi googlannut netistä miten se tehdään! Nyt oli juttuna vastapäisen naapurin autotallin nurkalla oleva joku kapistus, joka näyttää ihan joltain ihmiseltä. Onni oli sille joskus vilkutellutkin ja tervehtinyt taksia ootellessaan ja alkoi lopulta pelkäämään sitä, kun se ei koskaan vastannut, seisoi vain! Sitten hän otti siitä kuvan, eikä se ollutkaan ihminen! Minä muuten joskus luulin ihan samaa, äkkiä sitä vilkaistessani! Seuraavana iltapäivänä vein sitten Veikon kirkolle jollekin asialle ja olikin vielä kovempi myrsky, ihan riepotteli autoakin. Veikko sai asiansa hoidettua ja pyysi päästä pankkiautomaatille, mutta juuri silloin räpsähti kirkolla kaikki valot pimeäksi, eihän siis automaatti sitten toiminut. Olipa tylsää ajaa mökille pilkkopimeässä, inhoan muutenkin pimeässä ajoa! Sähköt olivatkin sitten juuri kotiin päästyäni  menneet pimeäksi, onneksi Seppo oli ehtinyt saada ruuan valmiiksi ja katkos kestikin sitten 4 tuntia. Otsalampun valossa oli ihan hyvä lueskella ja kutoa, Seppo laittoi uuniin tulet, ei tullut kylmäkään! Koitti perjantaiaamu ja piha olikin valkoinen, mukavan valoisaa! Seuraavan päivän Turo olikin peurajahdissa ja yhden peuran saivat,  mutta Turo parka olikin sitten ihan kuitti, hyvä kun pääsi kävelemään, ressukka! Sitten olikin Rontin vuoro päästä jänöjahtiin. Seppo paistoi possupaistin ja laittoin sen terassille jäähtymään. Rontti juoksi pellon poikki ja lopulta taisi haistaa sen paistin, koska kävi parikin kertaa vinkumassa siinä terassin portin takana, onneksi muuten oli se portti kiinni! Läksin alkuviikosta Pieksämäkeen, minulla oli se terkkarin tunnin haastattelu. Pieksämäen sairaalan parkkipaikka on aina täynnä ja läksin ajoissa, jos joudun odottelemaan parkkipaikkaa. No, tietty juuri silloin ajoin suoraan vapaaseen paikkaan, puoli tuntia etuajassa. No, seurasi siis odottelua! Homma tuli hoidettua ja kuinkas ollakaan, maailma on pieni! Sen hoitajan kanssa juteltiin ja kerroin, kuinka jouduimme Helsingistä Pieksämäkeen. Juttu piti tietty aloittaa siitä, kun isä ja äiti Haukivuoreen Pohjalahden koululle muuttivat. No, tämä hoitsu kertoi asuneensa lapsuutensa samaisella koululla, että silleen 😄. Eilen päätin, että nyt autoni joutaa talviunille, joten hurautimme Jari-Pekkaan, auto pesukoneeseen, takaisin mökille autotalliin ja seisontaan! Tänään kamat pakuun Turoa myöten ja Pieksuun. Sepolla on huomenna se terkkarin tunti. Turokin on taas mukana ja nyt se on täällä kuin kotona konsanaan. Se eka kerta oli vähän onneton, mutta nyt jo on tottunut! 

15.11.2020 sunnuntai

Hiljaiseloa tässä ja edelleen ikävä koiruutta vaikka saimme Handelta 8 vuotiaan mäykän lainaan, Turo nimeltään. Tottelee myös nimeä Nero! Handen porukka valittaa, että Turo haukkuu koko ajan. Tietenkin, kun vieressä touhuaa 6 ankkaa! Meillä Turo on pari kertaa sanonut vuh, eikä muuta. Saas nähdä mitä sanoo huomenna, kun mennään Pieksämäen kotiin! Joudumme jättämään sen tiistaina aamulla reiluksi tunniksi yksin kotiin, kun menemme verokokeisiin. Tosin laitamme sen omaan isoon häkkiinsä, ja jos ulvoo, ei kuulu kauas! Saapi nähdä! Meidän pitää käydä täällä verikokeet ja terkkarin juttusille vähän myöhemmin, koska he eivät näe kannasta meidän vanhoja labratuloksia! Katsotaan sitten, josko määräävät ihan lekurin juttusille. Muuten olemme laittaneet paikkoja talvikuntoon ja käyneet Turon kanssa lenkillä. Vielä on ainakin yksi, kaksi reissua Helsinkiin hakemaan loppuja tavaroita. Olenkin jo osaa tavaroita kaivannut, nyt kun olen saanut uutta kotia hiukan järjestykseen. Handen porukkakin suhailee Helsinkiin töihin ja takaisin peräkärry perässä, joten meidän pitää nyt vuorotellen käyttää kärryä! Ja sitten, Pieksämäessä on tavattu 64 uutta koronatartuntaa Partaharjun puutarhalla, siellä on yhteensä noin 200 työntekijää eli aika iso työnantaja. Me siis käymme kaupassa täällä Hankasalmella, myös äidin kauppalista on mukana ja käymme sitten siellä terkkarissa. Emme mene kauppaan Pieksämäessä, ennen kuin tilanne siellä paranee!

1.11.2020 sunnuntai

Kyllä vaan on tyhjää ja hiljaista, milloin tämä ikävä loppuu? Julia laittoi minulle mesellä kuvan, joka sanoo paljon! Kuvassa teksti, Neron pallo! Kuva otettu Tapaninkylän kodissamme! Vielä pitää tehdä yksi reissu hakemaan loput muuttotavarat, kuvassa näkyvät kengät ja myös tuo pallo! 

LOKAKUU

31.10.2020 lauantai

29.10.2020

Nyt jo itkettää, pitäisikö jättää tämä kirjoitus kokonaan!

Nero jaksoi vielä 10 päivää, kunnes romahti! Edellisenä päivänä tulin Pieksämäestä ja se juoksi minua autolle vastaan. Se oli käynyt Sepon kanssa Toinilassa ja oli pihalla Sepon kaverina koko päivän. Torstaiaamuna kävin viemässä yhden ison kukan kirkolle ja sitten olin koko päivän Neron kanssa sisällä. Iltapäivällä se romahti täysin, ei pystynyt nousemaan ylös ja kaatui koko ajan. Silloin sanoin Sepolle, että ehkä nyt on aika! Seppo soitti Tuulalle, joka lupasi tulla kuuden maissa, onneksi hän oli vapaapäivällä! Nämä kolme tuntia olivatkin sitten meille kaikkein vaikeimmat hetket, odotus! Minulla rintaa puristi aivan kamalasti, eli oli tosi paha olo, ehkä myös Sepolla, huomasin kyllä! Annoimme

koiralle lääkettä ja sen verran pääsi ylös, että käytin sen pihalla pissalla! Herkkuja myös annoimme sille, ne se on ansainnut! Koiran tai muun lemmikin irti päästäminen on vaikeaa, sinun pitää se päätös tehdä, ihmisen poislähtöä et voi päättää, siksikin tämä on aina yhtä vaikeaa! Lopun aikaa se vaan nukkui lattialla, tosi väsynyt! Lopulta Tuula tuli, eikä Nero jaksanut edes kovin haukkua hänelle, kuten tavallisesti ja kävi taas nukkumaan! Tuula antoi sitten rauhoituspiikin Nerolle ja juuri ennen nukahtamista se nuolaisi vielä viimeisen kerran poskeani, aivan kuin sanoakseen, älä sure! Nyt kyyneleet taas valuu, pidettävä hetken kirjoitustaukoa!

Silittelin sen poskea koko ajan loppuun saakka! Nerolla oli kaulassa molemmin puolin kananmunan kokoiset pahkurat, imusolmukkeet turvonneet ja Tuula huomasi nivusissa saman jutun. Muutama päivä sitten Nero alkoi myös köhimään. Meidän ekalla koiralla (Pupsilla) oli aikoinaan samat oireet. Hän oli sitä mieltä, että Nerolla lymfooma eli imusolmukesyöpä ja saman diagnoosin sai Pupsikin, samat oireetkin. Tiesimme siis jo muutama päivä ennen mitä oli tulossa!

Nero pääsikin sitten vielä mönkkärin peräkärryn kyytiin huovan sisällä, kun veimme sen hautaan. Tuula on siitä ihana eläinlääkäri, että hän on auttanut meitä jokaisen koiran hautaan laitossa kauniisti! Vein illalla vielä kynttilän haudalle. Seuraava aamu; se oli kyllä aika ikävä, lähdin aamupissalenkille, vaan koira puuttui ja kävin katsomassa, että haudalla on kaikki hyvin! Ikävä on suuri! Seppo taiteili traktorilla tosi hienon hautakummun ja minä koristelin sen, kuten tuosta kuvasta näkyy. Nyt vaan talo tuntuu aika tyhjältä ja hiljaiselta, koskahan tähän tottuu? 

Olen muuten seurannut Facebookista tuon huumekoira Danin sivua ja aikoinaan huomasin, että se on saman ikäinen kuin Nero. Joskus kävi mielessä, että kumpikohan lähtee täältä ensin. Kävikin sitten niin, että Nero ja Dani lähtivät samana päivänä!

Noh, äsken syötiin ja mielessäni kävi ettei ole lautasten esipesijää, siis ajattelin. Seppo sanoi sitten saman ääneen! Eilen oli ulkona joku koira jäniksen perässä, se oli muuten Handen Rontti, ja ensimmäinen ajatukseni oli; Nero sisään, ajokoirat liikkeellä, vaan ei ollut Neroa! Monesti pihalla liikkuessani tulee Nero mieleen, mahtaako maata kylmässä maassa, pitäisikö hakea se sisältä ulos, kun ei sada, muistinko laittaa portin kiinni, onko vesipurkissa vettä, kuka söisi leivänjämän, ylijääneet ranskalaiset jne. 

19.10.2020 maanantai

Hirvittävä kokemus koiralle ja meille; sillä petti täysin takajalat! Onneksi on naapurissa eläinlääkäri, Tuula ja häneltä tuli heti apua antavia neuvoja. Elikkä sillä oli kipuja ja kipu vie jalat alta. Ajattele itseäsi, jos sinulla on kova selkäkipu! Nyt se elää loppu elämänsä lääkkeillä, saa nähdä kuinka kauan! Läksin sitten taas Haapakujalle (uusi koti) järjestelemään tavaroita pariksi yöksi, tai kylläpä niitä

Nero 13 vuotta

tavaroita järjestelin päiväs-aikaan, en yöllä! 8.10. täytti Nero 13 vuotta, mikä on noin suurelle schäferille aika korkea ikä! Sitten 10. päivä alkoikin taas hirvestys ja maanantaina me taas ajelimme Helsinkiin hakemaan muuttokuormaa, vaan vielä on reissu tai reissuja edessä, kaikki ei mahtuneet kyytiin! Neroa emme kyllä enää ota sinne mukaan, portaat kävi sen voimille. Kerran jouduimme melkein kantamaan sen yläkertaan. Seppo kannatteli valjaista ja minä nostin takapäästä, kun takatassut vaan eivät kantaneet! Ai niin, tulomatkalla oli taivas aivan mustanaan muuttolintuja ja matka sujui vikkelään kameran kanssa niitä tähtäillessä. Yhtenä iltana kävi Julia vauvan kanssa kahvilla ja hän lupasi ottaa meidän telkkarin, kahvinkeittimen ja jalkalampun, ei siis tarvitse laittaa nettiin myyntiin. Hyvä niin, menevät hyötykäyttöön! Ja taas pakkailua ja tavaran kantamista alakertaan, milloin loppuu? Kyllä kropassa tuntuu tuo portaiden ravaaminen, ei tarvita kuntosalia! Lauantaina sitten lähdettiin mökille ja kylläpä oli vastaantulijoita, huomasi kyllä etelän syysloman olevan lopuillaan! Mökillä onneksi oli Eetu Eetvartissa ja tuli purkamaan tavarat kanssamme peräkärrystä ja autosta. Osa tavaroita menikin yläkertaan ja siinä olikin Eetusta tosi paljon apua. Yläkertaan meni muutamat kaapit, koska siellä ei ole mitään säilytyskaappeja, tavarat kasseissa ja koreissa vieretysten pitkin lattioita! Emme me olisi niitä kahdestaan saaneet minnekään! Samalla saimme myös tuon painavan pyykkikoneen pihasaunan terassille. Sitten haimme vielä Handelta ison jääkaapin, kun hän osti vielä isomman kotiinsa. Siis en puhu enää mökistä, koska he asuvat siellä vakituiseen, siis koti! Luvassa on lunta ja Eetu vaihtoi autoihimme talvirenkaat, muuten en uskaltaisi ajella Pieksämäkeen. Tänään päätinkin sitten lähteä tavaroiden kanssa Haapakujalle. Montaa laatikkoa ei enää tänne tullutkaan, suurin osa jäi mökille järjesteltäväksi, 

vaahteran lehdet pudonneet, 
ajamme ne aina ruohonleikku-
rilla silpuksi, ei tarvitse
haravaa näyttää!

  ideoitakin minulla on. Lähdin Eetvartin kautta, vein yhden kassin  vietäväksi Julialle, kun Hande lähtee loppuviikolla kaupunkiin töihin.   Siellä oli uusi vauva, koiravauva! Hande on hommannut hirvikoiran,   sen nimi on Leo! Kylläpä pihalla oli kova meteli, ankat pitävät tosi   kovaa kaakatusta, ankatusta vai mitä lie! Vaikka tänne Haapakujalle   olikin vaan kolme muuttolaatikollista tavaraa ja joitain kasseja, niin   täällä on ihan tarpeeksi järjesteltävää vaikkei niitä laatikoita enempää   olisikaan! Huomenna taas takaisin mökille, koska keskiviikoksi on   luvassa lunta! Mökillä on kovasti järjestelyitä yläkerrassa ja aitassa. Aittaan vaan pitää laittaa lämmitystä päälle, muuten voi tulla vilu! Kutomosta teemme vierasmajan, siellä on jo iso sänky, tuoli ja yöpöytä. Laitamme sinne vielä jääkaapin, lavuaarin, veden tulemaan ja menemään, pienen pöydän, hellakin löytyy jne. Joo, ja mun skootteri on siellä talviunilla! Ehkä nämä kaikki saadaan valmiiksi ensi kevääseen mennessä, talvikotiinkaan kun ei tänä talvena pääse, pääsiskö hiihtämään tai moottorikelkkailemaan, saa nähdä!

3.10.2020 lauantai

Kylläpä on ollut kauniit syyspäivät ja tietty paljon tehty syyshommiakin. Mehut tuli keitettyä,4 litraa sekamehua, 10 litraa mustikkamehua ja 16 litraa mustaherukkamehua! Punaista ei tullut tänä vuonna lainkaan, omasta puskasta ei tullut juuri mitään ja Handen puskissakaan ei ollut marjoja, kanat hoiti ne kaikki suihinsa! Vielä olisi pikku puuhaa ja sitten maanantaina lähden taas Pieksämäelle purkamaan niitä muuttolaatikoita!

Pari kuukuvaa, kuinkas muuten

1.10.2020 torstai 

 No, nyt tää blogi tempun teki! Saa nähdä jatkanko vai siirrynkö muualle. Kaikki tekstit tulee yhteen pötköön, enkä tiedä kuinka saan korjattua normaaliksi. Jos joku tietää, voisiko vinkata minulle, muutoin joudun lopettamaan koko blogin! Joku asetusjuttu varmaankin!

SYYSKUU

 

kuvasin toissa päivänä, koska tietysti ensi yönä
täydenkuun aikaan on taivas umpipilvessä

30.9.2020 keskiviikko

Niin se taas kuukausi vaihtuu ja kyllä nyt tuntuu jo syksyltä. Tällä viikolla on tehty syyshommia ja siinä hommassa mennee loppuviikkokin. Ensi viikolla olisi tarkoitus taas mennä Pieksuun purkamaan niitä laatikoita. Maanantaina kävimme viemässä sinne pesukoneen, yhden kaapin tulostinta ja sen tarvikkeita varten ja jotain muuta sälää! Kovasti pitäisi tosiaan tehdä mökkihommia, pihasauna tyhjättiin tänään talvilepoon ja sisäsauna pitäisi ottaa käyttöön, kun joku vaan tyhjäisi sen romppeista. Yritin kyllä viedä kypäräni sieltä pois, kypäräpussin hihna tarttui saippuapurkkiin, se lensi maahan ja kaikki saippuat lattialla. Onneksi se sattui saunassa, oli helppo suihkulla vaan suihkia, tulipa samalla pestyä saunan lattiakin.  Kasvihuoneeseen istutin luumupuun taimia, jotka kävin kaivamassa Handen pihalta. Samoin sinne meni joitain oksia, jos ne vaikka juurtuisi ja kaksi marjapuskaa odottelemaan ensi kevään istutusta. Ai niin, ne ovat boysenmarjapuskia, saimme ne serkultani! Välillä tyystin unohtuu sanat, boysenmarja oli kateissa monta päivää, toinen joka on aina kateissa on marja-aronia! Sitä se ikä teettää! Onneksi kateissa ovat vaan sanat, ei ne marjapuskat!

Nämä sitten ovat kivoja, ankat

kasvihuone talvikunnossa, pari Siperian unikon tainta
on vielä istuttamatta sinne, siemenestä kasvatin

26.9.2020 lauantai

Oltiinpa tuossa taasen viikko kaupunkikodissa, sehän meillä vielä on vaikka olemme jo Pieksämäkeläisiä! Pakkalin taas tavaraa ja kannoimme autoon, vaikka Hepe ja Jinny niitä jo kantoikin reilusti peräkärryyn, tavaraa siis riittää! Nythän minulla on sitten pakettiauto, autoni muutettiin pakettiautoksi ja odottelin maksujen pienentymistä. Trafin lasku pieneni huimasti heti ja odottelin Fenniassa käyvän samoin, ei tapahtunut mitään. Hande sitten sanoikin, että pitää olla sinne yhteydessä. Tein joutessani POP Vakuutuksen sivuilla laskelman vakuutuksestani ja summa olisi ollut 180 ekeä vuosi. Sitten sain Fennian tarjouksen, sama vakuutus ja hinta 445 ekeä! Arvatkaa minne seuraavaksi soitin? POP Vakuutukseen siirsin sitten auton, skootterin ja matkailuvaunun vakuutukset. Tulipa huimaa säästöä ja samantien tilasin Gigantista kotiin tuotuna uuden telkkarin Pieksämäkeen! Kerroin Sepolle kilpailuttaneeni valuutukseni ja hän sanoi kilpailuttavansa verottajankin 😂, ehkä ei onnistu! Lähdettiin sitten taas lastin kanssa mökille ja matkalla oli yllättävän paljon liikennettä, mutta eihän meillä ole hoppua. Seuraavana päivänä lasti Pieksämäkeen, Hepe ja Jinny tulivat kantamaan laatikoita ja sen jälkeen menimme ABC:lle syömään. Maanantaina läksin Pieksämäkeen purkamaan tavaroita ja keskiviikkona takaisin mökille mukana 9 tyhjää muuttolootaa. 

Tiistaina tuli telkkari ja keskiviikkona tulivat Hande ja Joy asentamaan sen. Minä sain tylyn kiellon olla koskematta koko pakettiin ennen heidän tuloaan. Nyt telkussa näkyy kanavat, joita tuli jonkun verran lisää kaapelin kautta ja samalla Hande laittoin sinne netin kautta näkymään Areenan, Ruudun ja Netflixin eli nyt ei tarvitse tiirailla ohjelmia tabletilta. Edellisenä iltana katsoin tabletilta Tanssii tähtien kanssa ja mikäs se olikaan, maalaiselle morsian tai jotain sellaista. Täällä on nyt loppuviikosta ollut aika kovia sumuja. Kävin herättelemässä Onnin Eetvartissa, jotta ehtii kouluautoon 10 yli 8, kun Hande ja Joy olivat stadissa töissä. Autossa piti pitää ikkunanpyyhkimet koko matkan päällä vaikka ei edes satanut, niin märkää sumua oli! Hauskaa ajaa Handen pihaan, ensin ulvoo Suomen ajokoira Rontti, sitten mäyräkoira Turo ja lopulta 6 ankkaa alkaa vaakkumaan, meteli on huumaava! Täällä on paraillaan menossa kovasti kaikenlaista metsästystä, jänöjahtia, karhujahtia ja minulla on ihan oma laji. Seppo risti minut kärpäsmetsästäjäksi! Noita kärpäsi onkin tänä  vuonna ihan riesaksi saakka, ehkä siksi kun nyt on tosi lämmintä. Ne säntäilevä vauhdilla sinne tänne ja ikävästi törmäilevät ihmisiinkin. Yläkerrassa minulla on ihan omat viritykset sekä pihasaunalla. Olen varmaan ostanut kaikki kylällä olevat kärpäsliuskat. Niitä roikkuvia perinteisiä pyydyksiä en voi käyttää, koska ne ovat aina kiinni hiuksissani. Laitoin siis teipillä lamppuihin roikkumaan noita liuskoja, jotka on tarkoitus liimata

Potut, porkkanat ja punajuuret
omasta maasta, lohi kylän
 lohialtaalta

ikkunoihin. Sitten huomasin, että niihin kärpäset tarttuivat vain yläosiin, joten leikkelin liuskat puoliksi. Liuskat pitää vaihtaa päivittäin uusiin, jotta mahtuisin niitten kärpästen sekaan iltaisin nukkumaan! Kyläläisetkin tuossa puhelivat, että eivät muista milloin olisi ollut näin paljon kärpäsiä näin syksyllä. Ja niitähän riittää! Minun piti huomenna alkaa mehunkeittoon tuolla saunan terassilla, vaan jää kyllä myöhemmäksi, en ala taistelemaan noitten kärpästen kanssa. Ulkona kaikki terassit ja seinustat on täynnä niitä surisevia kärpäsiä. Ei ne marjat minnekään katoa, pakkasessa odottelevat mehustusta. Koronasta vielä pari juttua, nythän ei selvästikään nuoriso, varsinkaan tytöt piittaa tuon taivaallista mistään turvaväleistä. Se on nyt monesti huomattu. Enää en mene minnekään kauppaan ilman kärryä, vaikka ostaisin vain yhden maidon. Kärry on hyvä turvaväli, jos joku tunkee niskaan, voin mennä seisomaan kärryn eteen ja työntää kärryä taakse päin. Pakko toimia näin varsinkin, kun tuo korona on taas alkanut leviämään! Laittelen kuvia tänne, kunhan saan tuon yläkerran koneen käyttöön eli kun kärpäset vähenevät. Kokeilin jo kerran, mutta oli vaikea katsoa näyttöä, kun kärpäsetkin halusivat sitä katsoa 😂😂 puhumattakaan siitä, että ne pörisevät pään ympärillä ja törmäilevät poskeen ja muualle päähän, yäk!

viimeinen omppu, viereisen puun omput söivät ampparit

13.9.2020 sunnuntai

Taas on aikaa vierähtänyt! Olemme ajelleet reittiä Hankasalmi-Helsinki-Pieksämäki-Hankasalmi useamman kerran syyskuussa eli kerran viikossa. Ai miksikö? No, muuttokuormaa hakemassa ja ensi viikolla taas kohti uutta kotia. Varmaankin joudumme ajamaan reittiä vielä muutaman kerran, mutta kyl se siitä! Pakettiauto täynnä, tai puolillaan, koska puolet tavaratilasta on varattu Nerolle ja peräkärry myös täynnä. Välillä pitää jäädä Haapakujalle purkamaan tavaroita, eihän sinne muuten mitään uusia muuttolaatikoita mahtuisi! Yhdellä reissulla tuli Julia vauvan kanssa kaffeelle ja kylläpä sitä ihmistaimen pitää pienestä aloittaa, olin tyystin unohtanut kuinka pieniä vauvat ovatkaan! Ihani kumminkin! Yhdellä reissulla käytiin serkkuni Paulan luona kaffeella ja samana iltana olin kahvilla myös naapurissa! Arvaa, tuliko illalla uni silmään, eipä tietenkään, liikaa kahvia! Mökillä sitten huomasin netissä myynnissä 2 isoa juuri pestyä vaaleaa mattoa, hintana Fazerin sininen suklaalevy/matto. Joskus käy tuuri, kerkesin ensimmäisenä varaamaan ne uuteen kotiin. Läksimme sitten hakemaan niitä mattoja ihan mökkimme läheltä ja kuinkas ollakaan, myyjä olikin tuttu! Ostin sitten molemmat matot, ne olivat vielä hiukan kosteita, koska ne oli juuri pestyt. Narulla roikkui myös kauniin värisiä vihreitä läpikuultavia verhoja ja myyjä kysyi, otanko nekin. No, totta kai otin, olihan minulla mukana 3 suklaalevyä! Nykyisin tehdään näitä kauppoja netissä joko noilla suklaalevyillä tai kahvipaketeilla. Huomasin Pieksämäen lehdestä ilmoituksen; Saimaan syöpäsäätiö järjesti luomitarkastuksen ja sinnehän heti soitin, koska minulla on vuositarkastus lokakuulla! Liityin samalla jäseneksi, eikä tarkastus maksanut mitään, normisti eijäsenille 40 ekeä. Samalla reissulla jäin uuteen kotiin yöksi, jotta ehtisin järjestellä tavaroita. Pikku hiljaa järjestyy, tosin kaupungissa on kyllä vielä ihan tarpeeksi tuotavaa tavaraa. Äiti halusi puhelimeensa koronavilkun ja yritin asentaa sen siihen, mutta ohjelma inisi, että pitää olla uusin ohjelmaversio puhelimessa. Miksiköhän minä sain sen asennettua omaani vanhaan versioon? No, äidin puhelin ei löytänyt uutta ohjelmistopäivitystä, joten jätin sen piuhaan odottamaan sitä. Olin aiemmin ottanut kaikki salasanat pois luurista, koska äiti ei niitä kumminkaan muista, eikä osaa käyttää. Se kovan onnen DNA:n sim-korttini tuli vihdoin, eli jouduin tilaamaan uuden, kun se edellinen oli väärän sorttinen. No, laitoin sen kortin puhelimeen, soitin aktivoinnin ja nyt se toimii. Ajattelin soittaa sillä äidille ja kertoa, että vihdoin se kortti toimii. Joka kerta äidin puhelin meni suoraan vastaajaan, kunnes älysin, että puhelin on päivittynyt ja halusi jotain! Soitin sitten yhdelle äidin tutulle ja hän olikin liikenteessä ja kävi avaamassa puhelimen. Se halusi koodin sim-kortin avaukseen. No, nyt toimii taas äidinkin puhelin. Ensi kerralla voin varmaan asentaa sen koronavilkun ja kirjoitan puhelimen avausohjeet äidille vihkoon! Äsken huomasin tuolla pihalla (siis täällä Tapaninkylässä) juhannusruusun kukkivan ja se oli täynnä nuppuja. Olisko tulossa uusi

Juhannus! Hepe ja Jinnykin kävi kahvilla ja kantoivat muuttotavaroita peräkärryyn ja autoon, ihanaa! Meikäläiselle alkaa nuo portaat ottaa voimille, muutossa niitä ravataan koko ajan! Olemme luultavasti täällä nyt koko ensi viikon ja sitten taas mökille ja muuttokuorma Pieksuun. Pakattavaa vielä riittää, kassit on laputettu; mökille, kirppikselle ja laputtomat uuteen kotiin. Sain jopa lähetettyä uuden osoitteen kavereille, kymmenkunta vielä lähetettävä postitse, muut menivät messengerin kautta näppärästi. Kyllä tämä ruljanssi vielä tässä rauhoittuu - tai sitten ei! Ei ole ainakaan tylsää tämä elämä koronan varjossa! 

Pari joululahjaa on jo hankittu

ELOKUU

30.8.2020 sunnuntai

Pakkailua, pakkailua, loppua ei vielä näy! Muuttokuorma mökille ja me tyhmät purettiin tavarat kärrystä ja autosta! Hoksattiin liian myöhään, että nehän olisi voinut jättää valmiiksi uuteen asuntoon menemään! Joy on tuonut kanttarelleja ja ne sitten lykkäsin kuivuriin, tosin kaikki eivät mahtuneet siihen. Googlasin miten ne pakastetaan ja tuumasta toimeen, osa meni sitten pakkaseen. Keräsin myös herukat pihalta ja ajan puutteen vuoksi nekin joutuivat pakkaseen, keittelen mehuiksi sitten joskus! Kuuntelin siinä kerätessäni äänikirjaa, mutta sitten tuli niin kova meteli etten kuullut mitään! Yläpuolella lensi ainakin 3 suihkaria, aivan kaamea meteli. Tikkakoskellahan ne majailevat ja menivätköhän tuonne Itämeren suuntaan, siellähän oli silloin joku härdelli! Onneksi juuri ennen tuota hävittäjien lentoa soitettiin Hakalta ja saan avaimet perjantaina. Lastasin autoni täyteen tavaraa ja ajelin sitten perjantaina äiteen luo Pieksämäkeen. Avaimet saisin klo 12, näin koronan aikaan sieltä sai hakuajan, yksi kerrallaan! Kävimme kaupassa ja äiteen luona syömässä ja sitten ajoimme katsomaan uutta kotiamme! Oikein kiva oli! Mutta täytyy antaa Hakalle täydet kymmenen pistettä ja kymmenen plussaa päälle! Asunnossa oli jo sähköt päällä, vaikka soppari alkaa 1.9. , vessassa oli

jopa rulla vessapaperia, verhonipsut oli valmiina ikkunoissa, jää/pakastekaappi oli laitettu jo päälle, nettiboxikin oli valmiiksi asennettu ja sitten pöydällä lappu, jossa toivotettiin tervetulleeksi uuteen kotiin ja jääkaapissa oli 2 isoa pulloa muuttojuomaa, keltaista Jaffaa ja vichyä! Illalla sitten lastasimme taas autot ja peräkärryn täyteen. Eilen lähdimme muuttokuormien kanssa uuteen kotiin, onneksi Hande ja Veikko tulivat mukaan kantoavuksi. Jäin sitten vielä tyhjentämään muuttolaatikoita ja "pojat" lähtivät takaisin Hankasalmelle. Jossain vaiheessa olin makuuhuoneessa ja kaihtimien välistä näin jalkakäytävällä tutun hahmon; äiti oli lähtenyt kävelylle ja tuli hetkeksi sisään jutustelemaan. Sain lopulta tyhjättyä 9 muuttolaatikkoa, 5 jäi vielä sinne. Tarkoitus oli lähteä maanantaina kaupunkiin hakemaan lisää tavaraa ja sitä varten piti niitä muuttolaatikoita tyhjätä. Suunnitelmat taas muuttuivat eli lähdemmekin vasta keskiviikkona, joten hurautan Haapakujalle huomenna viemään pari juttua ja tyhjennän loput lootat! Olisin jo ripustanut sinne verhot, mutta tikasjakkara unohtui mökille, samoin kaikki henkarit, ei siis vaatteita vielä kaappiin. Hyvä niin, koska siellä on kuitenkin sälekaihtimet ja ne laatikot on saatava vanhaan kotiin! Saa nähdä montako muuttokeikkaa pitää vielä vanhaan kotiin tehdä!
Niin, siitä DNA:n liittymästä! Sehän ei sitten toiminutkaan, kun siirsin uuden kortin älypuhelimeeni! Yritin netin kautta sitä aktivoida, en päässyt millään konstilla kirjautumaan sinne, yritin soittaa, ei vastausta, yritin lähettää sähköpostia, ei lähtenyt minnekään vaan katosi taivaan tuuliin, yritin chattiä, tuli vain viestiä: on ruuhkaa! No, katsoin sitten netistä missä olisi lähin heidän pisteensä, löytyy Pieksämäen Gigantista. No, sinnehän pyyhälsin myös tuolla avaimenhakureissulla, vaan eivät hekään saaneet sitä toimimaan. Soittivat DNA:lle ja sieltä pyydettiin minua soittamaan heille! Häh, sitähän epätoivoisesti eilen yritin! Tai sitten pitäisi taas ajaa Jumboon, mutta taidanpa jättää koko jutun väliin. Ajatelkaa, jos olisin ottanut kortin pois vanhasta luurista ja leikannut sen poikki roskiin ja vienyt vanhan luurin kirppikselle! Onneksi en ehtinyt, löysin vanhan luurin ja ajattelin soittaa siihen ja siinähän se soi! Jumbossa saadessani uuden kortin, sanoi se myyjä, että tämä toimii heti ja vanha ei enää! Juu juu, kaikkea ei näköjään pidä uskoa, tosin uskoni tuohon meni jo ja vihelsi mennessään! Puhelimessa tai siis sim-kortissa on puheaikaa ladattuna vähän yli 100 euroa, muuten en tähän rumbaan olisi edes ryhtynyt. Nyt kyllä taidan puhua tuon satasen edestä ja heittää kortin lepikkoon! Jaa, pitäiskö soittaa DNA:n asiakaspalveluun, siinähän tuota satanen äkkiä jonottaessa hupenis!


19.8.2020 keskiviikko

Eilen 18.8.20 syntyi eka lapsen lapsen lapsi, poika vauva! Onnea Julian perheelle 😍

Tänään hurautin kaupoille Handen Jarpalla, kiva pikkuinen auto, Toyota Yaris! Kävin Jumbon DNA- kaupassa, kun vahingossa toissa päivänä mökillä löysin sim-kortin kotelon. Siinä on kaikki tarpeelliset tiedot ja puk-koodi, jota tarvittiin, jotta se kortti saatiin rekisteröityä nimelleni ja sain uuden sim-kortin, jossa 3 eri kokoa! Ilman rekisteröintiä se ei olisi onnistunut, yritin viime kerralla täällä kaupungissa käydessäni vaihtaa kortin, ja ilman tuota puk-koodia se ei onnistu. Se on sellainen kortti. Jonka vuosia, vuosia sitten sain jonkun lehtitilauksen kylkiäisenä. Olen pitänyt sitä varalla ja ladannut välillä sinne rahaa, koska joskus mökillä on käytössämme olevat Telian liittymät kiukutelleet ja DNA on toiminut! Nyt saan kortin älyluuriin, sellainen on yksi joutilaana, tai oikeastaan kaksi luuria on jouten. Toisessa on kaksi sim-korttipaikkaa, taidankin laittaa sen siihen! Kävin myös Jumbon apteekissa ja paluumatkalla Tammiston Eurokankaassa, sinne kun ei taas hetkeen pääse. Ostin kahta väriä sileää samettia pariin hattuun ja yhden mekkokankaan, kun se oli niin kaunis vihreä kangas! Ripsinauhaa hattuihin en sieltä saanut, mutta tosi ystävällinen myyjä kertoi ja näytti netistä mitä sitä voi käydä ostamassa tai tilata netin kautta. Liike sijaitsee Helsingissä Yrjönkadulla, mutta näin koronan aikaan en kyllä lähde bussilla stadiin nauhojen vuoksi, siis tilaamaan netistä! Sitä nauhaa tarvitsen myös Raffia- nauhasta virkkaamiini hattuihin, ne tahtovat vähän venyä käytössä ja niissä ripsinauha kyllä ajaa asiansa.
Täällä kotona olen pakkaillut ja pakkaillut tavaraa! Viime viikolla tein mökillä netin kautta osoitteenmuutokset ja sähkösopparin uuteen kotiin, kotivakuutuskin on muutettu eilen! Silti ihmettelen, kuka meille on vuosien mittaan tuota tavaraa kuljetellut!
Eipä tässä sen enempiä, pakkaamaan siitä 😂

16.8.2020 sunnuntai

Kurjet alkavat kokoontua etelään lähtöä varten

Serkkuja Paula ja miehensä Raimo kävivät matkailuautollaan kyläilemässä ja tietty koko päivän sataa tihuutti, vaan ei haitannut. Seuraavana päivänä he lähtivät kotiin ja tietty aurinko helotti pilvettömältä taivaalta 😀. Viikot ovat mukavasti kuluneet marjoja poimimalla, pyykkäämällä ja aitan järjestelyllä. Äiteen luona piti hurautella useampaankin otteeseen, kun hänen puhelimensa alkoi temppuilla. Jalkahoitajakin yritti sitä saada kuntoon. Ajelin sitten sinne puhelinta tutkailemaan, mutta siinä ei ollut mitään vikaa! He olivat yrittäneet puhelinta toimimaan kesken päivityksen, eihän se silloin halua ottaa vastaan käskyjä. Otin sitten puhelimen kokonaan pois netistä, ei enää päivittele. Voin päivityksiä katsoa aina, kun siellä käyn, niin ei tule tämmöistä sotkua! Minun piti lyhentää yhdet Hepen housut ja kahdet Jinnyn työhousut, vaan taas vaihteeksi ompelukoneen johto hukassa, samoin kotoa tuomani pussukallinen ompelusaksia, ei siis mitään uutta! Kävin sitten aitassa, kun siellä on iso pöytä, mittaamassa ne housut ja leikkasin ylimääräiset pois. Ompelen ne sitten ensi viikolla

Tässä ankkojen uusi tarha

kaupunkikodissa, siellä on toinen kone. Myöhemmin hoksasin myös yhden kameroistani olevan kateissa, tyhjä säilytyskotelo vaan roikkui yläkerrassa! Ehkä nämä kaikki löytyvät, kunhan saamme nämä kaikki muutot hoidettua eli syksyn aikana, toivottavasti! Kävin katsomassa Handen ankkoja, kun ne pääsivät pihalle omaan tarhaan. Tarha on Turon (mäyräkoira) tarhan jatkeena, on siinä Turolla vahtimista! Rontti (Suomen ajokoira) ei piittaa ankoista tai kanoista pätkääkään, eihän ne jänöjä ole. Ankkojen tarhassa on myös lammikko ja voi mahdotonta, kun ne sen äkkäsivät, altaaseen tuli suorastaan tungosta. Toiset ankat älysivät kuinka sinne altaaseen mennään ja tullaan portaita pois, toiset eivät millään hoksanneet. Kyllä ne tykkäsivät vedessä polskia ja sukeltaa! No, vesilintujahan ne ovat! Joo, ja sitten Joy tuli kotiin kaupungista ja joku kaahari tuossa tiellä tuli väärää puolta kovalla vauhdilla vastaan torvea soittaen, äly hoi! Illan aikana selvisi kuka se kaahari oli ja hänen tuttunsa kehtasivat väittää, että Joy ajoi väärää puolta ja onkohan hänellä ulkomaalaisena edes ajokorttia, voi hyvät hykkyrät! Hyökkäys on paras puolustus, varsinkin kun kaikki kyläläiset tietävät tämän tyypin kaahailevan mökkitiellä! Kyllä Joylla on ajokortti, kaksikin, suomalainen suomessa ajettu sekä thaimaalainen thaimaassa ajettu ajokortti! Noh, mitäs jos vastaantulija olisikin ollut traktori tai joku muu iso maatalouskone?

Haukkakin vaaniskelee lintuja taivaalla 

Ankat ihmeissään pihalla

4.8.2020 tiistai

Eilen ajelin Pieksämäkeen, siellä oli kuukausimarkkinat torilla. Äiteen kanssa siis sinne tutkimaan tarjontaa. Ensin piti syödä pakolliset markkinamakkarat ja myöhemmin menimme kaffeelle ja jädelle. Siinä istuessamme laitoin faceen kuvan torilta, jossa näkyi korikauppias. Samantien tuli viestiä Hepeltä ja Jinnyltä, että osta meille koreja! Siinä sitten tutkiskelin koreja ja kuulin vierestäni; hei Pirjo! Siinähän seisoi Thaimaasta tuttu Päivi S serkkunsa kanssa. He olivat tulleet Laukaalta tutustumaan Pieksämäkeen ja Päivi oli facesta huomannut minun olevan torilla. Kiva nähdä Thaimaan tuttuja täällä, kun ei ole tietoa milloin taas koronan vuoksi pääsee matkustamaan talvikotiin, ehkä ei tällä kaudella lainkaan!

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

HEINÄKUU

31.7.2020 perjantai

Ja lauantaina lähdettiin taas kärry perässä takaisin mökille. Satoi vettä, satoi vettä ja mökillä, tuli niin paljon, että tuo pikku joki alkoi tulvia! Sen se on tehnyt viimeksi joskus reilu pari kymmentä vuotta sitten. Aamulla tulva oli tiessään ja Seppokin pääsi ajamaan nurmikkoa. Maanantaina lähdettiin iltasella ajelemaan Viitasaarelle noutamaan sieltä ostamamme levitettävä sohva uuteen kotiin. Se maksoi jopa 20 euroa eli siihen hintaan jo kannatti ajella reilu sata kilsaa ees taas ja samalla reissulla meillä olikin kahvitreffit Viitasaaren ABC:llä Thaimaasta tutun Veikon kanssa. Olipa kiva jutustella pitkästä aikaa ja kotona olimme vasta kymmenen maissa! Kävin Handen luona hakemassa lintujen hoito-oppia, kun he koko porukka lähtivät stadiin hakemaan tavaroita ja töihin! Siellä oli siis 2 koiraa, 5 kanaa, komea kukko, 4 pikku kanaa ja 6 ankkaa! Ja sitten se taas alkoi sade, kaamea sade! No, joki taas tulvi ja tosi korkealle! Tuossa vesiosuuskunnan pumppaamon vieressä minulla on 2 isoa ruukkua, noin puoli metriä korkeita ja niissä auringonkukat ja pumppaamon päällä iso kastelukannu, pinkki sellainen. Vesi nousi ja nousi, lopulta ruukut olivat ihan uppeluksissa ja se virta vei mennessään kastelukannuni! Sitten alkoi se pumppaamon valo vilkkua eli oli täynnä vettä ja pulputti. Seppo sammutti koko vekottimen, ettei menisi rikki. Onneksi on tuo ulkohuussi, eihän sisävessaa voinut käyttää! Aamulla tulva oli taas kadonnut, kuten kastelukannunikin. Seppo siirsi auringonkukat kuivemmalle maalle vastaisuuden varalta. Aittaa olen järjestellyt jo päiväkausia, ehkä se joskus tulee kuntoon. Nyt sinne tulee paljon enemmän tavaraa; lankoja kotoa ja mökin yläkerrasta, kirjat, kaavat, kaikenlaisia ohjemappeja, kukkiakin, kaikenlaista tarpeellista jne. Ja tuo tipujen hoito, kanat ovat helppohoitoisia! Vein niille kasvihuoneesta salaattia ja koirille possunkorvat, toki annoin salaattia pikku kanoille ja ankoillekin. Ankat eivät koskaan ole saaneet ruokaa, omasta mielestään, niin ahneesti ne syövät ja sotkevat kamalasti. Ne kaakattavat kovasti, vai miksi niitten ääntä voisi kuvailla, ankattavatko? Sitten, kun eivät kaakata, ne vislaavat kummasti! 

Lisään kuvia myöhemmin!

23.7.2020 torstai

ankkoja

Huh, mihin tämä aika hurahtaa, ei aikaakaan, kun päästään muuttamaan! Pääskyset poikasineen lähtivät vihdoin metsään tai jonnekin! Ne ovat lisääntyneet meidän pihalla ja nyt oli jo 4 poikuetta ja yhden emo oli tosi vihainen. Se hyökkäili meitä kohti äkäisenä ja kerran jouduin pakenemaan kasvihuoneeseen ja sitten livahdin äkkiä aittaan, kun se emo lenteli kauemmas! Yhdestä poikueesta kaikki putosivat maahan, emo syötti niitä, mutta 3 poikasta kuoli. Naapuri kertoi, että heillä oli pudonneet kaikki pesät maahan, varmaankin joku otus ollut asialla! Vaan kyllä ne pääskyset saivat sotkun aikaiseksi, koko aitan terassi linnun jätöksissä, seinät, lattia, osa kasveista ja koristeet. Meillä on aitan seinillä koristeena vanhanaikaisia työkaluja ja nyt ne ovat linnuspaskassa! Mökin

äiteen ruusut kaupungissa

yläterassille ne eivät tänä kesänä päässeetkään sotkemaan. Seppo laittoi keväällä sinne vajaan metrin korkuisen tiheän verkon ja loppupätkään laitoin valoverhon. Nyt olen voinut kuivatella siellä vaikka pyykkejä sateella! No, kostoksi ne sotkivat aitan terassin, vaan eivät sotke ensi kesänä, sinnekin laitetaan lasitus! Saas nähdä vuoden päästä, minkä paikan sitten sotkevat. Hyvä puoli pääskysten määrässä on, että meillä ei ole hyttysiä lainkaan tänä kesänä! Kävimme yhtenä sunnuntaina Jyväskylän suunnalla ostosreissulla ja matkalla oli todella paljon autoja liikkeellä. Lasilandian parkkis aivan täynnä, onhan siinä myös se huvipuisto sekä kauppoja, myös Kotieläinpiha oli tupaten täynnä ja ABC parkkis myös täynnä! Olihan kaunis sää, ihmiset lomalla ja koronarajoituksia höllennetty. Tosin olen huomannut ihmisten unohtaneen käsidesit ja välimatkat toisiin ihmisiin! Lidlissä ei ollut lainkaan käsidesiä, onneksi minulla on oma desi aina käsilaukussa! Kyllä se vaan on niin, että se toinen korona-aalto tulee syksyllä, toivottavasti ehdimme sitä ennen muuttaa uuteen kotikaupunkiimme. Mökkimatkakin lyhenee, enää matkaa reilu puoli tuntia, kun nyt reilu 3 tuntia! Helteellä oli muuten kova homma kastella puutarhaa ja kävimme myös Hepen Toinilassa täyttämässä vesipaljua. Hänellä on sellainen automaatti, joka kastelee viljelmiä! Onneksi nyt on viileämpää! Mökillä oli heinäkuun alkupuolella kovasti hellettä, mutta yöt kylmiä, vain 4-6 astetta. Minulla oli mökin terassilla orkideoita ja ne alkoivat ihan nuokkua kylmässä, joten otin sisään ja osa kyllä joutui huonokuntoisina roskiin, eivät palautuneet ennalleen, ne oikeasti paleltuivat heinäkuussa! Pari päivää ja nyt kukat taas kukoistavat! Handen tiput vaan lisääntyvät. Hänellä on siis aikuiset kukko ja 5 kanaa, lisäksi 4 kananpoikaa ja nyt myös 6 ankan poikasta! Kyl käy kaakatus navetassa! Nämä poikaset on haudottu hautomokoneessa, kananmunia10 ja 4 kuoriutui, ankanmunia 9 joista 6 kuoriutui. Yksi ankka oli vähän heikossa kunnossa, mutta nyt riehuu siinä kun kaverinsakin, ovat kuulemma kovia sotkemaan! Nyt on hautomakoneessa taas 12 kananmunaa! Ja sitten alkoi pikainen remppa omalla mökillä! Alakerran terassille alkoi tippumaan vettä sateella, vain silloin kun satoi kaatamalla. Hande kiipesi katolle tutkimaan ja selvisi, että katon toinen pääty oli korkeammalla! Se tarkoitti sitä, että terassin pystyhirret oli jumissa. Hirsitalohan painuu monen monta vuotta ja siksi sitä aina vähän rukataan eli siellä on sellaiset paikat, joita rustaamalla saadaan lisätilaa painumiselle. No, terassin hirsissä ei ollutkaan enää varaa painua. Hirren sisällä on sellaiset tuhdit raudat ja katto lepäsi niiden päällä. Nyt sinne laitettiin sellaiset kierreruuvit, joista saa ruuvattua painumisvaraa, laitan kuvan, kun en osaa hyvin selittää! Näitä ruuveja tulikin kuuden hirren päähän, 2 yläkertaan ja 4 alakertaan!

ja tässä se uusi ruuvi

tuossa se hirsi ja keskellä se rautatanko,
aika vinossa jo tuo tanko

Nyt olemme taas kaupungissa, yksi muuttokuorma on jo viety mökin autotalliin ja nyt lähtee toinen. Olen ihan varma, että Hande tuolta alakerrasta on kantanut tänne ylimääräistä tavaraa, mistä sitä muuten olisi tänne niin paljon kertynyt! Lattialla on täysinäisiä muuttolaatikoita, kasseja kirppikselle, kasseja mökille, kasseja mummolle, kasseja yhdelle tutulle, roskiksia jne. Oli pakko niitata kasseihin laput mikä minnekin on menossa, olisivat kyllä menneet ihan sekaisin! Tuleepahan huusholli raivattua, ylimääräiset pois! Seppo on ollut melkein koko viikon hommissa, kun Hande on mökillään ja lähti Rovaniemelle Joyn kanssa. Hande jeesaa Veskua pannuhuoneen rempassa ja Joy lähtee Minnan kanssa keräämään hillaa. Samalla reissulla hakevat Onnin mummolasta Kemijärveltä, kohtahan koulut taas alkavat. Onni on aina tullut ja mennyt mummolan reissut lentokoneella, mutta nyt koronan aikaan ne eivät lentelekään. Veikko on Eetvartissa tipuvahtina ja onhan siellä pari koiraakin hoidettavana! Me lähdemme lauantaina takaisin mökille, jotta pääsemme taas takaisin hakemaan muuttotavaroita. Tilasin eilen itselleni uuden läppärin Hankasalmen postiin ja ajattelin ehtiväni sinne ennen lähetyksen saapumista. Kuvittelin sen tulevan aikaisintaan maanantaina, vaan se on jo siellä odottelemassa! Aatelkaa, keskiviikkona illalla tein netissä tilauksen ja torstaina jo perillä! Joskus posti toimii nopsaan, normaalisti ei toimi!

vastakuoriutuneet

haa, pääsimme veteen

2.7.2020 torstai

Ihanaa, helteet loppuivat tällä erää! Ja nyt alkoivat uudet tuulet puhaltamaan! Korona sai aikaan sen, että Hande toteutti pitkäaikaisen toiveensa, muutti Hankasalmelle ja aikoo laittaa Tapanilan talon myyntiin! No, mitäs me sitten! Olen aina sanonut etten muuta stadista minneen, mutta nytpä kävi niin, että haettiin asuntoa Pieksämäen Hakalta. Olen aina ollut sitä mieltä, että Pieksämäki on ainoa vaihtoehto, jos jonnekin pitää maisemaa vaihtaa, mökille en suostu muuttamaan vakituiseen. Pitää ottaa huomioon, että ikää tulee koko ajan, mökillä on surkean pimeää talvella, oikeasti,  ja entäs kun ei enää pysty ajamaan autolla? Hankasalmella ei ole palveluita verrattuna Pieksämäkeen, onhan se kaupunki. Ja sitten tuli Hakalta soitto, 1.9. pääsemme asumaan Tahiniemeen juuri perusremontissa olevaan rivariin, 45 neliötä, 1 h ja tupakeittiö, jee! Oikein odotan pääseväni sinne fillaroimaan, Pieksämäki on ihanteellinen kaupunki fillarointiin ja kaikki palvelut nurkan takana! Pieksämäkihän on meille todella tuttu kaupunki jo ennen sitä aikaa, kun isä ja äiti sinne muuttivat! Toisin sanoen, nyt pakkailen täällä kaupunkikodissa ja ihmettelen, kuka oikein on kantanut tänne kaikenlaista tavaraa. Arvatkaa, onko äitini iloinen, muutamme puolen kilsan päähän! Äiti ja isä muuten asuivat vuoden verran samoissa rivareissa, jonne muutamme, joten sekin ympäristö tuli tutuksi. Nyt se koko rivariyhtiö on peruskorjattu, puolet ensin ja niihin muutti asukkaat tammikuun lopulla, toinen puolisko nyt rempassa ja pitäisi päästä muuttamaan tuolloin syyskuun alussa. Saa nähdä valmistuuko tuolloin, meillehän sillä ei niin kovasti ole väliä vaikka myöhästyisi. Alkupuoliskon porukan piti päästä muuttamaan jouluksi, mutta pääsivät vasta tammikuun lopulla! Tämähän tarkoittaa, että ajelemme kesän aikana tänne kaupunkiin useamman kerran pakkailemaan tavaroita. Että tämmöistä täällä tapahtuu!

KESÄKUU

30.6.2020 tiistai

Kylläpä oli hellettä! Telkkarissa ja joka paikassa toitotettiin, että nauttikaa nyt helteestä! No, meikäläiselle tuo helle oli kyllä yhtä helvettiä eli istuin sitten sisällä lukemassa, kutomassa tai jotain muuta askartelemassa. Melanooman vuoksi aurinkoa pitää välttää ja ulkona liikuinkin pitkä mekko päällä,

pitkähihainen paita sen alla, lierihattu päässä ja 50-kertoimista aurinkorasvaa. Ei voinut kuvitellakaan mitään Kutomon tavaroiden siirtoa aittaan! Onneksi Tuomas tuli yhtenä päivänä ja Seppo sai hänen kanssaan kannettua ison sohvan aitasta ulos ja kaapiston Kutomosta aittaan, pikku hiljaa! Onneksi meillä täällä kylän kylmimmässä kolkassa lämpö putoaa aina öisin alle 10 asteen, joten kämpän saa yöllä viilennettyä, ainakin toistaiseksi, kunnes yölämpökin nousee! Hepe ja Jinnykin tulivat mökilleen ja tuoreina mökkiläisinä lähtivät kirkolle kauppaan ja avaimet jäivät mökkiin! No, Seppo läksi sitten hetken päästä avaaman heille oven 😂. Yhtenä päivänä Jinny tuli meidän mökille mopollaan ja sanoi tien yli tepsutelleen ison mustan eläimen, nalleksimsitä sanoi! Onneksi ei törmännyt siihen, jos karhunpentu oli ja missä lie emo luurannut! Ennenmki on noita karhuja pentuineen oleskellut ihan tässä meidän mökin kupeessa! Ja sitten lastattiin autoon vähän tavaraa ja koira, matka kohti kaupunkikotia alkoi!

19.6.2020 perjantai

haa, osasin lisätä kuvan, jonkun vaan !!

Menihän tuo perjantai sitten traktorin rengashommissa. Seppo läksi Veijon kanssa etsimään rengasta Puuppolasta, siellä on sellainen rengaskauppa, missä on käytettyjä renkaita vaikka kuinka ja kaikkiin vekottimiin. Siellä oli vain yksi traktoriin sopiva rengas ja niin saatiin raksa liikkeelle! Veimme sitten sepelikuorman Toinilaan, lapioitua maahan ja Seppo vei sitten lainakärryn pois ja traktori onnellisesti pihaan turvaan! Se toinenkin rengas on tosi huono ja pitää jostain metsästää siihenkin parempi rengas. Ajelin sitten vielä illalla skootterilla takaisin Toinilaan, kun Seppo muisteli ettei ollut lukinnut ovea, vaan oli se lukossa! Eilen aamulla oli myös kova ukkonen ja minulla tietty pataleipä odotteli uuniin pääsyä! Lopulta ukkonen meni menojaan ja lykkäsin leivän uuniin, mutta sitten alkoikin sähköt räpsiä, enkä muistanut, että tuo uuni pitää aina sähkökatkon jälkeen laittaa nappulasta uudelleen päälle! Tuli siitä leivästä lopulta syömäkelpoinen. Tänään paistoin Handelle karpalopataleivän ja sehän onnistui vallan hyvin! Nyt kirjoitan tätä tuolla blogin uudella versiolla, saas nähdä löydänkö päivitys nappulan! Kuvia en vielä osaa tällä lisätä, mutta ehkä sitten aikanaan! 

Oikein leppoisaa Juhannusta kaikille!

17.6.2020 keskiviikko

Hellettä piisaa! Äitee kaatui kotona tullessaan parvekkeelta sisään telkkaritasoa vasten ja telkkariin. Hän meni ensiapuun, sieltä vietiin Mikkeliin kokeisiin ja pään kuvaukseen. Onneksi hän selvisi parilla kuhmulla ja ” mustalla silmällä”. Kokeissa ei siis ollut mitään hälyttävää! Nyt hän ei enää mene parvekkeelle ja kävin siirtämässä sieltä kaikki kukat etupihalle ulko-oven viereen, siinähän on hyvää tilaa. Telkkarikin oli siinä rytäkässä mennyt mykäksi. Tutkailin aikani ja löysin irronneen piuhan. Äidin asunnossa toimii telkkari kaapelin kautta ja samasta mokkulasta toimii myös

Peuranlihahampurilainen

Pikku tipu

valokuitunetti.
Kolme päivää olen pessyt mattoja tai siis kolmena päivänä, nyt on puhdasta! Kutomon siirto aittaan on taas pysähdyksissä, ei näin kuumalla voi tavaroita ja mööpeleitä siirrellä, varsinkin kun ei ole pakko, ehtii myöhemminkin. Taimet on istutettu, vain auringonkukat ihmettelee, jotta pääsiskö väljempään multaan! Mansikkamaa on kitketty jo kahteen kertaan, rikkaruohot kasvaa vimmatusti. Tänä vuonna ovat kaikki pari viikkoa myöhässä, ainakin täällä meillä, kun paikka sattuu olemaan kylän kylmin kolkka! Mansikka kyllä jo kukkii, omppukin kukki jo, luumupuutkin ja nyt on kukassa pihlaja, siperian hernepuu sekä marja-aronia, kaikki sen pari viikkoa myöhässä. Juhannusruusua saa vielä odotella! Ulkona on niin kuuma ettei koirakaan viihdy siellä, ehkä osin vaikuttaa sen korkea ikä! Sitten äsken sattui harmillinen juttu; Seppo lähti traktorilla peräkärryllinen sepeliä perässä ja minun pitä lähteä perään pakulla Toinilaan. Sepeli oli tarkoitus laittaa valmiiksi johonkin grillikatoksen pohjaa varten ja minun piti kastella Jinnyn taimet jne. No, lähdin hetken Sepon jälkeen ja onneksi ajoin hiekkatietä, en kääntynyt asfalttitielle. Sain Sepon kiinni ja hän vinkkasi minulle, että menisin ohi ja silloin huomasin sen! Ajoin Sepon ohi ja pysähdyin, hyppäsin autosta ja näytin rengasta! Vasen takarengas oli ihan tyhjänä ja lysyssä, siis traktorin! Seppo jäi siihen sitten apua soittelemaan ja minä käväisin Toinilassa kastelemassa ne viljelmät! Sitten takaisin mökille ja siellä olikin Joy tuomassa meille peuranlihahampurilaisia! Traktorin rengasta lähtivät miehet sitten irrottelemaan, se kun ei ole yhtä simppeli juttu, kuin henkilöauton! Onneksi lähdin samalle reissulle, ties minne saakka Seppo olisi ehtinyt yksikseen ajelemaan, annen kuin olisi huomannut renkaan!

Kasvatettu kasvihuoneessa

Kasvaneet pihalla

10.6.2020 keskiviikko

Alkoihan ne kesäkelit vihdoin! Kasvihuone kohta rehottaa ja kaikki kukat hurisee kasvua, nurmikko rehottaa, puut on vihreitä jne. Vaan kovasti on sitten myös hommia kaikenlaista! Pitäisi tehdä sitä ja

levitettiin sellaista ainetta tielle, jotta ei pölise

tätä! Olen ajanut Toinilaan eri päivinä mopoja, ensin Jinnyn skootteri ja parin päivän päästä Hepen skootteri, ovathan sitten siellä valmiina, kun tulevat mökilleen. Kylläpä on eroja skoottereissa, en kyllä vaihtaisi omaani kumpaankaan, minun on ison skootterin oloinen! Raparperipiirakkaa on leivottu Toinilaan ja Eetvarttiinkin, sekä molempiin oli myös toiveena karpalopataleipä! Niitähän sitten väsäsin roppakaupalla! Kävin myös Pieksämäessä viemässä äidille valmiita kukkaistutuksia, samalla kävimme Prismassa ostoksilla. Olen asennellut uutta leluani, isompi puhelin. Tosin se meni eilen täysin jumiin ja huusi jotain koodia. Tänään sitten tyhjäsin sen netin kautta ja asensin uudelleen. Nyt se toimii, joku häikkä oli eilisessä asennuksessa, koska sinne ei päässyt sormenjäljellä, se kuva puuttui näytöstä kokonaan. Nyt se sormenjälkikuvake näkyy ja puhelin toimii, tosin siinä ei ole vielä mitään puhelinkorttia, kaikki ajallaan! Handella on kanat päässeet jo pihalle nokkimaan, siitähän ne tykkää! Hautomosta on kuoriutunut 4 tipua! Huh, miten tarkkaa hommaa! Vaan olipa ne söpöjä, tosin ne pitää olla vielä monta viikkoa sellaisen lämpöjutun alla! Kutomosta olen siirrellyt hiki päässä, hellettä kun on, tavaroita aittaan. Aitta on ihan hyrskyn myrskyn, tavaroita pitkin lattiaa ja korkeissa pinoissa. Pitää saada Kutomoon tilaa, jotta sinne voi viedä aitasta sohvan ja sitten Kutomosta niitä hyllyjä aittaan. Sinne sitten niitä lankoja ja kankaat kaappiin, onpa hommaa! Yksin en kyllä sitä sohvaa jaksa kantaa, enkä Kutomosta kaappia ja ompelupöytää. Mökistä pitäisi roudata pirttikalusto ulos maalaukseen ja aitasta siksi aikaa pienempi kalusto mökkiin! No, kyl tää tästä pikku hiljaa järjestyy, syksyyn mennessä! Talvikodin reissustakaan ei ole vielä tietoa, syy tämän koronan! Saa nähdä päästäänkö sinne ollenkaan, olemme kyllä varautuneet siihenkin tai sitten lyhyeen reissuun! Turha sitä on mietiskellä, on tässä hommaa kaikenlaista tulossa, ehkä isompiakin juttuja, aika näyttää!

juuri kuoriutuneita tipuja