TAMMIKUU 2020

3.1.2020 perjantai

Ja niin on taas vuosi vierähtänyt! Alakerran porukka tuli eilen sieltä Lapista kotio ja tänään Seppo lähti Neron kanssa ajamaan vaihteeksi mökille. Siellä on joku homma hoidettavana liittyen Hepen

oli ihan pakko ostaa lempi-

joulukukkani, tosin ei ollut

punaista, atsalea siis

uuteen mökkiin. Eipä tässä mikään kiirus, mutta reilun viikon päästä pitäisi kurvata lentokentälle ja menoksi vähäksi aikaa talvikotiin, Sieltä palatessamme pääsen suunnittelemaan uutta Kutomoa. Toisin sanoen Hepe ja Jinny muuttavat aitasta omaan mökkiinsä ja minä vaihdan Kutomon aittaan ja vanhasta Kutomosta tulee vierasaitta! Siinäpä taas

voittolangat

kevääksi ja kesäksi hommaa. Yhtenä iltana jo suunnittelin uutta Kutomon sisustusta kello yhden maissa yöllä, kun ei uni tullut, vaan en yhtään muista suunnitelmaa! No, se varmaan muuttunee vielä monta kertaa, kunhan näen paikan tyhjänä! Oikeasti nykyiseen Kutomoon ei edes kaikki tavarani edes mahtuneet ja nytkin siellä talvehtii skootterini. Sekin pääsee seuraavaksi talvehtimaan vähän suurempaan tilaan! Piti tänään tallustella tuohon lähikauppaan, mutta ulkona on tosi kova myrsky, että jätin sen homman suosiolla väliin. Vein Neron ulos autolle, kun Seppo lähti mökille. Sillä välin ovi paukahti kiinni, enkä ollut saada sitä auki, tuuli puhalsi niin kovaa! Tämmöisellä myrskyllä pitää aina varoa ettei koira jää kiinni pamahtavan oven väliin. Vein koiran autoon ja sainkin tehdä hommaa, että pääsin portaat ylös ovelle, niin kova tuo, tuuli on! Välillä hirvittää, jos tuo naapurin mänty kaatuu olkkarin ikkunasta sisään, ainakin yksi iso oksa on siitä pudonnut maahan. Jospa tuo tuuli on huomiseksi tyyntynyt ja pääsen käymään kaupassa!

8.1.2020 keskiviikko

Onpas taas lämmin sää ja välillä tosi myrskyistä! Joka toinen päivä pääsee käymään ulkona ja joka toinen päivä on kaamea myrsky! Tänään on taas tuullut koko päivän, vaan eipä ole vielä tuo naapurin mänty tullut ikkunasta sisään, vannomatta paras! Eilen kävin kampaajalla ja Malmin kaupoilla.

kuva jo kutsuu talvikotiin,

tuo kissa siis

Tänään sitten yritin laittaa tuon toisen aktiivisuusmittarini toimimaan puhelimeen, mutta mittaristapa loppui paristo. Onneksi nyt, eikä Thaimaassa. Otan mieluummin mukaan tuon Garminin paristoilla toimivan kuin Polarin laitteen, koska Polar pitää aina muistaa ladata laturilla tai tietokoneen kautta. Täytynee siis lähteä taas Malmille, ehkä huomenna, jos sää sallii. Paristo ei ole ihan tavallinen paristo, joita saa tuosta lähikaupasta! Maanantaina tuli taas viestiä Finnairilta; tarkista matkasi tiedot. Niitä tulee ennen lähtöä aina useampi. Nyt sitten avasin viestin ja tarkistin tiedot ja mitäs sitten! Lennot ostaessani ostin koneen perästä istuinpaikat. Tuossa koneessa on kolme riviä ja kolme istuinta vierekkäin. Koneen perässä viimeisellä rivillä 55 olikin vain 2 istuinta vierekkäin ja ostin siis ne. Nyt olikin näköjään konetyyppi vaihtunut ja rivillä 55 on 3 rinnakkain. Meille oli merkattu käytävä- ja keskipaikat. No, minähän haluan istua aina ikkunapaikalla, siihen saa mukavasti "levitettyä" matkalla tarvittavat tavarat. En sitten uskaltanut alkaa tekemään vaihtoa netin kautta, puhelin kouraan. Oli sitten maanantai ja pyhäpäivä, puhelinpalvelu suljettu, sitten chattiin, odottelin vartin ja sain vaihdon hoidettua. Chatissä ollut virkailija sanoikin, ettei netti ehkä olisikaan osannut vaihtoa tehdä, hyvä niin, koska aina yritän ensin tehdä kaikki netissä!

viimeiset pipot, tuli taas tehtyä vino pino, mutta osan vienkin

Thaimaahan pohjoisen orpokotiin, siellä voi olla talviaikaan 

lämpö jopa vain +12, vinkki tähän  tuli Thaimaasta Tarjalta

Noin 2,5 vuotta sitten vihasin telkkarista tulevaa mainosta; kun aika on jne. En kyllä edes muista mitä se mainosti tai mainostaa, mutta tämä mainos pyöri kesästä alkaen, kun tiesin isäni poismenon olevan lähellä. Nyt on taas tuo mainos tullut telkkuun, mutta nyt en enää vihaa sitä, mieleeni tulee hyviä muistoja isästä! Kaikenlaisia muitakin juttuja; tykkään Pirates of Caribean leffoista ja nehän tuossa vuoden vaihteen aikaan tulivat. Viimeisen leffan jälkeen tosin näin koko yön unia avaimista, nehän olivat sen elokuvan pääroolissa! Äsken Veikko huuteli tuolta huoneestaan, että Hande on lähdössä kauppaan, tarviinko mitään? Lähetin sitten sen Garminin pariston tiedot, saa nähdä löytyykö! Jos hän menee tuohon lähikauppaan, luulen ettei löydy, mutta jos menee kauemmas isompaan kauppaan, saattaa löytyäkin. Luulen hänen ajelevan vähän kauemmaksi, ai miksikö! No, Hande on vaihtanut autonsa uuteen tänään!! Saattaapi kulkeutua koeajoon kauemmaksikin. Tai sitten lähden sinne Malmille huomenna:) Olipa se kiva aikanaan töissä ollessani, kun olin "kipparina" eli meitä oli joka osastolla Kipinämikkoja, joita koulutettiin tietokonejuttuihin ja niiden ongelmiin. Kun jollekin tuli ongelma, he soittivat meille, jos en itse osannut, laitoimme kippareiden päät yhteen ja jos ongelma ei vieläkään ratkennut, vasta sitten soitettiin Help Deskiin. Nythän on niin, että toimin vieläkin vähän Kipparina, kaverini Mervi aina silloin tällöin soittelee apuani. Työpaikoillahan käytetään useimmiten valmiita ohjelmia, sen kun vaan napsauttaa päälle. No, pysyyhän nuo jutut tällä konstilla mielessäni!
Tosin aikoinaan tietokoneen ajokorttia suorittaessani menin kokeessa täysin lukkoon, en meinannut osata tehdä tietokoneelle uutta kansiota, siis kansiota! Niitähän tuli työssäni tehtyä melkein päivittäin, mutta koe on aina koe, se tilanne! Kyllä sen kansion sitten lopulta sain tehtyä, mutta lähellä oli, etten lähtenyt kesken koetta kävelemään luokasta ulos!
Viime kesänä minulta leikattiin tuo melanooma 2 kertaa ja samaan aikaan ilmestyi päähäni pieniä patteja, kuin olisi ollut päänahan alla marmorikuulia! Lääkäri tutki ne ja sanoi niiden johtuvan kallonpohjan lihaksista, hierojalle menoa suositteli. No, enhän sellaiseen kerennyt, mökillä kun oleilin. Hieroin sitten itse niskaa ja käytin sellaista hierontalaitetta. Lopulta ne marmorikuulat katosivat, tosin nyt näkyvät ilmestyneen toisaalle. Se on varmaankin tämä yletön puikkojen heiluttelu ja tänä syksynä jäi tuo kuntosalohommakin käymättä. Meni muuten maksetut salimaksutkin hukkaan, kun eivät sairaalasta koskaan muistaneet lähettää todistusta sitä varten! Mutta, maanantaina lähdemme talvikotiin ja siellä kävelemme, pyöräilemme, käyn uimassa ja salilla. Huomasitteko, osa noista monikossa ja osa yksikössä, päättele itse kuka tekee mitä! Joo ja hierojallakin aioin kyllä siellä käydä, mutta jalkaan ei saa koskea! No niin, vaikuttaa siltä, että jäin ilman paristoa! Hyvä syy lähteä huomenna ostoksille!
Korjaus; Hande käy huomenna Motonetissä ja lupasi tuoda pariston! Mjaa, voinhan silti hypätä bussiin...vai meniskö ihan stadiin saakka, hmm😀

12.1.2020 sunnuntai

Kävinpä sitten pariston ostamassa itse, Hande unhetti, siis ei mitään uutta! Lauantaina kävin Handen kanssa tukussa ostamassa Seuralle herneitä ja Tuoppi kaljauutetta. Iltapäivällä laitoin punaista väriä hiuksiin ja Seppo Neron kanssa tuli mökiltä. Vaihdossa sinne menivät Hepe ja Jinny, jossain kohtaa ajoivat Seppoa vastaan. Viime yönä olikin taas varsinainen hirmumyrsky, tuulta ja vettä. Nytkin on +6,3 lämmintä.  Nerokin herätteli yöllä yhden maissa, ressukan vatsa sekaisin! Siellä minä sitten seisoin sen kanssa pihalla tuulessa ja sateessa! Nyt onkin sitten koko aamu pakkailtu matkalaukkuja, illalla ne pitäisi roudata kentälle ja huomenna olisi kiva lähteä pelkkien lentolaukkujen kanssa rauhassa matkaan. Ihan kuin kentällä olisi rauhallista, kun menee turvatarkastukseen, kaikkea muuta. Kaameaa sählinkiä aina! Ja taas tuli karsittua matkatavaroita. Näin se aina menee, ensin kesän

kärhöparka luulee kevään
tulleen

mittaan nakkailen niitä laatikkoon, lähempänä lähtöä tsekkaan ja karsin ja näköjään vielä laukkuja pakatessakin, näin se vaan aina menee! Jos laukkuihin jää punnituksen jälkeen tilaa, lykätään niihin kahvia! Juu, ja löytyy suklaaherkkujakin, tosin niitä minun pitää syödä salaa ja pitää suklaat piilossa! Miksikö; koska Seppo syö ne kaikki, jos ovat näkysällä, ei hyvä! Sepolla diebetes!
Ja nyt on viety laukutkin kentälle. Vaan olipas homma, ekana lähtöselvitys kotona, sitten piti itse ottaa sellasesta masiinasta laukkunauhat ja skannata passi, sitten vasta pääsi viemään laukut hihnalle ja taas piti skannata ne nauhat ja laukut lähti, huh huh! Tosin siinä oli apuna todella miellyttävä miespuolinen kenttävirkailija! Seppo kysäisi häneltä, että milloinkas pitää itse alkaa lentämään, johon tämä mies vastasi, että on sitäkin jo harkittu! Huumorimiehiä siis! Kaikki menee näköjään itsepalveluksi! Mjaa, mitähän kentän virkailijoille on tapahtunut? Laukut punnittiin kotona Handen vaa´alla ja taas se piti hyvin kutinsa, kentän vaaka näytti melkein saman, ehkä 50 gramman heitto! No, huomenna vielä vähän hommaa ja sitten menoksi! Nero ressukka kyllä tietää, että olemme taas lähdössä ja se jää ”yksin”! Yritän kyllä kertoa sille, että olemme tällä kertaa poissa vain 2 kuukautta viiden sijaan, mutta koiralle taitaa se 2 kuukautta olla sama, kuin 5! Täytyy ostaa sille jotain kivaa tuliaista reissusta!
Olen muuten hoksannut, kuinka tällä iPadillä voi kirjoittaa blogia. Ennen se toppasi yhden sivun jälkeen, eikä päässyt eteenpäin, mutta nyt laitan pisteitä ja monta kymmentä rivin vaihtoa ja voin kirjoittaa sinne pisteisiin saakka. Kuvia en kyllä voi lisätä, ne kun ovat läppärillä, enkä vielä osaa niitä tänne iPadiin kamerasta lykätä, puhelimen kuvat kyllä on iPadissä. Siksipä joskus laitan kuvia facebookiin ja näkymään vain itselleni, sieltä sitten nappaan niitä ja poistan facesta. Töissä opin näitä kepulikonsteja!


14.1.2020 tiistai

Maanantaina Hande vei meidät kentälle hyvissä ajoin ja onneksi veimme laukut edellisenä päivänä, nyt oli ”tupa” täynnä väkeä! Turvatarkastus sujui kuitenkin sutjakkaasti ja taas minun lentolaukkuni pääsi huumeseulaan! Koneeseen mentiinkin tällä kertaa bussilla ja lento lähti melkein ajallaan. Henkilökunnalla oli kyllä selvittämistä, koska lento oli ylibuukattu ja matkustajien paikat mikä

missäkin! Muuten lento meni mukavasti, mutta seuraavalla rivillä oli yksi eukko, joka kailotti koko matkan kavereilleen matkasuunnitelmista, koko koneellinen varmaankin kuuli ne! Tuo tyyppi ei sitten yhtään ajatellut, että joku saattoi haluta nukkua eli nukkumisesta ei tullut mitään! Pääsimme ajallaan perille ja sitten passintarkastukseen. Sekin oli muuttunut, nyt piti antaa sormenjäljet kaikista sormista! Minun oikean käden sormia ei sitten millään saanut koneeseen, liekö sitten liian hikiset vai mitä, mutta lopulta sain homman hoidettua! Sitten hakemaan matkalaukkuja, hihnalla pyöri enää 5 laukkua, joista 2 meidän, mutta missä kolmas? No, yksi virkailija huomasi ihmettelyni ja näytti hihnan viereen, jonne oli kerätty muitakin laukkuja, jotta hihna saatiin toisen lennon käyttöön! Aulassa löytyi tilattu taksimme ja matka talvikotiin jatkui. Hyvä oli kuskimme, tosin hänellä oli vaikeuksia pysytellä hereillä, niin thaimaalaista! Lopulta olimme kotipihassa, hienot olivat uudet autokatokset, mutta miten meidän auto oli siellä katoksessa? Jätimme sen keväällä parkkiin talon päätyyn! Myöhemmin illalla äkkäsin talon päädyssäkin olevan katokset, olihan se auto pitänyt siirtää sieltä pois, vaan miten, en tiedä! Katos oli myös talon takapuolella mopoille ja fillareille, sekä uima-altaan reunus oli siistitty. Niin, ja meidän ulko-oven edusta oli myös rempattu, nyt tosi siisti ja toimiva! Pesukoneitakin oli lisätty! Näin myös managerimme vilaukselta ja hänpä odottaakin vauvaa, kohtapuoliin sen saa, siltä ainakin näytti! Tänään kävi meillä myös ilmastointikoneen huoltaja, koneet olivat saaneet ”lämpöhalvauksen”, mutta nyt taas toimivat.

15.1.2020 keskiviikko

Bangkok taivaalta kuvattuna

Seppo aamulla auton luon, lähti heti käyntiin ja sitten hän ajoi sen pesuun ja tankkaukseen. Sitten lastattiin tyhjätyt matkalaukut ja Seuralle menevä laukku autoon ja ajeltiin Hillille. Sinnepä ei päässytkään tavallista reittiä, tietyö ja yksi kaista suljettu. Eli jouduimme vähän ajelemaan kiertotietä. Seuralla syötiin, tavattiin tuttuja ja kotimatkalla kävimme Immigrationissa tekemässä 24-tunnin ilmoituksen. Siellä oli taas väkeä ja aulatyttö käski minun käydä siinä vieressä ottamassa kopiot viisumeista, kun oli sen unohtanut. Sen jälkeen hän käski tulla kulman takaa odottamaan papereiden kanssa. No, niin tein ja menin siihen odottamaan, jolloin hän vilkaisi minua. Sitten hän otti paperini uudelleen ja kirjoitti sen lapun passin väliin molempien nimellä ja homma oli hoidettu! Olin vähän ymmälläni, kun ei tarvinnut mennä sinne toiseen huoneeseen jonottamaan samaisen lapun kirjoitusta! Pääsimme siis aika nopsaan sieltä pois! Myöhemmin selvisi, että immiin ei nykyisin ole asiaa shortseissa ja hihattomassa paidassa, siellä on oikein kyltit pukeutumissäännöistä! Minullahan oli tällä kertaa housut yli polven, pitkähihainen tunika ja hieno hattuni päässä, ehkä siksi sain asian hoidettua näppärästi. Aiempina vuosina minullakin on ollut hihaton paita, vaan enää sellaisella ei ole sinne asiaa! Minun pukeutumiseni on tyystin tuon melanooman vuoksi muuttunut. Pitkät hihat ja pitkät lahkeet, hattu päässä päivällä ja vasta illalla hihatonta mekkoa! Oikeasti yksi tuttu rouvashenkilö sieltä käskettiin ulos ja palaamaan seuraavana päivänä oikein puettuna! Hänelle oikein näytettiin lappua, jossa näytettiin pukeutuminen! Eli muistakaa pukeutua asiallisesti Immigrationiin mennessänne!

tehty muovipulloista

16.1.2020 torstai

Aamulla Lean ja Pertsan kanssa kaupassa Siamburisissa, lohta ja juustoja. Kävimme myös Tascossa, missä jouduin ostamaan ihan turhan kalliin nettipaketin puhelimeen, koska Aisin oma myymälä oli lopettanut siellä. Kuukauden netti maksoi 799 bathia (24 ekeä) kun Aisilla viime keväänä 300 (n. 9 euroa)! No, toimiihan ainakin hyvin! Sitten kotiin syömään ja käymään Seuralla. Ostettiin sieltä kinkkua leivän päälle ja Seppo haki mun fillarin samassa talossa olevasta varastostamme. Hän yritti myös käydä maksamassa varaston vuokran, mutta toimiston koneet eivät toimineet! Kotona ajoi koko päivän tankkiauto vettä talomme vesisäiliöihin. Koskaan ennen ei ole tarvinnut tuoda vettä, onkohan täällä ollut sadepula, en tiedä! Illalla syömässä kotikadun kuppilassa numero 2. Eilen syötiin numerossa 1 ja totesimme ruuan olevan mautonta eikä palvelua lainkaan. Kakkosessa palvelu pelasi ja ruokakin oli hyvää ja maistui thai- ruualle! 2 ruokaa ja 2 sodaa maksoi 120 bathia eli noin 3,55 euroa.

17.1.2020 perjantai

Aamulla kävimme siivoamassa naapureiden kämpän, koska nuoriso käytti sitä asuntoa kesällä. Sen jälkeen ajoimme Seuralle syömään, oli muuten hyvää ruokaa. Samalla reissulla haimme varastosta toisen fillarin, rantatuolit, kylmälaukun ja kylmärepun. Jospa ensi viikolla pääsis rannalle - varjoon kylläkin! Sieltä ajoimme ThaiWatsaduun (rautakauppa muuten!). Seppo ei sitten löytänyt etsimäänsä tavaraa. Minä kyllä löysin tarpeellista tavaraa, muutaman siivousliinan ja yleispesuainetta! Kassalla sitten kerjäsin pari pari pienehköä pahvilaatikkoa, koska Tescosta en muistanu niitä ostaa, enkä muistanut ottaa Seuraltakaan. Seppo oli sitten kauppareissulla karannut kahville ja sieltä minäkin nappasin mukaani mangosmoothien. Kotona olikin sitten sähköt poissa, siis koko talosta ja se kesti tunnin verran. Alkoi tulla jo hiki ja aattelin, että pitääkö livahtaa uima-altaaseen. En kuitenkaan kerennyt sinne saakka, koska kaikkihan tietävät kuinka helppo on pukea uikkarit hikisenä!
Ja nyt seuraa tallennusongelmia!

18.1.2020 lauantai

Aamulla pakattiin suklaat ja kahvit pakettiin, tosin kaikki ei mahtunut samaan laatikkoon. Laatikoista piti tehdä yksi laatikko ja täytenä se painoikin noin 3 kiloa. Paketti lähtee tuonne koilliseen Thaimaahan Sankhaan Jinnyn kotiin. Ajelimme postiin, joka oli ihan hiljainen. Samalla kadulla sijaitsee myös Immigration ja arkena siellä on kaamea ryysis. Ihmisiä, autoja ja mopuja katu täynnään, aja siinä sitten autolla, kun fillarillakin se on haastavaa! No, on lauantai ja Immi sulki, siis katu tyhjänä, eikä postissakaan ollut ketään, pääsin heti asioimaan. Paketti virkailijalle samoin passi. Ulkomaalaiset eivät saa lähettää paketteja ilman passia! Paketti painoi noin 3 kiloa ja maksoi 150 bathia eli noin 4,5 euroa. Sieltä ajoimme Sukkarin  (Sukhumvit) Big C:hen tekemään pikku ostoksia ja samalla kävimme siellä syömässä. Kotona Seppo laittoi fillaria ajokuntoon ja kävi myös kylällä parturissa, 200 bathia eli noin 6 euroa. Paluumatkalla juoksi Se illan omistaja kyselemään kuulumisia ja missä mama on!  Elikä Sevilla toimii edelleen ja sinne on päästävä tänä iltana syömään. Mikä lie ollut se yksi ilta, jolloin sinne pyrimme! Minäkin sain itseni liikkeelle ja kävin altaalla uimassa,
kylläpä virkisti. Taas ajoivat vettä tankkiautolla. Yksi iso HD oli parkkeerannut portin eteen, joten auto ei päässyt pihaan vettä tuomaan. Vartija sitten retuutti sen ison motskarin sivuun ja sehän alkoi ulvomaan. Siis varashälytin tunnin verran siinä sitte huuteli, kiva kuunnella! Loppui se vihdoin! Illalla sitten sinne Sevillaan ja vau, olipa taas tosi hyvää ruokaa, panag curry spagettia, slursp, aroi!

Kuvia tulee, kun kerkeän siirtää kamerasta läppäriin ja sitten tänne. Häh, mitä kuvia? En kyllä ole niitä liiemmälti ottanutkaan, yritän korjata tuon asian!

19.1.2020 sunnuntai

uusi pyöräilyvaatetus, ei kyllä ajellessa tullut yhtään
sen kuumempi kuin kevyemmissä aiemmin

Seppo ja fillari

Aamulla sitten pakkasimme fillarikamat ja pukeuduin ” naparetkelle” . Paljasta ihoa ei jäänyt näkyviin ja lippiksenkin kypärän alle vaihdoin pitkälippaiseen suojaamaan kasvoja. Seppo lähti matkaan shortseissa ja t-paidassa, mutta tällä kertaa laittoi nurisematta aurinkorasvaa, taisi pelästyä melanoomaani! Talon takana olevaa tietä ajaessamme, huomasimme naapureidemme tulleen , koskapa parvekkeella oli tuolit. Siivotessamme laitoin partsille vain pöydän. Aina ohi ajaessamme vilkuttelemme heille, vaikka ketään ei näkyisi, jos vaikka jompi kumpi sattuisi juuri silloin vilkaisemaan ulos! Ajelimme sitten Chayabrukille ja sieltä Beach Roadille ja etelään, sitten

Päätin, etten tällä kertaa laita facebookiin mitään
lomakuvia, mutta tämän sitten laitoin, kun
muutamat tutut huolestuivat, missä olemme

käännyimme Ykkösen kohdalla takaisin ja suuntasimme takaisin ja toiseen päähän. Yks kaks kuului viereltäni mopon ääni ja joku sanoi terve! Päivihän se siinä vierellä ajoi. Vaihdoimme sitten siinä rinnakkain ajaessa kuulumiset, huh, siis siinä ajon aikana! No, maassa maan tavalla (apua, sanoinko minä ihan oikeasti noin). Beach Roadin toisessa päässä sanoin, että nyt takaisin, persuus ei kestä yhtäkkistä ajoa. Ajoimme sitten Suleville syömään ja hetken päästä siihen tupsahtivat Lea ja Pertsa rannalta. Hehän asuvat siinä Sulevin kuppilan yläkerrassa. Kävimme sitten yläkerrassa kaffeella ennen kotimatkaa! Selvisi myös siinä jutellessa, että se perjantainen sähkökatko ei ollutkaan vain meidän talossa, Lealla oli ruuat jääneet uuniin kesken paiston, kun sähköt katkesivat!
Kotona odotti arkiset hommat, pyykit pesutupaan koneeseen ja vesikeikka eli täytin 4 puolentoista litran pulloa automaatista. Käväisin myös virkistäytymässä altaassa, kun Seppo alkoi tutkimaan tallelokeroamme, siinä ei yksi numero toimi ja kaappi pitää avata avaimella! Selvisi, että yksi kokonainen rivi ei toimi, emmekä muista kuinka siihen saisi koodattua uuden numerosarjan. Onneksi avain toimii! Juu, olen siis käynyt 2 kertaa altaassa ja nyt alkoi järjetön kutina selässä ja mahan alueilla. Sama juttu oli viime vuonna, eikä auta saippuaan sukelluskaan. Aiempina vuosina ei ole tämmöistä ollut, harmi! Missähän muuten ovat allergialääkkeeni, jospa saisi tältä kutinalta nukutuksi! Tämän vuoksi viime keväänä ostinkin täältä apteekista allergialääkettä, nythän sen muistinkin! Vettä on taas koko ilta ajettu tankkiautolla talon säiliöön! Ja nyt, hyvää yötä kaikille!


20.1.2020 maanantai

Aamupäivä meni ihan löpöillessä ja sitten läksimme Seuralle iltapäivällä, koska Chrisse tarvitsi apua kauppareissulle tukkuun. Kiersimme siis taas Pattayan nurkalta ylös Hillille, koska normaalin reitin

Hienot on uudet tarrat
autossa

tiestä oli toinen kaista suljettuna jonkun viemärityön vuoksi! Hillille vievä tie on oikeaa serpentiiniä! Puoli neljän maissa lähdimme Chrissen kanssa sinne tukkuun, Makroon. Seppo ja Chrisse kiertelivät kärryjen kanssa Seuran ostoksia keräten ja minä keräsin omat pienet ostokseni ja odottelin kassan toisella puolella heidän paluutaan, onneksi siinä kohtaa oli hyvä ilmastointi. Kolme kärryllistä sitten lastattiin autoon ja matka takaisin Seuralle alkoi. Nyt olikin siellä Hillin serpentiinillä tosi kova ruuhka, pari linja-autoa oli jäänyt keskelle mäkeä ja siinä olikin ruuhka valmiina. Muutama auto pääsi välillä ohittamaan busseja, kun vastaantulijoissa tuli pikku rako. Sinne ne bussit jäivät mäkeen tukkeeksi! Lopulta pääsimme Seuralle purkamaan tavarat ja sitten takaisin kotio!
Olen tuossa tsekkaillut näitä Thaimaan uusia viisumimääräyksiä. Vastedes emme kyllä hae enää vuoden viisumeita, on se vaan tehty niin hankalaksi. Se on vaan matkustettava turistiviisumilla, 2 kuukautta paikan päällä ja sitten Immistä kuukausi lisää, näin se vaan tulee menemään!


21.1.2020 tiistai

Kävimme maksamassa yhtiövastikkeen toimistoon. Siellä oli myös uusi manageri, mutta hänestä emme osaa vielä sanoa mitään, aika näyttää. Toimiston ”tyttö” on viimeisillään raskaana ja hän opetti uutta tyttöä hommaan. Entisestä managerista emme tiedä mitään ja pihassa näkemämme oli kyllä tämä nykyinen virkailija (ei kai kolmatta lastaan odottavaa voi enää sanoa tytöksi) tosin Seppo kivenkovaa väittää sen olleen ent. manageri. Mutta ei kai heillä molemmilla olisi täsmälleen

Kukkaloistoa

samanlaista äitiysmekkoa! Sitten kävimme antamassa kaverille hätäapua, eikä siitä sen enempää! Iltapäiväksi menimme Seuralle Neulekerhoon. Matka sinne kesti tunnin (norm. vartin), matkalla moni kaista sulki, nostureita ja kaivinkoneita siellä täällä! Neulekerhossa olikin paljon porukkaa, meitä oli tällä kertaa 15. Kirsi ja Jonekin olivat sattumalta siellä ja Kirsi jäi porukkaan ja he pääsivät sitten meidän kyydissä kotio.

22.1.2020 keskiviikko

Tänään olikin pyöräilypäivä. Tarkoitus oli ajaa pankkiin vaihtamaan tässä kuussa vanhentuva pankkikortti uuteen. No, pääsimme pankkiin sisälle ja heti ulos, kaikki koneet seis! Siis joku toinen päivä uusi yritys! Jatkoimme sitten rantatien ajoa Hyrsylän Mutkasta eteenpäin. Se rantatie olikin jo saatu ihan uuteen kuntoon ja siinä oli kiva ajella. Ne toisen pään kaameat portaat, joista piti aina raahata hiki hatussa fillarit ylös, olivat nyt kadonneet ja tie jatkui siitä vielä eteenpäin. Ajelimme sitten sinne tien päähän, jossa emme olleet ennen käyneet. Siellä olikin sellainen iso ” laituri” ja paljon kalastajia. Ko Larnin saarikin näkyi hyvin. Palasimme samaa reittiä ja ajoimme JP:lle syömään. Sieltä Second Roadille ostamaan German Bagerilta sämpylöitä huomiselle rantapäivälle.
Pihaan ajaessamme olikin kaikki polkupyörät siirretty katoksesta tuohon meidän partsin edustalle, jossa joskus ennenkin oli pyöräparkki. Hetken päästä Seppo meni tekemään jotain autolle, mutta joutui pian palaamaan sisälle, kun pihalla alkoi ötökkämyrkytys. Myöhemmin hän meni uudelleen autolle ja autohommakin jäi kesken. Joku otus, lintu kaiketi, oli tehnyt banaaninlehdistä pesän akun alle, niitä oli vaikea saada sieltä pois eli osa jäi sinne! Iltasella läksimme Kirsin ja Jonen kanssa syömään, Sevilla kiinni, oma kuppila lopettanut, Pom Pom täysin tyhjä jne. Kuppila toisensa jälkeen sulki! Lopulta löysimme yhden avoinna olevan kuppilan!

23.1.2020 torstai

Tänään se vakiintunut rantapäivä! Lastasinne rantakamat autoon ja ajelimme hakemaan Lea ja Pertsa

Tämmöiseen ”hirviöön” törmäsimme ruokaillessa

kyytiin. No, auton ilmastointi puhalsi vain lämmintä ja Seppo jotenkin rukkaili niitä lämpövipuja. Sitten kuului kovaa rusahtelua, ilmastointi alkoi vinkua ja niitä kuivuneita banaaninlehtiä lennähti etupenkillä istuvan Pertsan jalkoihin! Loppumatka ajettiinkin sitten ikkunat auki! Rantapäivä meni kivasti mukavassa tuulessa, tosin taas kerran meidät piiritti venäläiset joka suunnalta vaikka rantaa oli tyhjänä kilometrikaupalla! Miten ihmeessä niiden pitää tunkea aina pieneen läjään, taitavat olla laumasieluja! Kävin Lean kanssa parikin kertaa meressä killumassa pötkylöiden kanssa, mukavaa! Nyt minun piti laittaa uimaan mennessä uimapaita päälle auringon vuoksi, mutta tietty unohdin sen kotiin, ihan Suomen kotiin saakka! Onneksi sain yhden Sepon löysän paidan ottaa käyttööni, meressä tuo aurinko tekee huomaamatta pahojaan. Paluumatka taas ikkunat auki ja jätettyämme Lean ja Pertsan kotiinsa, kokeilimme uudelleen ilmastointia. Nyt se toimi ja puhalsi jopa kylmää! Seppo tutkii jonain hetkenä sen akun alustan uudelleen ja katsoo kuinka paljon sitä silppua on joutunut auton moottoritilaan. Illalla tallustelimme taas kylälle syömään, eilinen kuppila oli nyt suljettu, mutta Sevilla auki, kummallista!

24.1.2020 perjantai

Piti lähteä pyöräilemään vaan suunnitelmat muuttuivat. Seppo lähti ensin tutkimaan tuota auton linnunpesäjuttua ja kävikin samalla reissulla Thai Watsadussa. Takaisin tullessaan oli jo melkein puolipäivä, joten unohdimme pyöräilyn kuumuuden vuoksi. Käytimme sitten loppupäivän kämpän siivoukseen, eipähän tarvitse siivota huomenna. Ehtiihän tuota fillaroimaan toisena päivänäkin! Tänä viikonloppuna onkin Kiinalainen Uusivuosi, alkaa Rotan vuosi.





26.1.2020 sunnuntai

Eilen ajettiin Sukkarin Big C:hen, syötiin siellä, tein ostoksia ja kävin apteekissa. Kaikki hyttysen purema helpotukset jäivät kotomaahan ja niitä kyllä pitää olla varalla. Ostin myös hedelmiä,

Seppokin otti käyttöön

pyöräilyvaatteet

porkkanoita ja leipää. Kotimatkalla taas auton ilmastointi vaan tykkäsi huutaa! Seppo kävi auton kanssa korjaamolla ja lupasivat tsekata sen maanantaina. Kotona sitten tein ruokaa; Heinzin perunamuussia, kananakkeja ja keitettyjä porkkanoita, olipa hyvää! Seppo osti eilen uuden työkalupakin itselleen, kun vanha kävi pieneksi. Miksiköhän hän aina ihmettelee minun puikkoja sekä virkkuukoukkuja, miksi niitä pitää olla niin paljon! Itsellään on työkaluja niin paljon, etteivät mahdu työkalupakkiin. No, koukkuja ja puikkoja on monen paksuisia ja pituisia, onhan ruuvimeisseleitäkin eri kokoisia! Siinäpä se! Sain siis sen vanhan työkalupakin, pesin ja puunasin sen ja sen kuivuttua aloin lastata ompelujuttujani siihen. Hyvin kaikki sinne mahtuivatkin ja ovat nyt yhdessä ja samassa paikassa. Tänään sitten hyppäsimme fillareitten päälle, ajelimme noin 20 kilsaa ees taas! Olipa hyvä tuulinen sää ajella!

27.1.2020 maanantai

näitä kylttejä olen kauan ihmetellyt, tuo vasemman puoleinen on meidän
katu, mutta se kyllä kääntyy oikealle, sitten älysin; vasemman puoleinen
 liikenne, vasemmalla oleva on seuraavaksi kääntyvä katu, keskellä oleva
seuraavaksi jne. 

Seppo läksi aamulla auton ilmastointia huoltamaan ja kävi samalla auton pesussa. Tuohon viereen Wat Boonille on avautunut ihan uusi pesula vastapäätä Jomtien Saunan tienhaaraa ja se on kuulemma paras tähän saakka käydyistä, sanoi Seppo! Sitten ajoimme Sukkarin Big C:lle, siellä vastapäätä on

surffikisat on täällä juuri meneillään

Brookers ja teimme auton vakuutuksen taas vuodeksi. Tällä kertaa sieltä sai vakuutuspaperit heti mukaan, edistystä! Sitten pikku ostoksia Big C:ssä, vaan en löytänyt sieltä pientä vatkauskulhoa. Tarvitsisin sellaisen munakkaiden tekoa varten. Jos ei mistään löydy, täytynee tuoda ensi kerralla kotoota sellainen. Täällä oli kyllä kaupassa kulhoja metallista ja paksusta lasista, mutta ne kyllä ovat ihan liian painavia käyttöön. Illalla kävimme Sevillassa iltapalalla ja paluumatkalla poikkesin Sevenissä. Siellä on heti oven vieressä pakasteallas jäätelöille. Yksi pikku poika hyökkäsi sen altaan alaosaa, repi ritilän irti ja sitten äiti yritti laittaa sen takaisin! Siinä ritilässä oli myös kaikki ne pakastealtaan valot ja johdot. Se poika oli ehkä joku kuusi vuotias, luultavasti venäläinen. Mikähän siinä koko hommassa oli ideana, ihmettelin vaan! Ja taloomme ajetaan edelleen päivittäin tankkiautolla vettä, nytkin tuli illalla kymmeneltä viimeinen satsi. Täällä ei ole satanut, siksi vesi kaikkialla vähissä. Vilkaisin äsken kalenteria ja hämmästyin, olemme olleet täällä vasta pari viikkoa, mutta tuntuu paljon pidemmältä ajalta!



28.1.2020 tiistai      Onnea Jinny!

Läksimme aamulla taas fillareilla sinne pankkiin, josko nyt saisimme sen pankkikortin vaihdettua uuteen. Parkkeerasimme fillarit pankin eteen ja sitten sisälle. Oho, pankissa vain muutama ihminen, normaalisti aivan täynnä ettei aina ole edes istumapaikkaa. Nyt penkeillä istui ennen meitä vain 2 ihmistä! Saimme siis kortin aika nopsaan vaihdettua uuteen ja samalla sen tunnusluku vaihtui. Täällä

tämmöinen kuun sirppi täällä

on pankkikorttien tunnusluvut 6 numeroisia, ennen 4 numeroa! Ajelimme sitten Beac Roadia takaisin päin, emmekä tällä kertaa kurvanneet torin laidalta ylös Second Roadille, Se olisi reipas ylämäki ajella pyörällä, mutta siinä on hidasteraitoja noin 20 metrin välein. Eihän sellaisesta pääse mitenkään pyöräilemään, Tällä kertaa ajoimme sen ohi ja käännyimme seuraavasta vasemmalle. Sillä tiellä oli vain yksi hidasteraita, eikä mäkikään ollut kovin korkea. Pysähdyimme "aamiaiselle" saksalaiseen Bakeryyn ja se olikin aika tuhti aamiainen, mutta hyvää oli. Myöhemmin lähdimme Seuralle Neulekerhoon autolla. Oli kiva tavata taas tuttuja, mutta neulomisesta ei kyllä oikein tullut mitään. Oli niin kuuma, sormet hikosivat, puikot eivät kulkeneet ja vaarana villalangan vanuuntuminen. Siinähän se päivä taas menikin!

Aamiainen

29.1.2020 keskiviikko

Lähdettiin katsastamaan autoa Taille, (kadun nimi) ja siellä Soi 4. Lähestyessämme katsastuskonttoria ei siellä näkynyt yhtään autoa tai mopoa ja toimistokin näytti ihan "kuolleelta". Luulimme, että sekin oli suljettu, mutta olihan tuo avoinna. Koskaan ennen ei ole päässyt suoraan katsastukseen. Vartin päästä auto oli katsastettu, katsastus 200 bathia, Service maksu (käyttävät paperit isolla

Tämmöinen pitää värkätä
mökille 😄
siis suihkulähde

katsastuskonttorilla) 200 bathia ja tiemaksu 1050 bathia eli 200 = vajaa 6 euroa ja 1050 = noin 31 euroa. Lähdimme sitten ajelemaan Big C:hen. Taas oli parkkipaikka ihan täynnä ja nyt selvisi syykin. Aiemminkin olemme huomanneet, että Big C;n parkkis on ihan täynnä autoja, joita puunataan ja puleerataan. Luulimme, että ne ovat myytäviä autoja, mutta missään ei ole koskaan näkynyt hintalappuja. Siellä parkkipaikan päädyssä oli telttakatos ja paljon tuoleja, oli menossa niiden autojen huutokauppa. Emme kuitenkaan menneet huutamaan mitään autoa! Menimme kauppaan ja siellä lähinnä pankkiautomaatille rahan nostoon ja apteekkiin ostamaan kipugeelejä eri merkkisiä ja D-vitamiinia itselleni. Nyt tietysti joku ihmettelee miksi ostan aurinkomaassa D-vitamiinia! Mutta minähän en saa olla auringossa ja unohdin tietty ne pillerit kotiin, kuten osan verenpainelääkkeistäkin. Täytyy annostella verenpainelääkkeet, jotta riittävät koko reissun, 10 pilleriä jäi kotiin, kun Seppo toi ne mökiltä ja tietty unohdin laittaa ne purkkiin mukaan tulemaan! Kotimatka oli tuottaa ongelmia, koko Pattaya tietöiden vallassa, liikenne täysin jumissa. Aloimme miettiä kiertotietä, jotta pääsisimme edes tämän päivän aikana kotiin ja onnistuimmekin löytämään sellaisen. Kotiin päästyämme lampsin rahoineni heti toimistoon maksamaan samassa talossa asuvan kaverin yhtiövastikkeen, koska hän ei pääse tänne tänä talvena ja vastike on maksettava tammikuun loppuun mennessä. Olen hoitanut ennenkin hänen vastikkeen ja hän on lähettänyt rahat tililleni ihan saman tien.

30.1.2020 torstai

Torstai, mikä päivä? No, tietysti rantapäivä! Haimme Lean ja Pertsan matkaan ja siinähän tuo päivä

Tämän laitoin facebookiin
väliaikatietona

taas menikin! Tällä kertaa kuvailin merellä liikkuvia veneitä ja laivoja, zoomiakin tarvitsin paljon ja niinhän siinä ensimmäisen kerran kävi, että kamerasta loppui akku kesken kaiken vaikka olin sen ladannut aamulla! Ensi kerralla 2 kameraa mukaan! Istuin päivän varjossa pusero päällä ja huivi kaksin kerroin jalkojen päällä, iho vuorattuna aurinkorasvalla kertoimella 50+. Uidessakin pidän päällä uimapuseroa. Ei kannata urheilla melanooman kanssa! Sain myös rannalle puhelun, siellä lauloivat duettona Kirsi ja Jone, tämän puhelun saan kerran vuodessa! Paluumatkalla kävimme Lean ja Pertsan luona syömässä thaimaalaisittain valmistettua hirvikeittoa, slurps,  oli hyvää! Olimme tuoneet heille hirvenlihasäilykkeitä tänne tullessamme. Kotona vein pyykkiä pesukoneeseen, oli sen verran suolaisia vaatteita!

hirvisoppa

lipokkaani rannalla

31.1.2020 perjantai

Ja taas sattuu ja tapahtuu! Lähdimme aamusella autolla ensin hakemaan Lean ja Pertsan kyytiin ja ostoksille Siamburisiin. Ostoskassiin juustoja, graavilohta ja joku kahvikakku. Sieltä sitten Lean ja Pertsan luo kahville ja matkalla auton ilmastointi alkoi huutamaan! Se kuului liikennevaloissa ihan mopoilijoiden korvaan eli sammutimme sen ja ikkunat auki, taas! Kahvittelun jälkeen kotipihalla Seppo meni tutkimaan sitä ääntä ja epäilee sen tulevan kompressorista, joko se on rikki tai jotain huoltoa vaille. Nyt viikonloppuna sille ei voi mitään! Ajelemme sitten ikkunat avoinna! Koskaan ennen ei ole tarvinnut autosta ulos tullessa huokaista, että voi kun täällä ulkona on viileää! Iltapäivällä taas autoon ja ajelimme (ikkunat auki tietty) katsastuskonttorille hakemaan niitä auton papereita. Paperit saatiin nopsaan, mutta matka kesti ruuhkan vuoksi, matkahan ei ole sinne pitkä. Auton ikkunaan laitetaan sellainen merkki, että tiemaksu on maksettu, mutta meillä ei ollutkaan enää sitä liimakelmua, joka pysyy ikkunassa. Täytynee vierailla jossain kirjakaupassa, että saamme sen liimattua ikkunaan. Siitä poliisit näkevät heti, että maksu on maksettu ja usein näyttävät vaan kädellä, että jatka vaan matkaa. Illalla kävimme vielä Sevillassa syömässä Panang curry spagettia ja kokki tuumasi kaiketi, että olemme jo tottuneet chiliin ja laittoi sitä vähän reilummin, mutta se oli kumminkin tosi hyvää! Ja eikös joku halvatun öttiäinen tullut ja puraisi minua kainaloon, en kyllä yleensä ruiski hyttysmyrkkyä kainaloon! Kotona kävin sitten suihkussa ajatellen, että se halvatun kutina loppuisi. Taisi muuten olla oikein sellainen punainen muurahainen, jäljestä päätellen. No loppuihan se kutina, kun suihkun jälkeen laitoin rollon deodoranttia kainaloon, taitaa sekin olla aikamoista myrkkyä! Sitten vähän vali vali! Tuossa pihassahan on ollut ongelma nuo mopot, jotka parkkeeraavat tuohon portin eteen, ettei se vesitankkiauto pääse pihaan. Vartijat laittoivat siihen nyt nauhan, ettei kukaan parkkeeraa siihen ja eilen he jopa vahtivat mopoja. Aamulla oli kyllä yksi mopo siinä ja päivällä oli yksi saanut jopa sakot. Elikä vartija laittaa mopoon ketjun ja pois saat sen maksamalla 2000 bathia! Eiköhän tuo opeta! No, nyt siinä on fillarit kuin sillit suolassa, tosin huomenna aioin siirtää fillarimme vähän väljemmille vesille ettei aina tarvitse oikoa peiliä tai jotain muuta kohtaa. Yöllä, kun uni ei tullut (no ei tietenkään, kun alkoi suututtaa) aloin huvikseni laskea paljonko oli pyöräni ostohinta batheina! Sain summaksi reilun 14 000 bathia ja vertasin sitä asunnon vuoden yhtiövastikkeeseen eli sama summa! Minun mielestäni tuon hintainen fillari ansaitsee vähän kunnioitusta ja reilumman tilan parkkipaikalle, eikö vaan? Täällä ajatellaan, että sehän on vaan polkupyörä, mutta siihen tulee kyllä nyt muutos!
Tänään olisi ollut Seuralla vuosittainen lähetystön info, mutta se nyt jäi väliin tuon autohässäkän vuoksi!

Tankkiauto pääsi vihdoin pihaan

Tuossa näkyy vielä yksi mopo portin
edessä, aiemmin niitä oli koko edusta
täymmä

Tässä näkyy fillarit, aika läjässä ovat

JOULUKUU

aamu valkenee

1.12.2019 sunnuntai

Tulimme taas torstaina mökille sadesäällä, joka sitten illaksi muuttui lumisateeksi! Vaan kylläpä täällä maalla on pimeää, kaupungissa on sentään katuvalot! Iltaisin jo seiskan maissa voisi mennä koisimaan, vaan ei ihan niin aikaisin kehtaa, muutoin herää aamuyöllä ja taas olisi pilkko pimeää! Päätin lähteä Pieksämäkeen sunnuntaina ja tulla takaisin maanantaina juuri tuon pimeyden vuoksi. En halua ajella takaisin mökille pimeässä, eikä päivällä äidin kanssa ehtisi tehdä mitään. Niin, noiksi päiviksi oli luvattu poutasäätä, vaan kuinkas kävikään! Aamulla lähtiessäni satoi sakeana lunta ja

Nero ja sen possut

ajovauhtini oli sen mukainen, koko päivän sitten tuprutti lunta, että silleen! Saas näkee, kummonen on sää huomenissa! Elikä kävimme äidin kanssa Weturi-talleilla markkinoilla, emme ostaneet mitään. Siellä oli käynnissä erikoinen tapahtuma; jengi oli tullut markkinoille jutustelemaan kavereiden kanssa ja meillähän oli vaikeuksia kulkea siellä rollaattorin kanssa. Jossain kohtaa oli käytävällä kaksi rollaattoria vierekkäin sekä muutama tyyppi seisoskeli siinä samassa ryhmässä jutustelemassa, mene sitten ohi! Äiti oli vähällä kysyä, että jäänkö tähän kolmanneksi seisoskelemaan, ei kuitenkaan kysynyt! Juu, jätämme siis

vastedes nuo markkinat väliin! Sieltä menimme sitten Prismaan ostoksille ja jatkoimme matkaa Sotkaan. Nythän on menossa jotkut pimeät viikot, joten siellä oli tarjouksia. Olin jo mökillä katsonut netistä yhden nojatuolin rahilla, oli puoleen hintaan ja ajattelin kysäistä, josko sen saisi heti mukaan, pakulla kun olin liikkeellä ja tuoli menee mökille. No, sainhan sen matkaan ja äiti osti pikkuruisen pöydän, hinta 49 euroa. Kassalla hänen maksaessaan kuulin hinnan 19 euroa ja autossa kysyin, mitä se pöytä maksoi. Äiti kaivoi kuitin laukustaan ja niinhän se oli, 19 euroa! Äidin luona sitten aloin laittaa verhoja olkkariin ihan uusiksi ja siinähän se homma olikin, mutta kylläpä huoneesta tuli tosi hieno, kodikas! Ja samalla alkoi taas ulkona satamaan lunta aivan kauheasti!



15.12.2019 sunnuntai

Sataa lunta, vettä, räntää ja lämpöä parhaimmillaan +7 eli on ollut vaihtelevaa säätä! Täällä mökillä on kyllä täysin talvisää. Juu, tuossa välissä olimme taas viikon verran kaupungissa ja taas täällä mökillä eli ramppaamme ees taas! Ennen ajeltiin tänne joka viikonloppu perjantaisin ja takaisin sunnuntaina. Nyt eläkkeellä onkin kiva ajella lauantaina tai sunnuntaina tänne ja takaisin perjantaisin eli vastavirtaan tai sitten keskellä viikkoa! Kaupungissa kyllä satoi silkkaa vettä taivaan täydeltä ja välillä tosi kovaa! Ajelimme siis tänne mökille torstaina. Liikenne oli aika rauhallinen, rekkoja paljon. Hartolassa sitten oli pari vähältä piti-paikkaa! Oikealta sivutieltä tuli suoraan meidän eteen auto peräkärryn kanssa ja ajoi vasemmalle kääntyvälle kaistalle, meidän takaa ei ollut tulossa ketään! Tosi idiootti, se kävi niin nopeasti, että pelästyin vasta myöhemmin, mahtoiko se toinen auto edes huomata mitä tuli tehtyä! No, hetken päästä meidän edessä ajava valkea pieni auto kääntyi vasemmalle pikku tielle - juuri ja juuri kerkesi tehdä sen käännöksen vastaan tulevan rekan edestä! Se valkea pikku auto sitten pysähtyi sen pikku tien varteen, taisi havahtua, että jäikin henkiin kamikaze käännöksensä jälkeen! Miten

sattuikin noin monta toopea samaan kylään! Mökille päästyämme huomasimme täällä olevan ihan talvi. Nyt viikonloppuna olemme olleet Hepen ja Jinnyn mökillä hommissa, he saivat lauantaina avaimet sinne ja remppa alkaa. Sepon hommana on hellauunin korjaus ja olihan siinä sitten sitä vikaa enemmänkin, homma jatkuu ensi viikolla ainakin muutaman päivän. On jouluviikko tulossa, mutta meillä ei ole siitä huolta, lahjat järjestyksessä, joulukortit postissa! Jouluruuat voi ostaa valmiina kaupasta, joulukarkit syöty, ohhoh lipsahti! No joo, on niitä jo tullut mutusteltua, hiukkasen! Pitää vielä jonain päivänä tallustella Neron kanssa tuonne pihalle etsimään joku kiva kuusen latvus vietäväksi kotiin, täytyyhän sitä joulukuusi olla! Lehdissä kirjotetaan mm. joulukuusista, että niiden tuoksusta tulee Joulu mieleen! Saas nähdä kuinka minun käy! Nykyisin kuusen tuoksusta tulee heti mieleeni punainen auto ja se katollaan Porsaskoskentien varrella! Ajoin vuosia sitten auton katolleen kuusikkoon, siitä se kuusen tuoksu! Meillä on ollut kymmeniä vuosia muovikuusi! Kunhan ehdimme kotiin Jouluksi, ei hoppua! Seppo joutuu tulemaan tänne mökille vielä ennen reissuun lähtöä, koska paku pitää saada tänne talvisäilöön, kotipihassa ei ole kovin tilaa. Kunhan hän vaan pääsee jonkun (Hepen ja Jinnyn) kyydissä kotiin tai sitten junalla! Paku ajetaan talliin ja minun autoni joutuu, ressukka, ulkokatokseen värjöttelemään traktorin kaveriksi! No, traktori on iso ja vahva, vartioikoon autoani! Vielä ensi viikolla hurautan käväisemään äiteen luo Pieksämäkeen ja pitäisi ostaa tänne mökille yksi lamppu. Tiedän millaisen haluan, jos ei Pieksämäessä ole, ostan sen kaupungista ja tuon sitten keväällä tänne, jollei se ehdi Sepon kyytiin, kun hän tuo auton talvisäilöön tänne möksälle.

pipobuumi menossa

varaslähtö, joulupuuroa

Riistakameran kuva Nerosta, aika hyvä, päivämäärät

ovatkin sitten puuta heinää, Seppo ei ole osannut

 (ei ole viitsinyt opetella) niitä laittaa

19.12.2019 torstai

Toinila

Seppo alkuviikon hommissa Toinilassa, se on Hepen ja Jinnyn kesämökki tuolla Leväsentien varressa. Siellä piti laittaa uusiksi hellauunin, hmm, joku! Se joku oli siis palanut jo puhki ja  Seppo valoi sen uusiksi! Tiistaina kävin Pieksämäessä äidin luona ja kävimme kaupoilla. Meillähän on nyt käytössä vain yksi auto ja tarkoitus oli, että vien Sepon lähtiessäni Toinilaan ja hakisin pois

Neron tassutportailla

paluumatkalla. Seppopa sitten äkkäsi, että onhan meillä traktori eli hän menikin sillä! Viimeksi, kun olin äitini luona, laukkasimme silloinkin kaupoilla ja seuraavana päivänä kotona ihmettelin miksi käsivarteni ovat kipeät! No, sama juttu taas ja syyhän on tietenkin käsijumppa! Elikä nosta rollaattori pakun kyytiin ja pois, laskin että noin pari kymmentä kertaa per reissu! Kyl maar se tuntuu käsissä! Täällä mökillähän on satanut aika reippaasti lunta, hirvittää lähteä kaupunkiin, kun siellä on tullut vain vettä. Eilen alkoi mökillä valot räpsiä ja keittiön lamppu sekä "pihakuusen" valot olivat päällä. Autotallin ulkovalo jäi

hieno mänty Toinilan pihalla

vilkkumaan ja joulukynttelikön valot paloivat himmeästi! Kumma juttu! Tänään selvisi, että nollaoli pois, mitä se sitten tarkoittaakin. Kumma juttu kumminkin ja tuo vilkkuva valo oli aika kammottava! Tänään onkin valot pysyneet, mutta Toinilassa on sähköt välillä poissa. Ajelimme sinne viemään vähän varusteita ja Nero pääsi mukaan sinne ekan kerran. Se viihtyi kyllä siellä pihalla, mutta ei sisällä! Nero on muuten selvästi ilmoittanut kummassa viihtyy paremmin, mökillä vai kotona. Kun lähdemme täältä jonnekin autolla, ei Nero millään haluaisi hypätä kyytiin, eikös se sanokin kaiken! Vähän tuo koira välillä huolettaa, se viime viikolla liukastui, alkoi nilkuttaa toista etujalkaa ja se vaan jatkuu. Ei se jalka kosketusarka ole, puristelin etukoipia, eikä se ollut millänsäkään. Varmaankin on kyseessä venähdys! Tänään oli todella kaunis sää ja maisema tosi kaunis, otin siis kuvia roppakaupalla! Joo, lähdemme luultavasti lauantaina kaupunkiin ja sitten pitäisi varmaan pikku hiljaa käydä ostamassa jouluruuat, ei ne itsekseen jääkaappiin hyppää! Kävimme hakemassa pikkuruisen joulukuusen tuosta pihasta tien pientareelta. Saa nähdä minkä näköinen se on, kunhan lumet siitä sulaa. Ainakin piti kahlata polvia myöten lumihangessa ennen kuin sen sai sahattua poikki. Oikeasti täällä on niin paljon lunta!

mökkitie

31.12.2019 tiistai

lähdimme siis mökiltä Jouluksi kotiin ja kylläpä ero oli valtava! Mökillä lunta polvia myöten,

joulukuusi omalta maalta

Helsingissä ei tippaakaan lunta, mustaa mustaa ja lämmitä riittää. Lämpö pyörii plussan puolella. Aika hujahti Jouluvalmisteluissa ja kuulkaa, kävin Ärrällä jonottamassa pakettia! Olin osallistunut Facessa Ifin kilpailuun ja voitin 10 kerää heijastavaa neulelankaa! Juu, ihan kuin olisin tarvinnut, ei pitäisi osallistua kilpailuihin. Olen kyllä osallistunut kilpailuihin, joissa on palkintoja matka tai auto jne. vaan ei ole tärpännyt. No, jos tämä olisi nyt sen suuren alku! Ai ai, ei saa olla kiittämätön, neulon langoista itselleni

tässä äidin äitini tekemät

tontut aitiopaikalla ja ne

ovat sitten tosi vanhoja, siis
noo tontut ;)

säärystimet ja sitten voin kulkea Neron kanssa pimeällä. Joo, ja voisin neuloa Nerollekin jotain heijastusjuttua! Aattona sitten syötiin alakerrassa Handen ja Joyn kanssa taas kerran ihan liikaa! Illalla istuin yläkerrassa ikkunan luona olevalla tuolillani katselemassa telkkua. Silmäkulmasta näin lentokoneen valot ulkona ja sanoinkin Sepolle, että katso taas ne nousevat meidän yli. Sitten äkkäsin jotain, siitä koneesta ei lähtenyt lainkaan ääntä, ei pihaustakaan! Sepon mielestä se olikin ufo, minä kyllä totesin sen olleen joulupukki! Epäselväksi tuo juttu kumminkin jäi! Loppuvuosi menikin sitten koiravahtina, koska Hande ja Joy läksivät viikoksi Lappiin Veskun luo kyläilemään (lue kelkkailemaan). Aattona sitten paukkui raketit, tosin porukka piti aikalailla säännöistä kiinni eli paukuttelivat klo 18 ja 02 välillä. Handen koirat viis veisasivat paukuista metsästyskoiria kun ovat, eikä Nerokaan ollut moksiskaan. Meillä meni siis hyvin tuo paukkuaika koirien suhteen!

Hyvää vuotta 2020 kaikille!

MARRASKUU

aika hienosti koivut huurussa

8.11.2019 perjantai                Onnea Julia 19 v

Ostinpa taas uuden tulostimen, halvan sellaisen, koska kotona joka toinen vuosi lakkaa tulostin toimimasta! Talvikodissa toimii ja toimii, sekä mökillä, kaupunkikodissa ei. Tulostimet aina kuivuvat, koska olemme kotona niin harvoin. Mökillä ja talvikodissa on ilma sisällä kaiketi sen verran kosteaa, että värit toimivat. No, kuinkas sitten kävikään! Yritin saada tulostinta, siis kolmenkympin vekotinta toimimaan! Se tulostusohjelma pitikin asentaa ihan jokaiseen tietsikaan, tablettiin ja puhelimeen, jolla aikoo tulostaa, eikä toiminut! Sitten yön yli nukuttuani älysin tulostuksen toimivan sen puhelimen kautta, tietokoneen ja tabletin kautta eli piti ensin avata koneissa se ohjelma ja tulostaa sieltä kautta. Kaikki toimii nyt hyvin, paitsi pdf:t eivät tulostu. No, minähän olen mestari huijaamaan koneita, otin siis

minun pikku pokkarini ottaa näin hienoja kuvia

kännyllä siitä pdf:stä kuvan ja tulostin sitten sen! Vanhan tulostimen raahasin mökille ja sillä voin ainakin kopioida ohjeita lehdistä uudessa Kutomossa. Siitä sitten myöhemmin, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa! Viime sunnuntaina heräsin aamulla puoli seiskalta ja luulin maailmanlopun tulleen, niin kova meteli talon päällä! Ulkona oli tosi hernerokkasumu ja siitä syystä lentokoneet Helsinki-Vantaalta nousivat suoraan meidän talon yli. Olisipa ollut kiva kuvata niitä koneita, mutta se sumu!
Keskiviikkona läksimme ajelemaan taas mökille. Ajosää oli mitä mainioin ja liikennettäkin vähänlaisesti. Mökillä piti sitten laittaa ulko-oviin uudet verhot. Kotiin lyhentämistäni valkeista verhoista jäi sopivat palat mökille. Niitäpä ei sitten mistään kassista löytynyt eli joku kassi jäi taas kotio, ihan normi juttu! Eilen kävin äidin luona Pieksämäessä, kaupoilla ja sitten veimme Viivin eläinlääkäriin kontrollikäynnille ja se sai myös rokotuksen. Selvisi, ettei äidille ole taaskaan tullut mitään postia ja Posti on menossa lakkoon! Soitin muuttofirmaan ja sieltä on lasku lähtenyt aikoja sitten, mutta lupasivat käydä viikonloppuna tipauttamassa laskusta kopion äidin laatikkoon. Sälekaihtimien asennuksesta on myös tulossa lasku, täytyneepä ensi viikolla pirauttaa heillekin. Näin hyvin taas hoituu vanhusten ja liikuntavammaisten palvelu täällä Postin toimesta! Joutaa mennäkin lakkoon! Onneksi suurin osa äidin laskuista menee suoraan e-laskuina, tosin sähkölaskut eivät, koska äiti juuri muutti. Onneksi on firmoilla tuo chatti ja sain asian hoidettua sitä kautta sähköfirmalle! Olen päättänyt, etten tilaa enää mitään lehtiä suoraan kotiin kannettuna, vaan ostan irtonumeroina kaupasta, eipähän tarvitse postin vaivautua! Poikkeus vahvistaa säännön, Novitan lehti tulkoon postitse!

19.11.2019 tiistai

jääkukkia ikkunassa

Mökillä sitten satoi aika paljon lunta, tulipa talvi. No, suksia en kuitenkaan vielä kaivanut esiin! 9. päivä olikin taas hirvipeijaiset Peuranlinnassa. Väkeä oli ihan hyvin, mutta lapset ovat kadonneet juhlista. Toisin sanoen, lapset joita parikymmentä vuotta sitten oli kuin vilkkilässä kissoja ovat nyt jo aikuisia, vaan lapsia he eivät ole tehneet. Lapsia oli juhlissa vain 2, kun joskus oli pitkälti yli 20-30. Nyt juhlat ovat jo päivällä yhdeltä, ei siis tarvitse kompuroida juhlapaikalle pilkko pimeässä ja ehtii vielä hyvään aikaan takaisin kotio, mökille siis! Enää ei myöskään ole tarjolla sitä iänikuista hirvisoppaa, vaan hirvipaistia potuilla salaatin kera, jälkkäriksi kakkukahvit, nam! Kävimme myös tsekkaamassa mökin, jonka Hepe ja Jinny aikovat ostaa, mutta ei siitä sen enempää, vasta kun nimet ovat kauppakirjoissa!

pihavalot saivat lumipeitteen

Ostinpa vihdoin lentoliput talvikotiin, lähdemme siis 13.1. ja paluu 11.3. Olisimme saaneet olla siellä viisumillamme (niillä, joita en ole vielä hakenut, suunnitellut vain) 60 päivää, mutta päätin että tulemme päivää ennen. Sitten huomasin yhden jutun ja matkamme kestääkin nyt vain 58 päivää. En ole taikauskoinen, mutta paluu olisi ollut 13. päivä perjantaina! Jaa, mitähän nappia painoin, kun teksti näin pieneni! No, olkoon! Kävin vielä äidin luona Pieksämäessä, sitten siivoilin mökillä ja pesin pyykit. Yhtenä iltana kuului sänkyni vieressä kummaa havinaa, liekö lepakko räpistellyt tai lintu, sellainen oli ääni. Seuraavana päivänä Seppo laittoi sinne yläkertaan hiirenansat ja niin yhdessä sitten olikin heti kohta hiirulainen! Eli talvi ja hiiret ovat tulossa! Sitten piti lähteä ajelemaan kotio, koska Hande ja Joy olivat lähdössä risteilylle ja meitä tarvittiin lapsen ja koiranvahtina. Sunnuntaina kirjoitin viisumihakemuslaput ja keräsin tarpeelliset paperit niihin. Tänään olikin herätys jo puoli kuusi aamulla ja seiskalta olin jo bussissa matkalla kaupunkiin. Rautatieasemalla odottelin Tampereen junaa, joka olikin vartin verran myöhässä ja jossa oli Pertsa tulossa viemään viisumipapereita lähetystöön. Myöhästymisen syykin selvisi; hirvi juoksi junan alle! Normaalisti Lea ja Pertsa lähettävät hakemukset postilla, mutta nyt se ei käynyt. Miksikö, no yllätys yllätys, postilakko! Tiedämme tuttuja, joilla on jäänyt viisumit passeineen jonnekin postin syövereihin!  Joten varmuuden vuoksi Pertsa hyppäsi junaan ja menimme aikaisin aamulla lähetystöön. Se aukeaa kello 9, mutta menimme sisälle jo varttia vaille ja saimme ihan ensimmäiset jonotusnumerot. Meitä oli odotushuoneessa kolme henkilöä ja ajattelin, että eikö muita tulekaan tänne. No, tasan yhdeksältä luukut aukesivat ja tasan 5 yli 9 olimme jo ulkona eli homma hoitui tosi nopsaan. Lähtiessämme koko odotushuone pelmahti täyteen väkeä, istumapaikatkin loppuivat! Olipa siis hyvä, kun olimme siellä ajoissa. Valmiit viisumit passeineen saamme noutaa perjantaina. Ensi maanantaiksi ei noutoa kannata suunnitella, koska HSL:n bussit ovat silloin lakossa, eikä täältä pääse mitenkään kaupunkiin!

talvi tuli, ainakin joksikin ajaksi

25.11.2019 maanantai

Forumin jääkarhut

Käytiinpä ostamassa Sepolle uusi puhelin, Samsung. Minulla olisi ollut yksi joutilas iPhone, mutta siinäpä ei akku kestä edes yön yli! Siis kauppaan! Seuraavana päivänä Seppo tuskaili uuden luurin kanssa ja haikaili vanhaa, siis tosi vanhaa. Saman teki äitini joku aika sitten, mutta en antanut periksi kummallekaan! Nyt se sujuu jo molemmilta. Minä hypistelin kaupassa kännykän kuoria, aivan ihanan väristä punaista ja havunvihreää. Siis hypistelin, en ostanut, koska hinta oli 35 euroa! Rajansa kaikella, mutta vieläkin haikailen niitä kuoria! Perjantaina hyppäsimme aamusella bussiin ja

Forum jouluasussa

ajelimme sillä keskustaan. Bussilippu piti ostaa Sepon puhelimeen, mutta en ehtinyt rekisteröidä Seppoa HSL:n sovellukseen, koska tuli jo kiire bussiin. Asensin ohjelman edellisenä päivänä, mutta en muistanut rekisteröityä. Tein rekisteröinnin sitten bussissa, siinähän oli hyvää aikaa siihen hommaan. Rahalla maksaen lippu maksaa 4 euroa ja puhelimella 2.80 euroa! Rautatieasemalla odottelimme junaa, jossa tulivat  Lea ja Pertsa. Olimme siis menossa hakemaan passejamme viisumeineen lähetystöstä. Matkalla räpsimme Lean kanssa kuvia jouluvaloista ja oli aika kylmä tuuli. Lähetystössä oli taas aika vähän asiakkaita ja pääsimme taas pihalle alle 10 minuutissa. Sitten kävelimme Forumiin kaffeelle ja jutustelemaan, sieltä jatkoimme matkaa tunneleita pitkin Rautatieasemalle lippujen ostoon. Siis Lea ja Pertsa ostivat junaliput Tampereelle. Me lähdimme bussilla kotiin ja tällä kertaa Sepon puhelimeen saimme ostettua bussilipun ja hyvin toimi! Tänään oli sitten bussit lakossa ja me hyppäsimme autoon ja ajoimme Kustaankartanon terveysasemalle influenssarokotukseen. Hetken saimme etsiä parkkipaikkaa, mutta itse rokotuksessa meni aikaa vain vartti. Siellä oli paljon ihmisiä, 20 rokottajaa ja saman verran kirjureita, tietojärjestelmä ei tietenkään juuri tänään toiminut! Muuten rokotus toimi loistavasti! Sen jälkeen ajoimme Tokmannille ostamaan äidille lumikolan! Tietysti unohdin taas antaa kassalle alennuskupongin, joita minulla on jo 2 kpl! Nyt on sitten Hepe ja Jinny ostaneet kesämökin Hankasalmelta, tänään tekivät kaupat! Eli nyt siitä voi puhua jo julkisesti. Ajelevat parhaillaan Hankasalmelta kotio Martinlaaksoon. Mitähän vielä, no tietty vaihteeksi postista asiaa! Nythän on niin, että mm. pikkufirmat ovat kohta pulassa. Handekin lähettää ihmisille laskuja s-postilla ja tänään hän on jo ajellut autolla laittamassa paperisia laskuja asiakkaiden postilaatikoihin, kaikilla kun ei ole s-postia käytettävissä. Tällä menolla postin hylkää moni firma. Äitinikin sanoi muutama päivä sitten, ettei lähetä yhtään joulukorttia! Juu, ja minullekin on tulossa yksi tilaus postiin - sitten joskus. Mitäs, jos olen silloin jo talvikodissa, pitänee kirjoitella pino valtakirjoja Handelle! Yhdessä kaupassa tuolla Toijalassa olisi tarjouksessa ihana pellavamekko, mutta mitenkäs tilaat, kun laittavat tilaukset postiin? Laitoin sinne s-postia kysyen josko Matkahuolto kävisi. Jos ei käy, pitänee varmuuden vuoksi tilata Handen nimellä, kun ei lakon kestosta ole tietoa!
Jotain hyötyä on tästä lakosta; kaikkia sanomalehtiä saa lakon aikana lukea netissä näköislehtenä!
Tuossa naapurin pihassa kasvaa suuri kuusi, joka on täynnä käpyjä oraville. Laitoin kuusesta ja oravasta taannoin kuvan tänne. Eilen katsoin ihmeissäni, kun linnut söivät myös niitä käpyjä! Ne ottivat niitä suuhunsa, laittoivat oksan hankaan ja söivät. Osa kyllä putosi maahan. Enpä ole tuollaista ennen nähnyt. Otin niistä, siis yritin ottaa kuvia, mutta niistä tuli aika huonoja. Syynä meidän likainen ikkuna, otin siis ikkunan läpi niitä kuvia! Käpyjä söivät ainakin tintit ja viherpeipot!

Tässä ne linnut käpyjä syömässä, kyllä ne niistä löytyy, klikkaa kuvaa ja saat ne suuremmiksi!














































































































…….

LOKAKUU

17.10.2019 torstai

Hupsista taas, aika menee vikkelään! Alkukuunhan sateli vettä ja vähän luntakin, syksy siis tulossa! Välillä öisin tuli vettä kaatamalla, nuku sitten siinä. Joinakin päivinä istuksin koko aamupäivän soittelemassa äidin muuttojuttuja. On se kumma kun Pieksämäen kokoisessa kaupungissa ei löydy muuttoautoa, ei sitten millään. Lopulta sain yhden kuljetusliikkeen kiinni, joka lupasi hoitaa muuton. Kävin myös Oulunkylätalossa työväenopistolla kurssin aloituksessa, cross bag-kurssi. Siitä sitten myöhemmin lisää ja ehkä kuviakin. 11. päivä oli taas meno Iho-ja allergiasairaalaan kontrolliin, onneksi ei löytynyt mitään. Nyt on sitten viiden vuoden kontrolli aina kerran vuodessa syksyisin, jos ei ilmene uutta melanoomaa. Silloin alkaa ruljanssi alusta! Thaimaassa siis kuljen päivisin pitkähihaisissa ja pitkälahkeisissa golfaamassa ja pyöräilemässä, rannalla pysyn varjossa. Täytynee ostaa siellä oma aurinkovarjo. Iltaisin saan sitten kulkea hihattomissa mekoissa tai jopa shortseissa! Lääkäri tähdensi tätä ja muistutti aurinkorasvan käytöstä. Kerran melanooma, 10-kertainen mahdollisuus saada uudelleen! En halua sellaista lottovoittoa! Sen jälkeen tiistaina läksimme ajelemaan mökille, Veikko mukana, koska on koulujen syysloma. Mökillä Veikko vaihtoi autooni varmuuden vuoksi talvirenkaat alle. Hän oli ollut 5 viikkoa työharjoittelussa rengasfirmassa, joten homma oli hallussa. Keskiviikkona ajelin äidin luo Pieksämäkeen muuttohommiin. On tässä ollut pari aika rankkaa muuttoreissua. Tavaroita on viety ja Leila oli tänään suureksi avuksi. Leila on äidin luona käyvä siivooja, oikein mukava ja aikaansaava tyyppi! Huomenna tulee sitten kahden maissa iltapäivällä muuttoauto, tosin ennen sitä pitää saada Viivi kissankoppaan turvaan autoon, saas näkee kuin käy! Mahtaa kissa olla ihmeissään uuteen kotiin päästessään!
Kuvia lisään, kunhan pääsen taas mökille. Tätä kirjoitan Pieksämäessä puhelimen netin kautta, enkä ole ihan varma kuvien latautumisesta eli en siis edes yritä, tekstitkin päivittyvät aika hiljakseen!

8.10. Nero 12 v 

28.10.2019 maanantai

Ja äiti on saatu muutettua uuteen asuntoon! Muutto meni ihan mukavasti, jäin vielä yhdeksi yöksi äidin luo uuteen asuntoon. Lauantaina hain vanhasta asunnosta vielä joitain tavaroita ja tauluja. Illemmalla sitten suunnistin omalle mökille. Viikolla kävimme Jari-Pekassa pesettämässä autoni, ajoimme sen talliin talviunille ja vakuutus seisontaan. Sitten lastasimme pakun ja suuntasimme taas kaupunkikotiin. No, kaikessa tohinassahan sitten mökille unohtui puhelimeni laturi eli heti kohta suuntasin Tammiston Poweriin ostamaan iPadin laturi, onneksi piuhoja kotoa löytyi. Viikonloppuna olisi crossbag kurssi ja siihen varaamani vanhat farkut ja laukkujen hihnat taisivat myös jäädä sinne mökille, koska niitä ei mistään löytynyt! Ei kun suunta kirpputorille ostamaan muutaman euron farkkuja pari kappaletta, Eurokankaasta ostamaan vetoketjuja (nekin katosivat) ja kotoa löytyikin sitten vanhoja laukkujen hihnoja, kurssi siis pelastettu! Lauantaina ja sunnuntaina Seppo vei minut työväenopiston kurssille Oulunkylätalolle. En lähtenyt Handen Jarpalla, koska parkkipaikat olivat vain neljäksi tunniksi ja kurssi kesti 6 tuntia. Koko viikonlopun satoi vettä, en siis viitsinyt lähteä kesken kurssia sateessa vaihtamaan auton parkkipaikkaa! Olipa tosi kiva kurssi Marjon kanssa, olihan siellä paljon muitakin osallistujia. Marjohan on yksi meidän Thaimaasta tuttu. Väsäsin sitten 2 crossbagiä ja aion tehdä niitä lisääkin! Siellä oli tosi kiva tehdä ompelutöitä; valtavan isot pöydät, helppo piirtää kaavoja ja leikata kankaita, koko seinällinen ompelukoneita, silitysraudat valmiina. kaikkia työvälineitä löytyi, ihanaa! Sieltä löytyi myös niitä farkkuja, vetoketjuja, nappeja ja vaikka mitä! Piirsimme sitten kaikenlaisien laukkujen ja reppujen kaavoja, ope jakoi myös kaavoja

mökillä on tämmöinen luonnonmukainen hiiriansa,

kuva riistakamerasta

kuvineen. Aiomme viedä niitä talvikodin maisemiin Neulekerholle. Niitä ohjeita löytyy pilvin pimein myös Pinterestistä ja kaikkea muuta mitä vaan keksit etsiä, käypä kurkkaamassa! Sunnuntaina loppui kurssi hiukka aiemmin ja kävimme Marjon kaa Ogelin ostarilla olevassa Kierrätyskeskuksessa penkomassa. Löysin olkkariin vaaleat läpinäkyvät verhot, jotka tosin pitää lyhentää ja Marjo löysi kaksi samppanjalasia. Sitten piti jo joutua, Seppo tuli juuri parkkikselle minua noutamaan ja taas satoi vettä! Tänään sitten otin käyttöön upo uuden ompelukoneeni ja lyhensin ne verhot. Tosin valkea lanka loppui kesken, mutta sain toisen verhon paikalleen. Myöhemmin löysin makkarin sekamelskasta ihan uuden valkean lankarullan. Loppuhomma jää sitten huomiseksi, kunhan ensin käyn Malmilla kampaajalla siistimässä takkutukkani. Niin tuo makkarin sekamelska; siellä on kirpputoritavaraa Suutarilan kirppikselle (Handella kirppispöytä siellä), kirpputoritavaraa Hankasalmen kirppikselle, tavaraa mökille, lankoja jonnekin, kassillinen niitä vanhoja farkunretaleita, tavaroita lähdössä Thaimaahan ja kaikkea muutakin, tietäis vaan mitä kaikkea löytyy, huh huh!

crossbagit

29.10.2019 tiistai

No, nyt on siisti tukka, melkein jo polkka! Piti käydä bussilla Malmilla, kun ei ollut laina-autossa niitä talvirenkaita. Kävin onneton sitten kampaajan jälkeen kirppiksillä, Tokmannilla ja oli unohtua, että olin liikkeellä bussilla! Kirppikseltä etsiskelin vanhoja farkkuja kivoilla taskuilla, kuinkas muuten! Pääsin kumminkin kunnialla kotiin, sormet ihan jäässä! Kotona ompelin sen toisen verhon ja järjestelin lankoja, neuloja ja nauhoja. Huomasin lääkedosettini olevan ihan tyhjä, joten pillerit esiin ja täyttämään lokeroita. Silloin se tapahtui; olen ihmetellyt sydämen läpätyksiä ja hiukseni ovat aina likaiset, koska hikoilen ihan hirveästi varsinkin öisin, jolloin en saa untakaan eli valvon öisin, ei nukuta! Luulin mummotaudiksi! Elikäs olen sitten syönyt toukokuusta saakka puolitoista tablettia joka viikko liikaa ja loppukesästä oireet alkoivat! No, onneksi syy löytyi. Puolitoista tablettia viikossa ylimääräistä Thyroxiniä tarkoittaa kilpirauhasen liikatoimintaa! Tarkkuutta dosetin täytössä, mutta koko kesä meni muissa ajatuksissa, ensin se melanooma ja sen aiheuttamat juoksut sinne tänne, kunnes koitti äitini muuttoruljanssi! Tämmöistä tänä tiistaina!

31.10.2019 torstai

Äiti on asunut uudessa asunnossa puolitoista viikkoa. Postilaatikko on siirretty ovenpieleen, ei yli 75-vuotiaiden tarvitse hakea postia pihalta seinän vieressä olevasta rivistöstä! Haimme palvelun Postin lomakkeella ja sieltä tuli aikanaan vastaus, etteivät ehtineet kirjata ajoissa sopparia ja palvelu alkaisi 29.10. No, eipä vaan postia ole näkynyt, sanomalehdet kyllä tulevat aamusella oikein, mutta ne jakaakin joku muu, ei Posti! Jonotin sitten puhelimessa Postin asiakaspalveluun 2 kertaa noin 10 minuuttia, minuutti maksoi euron korvilla, kunnes kyllästyin ja siirryin chattiin, puoli tuntia ja sain yllä olevan vastauksen, tosin keskustelu aikakatkaistiin!! No, tunnin päästä tuli auto pihaan ja laittoi laatikkoon pinon postia! Hyvin vanhukset ja liikuntavammaiset hoidetaan - juttu jatkuu marraskuun puolella, ole kuulolla!