ELOKUU

2.8.2019 perjantai

ei nyt ihan näin kylmä vielä ole, mutta kudoin itselleni ja

äiteelle heijastavasta langasta pipot syksyn pimeyttä varten

Ja niin se kuukausi taas vaihtui! Vesku ja pojat hurauttivat tänne tuolta Vantaalta matkalla Kreikasta Rovaniemelle kotiin! Olipa kiva nähdä poikia, ovat kovasti taas kasvaneet! Syötiin, saunottiin ja tänään he lähtivät kohti kotia Rovaniemelle, ajoaikaa ainakin 8 tuntia, on siinä ajamista! Tänään mittarissa +15, mutta todella kylmä tuuli! Mut kyl se tästä :)

Häh, en mahtunut terassin portista sisään, miksiköhän ???

3.8.2019 lauantai

Neron kanssa aamulenkillä ja paluumatkalla Kutomon kohdalla täyskäännös takaisin, kurjet nääs huutelivat tällä kertaa takana olevalla pellolla. Aamutakin vyön kiristys, kahlaus heinikossa ja pellon laidalla kamera taskusta. Kamera on aina mukanani taskussa tai vyölaukussa. Siellähän ne kiljukallet  mekastivat ja sainkin kuvia.

tämä kurki on jopa rengastettu, ensin katsoin, että sillä

on jaloissa sukat

Julmetun kylmää, +12 ja läksin silti keräämään marjoja pensaista. No, laitoin korkeakauluksellisen puseron, hupparin, vielä untuvaliivin päälleni tuulen suojaksi, puhelimeen kuulokkeet ja kirjan kuuntelu päälle. Keräsin sitten pari desiä marjoja ja mitä sitten  - alkoi sataa jääkylmää vettä kaatamalla! Se siitä keräämisestä, onneksi ei tullut kuitenkaan lunta tai räntää! Uusi yritys vähän myöhemmin!







15.8.2019 torstai

mehuhommia

Nyt on sitten poimittu mustat ja punaiset herukat, keitetty mehuksi, pullotettu ja pakastettu. 21 litraa mustaa ja 6 litraa punaista mehua. Tämä vuosi oli mustien herukoiden vuosi, punaista tuli yli puolet vähemmän kuin muina vuosina! Mehumaija oli tuolla saunan terassilla itsekseen porisemassa, minulla on siis sähkökäyttöinen maija. Alun perin aikoinaan Pähkinärinteessä asuessamme ostin eräänä syksynä tavallisen mehumaijan, vein sen verkkokellariin ja joku ryökäle kävi sen sieltä

ette kyllä arvaa, mitä nuo värikkäät ovat!

Ne ovat räksien pelotteeksi mansikkamaalle laitettuja

 cd-levyjä, kivasti kiiluvat yölläkin!

varastamassa, vei kyllä muutakin. Mehumaija oli Hobby Hallin avaamattomassa paketissa, mitähän rosvo luuli varastaneensa! Vakuutus sitten korvasi vahingot, mutta Hopparissa ei ollut enää sellaisia maijoja ja piti ostaa tuo sähkökäyttöinen. Mutta kaiken kaikkiaan, olipa hyvä rosvo, kun vei sen maijan, sain paremman tilalle. Ei tarvitse sisällä hikoilla kuuman mehustuksen kanssa! Joskus näinkin, onni onnettomuudessa! Kävin parin päivän reissulla Pieksämäessä äiteen luona. Hoidimme kaikenlaisia asioita shoppailun lomassa ja yhtenä päivänä hurautimme Varkauteen pankkiasioille. Pahus, kun sulkevat noita pankkikonttoreita, siksi piti ajella Varkauteen saakka. Pieksämäestä on Varkauteen ehkä nelisenkymmentä kilometriä ja se väli on sitten yhtä korpea, kuten Hankasalmi-Pieksämäkikin. Suomi on siis tosi harvaan asuttua seutua! Hepe ja Jinnykin olivat täällä pitkän viikonlopun ja grillikatoksessa sitten käytimme sukiyakigrilliämme, jonka toimme yhtenä keväänä Thaimaasta. Hyvää ja terveellistä ruokaa tulee sillä, eikä tule hotkittua, kun pitää ootella ruuan valmistumista! Ronttikin oli tuona viikonloppuna hiljainen kaveri, kun Hande vei Turon omalle mökilleen. Turo (mäyris) alkaa ulvomaan ja sitten alkaa Ronttikin. Aika vilpoista

ihan itsekseen syntynyt kukkapenkki mökin

portaiden vieressä

onkin ollut, tosi hyvä juttu ja kovin tuulista, ei hyvä juttu! Maanantaina käytiinkin sitten Jyväskylässä ostoksilla, tosin vaihteeksi kaikenlaisissa rauta- ja maalikaupoissa, miksiköhän yleensä lähdinkään mukaan! Tuli ihan mieleen Jompparin talvi, siellähän ajeltiin samanlaisia kauppoja ees taas! Tällä viikolla onkin sitten ollut aika kivan lämpöistä tuo sää, paitsi koko viikon on ukkonen pyörinyt ympäriinsä, ei tullut kuitenkaan tänne meille, lähetti vain sadetta. Sadetta on kyllä luonto kaivannutkin, metsät ja pellot ovat nyt tosi kauniin vihreitä, kun sade huuhtoi pölyt pois! Olemme suunnitelleet tuon yläkerran terassin kattamista, sitä kun ei voi käyttää lintujen takia mihinkään. Löysimme Torilta (Tori.fi) sopivan ikkunan siihen, pikku tuuletusikkuna sekä isompi avattava, ihan kolminkertaiset lasit, 40 euroa. Seuraavaksi pitää ostaa siihen maalia ja maalata saman väriseksi, kuin nuo muutkin ikkunat! Siis täällä mökillähän ei hommat koskaan lopu, sen tietävät kaikki mökin omistajat!

sää lämpeni ja kelpaa taas koirien köllötellä ulkona,

kuvassa Rontti

sukiyaki herkuttelua

karviaispuska, pari vuotta sitten istutettu ja nyt antaa satoa

varustautumista syksyn pimeyteen

pipoista jäi vähän lankaa, tekaisin heijastavan

pääpannan ja rannekkeet

30.8.2019 perjantai

Nyt on marjahommat tehtynä, vihreitä karviaisia jonkin verran, kaikki meni suuhun ja punaisia on reippaasti. Niitä käyn välillä hakemassa kipollisen syötäväksi. Mustikkaa sain Joylta ämpärillisen ja päivä meni niitä siivotessa, käsin! Eipä tässä sen kummempia olekaan tehty! Onneksi on jonkun

verran satanut ja yhtenä päivänä satoi vajaassa tunnissa vettä 29 mm ja se on paljon se! Tilasinpa netistä muutaman pyöräilypaidan, sellaisia pitkähihaisia. Niitähän tarvitsen talvikodissa pyöräillessä. 2 paidoista menee luultavasti Sepon käyttöön ja yksi minulle. Se on sellainen miesten paita ja hihat olivat tosi pitkät, pitänee lyhentää. Sitten huomasin, että hihoissa olikin peukalonreiät eli ei

postin käsittelyä

tarvitsekaan lyhentää, hyvä juttu! Naisten kokojahan isoina ei tahdo löytää, siksi miesten kokoja ostin. Nuo urheiluvaatteiden valmistajat luulevat kaiketi, ettei nainen kokoa 44 tai yli liiku lainkaan! Kerran olen siitä nurissut yhdessä urheiluliikkeessä. He sanoivat heillä olleen isoja kokoja, mutta ovat loppuneet. Kyllä kai loppuvat, jos niitä kaupassa on yksittäin, hitsi vieköön! No, onneksi Budget Sportista löysin kahdet pitkälahkeiset pyöräilyhousut ja mikä parasta, hinta 9 euroa kappaleelta! Ja naisten osastolta, ihmeiden aika ei ole ohi tai sitten osuin vain sinne oikeaan aikaan! Nyt tilasin naamarasvoja, mutta ensi viikolla on taas Postin pakettien kuljetus lakossa, kait se paketti syyskuun aikana tulee, sitten lähdemme taas kaupunkikotiin! Laitanpa tänne kuvan, kuinka kävi yhden laskun lähetyksen kanssa. Se palautui täysin tuhannen päreinä tänne mäkille! Sen verran näkivät nimestä, että lähettäjä oli Seppo Koukkunen, vaan Oy:tä eivät muka siitä nähneet. Palautus tuli siis tänne mökille, kun sen olisi pitänyt mennä kaupunkiin. Eivät edes uutta postimerkkiä vaivautuneet laittamaan mukaan. Hande kaupungissa oli tietty vähän raivona! Nyt alkoi taas täällä yläkerrassa joka vuotinen kärpästaistelu. Niitä on pilvin pimein ja joka päivä pitää liima-ansat vaihtaa! Vihdoin pääsin golfaamaan! Eilen olin Irman kanssa kentällä ja tarkoitus oli kiertää 18 väylää. Kuinkas sitten kävikään, edellä oli ainakin kolme 6 hengen ryhmää ja arvaahan sen, että jonotettiin! Siinä kyllä menee pelifiilis tykkänään. Kiersimme siis 13 väylää ja sitten meni kuppi nurin elin lähdimme pois! Siihen mennessä olimme pelanneet jo 4,5 tuntia ja ainakin tunti olisi ollut jäljellä, seisoskelua siis! No, toisen kerran uudelleen!
Nyt alkoi satamaan ja pyykit pihalla. No, eipä haittaa, koska illalla ensin unohdin pyykit koneeseen ja illan pimetessä muistin käydä ripustamassa ne ulos. Jos olisin unohtanut ne yöksi koneeseen, olisi ne pitänyt uudelleen huuhtoa. Yön koneessa olleet pyykit kyllä haisevat yön koneessa olleilta! Nytpä huuhtoutuvat ja huomennahan taas aurinko paistelee!

Ja taas vähän lintuja

31.8.2019 lauantai

Jaa-a, niin se kuukausi taas loppuu! No, kävimme kuitenkin kirkolla tsekkaamassa Mikko Markkinat. Olipa halpa kierros, mitään ei ostettu, ei ollut mitään ostettavaa! Mikko markkinat kyllä vuosi vuodelta kutistuvat, Heinähattutorinkin on parempi! Illemmalla kävimme sitten Kovalassa ostamassa kananmunia ja sain Tuulalta ämpärillisen omenoita hilloksi. Elokuussa muuten satoi 81 mm, kun alkukesästä ei sitten vettä tullutkaan!

Kovalan heppa

kanat

HEINÄKUU

1.7.2019 maanantai

Heti aamusta Hesarissa hyvä uutinen! Tosin se ei enää meikäläistä auta, mutta muita yrittäjien puolisoita. Olin vieraalla töissä 26 vuotta, jäin pois työstä ja TE-toimisto ilmoitti, että olen yrittäjä,

tässä ote Hesarin tämän
aamun uutisesta

koska Seppo on yrittäjä! Siis en saanut mitään työttömyyspäivärahaa kolmeen vuoteen, sitten jäin eläkkeelle, sitä ei TE-toimisto voinut estää! Oikeasti kolmessa vuodessa hupeni elämiseen suurin osa eläkkeelle säästämistäni rahoista, onneksi oli edes niitä! Maksoin kuitenkin liitolle maksuja koko tuon 26:n vuoden ajan ja joka penni meni hukkaan. Miksikö - koska kukaan ei kertonut noita asioita! Jos olisin tiennyt, en olisi maksanut liitoille kolikkoakaan! No, tämä raivostuttava asia oli jo mielestäni unohtunut, mutta nyt taas palautui mieleen, kun näin tuon uutisen! Ai niin, TE-toimiston virkailijan neuvo; voithan erota miehestäsi, sitten saat rahaa, aargh! Jospa nyt voisin taas siirtää tämän asian tuonne kauas muistin perukoille!
Huomenna hyppään junaan kohti Tikkurilaa ja keskiviikkona taas leikeltäväksi. Siitä sitten taas lisää, kunhan itsekin viisastun!

2.7.2019 tiistai

Ja sitten kohti juna-asemaa odottamaan intercityjunaa kohti Helsinkiä tai oikeasti Tikkurilaa, Joy lupasi tulla asemalle vastaan, koska hän on sopivasti lomalla. Istumapaikkani on ravintolavaunun yläpuolella ja istuinrivi on ikkunoiden edessä, jokaisella siis nokka kohti ikkunaa. Paluumatkalle en kyllä ota samaa paikkaa, välillä tulin

jossain Muuramen seutuvilla

huonovointiseksi, parempi istua toiste päin menosuuntaan. Tänään kerkeän puuhailla kaikkea kotona ja huomenna on taas se leikkelykoitos. Kirjoitan näitä muutamia rivejä junassa, kun äkkäsin ilmaisen netin ja minulla on tuo suojaus tabletilla kunnossa. Melkein vieressäni istuu nainen kirjoittamassa raivokkaasti yhdellä sormella ja välillä huokailemalla syvään. Arvuuttelen, mitä hän on tekemässä, töitäkö vai jopa kirjoittamassa kirjaa, pakinaa, kolumnia vai jotain! Huokailua kyllä kuuluu alati! Olen joutessani lukenut digi Hesarin tilaukseen liittyvää viikon kirjaa, mutta kyllästyin eli tuli tekstiä tuijotellessa huono olo. Kokeilin sitten, josko tämä kirjoitus onnistuisi paremmin. Ihme kyllä nyt blogin kirjoitus onnistuu, sivukin vaihtuu nätisti tai siis sivu jatkuu. Ennen tuo sivun vaihto ei iPadillä onnistunut tai sitten olen vaan tosi pöllö. Tuo viimeinen on varmaan se oikea arvio! Kirjoitusvirheet korjailen sitten kotona pikku läppärilläni, jonka jätän sinne, koska viimeksi ostin uuden koneen ja se on mökillä. Onhan minulla taas hyvää aikaa, kun leikkauksen jälkeen ei saa pariin päivään kävellä. No, nyt jatkan taas kirjan lukemista, tunti vielä matkaa perille.

4.7.2019 torstai

Keskiviikkona ehdin aamusella tekemään kaikkea tarpeellista sekä puhdistin kaksi tuuletintakin. Toisen kiinnitysnauhaa en saanut enää kiinnitettyä, mutta laitoin sitten pussinsulkijoilla sen kasaan.

Riihimäellä on lukutaidotonta väkeä,

tässä näin 3 fillaristia ajelevan!!

Saattaapa Seppo sitten ensi viikolla tänne töihin tullessaan sen korjata tai sitten ei. Toimii se noinkin ihan hyvin. Toinen tuuletin meni hyvin palasiksi ja sain myös kasattua sen hyvin. Sitten lähdin kävelemään bussille, vastaan käveli teini nenä kiinni puhelimessa, jolloin hoksasin unohtaneeni puhelimen kotiin laturiin. Siis ympäri ja hakemaan se kapistus. No, joku voisi sanoa ettei puhelinta tarvita tällä reissulla, mutta olen erimieltä. Sairaalasta palatessa taksikeskus haluaa puhelinnumeron. Koskaan sieltä ei ole kukaan soittanut, mutta tietenkin puhelimen ollessa kotona, sieltä olisi soitettu, näinhän se menee! Matka joutui ensin bussilla Malmin Novaan. Kävin ostamassa kirjakaupasta värit mökin tulostimeen, kävin syömässä ja matka jatkui junalla stadiin ja edelleen ratikalla Meilahteen. En muuten ole koskaan nähnyt stadissa niin paljon poliiseja ja varsinkin moottoripyöräpoliiseja, EU-tapahtuma tulossa. Leikkaukseen pääsin ajallaan, kun ensin jaksoin kömpiä sen hirveän jyrkän mäen ylös sairaalalle. Siellä oli nyt eri lääkäri ja hän ihmetteli, miksi pohje oli leikattu poikittain, normaalisti tämmöinen leikataan pitkittäin. Saman luin netistä, mutta en sitä liiemmälti ihmetellyt! Siinä kävi sitten toinenkin lääkäri neuvottelussa ja uusi haava on sitten kutakuinkin pitkittäin, ristikö polvitaipeessani nyt on, näen sen itse sitten myöhemmin. Leikkauksen jälkeen alkoi kotimatka. Täytyy kyllä kehua Iho-ja allergiasairaalan henkilökuntaa; kertakaikkisen ystävällisiä ja mukavia. Kolmen kuukauden päähän sain kontrolliajan. Melanoomapotilaita tarkkaillaan viisi vuotta, kuinka tiheään, se selvinnee ajan myötä. Pääasia, ettei tuo viheliäinen tauti ole levinnyt! Taksia saikin tällä kertaa odotella tovin, kaupunki hiukka sekaisin ulkolaisten vieraiden vuoksi. Kotiin pääsin hyvin ja sain istahtaa tuoliini. Hyvin pian kyllä hilasin tuolini eteen korkean koiranruokapurkin ja siihen päälle tyyny pehmikkeeksi. Tuolini kääntyy lepoasentoon ja jaloille nousee tuki. Mutta ennen tuolista nousemista pitää jaloilla tökätä taaksepäin se jalkataso ja nyt minulla on vain yksi jalka käytössä siihen. Aina sen tehdessäni alkoi vasemmasta jalasta kauhea suonenveto, kuten viimeksikin. Siksi siis tämä

yritin kuvata Malmin lentokentän lentokoneita, siellä joku

lentokilpailu, koneet olivat liian kuitenkin kaukana minun

 kameralleni, mutta tämä putkahti pihalle istuksimaan

 ihan viereen

koiranruokapurkki patentti. Viimeksi ei näissä leikkaushaavoissa ollut minkäänlaista kipua, vaan nyt on! Tuo pohje on tosi kipeä ja niin vaan piti kömpiä Panadol-purkin luo, otin tupla-annoksen! Eikä ihme, leikattiinhan nyt samaa paikkaa syvemmältä ja leveämmältä. Jääköhän siihen kohtaan pohjetta monttu? Muuta lääkettä ei tässä tapauksessa saakaan syödä, Buranan kaltaiset lääkkeet ovat täysin kiellettyjä jo viikko ennen leikkausta, ohentavat verta! Viime leikkauksen jälkeen huomasin oikeassa sääressäni kummia paukamia ja tummia kohtia. Näytin niitä leikkauksen jälkeen hoitajalle, kun hän taas paketoi jalkaani. Hän kehotti pitämään lentosukkaa molemmissa jaloissa, joskus kuulemma toinen jalka reagoi näin ilman sukkaa! Siis kotona nettiin ja tilasin parit lentosukat mökille, samalla kun ostin lauantaiksi junalipun takaisin Hankasalmelle. Niin, en tietenkään ostanut sukkia ja junalippua samasta paikasta! Yö meni kuitenkin suht mukavasti Panadolin voimalla. Kun pitää jalkaa liikkumatta, ei ole särkyä! Tänä aamuna piti pestä se käytetty lentosukka lauantain junamatkaa varten. Onneksi älysin ottaa mukaani puhtaan sukan mökiltä lähtiessäni ja jopa parin jalassani olleeseen. Nytkin ihmiset ovat katsoneet helteellä sukkaani ja olisihan se ollut vielä hullunkurisempaa, jos jalassani olisi beige ja musta sukka!
Hande ja Joy lähtivät äsken lomalle, ensin lentävät Prahaan ja seikkailevat sitten ympäri Eurooppaa. Olen siis hetken yksin täällä kämpässä, kunnes lähden mökille ja Seppo tulee tänne sunnuntaina Handea tuuraamaan. Tämmöistä nyt tänään!

8.7.2019 maanantai

No juu, heti alkuun pitää vähän perua puheitaan! Joskus mainitsin saavani nyt hyvällä omalla tunnolla istuskella telkkua katsoen, kirjaa lukien tai virkaten! Niin olen tehnytkin melkein koko kesän, vaan nyt alkaa maistua puulta, tylsää, väsyttävää! Olin yhden yön ja 2 päivää kotona ihan yksinäni ja mitenkä kuulinkin kaikki pienet risahdukset, ovien pamaukset jne. Onneksi kukaan ei soittanut ovikelloa, olisin saanut sätkyn, kun ei ollut edes koiraa mukana. Kun on koira matkassa, ei kiinnitä huomiota mihinkään ääniin. Tosin parina yönä satoi kovin ja monesti heräsin siihen.

mökin terassilla, sopiva sää

ja mansikoita, mutta ei yhen

yhtä hyttystä

Pakkasin sitten pikku lentolaukun ja repun mökkimatkalle. Toisen kassin ja firman tavarat jätin sohvalle Sepon tuotavaksi. Katsoin valmiiksi aikataulut stadiin ja sitten muutinkin suunnitelmaa. Jos olisin mennyt junalla Malmilta kaupunkiin, olisin joutunut raahaamaan laukkuja portaita alas, koska Malmin asemallahan ei toimi liukuportaat, ei koskaan. Menin siis "hitaalla" bussilla rautatieasemalle ja siellä hyppäsin Pendolinoon. Matka meni ihan hyvin ja Seppo olikin Hankasalmen asemalla vastassa. Sunnuntaina Seppo

vielä yksi joutohattu, nimi siitä, kun

niitä joutessani virkkailen 

lähtikin sitten ajelemaan kaupunkiin duuniin, kun Hande ja Joy ovat lomalla. Seppoa ei kyllä olisi yhtään huvittanut duuniin lähtö! Täällä mökillä onkin sitten sadellut, tihkunut eilisestä saakka eli olen kökkinyt mökissä ja tylsäksi alkaa käymään! Joutessani laitoin mustikkapiirakan uuniin, kohtahan saa jo uutta mustikkaa ja viime vuotistakin on vielä pakkasessa. Sitä vaan ihmettelen, kuinka saan sen piirakan yksinäni tuhottua, ehkä se onnistuu! Mansikoita on jo kypsynyt suuren suuressa mansikkamaassani. Sehän on lasten vanha käytöstä poistettu hiekkalaatikko, juuri sopivan kokoinen siihen tarkoitukseen. Toinen mansikkamaa tai mansikkarivi on kasvihuoneen seinustalla. Ostin vuosia sitten 2 isoa mansikkaruukkua ja laitoin ne siihen kasvihuoneen seinustalle. Osa niistä mansikoista ehti rönsyillä maahan, ennen kuin ehdin istuttaa ne hiekkalaatikkoon. Mitäs tuosta, hyvin ne siinäkin maassa viihtyvät ja mansikoita tuottavat.

aamiaisessa ei mitään vikaa

Muuten täällä on menossa jääkausi, +11. En ole paljoa ulos nokkaani laittanut, vein koirille ruokaa, hain tallista lasipurkkeja, koska huomenna keitän viimevuotiset mansikat pakkasesta hilloksi. Ensi lauantaina haemme kaksi laatikkoa uutta mansikkaa pakastettavaksi. Neron kanssa kävin muutaman kerran pissalenkillä ja kerran postilaatikolla. Muuten ei tuonne huvita lähteä palelemaan. Tosin paksu toppatakkini roikkuu vielä tuossa saunan tangossa. Tuo sisäsaunahan on aina kesäisin vaatehuoneenani ja varastona, ihan kätevää. Ja nythän en saakaan käydä pihasaunassa, koska sinne tulee kaivovesi. Lääkäri suositteli käyttämään tuota sisäsaunaan suihkua, siihen tulee puhdasta vettä osuuskunnan verkosta. Syksyisin on taas kova homma tyhjentää tuo sisäsauna romppeista! Mutta en ajattele vielä syksyä, en ole ehtinyt edes kesää aloittaa. Odotan kovasti golfkentälle pääsyä, vaan siihen taitaa mennä vielä kuukauden verran! Kunto tässä ihan rapistuu ja tämän ikäisenä sitä ei ihan noin vain kohoteta, nuorempana se onnistui tuosta vaan! Viime kesänäkin minulla oli "kuntosali"

hilloa vähäksi aikaa

tuossa mökin terassilla. Kuntoiluvehkeet ovat siellä nytkin, vaan ei ole vielä niihin koskemista. Olen nukkunut tuolla yläkerrassa, mutta nyt muutin alakertaan ja Seppo muutti olkkarin sohvalle, jossa hän tykkää muutenkin nukkua, silloin kun ei tarvitse sohvan yläpuolella olevaa ilmastointilaitetta pitää päällä. Tämä tuon jalkani vuoksi, ei tarvitse pomppia noita portaita ees taas, turvallisempaakin se on. Kotona oli liikaa portaita ja siksi tulin äkkiä tänne mökille. Huomaa, että tuolta pohkeesta on nyt leikelty reippaasti, sen verran se on kipeä, eikä huvita paljoa kävellä. Usein kun sitten lähden liikkeelle, olen etukäteen suunnitellut reitin ja sille monta juttua samalla, säästyy niitä askeleita. Aiemmin kyllä keräsin askeleitä askelmittariin, mutta nyt pitää toimia toisin, ainakin jonkun aikaa! Siinäpä taas tältä päivältä ja huomenna hilloshow!

16.7.2017 tiistai

Kylmä viikko takana mökissä kököttäen! No, enpä silti olisi saanut kävellä pitkin poikin. Alkaa pikku hiljaa koipi paranemaan, paitsi joskus pohje osuu ikävästi johonkin ja voi vietävä, että se sattuu. Yhtenä aamuna venyttelin, kuten aina ennen sängystä nousua ja nyt sitten pohkeessa naksahti kurjasti eli venyttelyt loppui nyt vähäksi aikaa. Mylläsin tavaroita tuolla yläkerrassa ja sain kasattua taas 4 kassillista kirppikselle tavaraa, kuinka sitä kertyykin, eikä missään näy, että olisi pois viety!

pottumaa

Tarkoituksenani on siirtää sänkyni toiseen paikkaan tuolla yläkerrassa. Paljon tavaraa on vielä viemättä Kutomoon ja sekin on järjestämättä. Kaikkea hankaluutta tuo jalan leikkaus aiheuttaa, mutta pääasia että paranisi. Viikolla sitten napsahti hammas ja pala pois. Siinä oli tosi terävä reuna joka raapi kielen juurta ja lopulta en voinut edes puhua, kääk! Soitin hammashoitolaan ja siellä kerrottiin hoitolan olevan suljettu koko heinäkuun. Jaahas! Puhelimeen vastannut henkilö kyllä neuvoi ostamaan apteekista paikka ainetta koloon. Olin muutenkin perjantaina menossa kirkolle ja sitten siis myös apteekkiin. Samalla vein ne kirppiskassit pois terdeltä tilaa viemästä. Sitä ainetta ei sitten ollut ihan helppo laittaa, ensin sitä piti saada puristettua ulos siitä pikkuruisesta tuubista. Kun se onnistui, unohdin sen syödessä ja taas homma uusiksi. Paikka lopulta pysyi hampaassa, kun laitoin sen illalla ennen nukkumaan menoa ja se sai kuivua rauhassa koko yön. Viikonloppuna Seppo hurautti tänne mökille ja lauantaina haimme Oksalasta 2 laatikollista mansikkaa pakkaseen. Ne olivatkin joutuin siivottu ja purkitettu, koska mansikat olivat tosi isoja ja nopeita käsitellä. Sunnuntaina tutkailin hammaslääkäreitä ja löysinkin Jyväskylän Seppälästä Oralin, saman merkkisessä olen käynyt Tikkurilassakin. Varasin sitten ajan netissä tiistaiksi, kätevää! Viikonloppu meni taas nopsaan, Seppo lähti taas stadiin duuniin. Maanantaina imuroin kämpän ja laskutin melkein kaikki firman laskut. Ne joita en osaa, saa jäädä odottamaan Handen paluuta. Illalla laitoin herätyksen vähän yli kuuden, mutta olin pirteästi hereillä jo neljältä, oli vähän pitkä aamu ennen kaupunkiin ajoa. Lähdin sitten ajelemaan hyvissä ajoin ilman kiirettä ja löysinkin paikan mukavasti. Kulutin hiukan aikaa autossa nettiä

räpijöitsijälintu

selaillen, koska olin siellä aivan liian aikaisin. Lopulta menin sisään täyttämään henkilötietolappua, mutta koneella olikin jo tietoni, koska olen käynyt Oralilla Tikkurilassa. Hammashomma olikin sitten ihan helppo ja siitä selvittiin kahden hampaan hionnalla. Ei tarvinnut mitään paikkauksia ja homma hoitui vartissa. Maksu kassaan ja ulos shoppailemaan. Ajoin sitten johonkin halpahalliin, nimeä en muista, mutta se sijaitsee siinä Seppälän Prismaa vastapäätä. Kaikkea kivaa siellä olikin ja yhdessä ale-korissa oli koirien nameja. Niitä sitten keräsin kasan kärryyn, onhan täällä kolme koiruutta. Nälkäkin alkoi jo kaihertaa ja läksin ajelemaan takaisin mökille. Matkalla tuli muutama pikku sadekuuro ja autoja oli kauhiasti liikenteessä, onhan lomat menossa ja sen huomaa! On nuo koirat aika vekkuleita. Lasken Neron aina iltapissalle pihalle ja se on oppinut, että sisälle tullessa saa sitten pikkuisen koirannamin. No, nykyisin se menee pihalle, hiukka kyykähtää ja äkkiä sisälle, eikä siis tehnyt mitään pissahätää! Kunhan saa namin, voi vähän filmata! Itepä olen opettanut iltanamin! Kurjet alkavat taas kerääntyä etelään lähtöä varten. Kuulen niiden kirkumisen vaan en ole vielä tavoittanut, missä mahtavat luurata. Tänä aamuna näin taivaalla isohkon linnun, joka lensi paikallaan, ihan totta! En ikinä ole moista nähnyt. Se lintu räpiköi paikallaan hetken, lensi pätkän ja taas jäi paikalleen, sama toistui moneen kertaan. Mikähän lintu mahtoi olla kyseessä, tutkin asian kyllä vielä! Huomenna on taas menoa, tikkien poistoa ja kampaajaa. Pääsen vihdoin vähän liikekannalle täältä mökiltä!

20.7.2019 lauantai

Kävin sitten keskiviikkona poistattamassa pohkeesta ne ompeleet ja samalla reissulla kävin myös kampaajalle. Kasvatan taas tuota tukkavärkkiä, jotta ei talvella talvikodissa tarvitse huolehtia hiustenleikkuusta, siellähän ei osata leikata lyhyitä hiuksia, kuten olen jo aiemmin kertonut. Illalla sitten ukkonen kolisi ympäriinsä, mutta ei tullut tänne meille. Pari pientä sähkökatkosta kuitenkin oli. Torkahdin hetkeksi nojatuoliin ja hätkähdin hereille mökin tärinään. Pitkä eläinkuljetusrekka kulki tuossa tiellä ja koko mökki tärisi kotoisasti. Kaupunkikotihan tärisee aina bussin mennessä ohi, mutta onneksi nyt niitä vuoroja on tosi vähän ja viikonloppuisin siinä ei kulje lainkaan busseja. Joku aika sitten, olisiko ollut vuosi sitten kaikki linjat muuttuivat, onneksi! Täällä mökki tärisee vain, kun menee ohi oikein isoja rekkoja, onneksi tosi harvoin. Torstaina käväisin kirkolla ja asemalla

kirpparilla. Tulin kotiin ja Nero oli sotkenut sohvan peiton ihan myttyyn ja kävi vähän väliä sohvannurkassa haistelemassa. Ajattelin siellä olevan jopa jonkun otuksen. Myöhemmin sitten aloin laittaa koirille ruokaa ja nousin portaikkoon, jossa on iso koiranruokapurkki. Huomasin possunkorvapussin ja mitä kummaa! Nero oli siis avannut sen ja popsinut toistakymmentä korvaa!Normaalisti Nero ei enää nykyisin sinne portaikkoon ole mennyt, mutta nyt korvien tuoksu taisi olla liikaa. Vein sitten loput korvat terassin kaappiin talteen ja Nero sai vähemmän ruokaa kuin muut koirat. Illemmalla otin taskulampun kurkatakseni sohvan nurkkaan lattialle, koska Neroa kiinnosti edelleen se nurkkaus. No, siellähän olikin 2 possunkorvaa ja siksi sohvan peitto oli sekaisin, kun Nero oli piilottanut korvia ja ne olivatkin pudonneet lattialle sohvan ja seinän väliin! Otin ne sitten talteen pussiin ja Nero on nyt hetken aikaa possunkorvalakossa! Perjantaina tuli Aino taas ajelemaan nurmikkoa, koska Seppo ei viitsi viikonloppuna ajella tänne ja taas takaisin. Nuorempana ajoimme kesät talvet tänne mökille joka viikonloppu töitten jälkeen, oli sää mikä hyvänsä! Muistan sen hyvin, kun minua aina pelotti matka pimeällä ja joskus oli näkyvyyskin tosi huono, kun lumi pöllysi tiellä. Joskus lumipöllyn vuoksi ei nähnyt kovinkaan paljoa eteenpäin ja kerran yxkax oli edessä iso rekka, edes sen takavalot eivät lumipöllyssä näkyneet! Nykyisin käydessäni äidin luona Pieksämäessä

pimeän aikana, jään sinne yöksi, ettei tarvitse ajella pimeällä. Eilen Nero pomppasi terassilla ja hyppi ikkunoille. Siellähän oli pääskysen poikanen pulassa! Se ei osannut lentää pois ja oli jumissa ikkunan ja hirsiseinän välissä. Ei auttanut muu, kuin otin sen varovasti käteeni ja laskin pihalle. Homma hoitui tosi hyvin, eikä lintu edes nokkinut minua! Ja ne kurjet edelleen huutavat jossain! Kävin Neron kanssa illalla niitä katsomassa, vaan eivät olleet tuossa meidän pellolla, täytynee hypätä mopon selkään ja lähteä niitä metsästämään kameralla! Tänä aamuna oli takapiha "mustanaan" pääskysistä! Poikaset kovasti opettelevat lentämään ja aikuiset kiljuvat ja syöksyilivät meitä kohti. Pääskyset syöksyvät varoituksena ja niillä on ihan oma varoitusääni. Ja mitä nämä lintujutut tarkoittavatkaan? Sitä, että kesä menee taas hujauksessa, syksyähän nämä linnut jo ennustavat! Olen muuten huomannut kyllästyneeni Facebookiin ja Instagramiin, en jaksa päivitellä joka paikkaan. Taidan nyt vaan keskittyä tähän blogiin, kukaan ei ainakaan kommentoi rumasti tänne, kuten facessa joskus on käynyt! Ai niin, olen lukenut tuolta kanta.fi:stä tietojani tästä leikkauksesta ja nyt siellä oli viimeisestä leikkauksesta patologin vastaus; leikatussa kudoksessa ei ollut yhtään melanoomajuttuja, mikä se oikea sanonta olisikaan, en nyt muista! Kuulostaa tosi hyvältä, mutta koskaanhan ei tiedä mistä seuraava löytyy, siksi on tämä viiden vuoden kontrolli. Pidetään peukkuja, että homma olisi nyt selätetty! Ainakin pysyttelen poissa auringosta, ja auringossa suojaudun hyvin! Joku Thaimaan tuttuni jo kyseli huolestuneena, jotta uskallanko enää talvikotiin matkustaa. No, totta kai uskallan, mutta nyt lähtee mukaan ihan toisenlaiset aurinkovoiteet ja vaatevarustuskin muuttuu,  pitkähihaiset ja lahkeiset lähtee mukaan, sekä pyöräilyvaatteetkin menee uusiksi, irtohihatkin on keksitty, hatuista puhumattakaan! Ottakaapa kaikki lukijat tästä opiksi, muistakaa aina suojautua auringolta! Liityin facessa melanoomaryhmään heti, kun tämä luomijuttu selvisi. Siellä on sitten kaiken ikäisiä melanoomaan sairastuneita, nuoriakin. Yksi surkea nuori siellä on, toivoton tulevaisuus ja elinaikaa vähän, sääli! Tämä melanooma voi tulla kenelle vain ja jokaisen pitäisi tarkkailla ihon muutoksia. Ajoissa kun huomaa, se on hyvä juttu! Olen joskus lukenut jostain, että aurinko on kaiken elämän luoja, sekä lopulta kaiken tuho! Taitaa pitää paikkansa!

31.7.2019 keskiviikko

omista mansikoista

Hellettä piisaa, ihan jopa + 30.4 enimmillään yhtenä päivänä. Eipä tullut tehtyä mitään kummallista, firman juttuja ja raivasin yläkertaa. Pyykit kyllä kuivuivat ihan tunnissa, kivaa! Loppuviikosta piti laittaa tuo ilmalämmitys viilentämään, sen verran jo mökkikin lämpeni. Perjantaina tulivat Hande ja Joy mökilleen, veivät Turon mukanaan sinne. Rontti olikin sitten tarhassa ihan hiljaa, kun Turo ei ollut villiinnyttämässä haukkuun ja ulvontaan. Rontti vaan loikoili ja seurasi luontoa ja pihaa. Koko viikonlopun olikin lämpöä joka päivä kolmenkympin korvilla! Mutta eipä se estänyt Joyta

"joutohattuja"

keräämästä ämpäreittäin mustikoita. Sitten viikonloppu meni ja alkoi hyinen arki! Lämpö putosi 11 asteeseen ja alkuun se oli tosi kivaa, jaksoi jopa jotain tehdäkin. Järjestelin Kutomoa kuntoon, heitettiin tielle jotain ainetta ettei hiekka pölise. Minä ajoin hitaasti mönkkärillä, Seppo istui peräkärryssä ja heitteli sitä ainetta. Sain pyydettyä Revontulesta kausikortin hinnan pois. Enhän helmikuussa tiennyt tätä melanoomarumbaa! Veimme kirppikselle kassikaupalla tavaraa ja tallissa on myös Veskulle, Akulle ja Artulle kasapäin tavaraa. Seppo teki pojille ihan omat työkalupakit, koska työkaluja oli kertynyt ihan liikaa nurkkiin. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä olikin sitten mittarissa pihalla +2.9 ja seuraavana yönä +3.9 eli kylmää kyytiä tuli helteen jälkeen. Miksi Suomen sää on nykyisin joko hellettä tai jääkautta? Vai onko se tämä ilmastonmuutos! Kurjet taas huutelee tuolla, mutta on niin kylmää etten edes viitsi hypätä skootterin kyytiin etsimään niitä!

tässä Raffialangalla (paperi/viskoosi) virkattu lierihattu

helteisiin, lierin kovetin Erikeeperin ja veden 

sekoituksella, eipä liekota

sain päähäni keväällä, että tarvitsen keltaisen hatun 

ja siinä se nyt on

KESÄKUU

7.6.2019 perjantai

Kesäkuu alkoi kylmänä, vaan kohtahan tuo muuttui helteeksi! Olimme Kovalassa Juhon lakkiaisissa ja Handepa porhalsi Joyn kanssa sinne skootterilla, vieressä kun mökkeilevät. Handelle tuli sitten kiirus takaisin mökille, kun huomasi jaloissaan olevan tohvelit! Juhlissa taas tapasi paljon tuttuja ja kävin myös katsomassa taas niitä koiravauvoja. Nyt niillä oli jo silmätkin avoinna ja vauhti sen mukainen. Sää oli kaunis, jollei oteta huomioon tosi kylmää tuulta. Sitten sinne tupsahti 2 irtokoiraa, vaan kukaan ei tehnyt mitään. Minä nappasin pentuajokoiraa kaulapannasta ja Kari otti huskyn pannasta kiinni ja soitti Veijolle. Ne olivat päässeet karkuteille. Minulla oli käsilaukkuna itse virkkaamani laukku, jossa irtohihna. Otin siis hihnan irti ja laitoin sen koiran pantaan kiinni, kätevää! Monikäyttöinen käsilaukku! Hetken päästä Veijo hurauttikin pihaan autolla ja karkulaiset hyppäsivät kyytiin. Sunnuntaina sitten kitkin mansikkamaani, sen suuren suuren pläntin ja pari kukkapenkkiä

traktorihommia

samalla, koska ensi viikolla joudun taas ajelemaan kaupunkiin. Seppo korjaili jotain saunalla, pudotti vasaran lattialle, yksi laatta halki! Sitten hän touhusi jotain traktorilla, kuulin aika kovan rysäyksen ja luulin hänen ajaneen Kutomon mäsäksi. No, ei se ollut niin, vaan hän katsoi ettei aja mönkkärin päälle, eikä huomannut traktorin kauhan osuvan tallin katoksen pelteihin! Että sellainen vahinkopäivä, kyl maar Seppoa harmitti! Maanantai meni kukkahommissa, laitoin siis kukkia isompiin ruukkuihin, jotta ei tarvitse koko ajan kastella. Keskiviikkona läksin ajelemaan stadiin ja nyt lämpömittarikin näytti jo reippaasti yli 20:nen. Kotona tuli illemmalla Onni esittelemään uutta puhelintaan, kunnes se katosi! Hetken sitä etsittiin ja lopulta löysin sen Veikon huoneesta vaatteiden alta, kuinkahan se sinne joutui! Veikko on Kreikassa lomalla ja ehkä Onni käytti tilaisuutta hyväkseen, kun pääsi tutkimaan Veikon huonetta! Keskiviikkona olikin se päivä, miksi tänne tulin. Lähdin bussilla matkaan, sitten junalla ja lopulta nelosen ratikkaan. Hirveä helle ja minun piti Meilahdessa sitten kävellä korkea pitkä mäki ylös Iho-ja allergiasairaalaan. Piti siellä ylhäällä sitten hetki istua pihalla varjossa, ennen sisään

jalkapaketti

menoa. Toisin sanoen olin menossa pieneen leikkaukseen! Pari viikkoa sitten kävin kaupungissa otattamassa näytteen yhdestä luomesta. Mökille sitten soitteli lääkäri kertoen siinä olevan löydöksenä melanooma ja se pitäisi leikata pois. Kymmenen minuutin päästä soi puhelin uudelleen ja soittivat minulle Iho-ja allergiasairaalasta ajan 6.6. Siis siinä syy taas tänne tuloon. No, lääkäri tsekkasi sitten sairaalassa kaikki luomeni löytäen kyljestä vielä yhden epäilyttävän näköisen, joka samalla poistettiin. Leikkauksen jälkeen jalka paketoitiin polven alapuolelta ja sitä tukisidettä on pidettävä 2 päivää, jonka jälkeen taitaa mennä koko kesä lentosukissa. Enpä tiennyt tuosta sidosjutusta ja onneksi lähtiessäni vaihdoin toiset kengät jalkaani, enkä lähtenyt niissä jo kerran jaloissa olleissa. Niihin ei nyt olisi jalka enää mahtunut. Taksilla sitten jouduin tulemaan kotiin. Kävellä ei pariin päivään saa ja kotonahan on jääkaappi tyhjä! Sitten muistin kun naapuri keväällä puhui ostaneensa joskus ruuat Alepan Kauppakassista ja niin minäkin aloin tutkimaan nettiä. Sieltähän sitten tilasin kaapin täytettä ja sain valita huomisen toimitusajankin. Olipa helppo juttu ja kätevää! Perjantai menikin sitten kotona istuskellessa, tosin aloin virkkaamaan hellehattua Raffia-langasta. Se on sellainen paperinarun tyyppinen juttu. Virkkasin ja purin, virkkasin ja taas purin, eikä siitä tullut ihan sellaista, kuin halusin. Jätin loppusilmukan vielä auki, jos vaikka vielä kerran puran ja virkkaan uudelleen tuon lierin! Sisällä on 26 astetta lämmintä ja ulkona 30, eli lämpöä riittää. Minulla on täällä pikkuisessa kodissamme käytössä 4 eri kokoista

Alepan toimitus

tuuletinta, joista yhden toin mökiltä ja se pitää muistaa ottaa paluumatkallekin mukaan. Tarkkaan pitää katsoa lämpömittaria ja sisä- ja ulkolämpöjen mukaan availla ja sulkea ikkunoita sekä vetää verhoja ikkunan eteen. Ikkunan läpi tulee muuten aika paljon lämpöä, ainakin näistä vanhoista ikkunoista, uudenmallisista en osaa sanoa. Juu, ja tuosta tulikin mieleeni juttelu sen lääkärin kanssa. Kerroin, että olen käyttänyt ämpäreittäin aurinkorasvaa, enkä koskaan ole polttanut itseäni. Hän sitten kysyi, entäs työmatkat, ostosreissut, autoilu jne. Hän sanoi, että aurinkorasvaa pitäisi käyttää aina, koska UV-säteilyä on ympäri vuoden. Esimerkiksi autoillessa ne säteet pääsevät ihoon ikkunan läpi! Hups, eipä ole tullut mieleen! Ottakaahan siis kaikki tämä opiksenne! No, se Alepan tilaus tuli sitten ihan ajallaan, sitä saattoi seurata netistä ja nyt on taas kaapissa ruokaa vähäksi aikaa, Aioin kyllä lähteä liikenteeseen kaupoille, kunhan saan huomenna tämän siteen pois ja voin vetää lentosukan jalkaan. Muistilistalla on muutamia ostoksia Sepolle ja itsellenikin, ehkä käyn jossain kaffeellakin, ehkä!
Niin, nyt luomet lähtivät tutkailuun ja sitten selviää pitääkö leikata syvemmältä, luultavasti. On siis reilun kuukauden päästä uusi reissu ja ties mitä muuta on tulossa, en vielä tiedä. En kyllä stressaa siitä, enkä aio jäädä murehtimaan, vaan elän kuten ennenkin! Jos talvikotiin tammikuussa pääsemme lähtemään, aion kyllä katsoa uusiksi pyöräily- ja golfvaatteet!

joutessa on hyvä virkkailla hattuja, kun on kävelykielto

16.6.2019 sunnuntai

näin upeasti kukki Juhannusruusu kaupunkikodin pihalla

Sain sitten vihdoin tuon sidekääryleen pois jalasta ja sitten siihen iski aivan kaamea kutina. Putsailin jalkaa vedellä aikani, otin allergiapillerinkin yöksi ja aamulla kutina olikin jo tiessään. Tosin sitten alkoi lentosukan kiskominen aamuisin jalkaan ja iltaisin yhtä kova homma saada se pois jalasta! Kun ei saanut kävellä, jouti istuskelemaan hyvällä omalla tunnolla tuolilla jalka vaakatasossa katsellen

telkkaria ja virkaten. Virkkausta joo, virkkasin, purin, virkkasin ja taas purin jne. kunnes sain hatusta mieleisen. Ohje oli ihan hyvä, vaan kupuosa liian matala. Minun hatussa on syvempi kupu, jotta se

aurinko valaisee kauniisti pilvet illalla

tulee syvälle päähän, eikä tuulenpuuska vie mennessään. Jäljelle jäi mustaa Raffia-lankaa, paperin ja viskoosin sekoitus, mutta tuumasin mustan olevan hiukka liian synkkä väri. Mallasin sitten noita kahta olemassa olevaa väriä, mutta minusta ne eivät sopineet yhteen. Ajattelin virkata nuo "reiät" jollain kivalla värillä. Siis seuraavaksi Lankavan nettisivuille ja tilasin sieltä pinkkiä, turkoosia ja lisää mustaa. Aika näyttää millaisia luomuksia niistä syntyy! Tilasin myös apteekista 50 vahvuisia aurinkorasvoja, niitä pitää nyt käyttää. Mutta voi mikä helle, mittarissa taas +29 ja täällä yläkerrassa on todella kuuma, yöksi kaikki räppänät vaan auki toivoen ettei aamulla kämppä ole täynnä esim. oravia, kun ikkunoissa ei ole niitä verkkoja. Onneksi sää hiukan hellitti, enää +24. Keskiviikkona olisi ollut stadissa Ekbergin kahvilassa Eläke-Varmalaisten tapaaminen, en sitten lähtenyt, harmillista. Katsoin jo matkareitinkin valmiiksi, mutta olisi tullut liikaa kävelyä (sehän on vielä kiellettyä) joten päätin jättää reissun väliin! Hiukka harmitti, vaan järki käteen! Hande kävi tankkaamassa autoni ja kävi hoitamassa ostokset Sepolle nakaten nekin auton perään. Heitin sitten vielä Neron petilaatikon sinne ja torstaina läksin ajelemaan mökille. Nerolla on mökillä ihan liian suuri patja petinä ja aina siihen yritämme kompastua. Kaupunkikotiin on sitten helpompi käydä ostamassa uusi peti, täällä kun ei ole eläintarvikekauppaa lähistöllä. Mökkimatka menikin ihan mukavasti ja pysähdyin aina tunnin välein, kävinpä Leivonmäen Tebiksellä syömässäkin. Mökillä sitten heti hyökkäsi armeijallinen hyttysiä kimppuun, kesä on siis saapunut! Perjantaina kävimme Revontulessa kakkukaffeella, siellä oli joka vuotinen kesäasukkaiden tapaaminen. Kunnanjohtaja jutteli sekä Revontulen Tiia kertoi tarjonnasta. Olipa kiva käydä siellä, näin tuttujakin, olinhan yhden kesän siellä töissä. Lopuksi Tiia esitteli uusia iglumökkejä, pitihän niitä käydä katsomassa, hienoja olivat lasiseinineen ja lasikattoineen. Lauantaina järjestelin vaatekaappeja ja muita roinia saaden kasaan taas neljä kassillista rompetta vietäväksi kirppikselle. Parempia tavaroita en enää vie sinne, koska joku ostaa sieltä halvalla ja vie aseman kirppikselle omalle pöydälleen myyntiin saaden isot voitot. Olen nääs itse nähnyt siellä kirppikselle lahjoittamiani tavaroita kalliilla myynnissä. Ennemmin mainostan niitä tuttujen kautta. Nytkin on tarjolla Brion pinkit hyväkuntoiset nukenrattaat ja niitä jo mainostin täällä kylällä. Tämä päivä menikin sitten Pieksämäessä äiteen luona. Ensin tsekkasin siellä postit, iPhonen, iPadin, kissan tornin, vaihdoin eteiseen lampun ja sitten lähdimme kylille. Ensin kävimme apteekissa ja sieltä

omenat

Prismaan. Tulihan se nälkäkin jo, suunta siis ABC:lle syömään. Sitten äitee ja ostokset kotiin ja läksin ajelemaan takaisin mökille. Mökillä tutkiskelin pihaa. Keväällähän noissa omenapuissa oli paljon kukkia, kuten viime keväänäkin. Viime kevät oli kylmää, ei ollut kukille pölyttäjiä eli ei tullut omppuja. Nyt keväällä puissa oli kova hyrinä ja näin pieniä omppujen alkuja, hurraa! Luumupuissa ei ole mitään, vaikka muutama kukka olikin. Jänikset tykkää niitä talvisin järsiä, saa nähdä tuleeko niihin koskaan mitään. Kaupunkikodissahan oli luumuja huimasti, tosin ne jäivät sinne naapurin puolelle. Yksi luumupuu töröttää koiratarhan takana ja kysyinkin Sepolta, josko sen voisi sieltä siirtää tänne. Sielläkin jänikset hoitavat, ettei se pääse kasvamaan. Useampana iltana olen käynyt lukemassa Omakannasta, josko siellä olisi tuosta luomijutusta mitään. Lopulta siellä olikin tekstiä, pohkeessa oleva oli pinnallisesti leviävä melanooma, mitä sitten tarkoittaakin ja kyljessä joku muu. Tulossa on siis vielä toinen leikkaus, leikataan syvemmältä ja laajemmalta, osasinkin kyllä sitä odotella. Postissa tulee siitä tietoa, kestänee kyllä, koska posti menee stadiin ja sieltä siirtyy tänne mökille. Ja tiistaisin ei jaeta kirjeitä eli sen saapuminen saattaapi kestää. Onneksi on tuo Omakanta, sieltä näkee tuloksia. Omaposti on myös kätevä, sieltä seurasin nettitilauksiani ja mökille tullessani sain ne noudettua tuosta kirkonkylän postista. Teen aina kesäksi tuon paketin siirron tänne mökille, kuten myös postinsiirron. Postille ja paketeille pitää tehdä omat siirto ja paketin siirto takaisin pitää aina muistaa syksyllä tehdä erikseen.

20.6.2019 torstai

No niin, heinähommat on taas täällä kylillä tehty, vähäksi aikaa. Seppo laittoi tuonne tielle jotain ainetta, jotta hiekka ei pölise ja hyvinhän tuo toimii! Aino on ollut meillä maalaamassa grillikatosta ja lastaamassa puupinoa puuliiteriin. Kävin kylällä toritapahtumassakin. Ostin kirsikoita ja mansikoita. Tarttuipa samalla yksi keltainen puuvillatunika ja punainen mekko matkaan! Jostain syystä nyt olen

Neron oma peti

tykästynyt tuohon keltaiseen, kumma juttu! Tänään kävin terveyskeskuksessa poistattamassa nuo tikit. Hoitaja sanoikin, ettei ole koskaan nähnyt ompeleita, joilla nuo haavat oli ommeltu. Ne eivät siis olleetkaan normaaleja tikkejä, vaan ihan ompeleita. Hoitaja kuvasi niitä näin; sellaisia joilla esim. ommellaan käsin hameen helma! No, ompeleethan olivat sellaisissa paikoissa, joita en itse nähnyt.
Sen jälkeen ajoin kaupalle S-marketiin. Jouduin kolme kierrosta ajamaan, kunnes löytyi parkkipaikka. Pari kertaa hoksasin tyhjän paikan, vaan siinä olikin parkissa mopo. Siis uusi kierros! Yhtenä kesänä esitin S-marketille toiveen, että tekisivät mopoille oman pienen parkin, vaan ei ole otettu onkeen! Tilasin tiistaina iltasella netin kautta koirille ruokaa ja paketit tulivat jo tänä aamuna, kylläpä tässä kohtaa posti toimii todella nopsaan! Kuvittelin niiden tulevan vasta Juhannuksen jälkeen.

Tämän kuvan myötä kaikille oikein rentouttavaa keskikesän juhlaa !

30.6.2019 sunnuntai

Juhannus meni ihan mukavasti! Päivällä lykkäsin punaisen värin hiuksiini ja sitten illalla läksimme mopoilla kokolle. Kokolta hyppäsi Irma kyytiini ja hurautimme Kovalaan katsomaan pieniä

hattu numero 3

koiranpentuja. Kyllä ne jo vilkkaasti juoksenteli ympäri pihamaata. Sieltä vein Irman kotio ja ajelin mökille. Eipä siinä muuta, ihan rauhallinen ilta siis! Viikolla sitten vähän väliä tulla tupsahti pikkuisia sadekuuroja, jotka eivät kyllä kastelleet mitään! Kovasti kyllä yöt kylmenivät lähelle nollan rajaa, päivisin ihan siedettävä ilma, ei kylmä, eikä lämminkään. Hande pyysi käymään Eetvartissa, oli unohtanut Juhannuksen jälkeen jonkun hyttysjutun pistorasiaan. Ajelin siis skopella sinne ja otin vekottimen pois. Sittemmin illemmalla selvisi, että olin ottanut väärän vekottimen irti. Seuraavana päivänä siis uusi reissu ja tällä kertaa otin oikean vehkeen irti seinästä. Näin käy, kun ei malta

tämmöinen kiitäjä loikoili terassin
 verhossa yhden päivän ajan, joku
yökyöpeli siis

odotella puhelimen viestejä rauhassa, vaan viuhtoo jo eteenpäin! Illalla pakkasin auton valmiiksi Pieksämäen reissuun ja keskiviikkona hyppäsin autoon jo heti seiskan jälkeen. Matkalla kävin Moilasella aamiaisella, sitten äiteen luona metsästin Viivi-kissan kantokoppaan ja läksimme eläinlääkärille jälkitarkastukseen. Viivillä on munuaisten vajaatoimintaa ja siksi pitää käydä verikokeissa. Tuntuu olevan ihan yleinen kissojen vaiva. Sitten kissa kotiin ja me lähdimme ostamaan äiteelle kunnolliset aurinkolasit optikkoliikkeestä ja kivat sieltä matkaan lähtikin puoleen hintaan. Sieltä suuntasimme lähellä olevaan

Juhannus

Prismaan ostoksille ja nälkäkin tuli eli ABC:lle syömään. On se kumma, kun ei voi kahta asiaa yhtä aikaa muistaa, muistin näyttää bonuskorttia ABC:llä, mutta aina unohdan ottaa leiman lounaskorttiin! No, tämmöistä se vaan on! Sitten ajelimme äiteen luo kaffeelle ja hetken päästä tulikin äidin ostama uusi ruokailuryhmä. Kauniit valkeat kalusteet, joissa nätti harmaa kansilevy. Kaluston tuojat veivät samalla vanhat pois jaloista. Illalla sitten kokeilimme uutta ilmapatjaa olkkariin nukkumapaikakseni. Olipa kätevä patja, pistoke vaan seinään ja virta päälle, patja täyttyi itsestään. Hyvä patja nukkua ja se on jopa puolisen metriä korkea, joten siitä on helppo nousta ylöskin. Torstaina aamutoimien jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Varkautta, koska siellä on lähin Nordean konttori. Pieksämäessähän ei enää ole koko konttoria, se muutti Jyväskylään. Matkalla taas huomasin pellolla kurjen käyskentelevän ja hetken päästä tien pientareella näin jänön korvat. Äiti ihaili lupiineja tien poskessa, eikä huomannut näitä elukoita, joita minä taas bongailen aina. Tietty seurasin tien viertä ihan syystä, koska siinä oli hirvivaaran liikennemerkki. Pankki löytyikin Kauppakadulta ja 4 tunnin parkkipaikkakin. Onneksi oli reilun pitkä parkkiaika, pankissa menikin 3 tuntia. Lopetimme siis isän tilit, avattiin äiteelle uusi tili, jonne yhteisellä tilillä olleet rahat siirrettiin. Kuulostaa näin kirjoitettuna helpolta, vaan aikaa siihen meni. Emme sitten käyneetkään missään shoppailemassa, oli jo kiirus vessaan ja nälkäkin kurni

rentoa meininkiä Varkauden

Kauppakadulla

vatsoissamme. Ajoimme sitten Varkauden ABC:lle syömään. Seuraavalla kerralla jätämme kyllä tuon paikan väliin, oli sen verran hälisevä paikka, ei lainkaan kiva syödä siellä. Sieltä ajelimme takaisin Pieksämäkeen ja siellä Tokmannille ostoksille. Olisihan Varkaudessakin ollut Tokmanni ja muitakin kauppoja, mutta oli jo iltapäivä ja siellä parkkipaikat täynnä eli Pieksämäessä rauhallisempaa ostelua! Tuonne Varkauteen on vaan tehtävä vielä yksi pankkireissu, mutta se onkin sitten lyhyempi homma ja ehkä sitten ehdimme tutkia paremmin Varkauden tarjontaa. Onhan se isompi kaupunki kuin Pieksämäki. Illemmalla läksin sitten ajelemaan kotimökille ja ostin netistä junalipun Tikkurilaan tiistaiksi. Heti Juhannuksen jälkeen tuli näet kirje HUS:lta uuteen jalan leikkelyyn, 3.7. Harmillinen juttu, täällä olisi Hainähattutori 4.7. eli se jää nyt väliin! Samana päivänä lähtevät Hande ja Joy kiertelemään Eurooppaa ja Sepon pitäisi mennä Handea tuuraamaan kaupunkiin. No, ei firma pariin päivään mihinkään kaadu, jos Seppo lähtee sinne vasta sunnuntaina, kunhan minä pääsen tänne mökille takaisin, joko perjantaina tai lauantaina! Tuo Rontti (suomen ajokoira) haukkuu usein iltamyöhällä tuolla tarhassaan ja joskus öisinkin. Olemme huomanneet sen haukkuvan ohi tepsuttelevia kissoja, jäniksiä ja muitakin otuksia sekä valkeita pakettiautoja. Mutta sehän onkin oikeastaan sen tehtävä. Kyllä se päivisinkin ilmoittaa, jos joku liikkuu tiellä tai tulee pihaan. Niin pitääkin! Niin, Handella on valkea pakettiauto, siksi ne pitää varalta haukkua, jos vaikka isäntä olisi eksynyt kylille!
Tämmöistä tällä kertaa ja palataan blogiin taas heinäkuussa!